WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:06.420
Tervehdykset munkin puolesta, olen Janne Kotiaho, ekologian professori ja tämän resurssiviisausyhteisön

2
00:00:06.420 --> 00:00:11.000
johtaja ja sen lisäksi Suomen luontopaneelin puheenjohtaja


4
00:00:15.750 --> 00:00:20.040
Mä luulen että tää varmaan

5
00:00:20.040 --> 00:00:24.250
näkyy nyt normaalisti.

6
00:00:24.250 --> 00:00:29.500
No niin!

7
00:00:29.500 --> 00:00:34.660
Meillä on ihmiskuntana pitkä historia siitä että me olemme

8
00:00:34.660 --> 00:00:39.430
ympäristöstä oltu huolissaan. Se lähtee jo yli kolmensadan vuoden takaa kun

9
00:00:39.430 --> 00:00:44.590
Thomas Malthus oli ehkä yksi ensimmäisiä, jotka kiinnitti huomiota siihen että jotakin

10
00:00:44.590 --> 00:00:49.150
on ehkä tapahtumassa. Ehkä ihmiskunta on elämässä

11
00:00:49.150 --> 00:00:54.310
leveämmin kuin mitä se pitkälle tulevaisuuteen ehkä pystyy tekemään. ja ihan viime aikoihin

12
00:00:54.310 --> 00:00:59.200
asti tämä kirjallisuuden tulva on oikeastaan vain kasvanut.

13
00:00:59.200 --> 00:01:04.150
Ja sitä on tullut koko ajan lisää, eli tietoa meillä on ollut pitkään ja näyttöä

14
00:01:04.150 --> 00:01:09.000
tähän päätöksentekoon on annettu.

15
00:01:09.000 --> 00:01:11.550
Nyt sitten perustetiin

16
00:01:11.750 --> 00:01:17.390
tämmöinen hallitusten välinen luontopaneelit IPBES eli Intergovernmental Science-Policy Platform

17
00:01:17.390 --> 00:01:22.820
on Biodiversity and Ecosystem Services ja sen tehtävä on tuottaa kansainvälisiä yhteenvetoja

18
00:01:22.820 --> 00:01:28.250
ympäristön ja ekosysteemipalveluiden tilasta.

19
00:01:28.250 --> 00:01:33.920
Tämä on käytännössä nuorempi kuin ilmastopaneeli, mutta se on kuitenkin

20
00:01:33.920 --> 00:01:39.750
samanlainen organisaatio samassa paikassa YK:n alaisuudessa ja sitä on

21
00:01:39.750 --> 00:01:46.500
kutsuttu ilmastopaneelin pikkusiskoksi, tämä hallitustenvälinen luontopaneeli.

22
00:01:46.500 --> 00:01:51.600
No sitten Suomessa meillä on Suomen luontopaneeli ja tämä

23
00:01:51.600 --> 00:01:56.490
on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoitus on tukea luontopolitiikan suunnittelua ja

24
00:01:56.490 --> 00:02:01.470
päätöksentekoa. Tuossa kuvassa ei tietenkään ole luontopaneeli, vaan siinä on Suomen

25
00:02:01.470 --> 00:02:06.330
nykyinen hallitus ja luontopaneeli oli kuultavana tuolla Hiilineutraali ja monimuotoisuuden

26
00:02:06.330 --> 00:02:11.250
turvaava Suomi -ilmiöpöydässä silloin hallitusneuvottelujen aikaan.

27
00:02:11.250 --> 00:02:17.000
Eli nämä ovat tahoja jotka pyrkivät tuomaan tiedettä päätöksentekoon.

28
00:02:17.000 --> 00:02:22.750
No mitä se luonnon monimuotoisuus nyt sitten on?

29
00:02:22.750 --> 00:02:27.640
luonnon monimuotoisuus on elävä, sen kaikissa muodoissa. Tämä elämä

30
00:02:27.640 --> 00:02:32.320
on alkanut yhden kerran ja sitten se on jatkunut noin 4 miljardin vuoden ajan, moninaistuen

31
00:02:32.320 --> 00:02:37.090
jatkuvasti. Moninaisuus, mikä me nyt havaitaan on sukupolvesta

32
00:02:37.090 --> 00:02:41.750
toiseen siirtyvän elämän jatkumon tämän hetkinen tulos.

33
00:02:41.750 --> 00:02:46.700
Tätä jatkumoa kuvastaa aika hyvin metafora elämän

34
00:02:46.700 --> 00:02:51.770
puusta, jossa oksien kärjessä olevat lajit ovat kaikki yhteydessä toisiinsa

35
00:02:51.770 --> 00:02:56.750
haarojen ja rungon kautta. Ensimmäinen tunnettu

36
00:02:56.750 --> 00:03:02.000
elämän puu oli itseasiassa 1830 Charles Darwinin muistikirjaan piirtämä

37
00:03:02.000 --> 00:03:06.680
kuvio jossa hän kirjoittaa "I think" ja sitten on vain tämä kuva.

38
00:03:06.680 --> 00:03:11.720
Tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun on tajuttu oikeastaan se, että eri lajit ovat yhteydessä

39
00:03:11.720 --> 00:03:16.250
toisiinsa. Sen takia tuo on merkittävä historiallinen palanen.

40
00:03:16.250 --> 00:03:22.000
No sitten viime aikoina pari tämmöistä loordia tai sööriä,

41
00:03:22.000 --> 00:03:27.340
sir Partha Dasgupta ja sir Robert Watson ovat nostaneet erittäin voimakkaasti esiin, että luontokadossa

42
00:03:27.340 --> 00:03:33.340
ei ole kysymys vain ympäristöstä. Vaan kyse on kestävästä kehityksestä, kansainvälisestä turvallisuudesta,

43
00:03:33.340 --> 00:03:38.000
oikeudesta, etiikasta, moraalista ja taloudesta.

44
00:03:38.000 --> 00:03:42.890
Tosiasia on, että ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta. Olemme toisenvarainen eläin ja me

45
00:03:42.890 --> 00:03:48.000
emme yksinkertaisesti pysty olemaan olemassa ilman ympäröivää luontoa.

46
00:03:48.000 --> 00:03:54.250
No mikä on sitten tieteeseen perustuva globaali tilannekuva?

47
00:03:54.250 --> 00:03:58.300
Ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren

48
00:03:58.300 --> 00:04:02.250
osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.

49
00:04:02.250 --> 00:04:04.290
Luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden

50
00:04:04.500 --> 00:04:10.290
hävittäminen on nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.

51
00:04:10.290 --> 00:04:15.840
Tämä tulee näistä IBPES:in kansainvälisistä raporteista. Hävitys uhkaa ihmiskunnan itsensä

52
00:04:15.840 --> 00:04:21.180
hyvinvointia ja olemassaoloa, ja asteittainen muutos kohti kestävämpää kulutusta

53
00:04:21.180 --> 00:04:26.750
ei enää riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.

54
00:04:26.750 --> 00:04:31.370
Jos katsotaan vähän tarkemmin, niin yli kolmannes maapallon maapinta-

55
00:04:31.370 --> 00:04:35.840
alasta on maatalouden käytössä. Tästä 80 prosenttia laitumena tai rehutuotannossa

56
00:04:35.840 --> 00:04:40.160
eläimille ja sitten vuoteen 2050 mennessä eläinperäisten

57
00:04:40.160 --> 00:04:44.750
tuotteiden kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuodesta 2000.


60
00:05:13.250 --> 00:05:18.140
Sitten heikennyksestä johtuvia hiilidioksidipäästöjä on tässä kuluneella

61
00:05:18.140 --> 00:05:23.030
2000-luvulla on noin 3,6 - 4,4 miljardia tonnia vuodessa

62
00:05:23.030 --> 00:05:27.750
joka on 10-15% kaikista ihmisperäisistä päästöistä.

63
00:05:27.750 --> 00:05:32.340
Syyt ovat meiltäkin tuttuja: maatalousmaan köyhtyminen, metsän elinympäristöjen

64
00:05:32.340 --> 00:05:36.750
heikennys, metsien hävitys ja soiden kuivatus.

65
00:05:36.750 --> 00:05:43.000
Entäs sitten Suomessa? Mikä on tilannekuva Suomessa?

66
00:05:43.000 --> 00:05:48.700
Suomessa 77% metsäluontotyypeistä on uhanalaisia ja 68%

67
00:05:48.700 --> 00:05:53.000
niiden ekologista tilaa on heikennetty.

68
00:05:53.000 --> 00:05:58.520
56% suoluontotyypeistä on uhanalaisia, 43% niitten ekologista

69
00:05:58.520 --> 00:06:04.370
tilaa on heikennetty. Jos katsotaan kaikkia luontotyyppejä yhdessä, niin

70
00:06:04.370 --> 00:06:08.720
48% kaikista Suomen luontotyypeistä, eli lähes puolet on uhanalaisia

71
00:06:08.720 --> 00:06:14.250
ja niiden ekologista tilaa on heikennetty 61%.

72
00:06:14.250 --> 00:06:20.280
Suomessa noin 48000 lajia, joista 22400:sta

73
00:06:20.280 --> 00:06:23.640
on pystytty arvioimaan niiden uhanalaisuutta.

74
00:06:23.640 --> 00:06:27.660
12 prosenttia näistä arvioiduista lajeista - eli 2700 lajia kaiken

75
00:06:27.660 --> 00:06:32.250
kaikkiaan Suomessa - on laskettu uhanalaisiin lajeihin.

76
00:06:32.250 --> 00:06:37.290
Meillä on vaikka kuinka paljon kansainvälisiä sopimuksia ja tavoitteita. Niitä on ollut

77
00:06:37.290 --> 00:06:42.360
jo kymmeniä vuosia. Mutta, on ihan selvää että ilman investointeja niiden toimeenpanoon me

78
00:06:42.360 --> 00:06:46.950
emme saavuta yhtään näistä tavoitteista joita näissä kaikissa

79
00:06:46.950 --> 00:06:51.870
sopimuksissa on. Paraikaa hierotaan seuraavia sopimuksia ja tietenkin 

80
00:06:51.870 --> 00:06:57.000
investointeja niitten toteuttamiseen tarvitaan myöskin.

81
00:06:57.000 --> 00:07:02.750
Tässä on nyt sitten vielä suomalaisten lajien uhanalaisuuden elinympäristöittäin.

82
00:07:02.750 --> 00:07:08.500
Suomessa metsät on kaikista suurin luontotyyppi, 75% Suomesta on metsää

83
00:07:08.500 --> 00:07:13.690
ja metsistä löytyy myöskin suurin osa Suomen uhanalaisista lajeista: 31 prosenttia.

84
00:07:13.690 --> 00:07:18.430
Ja toiseksi suurin luokka on sitten perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt.

85
00:07:18.430 --> 00:07:22.780
Näissä noin 24 prosenttia uhanalaisista lajeista.

86
00:07:22.780 --> 00:07:27.500
Sitten muissa elinympäristötyypeissä on pienempiä prosenttiosuuksia.

87
00:07:27.500 --> 00:07:33.470
Vähän kuin yhteenvetona:

88
00:07:33.470 --> 00:07:39.000
meillä on miljoona uhanalaista lajia tällä hetkellä maapallolla.

89
00:07:39.000 --> 00:07:43.920
Vuosisadan loppuun mennessä ilmasto lämpenee globaalisti noin kolme

90
00:07:43.920 --> 00:07:48.480
astetta, jopa viisi astetta jos mennään business as usual, eli sillä millä nyt

91
00:07:48.480 --> 00:07:54.030
on menty. Ja vuoteen 2050 mennessä maailman monimuotoisuudesta

92
00:07:54.030 --> 00:07:58.000
38% - 46% tullaan menettämään.

93
00:07:58.000 --> 00:08:04.750
Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonvarainen elämä tällä planeetalla hiipuu.

94
00:08:04.750 --> 00:08:07.810
Me, ihmiskunta,

95
00:08:08.000 --> 00:08:13.250
ajamme planeettaa kohti 6. massasukupuuttoa.

96
00:08:13.250 --> 00:08:18.920
Välillä me elämme niin kuin sillä ei olisi mitään väliä.

97
00:08:18.920 --> 00:08:24.250
Sen takia tässä lukee, että So what - mitä sillä on väliä,

98
00:08:24.250 --> 00:08:27.310
jos nyt vähän luonto köyhtyy?

99
00:08:27.500 --> 00:08:32.690
75% maailman viljelyskasveista

100
00:08:32.690 --> 00:08:37.730
ja 35% ruuantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjän. Tämä on vain yksi esimerkki

101
00:08:37.730 --> 00:08:42.860
minkä tähän nostan. Käytännössä suurin osa siitä ruuasta, mitä me

102
00:08:42.860 --> 00:08:47.990
tarvitaan, tarvitsee pölyttäjiä. Meillä on jo

103
00:08:47.990 --> 00:08:53.300
Suomessa viitteitä siitä, että pölytys rajoittaa rypsin ja herukoiden satoa. Tämä tarkoittaa

104
00:08:53.300 --> 00:08:58.250
siis sitä, että jos meillä olisi enemmän pölyttäjiä, niin me saisimme

105
00:08:58.250 --> 00:09:03.890
maanviljelijöille enemmän rypsi- ja herukkasatoa. Tämä on vain yksi esimerkki tästä

106
00:09:03.890 --> 00:09:10.400
mitä tämä tarkoittaa meille. Maailmassa on alueita, joissa tilanne on tällainen. Käytännössä

107
00:09:10.400 --> 00:09:15.590
ihmistoiminta on tuhonnut kaikki pölyttäjähyönteiset ja sen jälkeen

108
00:09:15.590 --> 00:09:21.000
ihminen joutuu itse käsin pölyttämään hedelmäpuut, jotta satoa saadaan.

109
00:09:21.000 --> 00:09:25.080
Tämä on tulevaisuus, mitä meistä kukaan ei varmasti halua.

110
00:09:25.250 --> 00:09:29.870
Ihmiskunnan tulevaisuus

111
00:09:29.870 --> 00:09:34.490
on uhattuna. Elinympäristöjen heikentäminen ja luonnon monimuotoisuuden hävittäminen vaikuttaa jo

112
00:09:34.490 --> 00:09:39.250
nyt haitallisesti 2/5 ihmisestä maailmassa.

113
00:09:39.250 --> 00:09:44.380
vuoteen 2050 mennessä viljelysmaiden tuotantokyky laskee keskimäärin

114
00:09:44.380 --> 00:09:48.670
10% - paikoin jopa 50% - samalla, ja juuri

115
00:09:48.670 --> 00:09:53.250
siellä eniten, missä väkimäärä kasvaa noin 30%.

116
00:09:53.250 --> 00:09:58.170
(kaksi minuuttia, Janne!) Vuoteen 2050 mennessä

117
00:09:58.170 --> 00:10:02.910
elinympäristöjen heikentyminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, lisää yhteiskunnallista 

118
00:10:02.910 --> 00:10:07.890
epävakautta ja konflikteja. Ja johtaa jopa 50 - 700

119
00:10:07.890 --> 00:10:12.210
miljoonan ihmisen ympäristöpakolaisuuteen. Tänä vuonna Maailmanpankki arvioi,

120
00:10:12.210 --> 00:10:16.680
että se on noin 260 miljoonaa ihmistä jotka tulee lähtemään.

121
00:10:16.680 --> 00:10:21.500
Tietenkin nämä luvut vaihtelevat, mutta suuruusluokka on tärkein.

122
00:10:21.500 --> 00:10:27.440
Elinympäristöjen heikentymisestä ja monimuotoisuuden häviämisestä johtuvat taloudelliset kustannukset on jo nyt

123
00:10:27.440 --> 00:10:33.500
yli 10 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Eli tämä todella on myös taloudellinen 

124
00:10:33.500 --> 00:10:35.540
asia.

125
00:10:35.750 --> 00:10:41.060
Viime kesänä oli Jyväskylän kesän festivaali Jyväskylässä, jossa oli suuri

126
00:10:41.060 --> 00:10:46.490
tiedepaneelikeskustelu, missä oli kolmen eri tiedepaneeliin - huoltopaneelin, ilmastopaneelin ja kestävyyspaneelin -

127
00:10:46.490 --> 00:10:51.590
edustajat keskustelemassa. Ja siellä puhuttiin kestävyysasioista. Eli mulla

128
00:10:51.590 --> 00:10:57.000
lukee tuossa otsikossa että "Kestävyysnarratiivi on opeteltava uudelleen".

129
00:10:57.000 --> 00:11:02.700
Me puhuimme tästä tuolla keskustelussa ja tuossa on siitä yksi pieni

130
00:11:02.700 --> 00:11:07.950
kuva. Katsotaan sitä vähän lähemmin. Siinä on kolme pilaria: talouden

131
00:11:07.950 --> 00:11:13.500
sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden pilarit.

132
00:11:13.500 --> 00:11:20.250
Joista -- tuo taloudellinen pilari. Tätä se tarkoittaa, että kestävyyden narratiivi on opeteltava uudelleen.

133
00:11:20.250 --> 00:11:26.040
Mikä on yhteiskunnissa tärkeää ja merkityksellistä? Sitä pitää pohtia. Se on tärkeää,

134
00:11:26.040 --> 00:11:31.750
että ajatellaan, että mitä me oikeasti halutaan ja mitä me oikeasti tarvitaan.

135
00:11:31.750 --> 00:11:37.180
Yksi reunaehto ja lähtökohta on se että maapallon rajallisuuden kanssa ei voi neuvotella.

136
00:11:37.180 --> 00:11:42.750
Meillä ei ole vaihtoehtoa, meidän on pakko mahtua tälle pallolle.

137
00:11:42.750 --> 00:11:46.740
Se tarkoittaa sitä, että Maapallo ja sen luonto asettaa ekologiset reunaehdot joiden

138
00:11:46.740 --> 00:11:50.750
puitteissa yhteiskunnat on järjestettävä.

139
00:11:50.750 --> 00:11:55.160
Talous on työkalu jonka avulla tämä reilu ja

140
00:11:55.160 --> 00:11:59.750
ylisukupolvisesti oikeudenmukainen kestävyysmurros tehdään.

141
00:11:59.750 --> 00:12:06.500
Siihen viittaa Dasgupta tuossa review'ssansa ja siihen myöskin tähtää Donitsitaloustiede.

142
00:12:06.500 --> 00:12:11.900
Meidän tulee ottaa tavoitteeksi planetaarinen hyvinvointi, jonka vallitessa sekä ihminen

143
00:12:11.900 --> 00:12:16.550
että ei-inhimillinen luonto voi hyvin ja kukoistaa. Planetaarinen

144
00:12:16.550 --> 00:12:21.500
hyvinvointi, a mission that matters. Kiitos.