WEBVTT 00:00:05.280 --> 00:00:16.320 Realismi ja konstruktionismi ovat tieteenfilosofian suuntauksia, toisin sanoen tieteellistä tietoa koskevia tarkastelutapoja tai -ymmärryksiä. 00:00:16.399 --> 00:00:20.160 Niistä keskusteltaessa kaksi kysymystä on keskiössä. 00:00:20.160 --> 00:00:32.439 Ensimmäinen näistä on kysymys tutkimuksen ontologisista oletuksista, toisin sanoen siitä, miten tulkitaan olevaista, varsinkin tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä. 00:00:32.520 --> 00:00:36.799 Miten sen ajatellaan olevan olemassa vai ajatellaanko? 00:00:36.880 --> 00:00:42.240 Toinen keskeinen kysymys koskee tietoteoriaa eli epistemologiaa. 00:00:42.320 --> 00:00:52.600 Se tarkastelee sitä, mitä voimme tietää, millä perusteella meillä voidaan sanoa olevan tietoa jostakin ja onko tieto ylipäätään mahdollista. 00:00:52.640 --> 00:01:04.920 Kaikki tutkimus, niin määrällinen kuin laadullinen, perustuu joihinkin ontologisiin ja epistemologisiin oletuksiin, vaikka näitä ei tutkimuksen raportoinneissa esitettäisikään. 00:01:05.040 --> 00:01:15.920 Samalla monessa laadullisin menetelmin toteutetuissa tutkimuksissa ontologisten ja epistemologisten oletusten tarkastelua pidetään itsestäänselvyytenä. 00:01:16.040 --> 00:01:23.120 Yhtäältä realismia ja konstruktionismia pidetään toisilleen paljolti vastakkaisina tutkimuksen lähtökohtina. 00:01:23.239 --> 00:01:28.920 Toisaalta kumpaakaan niistä ei voi pitää yhtenä yhtenäisenä ajattelutapana. 00:01:29.079 --> 00:01:40.280 Ennemminkin kyse on suuntauksista, jotka itsessään sisältävät lukuisia eri tavoin realismin tai konstruktionismin oletuksia painottavia ajattelutapoja. 00:01:40.400 --> 00:01:50.519 Näiden erilaisten ajattelutapojen voi myös ajatella muodostavan ikään kuin jatkumon vahvan realismin ja vahvan konstruktionismin välillä. 00:01:50.599 --> 00:02:00.120 Realismi perustuu oletukselle mielestämme tai havainnoistamme riippumattoman todellisuuden olemassaolosta. 00:02:00.120 --> 00:02:09.080 Tutkimuksessa asetamme todellisuuden havainnointimme kohteeksi pyrkien sitä koskevaan faktuaaliseen eli tosiasiatietoon. 00:02:09.080 --> 00:02:20.159 Tosin nykyiset realismin suuntaukset eivät välttämättä oleta, että tutkimus voi tuottaa varmaa tietoa todellisuudesta, vaikka se tutkimuksen tavoitteena onkin. 00:02:20.240 --> 00:02:32.639 Tämän vuoksi tutkimuksessa painotetaan luotettavuuden kysymyksiä. Määrällinen, tai toisin ilmaistuna korrelatiivinen, tutkimus perustuu usein realismin oletuksiin. 00:02:32.879 --> 00:02:41.680 Tällainen tutkimus voi tarkastella esimerkiksi pienten lasten vanhempien asenteita varhaiskasvatuspalveluja kohtaan ja lähteä oletuksesta, – 00:02:41.680 --> 00:02:49.800 että asenteet ovat osa mielen rakenteita ja paljastettavissa vaikkapa huolellisesti laaditun kyselyn avulla. 00:02:49.919 --> 00:03:01.360 Myös laadullista tutkimusta tehdään realismin oletuksista lähtien. Muun muassa Jaber Gubrium luonnehtii emotionalismiksi nimeämäänsä tutkimusotetta, – 00:03:01.360 --> 00:03:09.039 jossa pyrkimyksenä on tavoittaa vaikkapa haastateltavan autenttiset kokemukset tai mielen maisema. 00:03:09.159 --> 00:03:13.520 Tämän pyrkimyksen voi ymmärtää sijoittuvan realismin lähtökohtiin. 00:03:13.599 --> 00:03:25.960 Samoin laadulliset tutkimukset, joissa kiinnostuksen kohteena on jonkin ihmisryhmän äänen kuuleminen, voivat olla esimerkki realismin lähtökohdista toteutetusta tutkimuksesta. 00:03:26.080 --> 00:03:39.879 Sosiaalinen konstruktionismi tai lyhyesti ilmaistuna konstruktionismi taas on suuntaus, jonka perusteesi on, että maailma on meille olemassa merkitysten kautta. 00:03:39.879 --> 00:03:53.319 Konstruktionismi olettaa, että emme voi saada objektiivista tai tosiasiallista tietoa maailmasta, vaan tiedossamme on aina kyse erilaisista kuvauksista ja tulkinnoista. 00:03:53.319 --> 00:04:03.520 Tästä myös seuraa, että ilmiöstä ei oleteta olevan yhtä oikeaa totuutta, vaan monia tulkintoja ja tapoja jäsentää sitä. 00:04:03.599 --> 00:04:14.560 Erilaiset tulkinnat ja merkityksenannot rakentuvat kielen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Ne myös antavat meille välineet jäsentää maailmaamme. 00:04:14.560 --> 00:04:26.319 Kieli on tässä syytä ymmärtää laajasti, se ei ole vain puhetta ja tekstiä, vaan käsittää monenlaiset sosiaalisesti jaetut merkit, vaikkapa emojit ja kuvat. 00:04:27.319 --> 00:04:35.759 Kielen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeisestä merkityksestä konstruktionismissa seuraa myös kontekstin käsitteen painottaminen. 00:04:35.759 --> 00:04:49.120 Konstruktionistisen tutkimuksen keskiössä on siten kysymys, miten tietyssä ajallisessa, paikallisessa tai tekstuaalisessa kontekstissa tuotetaan merkityksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. 00:04:49.720 --> 00:04:55.959 Tutkimus voi kohdentua kielen käyttöön, vuorovaikutukseen tai sosiaalisiin käytäntöihin. 00:04:56.040 --> 00:05:04.920 Jos tarkoituksena olisi tutkia esimerkiksi aiemmin mainitsemiani vanhempien asenteita varhaiskasvatuspalveluja kohtaan – 00:05:04.920 --> 00:05:11.519 konstruktionistisista lähtökohdista, voitaisiin tämä tehdä vaikka haastatteluaineistolla. 00:05:11.519 --> 00:05:21.079 Tällöin asenteita tarkasteltaisiin haastattelukonteksissa tuotettuina merkityksenantoina, joita osaltaan luo myös haastattelija. 00:05:21.160 --> 00:05:25.040 Asenteita ei siten sijoitettaisi vanhemman mieleen. 00:05:26.319 --> 00:05:36.120 On kuitenkin huomattava, että samalla kun konstruktionistinen tutkimus keskittyy merkityksenantojen tarkasteluun tyypillisesti tekstiaineistojen avulla, – 00:05:36.120 --> 00:05:46.480 lähtökohtana on, että näiden tekstien katsotaan olevan objektiivisesti olemassa, vaikka ne eivät ole olemassa ihmisistä riippumatta. 00:05:46.600 --> 00:05:57.040 Teksteistä katsotaan myös voitavan tehdä aineistoon perustuen havaintoja ja tulkintoja, eikä tällöin kaikkien tulkintojen katsota olevan samanarvoisia. 00:05:57.480 --> 00:06:09.040 Havaintojen vakuuttavuuden tutkija voi osoittaa huolellisella laadullisella analyysillä, mutta myös hyödyntämällä määrällistämistä osana analyysiä. 00:06:10.720 --> 00:06:21.519 Kirjallisuudessa esiintyy myös termi konstruktivismi, usein muun muassa oppimisesta ja oppimiskäsityksistä keskusteltaessa. 00:06:21.680 --> 00:06:29.639 Sillä on yhtenevyyksiä konstruktionismin kanssa, mutta se ei ole synonyymi konstruktionismille. 00:06:29.639 --> 00:06:43.800 Konstruktivismissä on samankaltainen todellisuuskäsitys kuin konstruktionismissä eli ihmisen mielen tai ajattelun ei katsota esittävän kuvaa todellisuudesta kuten se on, – 00:06:43.800 --> 00:06:48.000 vaan tuottavan todellisuudesta yksilöllisen tulkinnan. 00:06:48.680 --> 00:06:57.959 Konstuktivismissä merkitysten muodostamisen prosessia tarkastellaan kuitenkin psykologisena ilmiönä, yksilön mielen sisäisenä asiana. 00:06:57.959 --> 00:07:07.839 Sen sijaan sosiaalisessa konstruktionismissä maailman rakentuminen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sen tuloksena. 00:07:07.879 --> 00:07:16.240 Tällöin yksilön merkityksenantojen myös katsotaan kertovan ensi sijassa sosiaalisesta, ei yksilöllisestä. 00:07:17.439 --> 00:07:30.079 Kun luet lähdekirjallisuutta ja työstät esimerkiksi pro gradusi kirjallisuuskatsausta, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisiin oletuksiin kussakin tutkimuksessa nojaudutaan. 00:07:30.800 --> 00:07:38.319 Kiinnittyikö tutkimus realismin vai konstruktionismin oletuksiin vai jatkumolle niiden väliin? 00:07:38.360 --> 00:07:47.879 Kannattaa myös huomioida, että realismin oletuksiin voivat kirjallisuudessa viitata positivismin ja faktanäkökulman käsitteet. 00:07:47.959 --> 00:07:56.360 Konstruktionistisistä lähtökohdista voidaan taas käyttää relativismin ja näytenäkökulman termejä.