WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:00.000 --> 00:00:04.830 En malta olla aloittamatta siitä, mihin Janne oikeastaan lopetti, että kyllä me 2 00:00:04.830 --> 00:00:09.720 ihmiskunnassa olemme sellaisessa tienhaarassa tai ehkä kuilun 3 00:00:09.720 --> 00:00:14.190 partaalla. Että nyt tosissaan olisi korkea aika miettiä sitä, 4 00:00:14.190 --> 00:00:18.900 mitä me oikein haluamme. Ja meidän Sitran visio on se, 5 00:00:18.900 --> 00:00:23.750 että mehän ollaan tulevaisuusorganisaatio joka raportoi Suomen 6 00:00:23.750 --> 00:00:29.180 eduskunnalle ja Sitra-laissa sanotaan että Sitran tehtävä on kasvattaa Suomen 7 00:00:29.180 --> 00:00:34.730 määrällistä ja laadullista kilpailukykyä. Niin me nähdään että on hyvin tärkeää, että meillä 8 00:00:34.730 --> 00:00:40.160 Suomessa olisi jaettu visio siitä, mitä on hyvä elämä maapallon 9 00:00:40.160 --> 00:00:45.470 kantokyvyn rajoissa. Ja mistä se hyvä elämä tulee, eli tuleeko se siitä, että kulutetaan 10 00:00:45.470 --> 00:00:51.000 koko ajan enemmän. Vai voiko sitä hyvinvointia onnellisuutta saada jostain muualta? 11 00:00:51.000 --> 00:00:53.550 Seuraava kalvo otetaan. 12 00:00:53.750 --> 00:00:59.390 No, Sitrassa me halutaan oikeastaan katsoa ekologista kestävyyskriisiä 13 00:00:59.390 --> 00:01:03.890 hyvinkin holistisesti. Eli me katsotaan, että maapallo on 14 00:01:03.890 --> 00:01:08.870 jo ekologisessa kestävyyskriisissä, jolla on itse asiassa kolme ulottuvuutta: 15 00:01:08.870 --> 00:01:13.940 eli on ilmastokriisi, luontokato - jota Janne hyvin kuvasi - 16 00:01:13.940 --> 00:01:19.130 ja luonnonvarojen hupeneminen. Ja on hyvin tärkeätä että me tunnistettaisiin, 17 00:01:19.130 --> 00:01:23.750 mitkä on tämän ekologisen kestävyyskriisiin juurisyyt. 18 00:01:23.750 --> 00:01:28.700 Puututtaisiin niihin juurisyihin, sen sijaan että yritetään ratkaista 19 00:01:28.700 --> 00:01:33.710 näitä ulottuvuuksia yksitellen ja siiloista. Koska voi hyvinkin olla 20 00:01:33.710 --> 00:01:38.750 siten että, jotkut ratkaisut, joita tarvitaan ilmastokriisiin 21 00:01:38.750 --> 00:01:42.320 kiihdyttää luontokatoa ja päinvastoin. 22 00:01:42.500 --> 00:01:47.780 Yksi merkittävä juurisyy on nyt ylikulutus. Jollain tavalla meidän 23 00:01:47.780 --> 00:01:53.000 pitäisi päästä tästä ylikulutuksesta ja hyvin lineaarisesta talousmallista - jossa 24 00:01:53.000 --> 00:01:58.280 me nyt eletään - eroon. Eli miten otamme luonnonvarojen käyttöön, teemme niistä tuotteita, 25 00:01:58.280 --> 00:02:03.920 pyritään myymään niitä mahdollisimman paljon, joita käytetään sitten vähän aikaa ja yleensä käytön 26 00:02:03.920 --> 00:02:08.540 jälkeen tuotteet päätyvät kaatopaikalle, tai polttoon, tai 27 00:02:08.540 --> 00:02:13.670 pahimmassa tapauksessa jätteenä ympäristöön niin kuin muovin tapaus kertoo. 28 00:02:13.670 --> 00:02:19.100 Lineaarisesta taloudesta pitää siirtyä kohti kiertotaloutta. Ja YK:n 29 00:02:19.100 --> 00:02:23.990 arvion mukaan se, että ihmiskunta ottaa luonnonvaroja käyttöön ja prosessoi niistä 30 00:02:23.990 --> 00:02:29.510 tuotteita, niin aiheuttaa lähestulkoon puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä 31 00:02:29.510 --> 00:02:34.310 ja yli 90% luontokadosta. Eli ilman, että 32 00:02:34.310 --> 00:02:40.310 me siirrymme lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, ei yksinkertaisesti tulla ratkaisemaan 33 00:02:40.310 --> 00:02:44.900 ilmastokriisiä eikä luontokatoa. Ja lisäksi sitten 34 00:02:44.900 --> 00:02:49.940 pitäisi tietysti pitää huoli siitä, että jokainen ihminen pärjää tässä siirtymässä ja voi 35 00:02:49.940 --> 00:02:55.250 todellakin elää sitä hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. 36 00:02:55.250 --> 00:02:58.820 Otetaan seuraava kalvo ja katsotaan 37 00:02:59.000 --> 00:03:04.400 sitä, että minkälaisia ilmasto-, luonto-, ja kiertotaloustyön 38 00:03:04.400 --> 00:03:09.890 hyötyjä kunnille voi tulla. Eli on ihan selvää, että jokaisen toimijan tässä maailmassa, 39 00:03:09.890 --> 00:03:14.600 oli sitten yritys, yksilö, valtio tai kunta, niin täytyy 40 00:03:14.600 --> 00:03:19.430 tehdä oma osansa siitä, että ratkaistaan näitä haasteita. Se on 41 00:03:19.430 --> 00:03:24.590 moraalinen velvollisuus toimia, on pakko. Mutta lisäksi näistä toimista tulee 42 00:03:24.590 --> 00:03:29.750 myöskin paljon hyötyä. Ja Sitrasta halutaan puhua hyvin paljon 43 00:03:29.750 --> 00:03:35.150 näistä hyödyistä, jotta me saataisiin innostettua toimijoita tekemään sitten kestäviä 44 00:03:35.150 --> 00:03:40.130 toimia. Sekä omassa arjessaan, että myöskin työssään. 45 00:03:40.130 --> 00:03:45.250 Jos katsomme näitä hyötyjä kunnalle, niin esimerkiksi 46 00:03:45.250 --> 00:03:50.260 yritykset voivat hyötyä kunnan kunnan kestävyystoimista siten, että 47 00:03:50.260 --> 00:03:55.420 alueet voivat jouduttaa yritysten menestymisen edellytyksiä tukemalla vaikka 48 00:03:55.420 --> 00:04:00.700 erilaisten kumppanuuksien syntymistä ja useissa kunnissa ja kaupungeissa on jo perustettu 49 00:04:00.700 --> 00:04:05.500 tällaisia verkostoja puhtaitten kiertotalousratkaisujen edistämiseen. 50 00:04:05.500 --> 00:04:10.750 Itse muistan, kun joskus edellisessä elämässä olin Lahdessa töissä, 51 00:04:10.750 --> 00:04:16.150 ehdotin kaupunginjohtajalle: mitäs jos perustettaisiin Lahti clean tech board, 52 00:04:16.150 --> 00:04:21.160 joka koordinoisi ainakin kaupungin clean tehch -alan tavoitteita ja asenteita. 53 00:04:21.160 --> 00:04:26.080 Se oli hyvin mielenkiintoinen ja toimiva verkosto. Eli meillä oli kaupungin- 54 00:04:26.080 --> 00:04:32.080 johtaja puheenjohtajana ja sitten oli yritysjohtajia mukana, muutama kansalainen, 55 00:04:32.080 --> 00:04:37.120 sitten oli yliopisto ja sitten myöskin paikallislehden 56 00:04:37.120 --> 00:04:41.500 päätoimittaja ja saatiin hyviä keskusteluja 57 00:04:41.500 --> 00:04:46.600 ja hyviä tavoitteita kaupungin strategiaan myöskin ehdotettua. 58 00:04:46.600 --> 00:04:52.000 En tiedä, onko Jyväskylällä tämmöinen, mutta tällästä voisi vaikka harkita. 59 00:04:52.000 --> 00:04:58.300 Ja sitten jos katsomme vielä näitä hyötyjä yrityksille, niin tietysti puhdas energia ja materiaalikiertojen 60 00:04:58.300 --> 00:05:02.290 hyödyntäminen korostuu hyvin pitkälle tulevaisuudessa 61 00:05:02.290 --> 00:05:07.780 liiketoiminnan menestysedellytyksenä. Ja siinä tietysti kaupungin infra voi auttaa paljon. 62 00:05:07.780 --> 00:05:13.450 Kuntatalous hyötyy monella tapaa kun tehdään näitä toimia liittyen vaikka energiatehokkuuteen, 63 00:05:13.450 --> 00:05:17.980 esimerkiksi investoinnit energiatehokkuuteen tuo rahallisia 64 00:05:17.980 --> 00:05:23.050 säästöjä. Tämä on todettu moneen kertaan ja esimerkiksi niin kutsutuissa 65 00:05:23.050 --> 00:05:27.880 esco-hankkeissa kunta voi saada palveluntarjoajilta eräänlaisen 66 00:05:27.880 --> 00:05:32.830 takuun saavutettavista sääästöistä, kun sitten toimitetaan näitä energiatehokkuutta 67 00:05:32.830 --> 00:05:38.260 parantavia remontteja, otetaan käyttöön uusia lämmitystapoja. Lisäksi jos kunnat 68 00:05:38.260 --> 00:05:43.390 esimerkiksi päivittävät viheralueitten hoitokäytäntöjä, mikä kuulostaa hyvin pieneltä toimelta, 69 00:05:43.390 --> 00:05:48.490 mutta se voi olla hyvinkin tärkeä. Esimerkiksi voidaan tehdä, että vähennetään nurmikkojenleikkuuta. 70 00:05:48.490 --> 00:05:53.380 Siinä säästää rahaa ja tuetaan myöskin luonnon monimuotoisuutta, mikä 71 00:05:53.380 --> 00:05:58.420 voisi tuoda hyvinvointivaikutuksia kuntalaisille. Ja me sitrasta tehdään lukuisten 72 00:05:58.420 --> 00:06:03.700 kaupunkien kanssa yhteistyötä siinä, että sparraillaan heitä myöskin että mitä tällaisia 73 00:06:03.700 --> 00:06:08.680 luontotekoja kaupungit voivat tehdä. Kolmanneksi sitten 74 00:06:08.680 --> 00:06:13.750 tietysti kunnan pitää aina miettiä asukkaiden hyvinvointia. 75 00:06:13.750 --> 00:06:19.810 Omilla ratkaisuillaan kunta voi tukea 76 00:06:19.810 --> 00:06:25.510 asukkaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia, vaikka varmistamalla 77 00:06:25.510 --> 00:06:30.700 siten että lähiluontoon helppo päästä. Sitten tietysti tarvitaan toimivat kevyen liikenteen 78 00:06:30.700 --> 00:06:36.500 väylät, jotka tekevät lihaksilla liikkumisesta helpompaa. 79 00:06:36.500 --> 00:06:42.250 Tällä on tietysti sitten hyvin suotuisia vaikutuksia asukkaiden terveyteen. 80 00:06:42.250 --> 00:06:47.650 Ollaan Sitrassa huomattu, että ihmiset haluaa arjessaan tehdä hyvin paljon kestäviä valintoja. 81 00:06:47.650 --> 00:06:52.240 Monet eivät aina tiedä miten. Se voi hyvinkin olla että ehkä 82 00:06:52.240 --> 00:06:57.730 paikalleen infrakaan ei aina mahdollista sitä. Mun mielestä tämä kansalaisten tahtotila 83 00:06:57.730 --> 00:07:02.800 olisi hyvä kyllä huomioida kaikissa toimissa. Esimerkiksi 84 00:07:02.800 --> 00:07:07.330 Sitrassa ollaan tehty sellanen hassu elämäntapatesti, jossa kuka tahansa voi 85 00:07:07.330 --> 00:07:12.520 muutamassa minuutissa laskee oman arkensa hiilijalanjäljen ja saa ehdotuksen, miten 86 00:07:12.520 --> 00:07:17.650 hiilijalanjälkeä voi pienentää. Se on tehty Suomessa yli 1,2 miljoonaa kertaa. 87 00:07:17.650 --> 00:07:22.240 Ja kertoo kyllä siitä, että kuntalaisia yksilöitä 88 00:07:22.240 --> 00:07:27.250 nämä toimet kiinnostaa hyvin paljon. Otetaan seuraava kalvo. 89 00:07:27.250 --> 00:07:32.230 Sitra on monen vuoden ajan edistänyt kiertotaloutta. 90 00:07:32.230 --> 00:07:36.250 ja meillähän Suomessa on erittäin hyvät tavoitteet 91 00:07:36.250 --> 00:07:41.470 kiertotaloudelle ja meillä on hieno kiertotalousstrategia. Ja siihen liittyen on myöskin 92 00:07:41.470 --> 00:07:46.780 tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Ja kiertotalous- 93 00:07:46.780 --> 00:07:51.700 strategian tavoitteista on esimerkiksi valtioneuvoston 94 00:07:51.700 --> 00:07:56.110 tasolla kirjattu niin, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus 95 00:07:56.110 --> 00:08:01.240 tulee vähentymään ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö kasvaa siten, että kotimaan 96 00:08:01.240 --> 00:08:06.000 primääriraaka-aineiden kokonaistuotanto 97 00:08:06.000 --> 00:08:12.030 vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteet 98 00:08:12.030 --> 00:08:17.160 ei kuulu tähän mukaan. Mutta on tavoite se, että resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu 99 00:08:17.160 --> 00:08:21.810 vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä ja 100 00:08:21.810 --> 00:08:27.250 materiaalin kiertotalousaste myöskin kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. 101 00:08:27.250 --> 00:08:32.260 Nämä ovat älyttömän hyviä tavoitteita. Ja raaka-aineiden ja materiaalien tuottavuuden 102 00:08:32.260 --> 00:08:37.120 parantaminen on tosi tärkeä tavoite. Mutta kuitenkaan tämä kiertotalousstrategia 103 00:08:37.120 --> 00:08:42.190 ei oikein kunnolla holistisesti huomioi näitä ekologisen kestävyyskriisin 104 00:08:42.190 --> 00:08:46.990 kolmea ulottuvuutta. Esimerkiksi se, että jos uusiutumattomien luonnonvaroja voidaan 105 00:08:46.990 --> 00:08:51.970 ottaa koko ajan kasvava määrä käyttöön, niin miten sitten käyn luonnon monimuotoisuuden tai 106 00:08:51.970 --> 00:08:57.160 miten sitten näille tavoitteilla mahdollistetaan se hyvä elämä maapallon kantokyvyn rajoissa ja myöskin 107 00:08:57.160 --> 00:09:01.900 reilu siirtymä siirtymä ihmisille. Ja se että jos 108 00:09:01.900 --> 00:09:07.300 yhdistää donitsitalouden periaatteita näihin kiertotaloustoimenpiteisiin ja -tavoitteisiin, 109 00:09:07.300 --> 00:09:11.650 niin silloin voidaan kyllä laajentaa tätä kestävyyden 110 00:09:11.650 --> 00:09:17.050 ymmärrystä. Eli donitsitalous tuo näkyviin kytkentöjä paikallisen ja globaalin, 111 00:09:17.050 --> 00:09:21.820 ennen kaikkea sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden välillä. Ja on tosi hienoa 112 00:09:21.820 --> 00:09:26.750 että tänään työpajassa puhutaan donitsitaloudesta. 113 00:09:26.750 --> 00:09:28.280 Seuraava kalvo. 114 00:09:28.500 --> 00:09:32.580 Jos katsotaan donitsitaloutta maailmalla, 115 00:09:32.750 --> 00:09:38.000 niin Amsterdamissa ollaan varmasti kaikista pisimmällä. 116 00:09:38.000 --> 00:09:41.060 Amsterdamissa 117 00:09:41.250 --> 00:09:48.000 tämä malli toimii toimi kiertotalousstrategian yhtenä pääpilarina. 118 00:09:48.000 --> 00:09:53.010 Ja voidaan sanoa, että se on toimien kompassi, jonka avulla sitten tätä päätöksentekoa 119 00:09:53.010 --> 00:09:56.500 kaupungissa myöskin ohjaillaan. 120 00:09:56.500 --> 00:10:01.090 Oikeastaan donitsitalous tuo mukanaan juuri näitä sosiaalisia 121 00:10:01.090 --> 00:10:06.250 ulottuvuuksia, esimerkiksi Amsterdamin hienoihin kiertotaloustavoitteisiin. 122 00:10:06.250 --> 00:10:10.500 Ja mikä sitten Amsterdamissa on erittäin hyvää, 123 00:10:10.500 --> 00:10:16.320 niin he ovat kehittäneet erittäin hyvän mittaroinnin siihen, että miten kestävyystavoitteet 124 00:10:16.320 --> 00:10:20.370 edistyvät. Koska mehän tiedetään, että sitä 125 00:10:20.370 --> 00:10:25.000 saa mitä mittaa. Ja mittareilla on todellakin paljon väliä. 126 00:10:25.000 --> 00:10:29.590 Mitataanko esimerkiksi talouskasvua vai mitataanko bkt:ta, ihmisten 127 00:10:29.590 --> 00:10:33.940 hyvinvointia tai onnellisuutta, niin varmasti saadaan aikaan erilaisia 128 00:10:33.940 --> 00:10:38.000 toimenpiteitä, jos näihin mittareihin pyritään. 129 00:10:38.000 --> 00:10:41.060 (Pari minuttia!) Ja seuraava kalvo. 130 00:10:41.250 --> 00:10:47.500 Mitä sitten kunnat voi tehdä kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi? Seuraava. 131 00:10:47.500 --> 00:10:53.320 Kuntien pitäisi ensinnäkin asettaa kunnianhimoiset kestävyystavoitteet ohjaamaan 132 00:10:53.320 --> 00:10:59.470 työtä. Ja näissä kestävyystavoitteissa pitää huomioida ilmastokriisi, luontokadon hillintä, kiertotalouden 133 00:10:59.470 --> 00:11:05.000 edistäminen ja sosiaaliset aspektit. Esimerkiksi reilu siirtymä. 134 00:11:05.000 --> 00:11:10.700 Sen jälkeen kun tavoitteet ovat kohdillaan, ne pitää integroida osaksi kunnan johtamisjärjestelmää ja strategiaa, 135 00:11:10.700 --> 00:11:14.570 jotta pystytään osoittamaan että kunta on oikeasti sitoutunut näihin 136 00:11:14.570 --> 00:11:19.500 tavoitteisiin ja priorisoi niitä. Kolmantena 137 00:11:19.500 --> 00:11:25.020 kestävyyskysymykset pitää valtavirtaistaa koko kuntaorganisaatiossa. Niitä ei voi 138 00:11:25.020 --> 00:11:30.540 jättää pelkästään vain ympäristön tai jonkun ympäristöviraston tai 139 00:11:30.540 --> 00:11:35.970 organisaation tehtäväksi, vaan jokaisen pitäisi omassa roolissaan, työskennellessä 140 00:11:35.970 --> 00:11:41.750 kunnalle, miettiä mitä minä voin juuri tehdä näitten kestävyysasioiden edistämiseksi. 141 00:11:41.750 --> 00:11:46.520 Ja sitten tarvitaan tietysti osaaminen, resurssit paikalleen, verkostoja ja valmiita 142 00:11:46.520 --> 00:11:51.470 työkaluja. Ihan lopuksi otan esimerkin siitä, miten me olemme 143 00:11:51.470 --> 00:11:56.810 sparrailleet eri kaupunkeja asettamaan luontotavoitteita ja toimeenpanemaan ne. 144 00:11:56.810 --> 00:12:00.750 Otetaan seuraava kalvo ja sitten, 145 00:12:00.750 --> 00:12:03.300 vielä seuraava. 146 00:12:03.500 --> 00:12:05.540 Esimerkiksi 147 00:12:05.750 --> 00:12:11.090 kaupunki joka haluaa ottaa kunnianhimoisen luontotavoitteen, niin meidän ehdotus on se, että 148 00:12:11.090 --> 00:12:16.040 luontotavoite voisi kuulostaa vaikka siltä, että luonnon kokonaisheikentymättömyys 149 00:12:16.040 --> 00:12:21.530 saavutetaan vuoteen 2030. Eli kokonaisuudessaan tämän vuoden jälkeen luontoa 150 00:12:21.530 --> 00:12:27.140 ei enää heikennetä. Sen jälkeen pitää arvioida toiminnan luontovaikutukset, 151 00:12:27.140 --> 00:12:31.820 mitä vaikutuksia nykyinen toiminta aiheuttaa, pitää tunnistaa prioriteetit 152 00:12:31.820 --> 00:12:36.800 ja se, mitkä on isoja ja pieniä asioita ja millä on oikeesti merkitystä ja mitä kannattaa tehdä. 153 00:12:36.800 --> 00:12:41.660 Luonnollekin kehitetään tieteeseen perustuvia tavoitteita, 154 00:12:41.660 --> 00:12:46.640 niitä pitää ottaa käyttöön ja mitattavia ala-tavoitteita. 155 00:12:46.640 --> 00:12:52.040 Ja sen jälkee integroida homma kaupungin johtamisjärjestelmiin, huomioiden 156 00:12:52.040 --> 00:12:57.290 poikkihallinnollisuus läpi koko kuntakonsernin. Sitten pitää rakentaa osaamista 157 00:12:57.290 --> 00:13:01.880 ja kapasiteetteja. Ja sen jälkeen käydä toimimaan, toimimaan ja toimimaan. Ja 158 00:13:01.880 --> 00:13:07.130 toimissa pitää esimerkiksi miettiä, että kun jotain projektia, hanketta, vaikka suunnitellaan, 159 00:13:07.130 --> 00:13:12.530 että voidaanko se välttää, jolloin luontovaikutuksia ei aiheudu. Jos ei voida välttää, niin 160 00:13:12.530 --> 00:13:17.500 miten voidaan vaikutuksia luonnolle minimoida. Ja tämän jälkeen pitää vielä 161 00:13:17.500 --> 00:13:23.470 miettiä, että miten pitää ne aiheutetut haitat kompensoida. Sen jälkeen pitää seurata ja raportoida. 162 00:13:23.470 --> 00:13:28.000 Sitten seuraava klikkaus. 163 00:13:28.000 --> 00:13:33.400 Tämän pitäisi koskea koko kunnan omaa toimintaa, lähtien kaavoituksesta ja rakentamisesta 164 00:13:33.400 --> 00:13:38.590 hyvinvointiin, terveyteen, tekniseen toimiin, ympäristötoimiin sekä koulutukseen ja 165 00:13:38.590 --> 00:13:43.720 kasvatukseen. Ja seuraava. Ja lisäksi pitäisi sitten myöskin 166 00:13:43.720 --> 00:13:49.250 kattaa kunnan hankinnat. Sähkö, lämpö, tuotteet ja palvelut. 167 00:13:49.250 --> 00:13:56.000 Eli tällaisilla ajatuksilla halusin virittää teitä tähän työpajaan ja toivottavasti 168 00:13:56.000 --> 00:14:01.250 saitte jotain ajatuksia. Mutta sitten haluan lopuksi vielä sanoa sen, 169 00:14:01.250 --> 00:14:03.800 että kalvon yläkulmassa on 170 00:14:04.000 --> 00:14:09.850 pieni kirjoitus, jossa sanotaan, että muista integroida luontokadon pysäyttäminen olemassa 171 00:14:09.850 --> 00:14:14.950 olevaan ilmastotyöhön ja muihin kestävyystoimiin ja päinvastoin. 172 00:14:14.950 --> 00:14:19.930 Eli ei rakenneta uusia siiloja, vaan halutaan tehdä jotain 173 00:14:19.930 --> 00:14:25.240 uusia hyviä toimenpiteitä, pyrittäisiin integroimaan kaikki nämä ekologisten haasteiden 174 00:14:25.240 --> 00:14:30.750 ulottuvuudet ja niihin liittyvät toimet kokonaisuudeksi. 175 00:14:30.750 --> 00:14:31.320 Kiitoksia.