WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:05.250 --> 00:00:11.010 Aloitetaan tarkastelemalla avaruusrakettia, joka tässä lentää maasta Saturnukseen. 2 00:00:11.010 --> 00:00:16.250 Aikaa tähän matkaan kuluu delta-t verran. 3 00:00:16.250 --> 00:00:21.410 Tässä tätä tilannetta tarkastellaan koordinaatistossa K, jossa planeetat ja 4 00:00:21.410 --> 00:00:26.810 tavallaan koko avaruus ovat levossa. Näiden planeettojen välinen etäisyys 5 00:00:26.810 --> 00:00:31.250 tässä koordinaatistossa K on l0. 6 00:00:31.250 --> 00:00:36.470 Tätä etäisyyttä tai pituutta kutsutaan lepopituudeksi, koska planeetat 7 00:00:36.470 --> 00:00:40.760 ovat etäisyyttä mitattaessa levossa. Siten 8 00:00:40.760 --> 00:00:45.950 raketin nopeus on l0 jaettuna delta-t:llä eli matka 9 00:00:45.950 --> 00:00:50.250 jaettuna ajalla. Tuttu juttu siis. 10 00:00:50.250 --> 00:00:55.320 Tarkastellaanpa asiaa sitten raketin mukana 11 00:00:55.320 --> 00:01:00.510 kulkevassa koordinaatistossa K'. Eli koordinaatisto 12 00:01:00.510 --> 00:01:05.850 on kiinnitetty rakettiin, planeetat ovat täällä omilla paikoillaan 13 00:01:05.850 --> 00:01:10.830 ja kun raketti liikkuu, avaruus planeettoineen vilistää 14 00:01:10.830 --> 00:01:15.330 ohitse. Matkan alussa olemme Maan kohdalla, matkan lopussa 15 00:01:15.330 --> 00:01:20.500 Saturnuksen kohdalla. Mutta liikkeen aikana, nyt jo 16 00:01:20.500 --> 00:01:25.630 ennakoiden, hyväksymme että planeetoide välinen etäisyys tässä raketin 17 00:01:25.630 --> 00:01:30.400 koordinaatistossa voi olla eri kuin l0. Merkitään 18 00:01:30.400 --> 00:01:35.590 sitä l:llä. Eli vaikka tässä animaatio pysähtyi, niin 19 00:01:35.590 --> 00:01:40.120 tarkastelussa avaruus on edelleen liikkeessä 20 00:01:40.120 --> 00:01:45.250 suhteessa rakettiin tässä koordinaatistossa K'. 21 00:01:45.250 --> 00:01:50.470 Lisäksi tunnemme jo entuudestaan aikadilaation, mikä tarkoittaa että 22 00:01:50.470 --> 00:01:55.690 tässä liikkuvassa koordinaatistossa aika kulkee eri tahtiin. 23 00:01:55.690 --> 00:02:00.460 Raketin kellon mukaan matkaaminen aika ei siis ole tämä 24 00:02:00.460 --> 00:02:06.640 delta-t vaan eri suuruinen aika delta-t'. 25 00:02:06.640 --> 00:02:10.500 Tässä koordinaatistossa raketin nopeus on matka l 26 00:02:10.500 --> 00:02:14.070 jaettuna ajalla delta-t'. 27 00:02:14.250 --> 00:02:19.680 Nyt koska juuri raketin aikaa mitataan samassa raketin 28 00:02:19.680 --> 00:02:24.660 koordinaatiston pisteessä eli tässä origossa, raketin aika delta-t' 29 00:02:24.660 --> 00:02:30.630 pilkku on koko tämän tapahtuman eli maasta saturnukseen matkaamisen ominaisaika, 30 00:02:30.630 --> 00:02:35.220 merkitään sitä delta-tau:lla. Eli nopeus 31 00:02:35.220 --> 00:02:40.500 on l jaettuna telta-tau:lla. 32 00:02:40.500 --> 00:02:45.900 Seuraavaksi tulee keskeinen asia: koska tämän raketin aika on 33 00:02:45.900 --> 00:02:51.450 ominaisaika, niin tällöin Maan suhteen mitattu aika delta-t 34 00:02:51.450 --> 00:02:56.640 saadaan aikadilaation lausekkeesta eli delta-t 35 00:02:56.640 --> 00:03:02.250 on suhteellisuusteoreettinen korjaustekijä gamma kertaa delta-tau. 36 00:03:02.250 --> 00:03:07.140 Nyt koska tämä gamma on aina suurempi kuin yksi 37 00:03:07.140 --> 00:03:11.550 niin maan koordinaatistossa mitattuna matkaan kuluu siis aikaa 38 00:03:11.550 --> 00:03:16.250 enemmän kuin raketin koordinaatistossa. 39 00:03:16.250 --> 00:03:20.180 Sijoitetaan delta-t:n lauseke tänne 40 00:03:20.180 --> 00:03:24.250 nopeuden lausekkeeseen näin. 41 00:03:24.250 --> 00:03:29.440 Ja koska nopeus v on näissä molemmissa kaavoissa sama 42 00:03:29.440 --> 00:03:34.660 niin kaavat yhdistämällä saamme yhtälön, jossa etäisyys 43 00:03:34.660 --> 00:03:39.040 eli pituus l liikkuvan havaitsijan suhteen 44 00:03:39.040 --> 00:03:44.380 on lepopituus l0 jaettuna gammalla. 45 00:03:44.380 --> 00:03:49.000 Eli kerrottuna tällä neliöjuurilausekkeella. 46 00:03:49.000 --> 00:03:54.250 Tämä neliöjuuri on aina pienempi kuin yksi, joten 47 00:03:54.250 --> 00:03:59.590 liikkeessä oleva havaitsija näkee pituudet liikkeen suuntaan 48 00:03:59.590 --> 00:04:04.720 kutistuneina suhteessa niiden pituuksiin levossa mitattuna. 49 00:04:04.720 --> 00:04:10.030 Tässä tapauksessa rakettimatkaajan mukaan planeettojen etäisyydet 50 00:04:10.030 --> 00:04:15.220 ovat kutistuneet, kuljettava matka kun siis lyhyempi. 51 00:04:15.220 --> 00:04:20.250 Tätä kutsutaan pituuskontraktioksi. 52 00:04:20.250 --> 00:04:25.560 Eli kun esimerkiksi raketti liikkuu koordinaatiston K 53 00:04:25.560 --> 00:04:30.840 suhteen, niin tässä koordinaatistossa tarkasteltuna raketin pituus 54 00:04:30.840 --> 00:04:35.940 kontraktoituu, se havaitaan liikkeen suuntaan lyhyempänä. 55 00:04:35.940 --> 00:04:41.500 Ja sitä lyhyempänä mitä suurempi nopeus raketilla on. 56 00:04:41.500 --> 00:04:47.170 Ja sama pätee myös toisinpäin: eli raketin suhteen levossa 57 00:04:47.170 --> 00:04:52.930 tarkasteltuna koko avaruus kontraktoituu liikkeen suuntaan 58 00:04:52.930 --> 00:04:58.420 sitä enemmän mitä suurempi on raketin nopeus. Planeetat 59 00:04:58.420 --> 00:05:02.740 litistyivät, koko avaruus kutistuu liikeen suuntaan.