WEBVTT

00:00:05.440 --> 00:00:10.599
Toiminta- ja kehittämistutkimusta voidaan tehdä monista erilaisista lähtökohdista.

00:00:11.080 --> 00:00:16.239
Yhteistä niille kaikille on, että jotakin toimintaa kehitetään ja tutkitaan samalla.

00:00:17.320 --> 00:00:22.480
Nyt kerron hetken yhteisöllisestä eli osallistavasta toimintatutkimuksesta.

00:00:23.239 --> 00:00:26.839
Siinä keskeistä on että ryhmä, jossa toimitaan –

00:00:26.839 --> 00:00:33.000
ei ole kehittämisen ja tutkimuksen kohde vaan aktiivinen toimija ja osallistuja.

00:00:34.119 --> 00:00:43.520
Yhteisöllinen toimintatutkimus on siis kaikkien yhteisön jäsenten osallisuutta tukeva tapa tutkia ja kehittää yhteisön käytännön toimintaa.

00:00:44.560 --> 00:00:50.560
Yhteisö voi olla esimerkiksi lapsiryhmä, koululuokka, työtiimi tai -organisaatio.

00:00:51.520 --> 00:00:59.479
Yhteisöllinen toimintatutkimus on myös keino tutkijan omaan ja yhteisön jäsenten kasvuun ja ammatilliseen kehittymiseen.

00:01:01.079 --> 00:01:05.760
Yhteisöllisen toimintatutkimuksen tavoitteena on tutkimuksen avulla tukea –

00:01:05.760 --> 00:01:13.319
ja edistää demokratiaa, osallisuutta ja toimijuutta tutkimukseen osallistuvassa yhteisössä.

00:01:14.640 --> 00:01:25.239
Tavoitteena on myös kehittää tai parantaa jotakin yhteisössä yhdessä sovittua arjen käytännettä tai toimintatapaa yhteisössä sovituilla tavoilla.

00:01:27.599 --> 00:01:35.200
Tutkijan rooli yhteisöllisessä toimintatutkimuksessa on toimia osana yhteisöä fasilitaattorina, –

00:01:35.200 --> 00:01:40.959
auttaa yhteisöä aineistonkeruussa ja analysoinnissa ja käytännön kehittämisessä.

00:01:41.640 --> 00:01:46.879
Lapset tutkijoina -ajattelu sopii toimintatutkimukseen hyvin:

00:01:46.879 --> 00:01:56.719
käytössä ovat lapsi- ja toimijalähtöiset metodit, yhteisön jäsenet ovat aktiivisia toimijoita myös aineiston keruussa ja analysoinnissa.

00:01:58.879 --> 00:02:10.639
Kerättävät aineistot ovat monimenetelmällisiä, eli yhteisössä voidaan toteuttaa kyselyjä, haastatteluja, havainnointeja ja tuottaa erilaisia dokumentteja.

00:02:11.159 --> 00:02:18.000
Aineistoina voidaan käyttää myös vaikkapa draamaa ja erilaisia visuaalisia tuotoksia.

00:02:18.560 --> 00:02:27.280
Analysointitavat ovat aineistosta riippuvia, voidaan käyttää erilaisia laadullisia ja myös määrällisiä analyysimenetelmiä.

00:02:28.159 --> 00:02:34.479
Keskeistä on, että yhteisö on aktiivisesti mukana myös aineiston analysoinnissa.

00:02:35.960 --> 00:02:40.599
Yhteisöllisen toimintatutkimuksen prosessi jäsentyy kehämäisesti.

00:02:41.159 --> 00:02:48.759
Prosessi alkaa toiminnan havainnoimisella, seuraavassa vaiheessa toimintaa reflektoidaan ja arvioidaan, –

00:02:48.759 --> 00:02:54.360
jonka pohjalta suunnitellaan esimerkiksi uusi, parempi käytänne tai toimintatapa.

00:02:55.000 --> 00:03:02.199
Neljännessä vaiheessa toimitaan uuden suunnitelman mukaan, jonka jälkeen prosessi alkaa uudelleen alusta, –

00:03:02.199 --> 00:03:07.599
eli tätä toimintaa sitten taas havainnoidaan ja arvioidaan ja niin edelleen.

00:03:08.000 --> 00:03:18.280
Esimerkiksi gradussa usein pystytään kiertämään tällainen kehä vain kerran, mutta sitten työelämässä kehä voidaan toteuttaa vaikkapa kolmeen kertaan.

00:03:20.159 --> 00:03:28.639
Parasta toimintatutkimuksessa onkin se, että sitä opiskellessa ja esimerkiksi gradussa käytettäessä hankitaan osaamista, –

00:03:28.639 --> 00:03:36.120
jota voi hyvin soveltaa tulevassa työssä kasvatusalan asiantuntijana ja oman työn kehittämisessä.

00:03:37.479 --> 00:03:43.919
Ominaista toimintatutkimuksella hankittavalle tiedolle on tiedon subjektiivisuus ja tulkinnallisuus.

00:03:44.719 --> 00:03:48.000
Tieto on myös aikaan ja paikkaan sidottua.

00:03:48.000 --> 00:03:52.960
Siten se sijoittuu metodimetsässä sen oikeanpuoleiselle osuudelle.

00:03:54.479 --> 00:03:58.479
Tässä oli lyhyt kuvaus yhteisöllisestä toimintatutkimuksesta.

00:03:58.560 --> 00:04:05.280
Jos kiinnostuit, tutustu tähän laadullisen tutkimuksen lähestymistapaan lisää liitteenä olevista linkeistä.