WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:20.400
Tervetuloa tälle opintojaksolle ja minä olen Kimmo Jokinen, perhetutkimuksen professori tästä Jyväskylän yliopistosta ja puhun seuraavaksi niistä muutoksista, joita suomalaisissa

2
00:00:20.750 --> 00:00:26.360
perhesuhteissa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut.

3
00:00:26.500 --> 00:00:46.900
Jos ajatellaan suomalaista perhettä, niin oikeastaan 1960-1970-luvuilta lähtien siellä on tapahtunut aika paljon ja aika oleellisiakin muutoksia. Kaikki nämä muutokset ei oo kokonaan uusia, mutta se vauhti jolla nämä muutokset tapahtuu,

4
00:00:47.250 --> 00:01:07.650
siinä on jotain uutta ja sitten mukana on kyllä joitakin sellasia asioita, joita aiemmin suomalaisessa perheessä ei oikeestaan oo tapahtunu. Yksi tämmönen selkeä muutos on avioliittoinstituution merkityksen väheneminen se johtuu sekä siitä että avioeroja tapahtuu

5
00:01:08.000 --> 00:01:17.690
nykysin huomattavasti enemmän kuin vielä useita vuosikymmeniä sitten ja lisäksi avoliitot ovat tulleet avioliittojen rinnalle.

6
00:01:18.000 --> 00:01:38.400
Tähän liittyen perheen perustaminen on siirtynyt yhä myöhemmäksi ja myöhemmäksi ihmisen elämänkulussa. Yhä harvempi hankkii lapset ja elää vakiparisuhteessa on jo kakskymppisenä. Yhä useammalla tällainen lapsiperhevaihe alkaa

7
00:01:38.750 --> 00:01:59.150
vasta noin kolmenkymmenen ikävuoden paikkeilla ja samalla kun tämä perheen perustaminen siirtyy yhä myöhäisempään ikävaiheeseen, perhekoot ovat pienentyneet. Jos vielä 1950-1960-luvuilla aika monessa perheessä oli kolme, neljäkin lasta, niin nyt yhä useammin lapsia on yksi tai kaksi.

8
00:01:59.500 --> 00:02:19.900
2020-luvulla, näin ajatellaan jatkossakin tapahtuvan, niin yhä useammassa perheessä lapsia on vain yksi ja myös sellaiset parit, jotka vapaaehtoisesti haluaa jäädä lapsettomaksi, niin yleistyvät. Avo- ja avioerot ovat samaan aikaan

9
00:02:20.250 --> 00:02:40.650
yleistyneet voimakkaasti. Suurin hyppäys tapahtui 1980-1990-luvuilla ja sen jälkeenkin nämä luvut ovat säilyneet aika korkeina. Näiden erojen myötä tietenkin uusperheet ovat yleistyneet. Niidenkään määrä ei viimeaikoina enää ole paljon kasvanut, vaan voimakkain kasvu tapahtui

10
00:02:41.000 --> 00:02:46.100
1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.

11
00:02:46.250 --> 00:03:04.610
Erojen myötä tapahtunut uusi ilmiö on lasten vuoroasumisen yleistyminen. Yhä useampi vanhempiensa eron kokenut lapsi elää vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. Puhutaan niin sanotuista kahden kodin lapsista.

12
00:03:04.750 --> 00:03:25.150
Ja koska erot yleistyvät, niin samalla myös parisuhteiden lukumäärä ihmisen elämässä lisääntyy, koska monet eronneet solmii sitten myöhemmin uuden parisuhteen, ja jos siinä tapahtuu ero, niin ehkä kolmannenkin. Että jos aiemmin ihanteena ja usein myös käytäntönä

13
00:03:25.500 --> 00:03:30.600
oli se että ihmisellä oli yksi pitkä vakiintunut parisuhde,

14
00:03:30.750 --> 00:03:51.150
käytännössä avioliitto, niin nykyisin avoliiton ja avioliiton kaltaisia ihmissuhteita mahtuu yhä useamman elämään vähintään pari kolme. Ja tämä on aika oleellinen muutos. Hyvin selkeä muutos on myös se, että yhden hengen taloudet ovat voimakkaasti lisääntyneet.

15
00:03:51.500 --> 00:04:04.250
Yhä useampi suomalainen elää yksin. Tässä joukossa on tietenkin ikääntyneitä leskiä, mutta hyvin paljon myös kaupungissa asuvia nuoria koulutettuja miehiä ja naisia.

16
00:04:04.500 --> 00:04:24.900
Yhden vanhemman perheiden lukumäärä on sekin kasvussa. Siellä on tietenkin eronjälkeisiä yksinhuoltajia, mutta myös paljon sellaisia naisia jotka ovat hankkineet lapsen ilman että he elävät vakituisesti parisuhteessa. Puhutaan niin sanotuista itsellisista äideistä.

17
00:04:25.250 --> 00:04:45.650
Samaa sukupuolta olevien perheet ovat nekin tulleet hyvin näkyväksi ilmiöksi. Ensiksikin sen takia että kun keskusteltiin tasa arvoisesta avioliittolaista ja samaa sukupuolta oleville annettiin avio-oikeus ja myöhemmin myös adoptio-oikeus. Nämä perheet herättää

18
00:04:46.000 --> 00:04:55.180
keskustelua ja näkyvät tällä hetkellä julkisuudessa jo huomattavasti selkeämmin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

19
00:04:55.500 --> 00:05:15.900
Suomessa maahanmuuttajaperheet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana yleistyneet voimakkaasti ja niiden yleistymisen myötä meillä alkaa olla pikkuhiljaa myös yhä enemmän transnationaaleja perheitä eli perheitä, joissa vanhemmat tai siis puolisot

20
00:05:16.250 --> 00:05:21.860
ovat lähtöisin eri kulttuureista ja ovat eri kansallisuuksia.

21
00:05:22.000 --> 00:05:38.320
Osa näistä muutoksista ei sinänsä ole kokonaan uusia. Kyllä meillä jo vuosisata - parikin sitten oli yksineläviä ihmisiä. Meillä oli lapsettomia pareja, meillä oli uusperheitä.

22
00:05:38.500 --> 00:05:44.110
Eli eivät kaikki nämä perhemuodot sinänsä ole uusia.

23
00:05:44.250 --> 00:05:48.840
Toisaalta esimerkiksi uusperheiden syntymisen syy

24
00:05:49.000 --> 00:06:09.400
1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa oli jommankumman puolison kuolema ja lesken avioituminen uudelleen. Nyt kuusi perheitä syntyy ennen kaikkea erojen myötä. Samaa sukupuolta olevia pareja oli varmasti ennenkin, mutta nyt he voivat näkyvästi

25
00:06:09.750 --> 00:06:30.150
ja legitiimisti perustaa perheen ja adoptoida lapsia. Ja uutta monissa tällaisissa ilmiöissä jotain aiemminkin ollut on se, että muutoksen vauhti on nopeutunut. Samalla me kohdataan sellaisiakin muutoksia, joita aiemmin ei välttämättä ole ollut olemassa, esimerkiksi tämä

26
00:06:30.500 --> 00:06:36.110
perheellistymisen siirtyminen myöhemmäksi iässä on aivan uusi ilmiö ja

27
00:06:36.250 --> 00:06:53.080
tietenkin juuri äsken sanottu samaa sukupuolta olevien avio-oikeus ja adoptio-oikeus on uusi asia. Melko harvinaisia aiemmin olivat sellaiset naiset, jotka tietoisesti hankkivat lapsen ilman parisuhdetta

28
00:06:53.250 --> 00:07:02.430
ja varmasti lasten vuoroasuminen on ilmiö, jota ei vielä sata vuotta sitten oikeastaan tunnettu laisinkaan.

29
00:07:02.750 --> 00:07:18.050
Uutta on myös se, että meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat olla vapaaehtoisesti lapsettomia ja tietenkin maahanmuuttajaperheitä meillä oli todella vähän vielä useampi vuosikymmen sitten.

30
00:07:18.250 --> 00:07:28.450
Se mikä näissä uusissa perhemuodoissa on kiinnostavaa, on se että ne oikeastaan pakottavat miettimään

31
00:07:28.750 --> 00:07:45.070
sitä, mikä perheessä on normaalia tai mikä tekee perheistä toimivan perheen, millainen on oikea perhe tai luonnollinen perhe tai hyvä perhe tai mitä kaikkea me oikeastaan voidaan perheestä ajatella.

32
00:07:45.250 --> 00:08:04.630
Monet uudet perhemuodot haastaa perinteisiä perhekäsityksia esimerkiksi sellaisen perhekäsityksen, että oikeassa tai hyvin toimivassa perheessä pitää olla isä ja äiti, jotka ovat avioliitossa eli laillisesti vihittyjä ja heidän yhteiset lapsensa.

33
00:08:04.750 --> 00:08:06.790
Esimerkiksi

34
00:08:07.000 --> 00:08:27.400
samaa sukupuolta olevien perheiden lapsia kun on tutkittu on huomattu, että he voivat aivan yhtä hyvin kuin muidenkin perheitten lapset kasvatetaan samalla tavalla, heidän seksuaalisessa orientaatiossaan ei ole mitään poikkeavaa verrattuna muiden perheitten lapsiin, eli sen sijaan että sanotaan,

35
00:08:27.750 --> 00:08:48.150
että lapsi tarviii ehdottomasti isän ja äidin, voidaan aivan yhtä hyvin sanoa, että myös kaksi äitiä tai kaksi isää takaa lapselle aivan hyvän hyvinvoinnin. Joskus kuulee väitettävän, että lapsella pitää olla yksi koti. Siitä ei varmaan ole mitään ongelmaa, mutta kahden kodin lapsia

36
00:08:48.500 --> 00:09:08.900
tutkittaessa on huomattu, että he voivat aivan yhtä hyvin kuin yhdessä kodissa asuvat lapset ja joskus heidän hyvinvointinsa on jopa parempi kuin sellaisten lasten, jotka avioeron jälkeen on määrätty vaan toiselle vanhemmalle ja joiden suhde etävanhempaan etääntyy. Kahden kodin lasten

37
00:09:09.250 --> 00:09:22.000
etuna on se että he voivat jakaa arjen sekä isän että äidin kanssa ja tällä on monesti tärkeämpi merkitys lapsen hyvinvoinnille, kuin se että lapsi voi asua yhdessä kodissa.

38
00:09:22.250 --> 00:09:42.650
Joskus kuulee puhuttavan, että yksinhuoltajuus on ongelma, mutta kun on tutkittu tämän päivän nuoria naisia, jotka hankkivat lapsen ilman parisuhdetta, on todettu, että monilla heistä on erittäin laajat verkostot. Heidän perheeseensä kuuluu tavallaan oma äiti mahdollisesti isoäitikin,

39
00:09:43.000 --> 00:10:03.400
aikuiset sisarukset, lapsen kummit, ystävättäret ja perheestä muodostuu tällainen laaja verkosto, joka ei todellakaan ole sulkeutunut yksikkö vaan hyvin tämmöinen joustava kokonaisuus, missä hoivaa on järjestetty hyvinkin monella eri tavalla ja missä ei todellakaan ole mitään sellasia ongelmia,

40
00:10:03.750 --> 00:10:08.850
joita on ajateltu tyypillisesti olevan yksinhuoltaja perheissä.

41
00:10:09.000 --> 00:10:29.400
Näin nämä moninaistuvat perhemuodot tavallaan avaa meidän silmät sille mitä kaikkea perheen ilmiöihin voi sisältyä. Se opettaa meidät myös ymmärtämään sen, että perhemuoto ei loppujen lopuksi ole kovin tärkeä tekijä sen osoittamisessa, toimiiko perhe hyvin vai huonosti.

42
00:10:29.750 --> 00:10:50.150
Onnistumisia ja haasteita on jokaisessa perhemuodossa - ydinperheessä, uusperheessä, samaa sukupuolta olevien perheissä, yhden vanhemman perheissä ja niin edelleen. Suoraan me ei voida perhemuodosta päätellä sitä, miten perhe toimii. Siinä mielessä on parempi ajatella, että toimiva

43
00:10:50.500 --> 00:11:10.900
perhe on avoin, vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, siellä pidetään huolta lasten hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja koulutuksesta. Siellä taataan lasten turvallisuus, vältetään väkivaltaa, päihteitä, pyritään ylläpitämään riittävää elintasoa

44
00:11:11.250 --> 00:11:26.550
ja lisäksi hyvin toimiva perhe on sellainen, että siellä on myönteinen ilmapiiri, paljon kommunikaatioita perheenjäsenten kanssa ja jokainen perheenjäsen voi vaikuttaa niihin asioihin jotka perheelle on tärkeitä.

45
00:11:26.750 --> 00:11:35.420
Tällainen perhe toimii hyvin ei niinkään sellainen perhe, joka edustaa jotain tiettyä perhemuotoa