WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.880 --> 00:00:03.680
Moikka.

2
00:00:03.680 --> 00:00:07.500
Tällä videolla katsotaan vähän sitä
miten lähteitä kannattaa käyttää

3
00:00:07.500 --> 00:00:12.720
gradussa tai yleisestikin
tieteellisissä julkaisuissa.

4
00:00:12.720 --> 00:00:20.950
Meillähän on apa 7 eri eri america sction
ohjeet nykyään myös gradun käytössä viittaus

5
00:00:20.950 --> 00:00:28.000
miten miten pitäisi viittaus teknisesti tehdä
viitteet ja lähdeluettelo ja siitä löytyy

6
00:00:28.000 --> 00:00:32.620
tässä apajan omalta
verkkosivulta ohjeita aika paljon.

7
00:00:32.620 --> 00:00:36.630
Heillä on myös oma manuaali, joka
löytyy varmasti kirjastosta, josta

8
00:00:36.630 --> 00:00:39.740
voi tarkistella sitten
yksityiskohtaisia viitteitä.

9
00:00:39.740 --> 00:00:43.020
Psykologia lehdestä
löytyy sitten tämmöisiä.

10
00:00:43.020 --> 00:00:47.240
Suomenkielisiä vinkkejä siihen, että miten
ne pitäisi sitten suomeksi laittaa, koska

11
00:00:47.240 --> 00:00:51.490
suurin osa niistä on toki tai ne kaikki
ovat englanniksi, niin toki siellä on sitten

12
00:00:51.490 --> 00:00:55.840
asioita mitä pitää pikkuisen
muuttaa sitten suomenkieliseksi.

13
00:00:55.840 --> 00:00:59.600
Ja myös tuolla gradupohjassa
on jonkin verran apuja siihen,

14
00:00:59.600 --> 00:01:02.650
että miten ne viitteet tulisi tehdä.

15
00:01:02.650 --> 00:01:07.030
Ja tähän sitten kuitenkin kokosin teille
jonkinnäköisen paketin ja lähdetään

16
00:01:07.030 --> 00:01:10.070
ensin liikenteeseen niistä
tekstissä olevista viittauksista.

17
00:01:10.070 --> 00:01:15.660
Eli miten siellä tekstin sisällä
viitataan erilaisiin töihin?

18
00:01:15.660 --> 00:01:20.900
Ensinnäkin perusohje on se, että viitteet
laitetaan aina lauseiden perään sulkuihin.

19
00:01:20.900 --> 00:01:27.920
Tässä on nyt esimerkkejä, elikkä nimeämällä
se tekijä, eli esimerkiksi tässä ensimmäisessä

20
00:01:27.920 --> 00:01:36.000
on suluissa swag että roland, vuosiluku
jos siellä on 3 tai useampi kirjoittaja,

21
00:01:36.000 --> 00:01:40.620
niin silloin vain ensimmäinen
mainitaan siinä viitteessä.

22
00:01:40.620 --> 00:01:44.700
Ainoastaan silloin siihen tulee
useampi kirjoittaja jos samana vuonna.

23
00:01:44.700 --> 00:01:47.590
Samat kirjoittajat tai ainakin
osa samoista kirjoittajista

24
00:01:47.590 --> 00:01:52.950
on on tai viittaat
näiden tekijöiden julki.

25
00:01:52.950 --> 00:01:56.340
Samassa gradussa niin silloin
silloin siihen pitää lisätä

26
00:01:56.340 --> 00:02:02.080
niitä tekijöitä niin että se erottelee.
Nää lähtee toisistaan.

27
00:02:02.080 --> 00:02:06.860
Tosiaan sulkujen sisällä käytetään
esimerkkiä siihen viittaukseen.

28
00:02:06.860 --> 00:02:12.860
Tämä tällä tavalla ja sitten taas jos
jos tota haluatte viitata tekstissä eli

29
00:02:12.860 --> 00:02:18.620
nimetä kirjailijat siellä leipätekstissä,
niin se on artwork ja roland ja sulkuihin

30
00:02:18.620 --> 00:02:23.110
se vuosiluku jolloin jolloin
siihen tulee tosiaan se&.

31
00:02:23.110 --> 00:02:26.930
Sitten esimerkiksi psykologi lehden
sivuilla suositellaan, että silloin kun

32
00:02:26.930 --> 00:02:33.370
se viite kirjoitettaisiin muuten
viisaaksi ynnä muut eli YMM.

33
00:02:33.370 --> 00:02:38.770
Jos se on sulkujen sisällä, mutta tota
siellä psykologi lehden sivuilla suositellaan

34
00:02:38.770 --> 00:02:44.040
kirjoittamaan auki kollegoineen
tutkimusryhmineen tai muutoin, mutta gradussa

35
00:02:44.040 --> 00:02:46.950
mun mielestä toimi aika hyvin toi YM.

36
00:02:46.950 --> 00:02:50.590
Vaikka yleisesti ottaen suositellaan,
että lyhenteet kirjoitettaisiin auki,

37
00:02:50.590 --> 00:02:54.200
mutta tää on ehkä sellainen
poikkeus mitä paljon käytetään.

38
00:02:54.200 --> 00:02:56.000
Ja se vähän lyhentää tekstiä.

39
00:02:56.000 --> 00:03:00.080
Voitte kokeilla erilaisia tekniikoita.

40
00:03:00.080 --> 00:03:04.230
Ja tosiaan YN tulee aina silloin
kun se on tuolla sulkujen sisällä.

41
00:03:04.230 --> 00:03:09.940
Eli ensimmäinen kirjoittaja ynnä muut.,
ja vuosiluku ja sitten jos niitä on monta

42
00:03:09.940 --> 00:03:15.700
niin täällä tulee; Väliin jos siihen tulee
useampia lähteitä ja tässä on nytten useampi

43
00:03:15.700 --> 00:03:18.940
lähde, jolloin ne kaikki
tulisi sinne sulkujen sisään ja.

44
00:03:18.940 --> 00:03:27.320
Tänne sulkujen ulkopuolelle viitteet tulee
sinne viitteen sisään aakkosjärjestyksessä.

45
00:03:27.320 --> 00:03:30.960
Ja tosiaan niinku äsken sanoin, niin
niitten viittausten tulisi yhdistyä

46
00:03:30.960 --> 00:03:34.640
yksiselitteisesti siellä
lähdeluettelossa olevaan teokseen.

47
00:03:34.640 --> 00:03:40.920
Eli tosiaan jos siellä on samat kirjoittajat
kokonaan tai osittain, niin silloin täytyy

48
00:03:40.920 --> 00:03:45.020
miettiä, että miten sen pystyy erottelemaan,
jos ne on vaan osittain samat ja sama

49
00:03:45.020 --> 00:03:48.320
vuosi, niin silloin niitä
kirjoittajia laitetaan niin monta.

50
00:03:48.320 --> 00:03:51.380
Kunnas tulee se erotteleva
tekijä ja tässä on esimerkkinä.

51
00:03:51.380 --> 00:03:55.980
Tässä on nyt pelkästään 3 kirjoittajaa tässä
ensimmäisessä ja tässä toisessa on sitten

52
00:03:55.980 --> 00:04:01.080
useampi, niin se erottuu siitä että täällä
lukee tää ynnä muut, mutta sama vuosi niissä

53
00:04:01.080 --> 00:04:06.340
on, mutta tällä lukija pystyy löytämään
lähdeluettelosta sen oikean viitteen tai Lahteen

54
00:04:06.340 --> 00:04:11.420
ja sitten jos on ihan täysin samat, niinku
tässä on esimerkiksi sainio hämeenaho 2020

55
00:04:11.420 --> 00:04:16.680
niin silloin ne pitää erotella kirjain eli
toinen olisi ja toinen ja tää täytyy

56
00:04:16.680 --> 00:04:18.820
kertoa siellä lähdeluettelossa.

57
00:04:18.820 --> 00:04:22.310
Samalla tavalla, että kyse on viitteestä
ja viitteestä, jolla oli lukija

58
00:04:22.310 --> 00:04:28.760
tietää, että tässä kohtaa
viitataan juuri tähän liitteeseen.

59
00:04:28.760 --> 00:04:34.830
Ja oleellista on tosiaan se, että viite
kertoo, mistä se viitattu asia löytyy.

60
00:04:34.830 --> 00:04:40.440
Elikkä tutkimusartikkelieissa ei välttämättä
tarvitse sivunumeroita, paitsi jos viittaat

61
00:04:40.440 --> 00:04:44.860
juuri johonkin tiettyyn taulukkoon tai tiettyyn
sitaattiin tai kohtaan, että esimerkiksi

62
00:04:44.860 --> 00:04:49.620
lainauksen otat sieltä, niin silloin voi
olla hyvien käytänteiden mukaista laittaa se

63
00:04:49.620 --> 00:04:54.810
tarkka sivun numero, mutta tyypillisesti
viitataan tutkimuksen tuloksiin, jolloin jolloin

64
00:04:54.810 --> 00:04:57.790
sitä käsitellään sekä tuloksissa että.

65
00:04:57.790 --> 00:05:02.470
Pohdinnassa, jolloin ei mun mielestä
ole tarpeen niitä sivunumeroita laittaa.

66
00:05:02.470 --> 00:05:07.250
Hyvin harvoin näkee sivunumero viitteitä
tutkimusartikkelieiden viittauksista

67
00:05:07.250 --> 00:05:10.730
tai edes kirjojen luvuissa, koska
ne on melko lyhyitä, jolloin lukija

68
00:05:10.730 --> 00:05:13.700
helposti löytää sen kohdan mistä on kyse.

69
00:05:13.700 --> 00:05:17.240
Mutta silloin kun viittaat kirjaan
tai johonkin muuhun pidempään

70
00:05:17.240 --> 00:05:19.820
tekstiin, silloin se
sivunumero pitäisi siellä olla.

71
00:05:19.820 --> 00:05:21.620
Varsinkin pitkä teos.

72
00:05:21.620 --> 00:05:24.440
Niin lukijan on todella vaikea löytää
sitä, että no missä tämä kohta on?

73
00:05:24.440 --> 00:05:27.700
Mitä sä nyt siinä juuri tarkoitat?

74
00:05:27.700 --> 00:05:30.880
Ja silloin se viitata tulee
niin, että siellä on normaalisti

75
00:05:30.880 --> 00:05:34.860
se viite ja sitten on s
ja viisikymmentäkolme ja.

76
00:05:34.860 --> 00:05:39.340
Siinä on useampi sivu niin
sitten tulee viisikymmentäkolme–.

77
00:05:39.340 --> 00:05:41.890
Viisikymmentäneljä vaikkapa.

78
00:05:41.890 --> 00:05:45.950
kirjat on hankalia nykyään, eli
niissä on hyvin erilaisia tapoja.

79
00:05:45.950 --> 00:05:51.300
Miten siellä miten, miten se kohde, miten
sen kohdan voi määrittää ja tuolla apaohjeita

80
00:05:51.300 --> 00:05:57.210
lukee ohjeina, että voi esimerkiksi sanoa
luku biisi tai numero numeerisesti sen luvun

81
00:05:57.210 --> 00:06:01.870
tai sitten voi sanoa, että kappale niin
ja niin monta eli sen voi käsin laskea mikä

82
00:06:01.870 --> 00:06:05.870
voi vaikka työlästä ja usein siellä saattaa
olla sitten kerrottuna se kappale, jolloin

83
00:06:05.870 --> 00:06:10.370
se on helpompaa, mutta jos siellä ei ole
kumpaakaan näistä saatavilla, niin mä oon

84
00:06:10.370 --> 00:06:12.310
itse tehnyt niin että mä oon.

85
00:06:12.310 --> 00:06:17.380
Kertonut sen kirjan luvun nimen
viittauksesta ja senhän voi kirjoittaa täällä

86
00:06:17.380 --> 00:06:24.230
aukikin, että luvussa se ja
se on tämä viite löytynyt.

87
00:06:24.230 --> 00:06:30.410
Ja ne oli näitä teknisiä puolia
viittauksista, mutta oleellista on miettiä myös

88
00:06:30.410 --> 00:06:34.450
se, että miten sen viitteen rakennat
sinne ja antaa seiska suositus.

89
00:06:34.450 --> 00:06:39.830
Ja yleensä ajattelen, että näin tieteessä on
hyvä olla täsmällinen ja tarkka kirjoittamisessa,

90
00:06:39.830 --> 00:06:46.790
niin silloin se lause lauseelta
viittaaminen on tärkeätä eli tarkoittaa sitä.

91
00:06:46.790 --> 00:06:52.240
Että viitataan, että ne pyritään tekemään
synteesiä niinku tässä äsken oli monta teosta,

92
00:06:52.240 --> 00:06:56.070
niin voidaan sanoa, että kiusaamisen
seuraukset näkyvät myös aikuisiällä ja sitten me

93
00:06:56.070 --> 00:06:59.630
viitataan useampaan teokseen,
joissa tämä asia on todettu.

94
00:06:59.630 --> 00:07:03.500
Se on synteesiä kirjallisuudessa.

95
00:07:03.500 --> 00:07:08.120
Ei tehdä koko kappaleen viitteitä, vaikka se
on houkuttelevaa ja vaikka se joskus tuntuisi

96
00:07:08.120 --> 00:07:13.940
helpolta, se on usein niin kun asian
kiertämistä hirveän helppoa olisi tehdä tämmöinen

97
00:07:13.940 --> 00:07:16.600
viittaus, missä me kerrotaan,
että kiusaaminen on väärin.

98
00:07:16.600 --> 00:07:22.980
Se tapahtuu eri tavoilla ja silloin eri muotoja
ja pöyhönen on näin sanonut kirjassaan ja näinhän

99
00:07:22.980 --> 00:07:28.460
sanoo, mutta siitä puuttuu se täsmällisyys ja
me on vaikea erottaa siinä kohtaa, että mikä on

100
00:07:28.460 --> 00:07:32.810
sen pöyhösen omaa sanomaa, missä hän
viittaa ehkä toiseen tutkimukseen.

101
00:07:32.810 --> 00:07:39.050
Eli tää on aika semmoinen epämääräinen
viittaus, jota en suosittele.

102
00:07:39.050 --> 00:07:44.570
Kasvatustieteissä on paljon sitä ajatusta, että
voidaan viitata näin, että sitten se viittaisi

103
00:07:44.570 --> 00:07:50.950
2 edelliseen lauseeseen, mutta jos ei ole
siitä käytännöstä tietoinen, niin ihminen ei voi

104
00:07:50.950 --> 00:07:54.550
tietää sitä, että mihin tämä
tämä juuri tämä viite viittaa.

105
00:07:54.550 --> 00:07:57.940
Eli silloin täytyisi olla tietoinen
näistä viittauskäytännöistä silloin

106
00:07:57.940 --> 00:08:00.590
kun se on lause lauseelta, niin se
on aika paljon selkeämpi että nyt

107
00:08:00.590 --> 00:08:07.270
puhutaan tästä kohdasta
ja tästä viittauksesta.

108
00:08:07.270 --> 00:08:12.250
Toisen käden lähteitä ei kannata
käyttää, eli valta viimeiseen asti.

109
00:08:12.250 --> 00:08:17.050
Pyri aina etsimään se ensimmäinen lähde eli
esimerkiksi pöyhönen on voinut kirjassaan

110
00:08:17.050 --> 00:08:22.430
kertoa muista tutkimuksista niin hyvin suuri
houkutus on viitata pöyhösen kirjaan, mutta

111
00:08:22.430 --> 00:08:26.290
silloin olisi tosi tärkeätä etsiä
se tutkimus, johon hän viittaa.

112
00:08:26.290 --> 00:08:31.100
Jos tutkimuksen löytyminen on täysin
mahdotonta, niin silloin täytyy tehdä

113
00:08:31.100 --> 00:08:34.850
selväksi siinä tekstissä, että
tämä on toisen käden viite.

114
00:08:34.850 --> 00:08:37.140
Elikkä tän voi tehdä monella tavalla.

115
00:08:37.140 --> 00:08:41.530
Että voi kertoa vaikka se, että OK
päiväkirjatutkimuksessa koulupäivän aikana kiusaamista

116
00:08:41.530 --> 00:08:45.820
havainneet lapset kokivat ahdistusta, vaikka
heitä ei olisi kiusattu ja viitataan nissinen

117
00:08:45.820 --> 00:08:51.640
ja juvonen ja kerrotaan että tää on viitattu pöyhösen
ja pöyhösen kirjassa sivulla kaksikymmentäviisi

118
00:08:51.640 --> 00:08:54.660
eli hyvinkin selitetään
se että mistä on kyse.

119
00:08:54.660 --> 00:08:59.060
Eli tän voi rakentaa eri tavoilla, mutta
suosittelen välttämään koska ne myös tiedetään,

120
00:08:59.060 --> 00:09:05.000
että myös tutkimuksissa paljon elää
tämmöistä rikkinäisen puhelimen ongelmaa.

121
00:09:05.000 --> 00:09:09.680
Eli joku on joskus viitannut johonkin
vanhaan klassikkoteoksen tai tutkimukseen.

122
00:09:09.680 --> 00:09:15.240
Ja muut sitten seuraa tätä viitettä, jolloin
se elää siellä tieteen piirissä ja näitä

123
00:09:15.240 --> 00:09:18.530
on monesti huomattu, että sitten kun
lähdetään tutkimaan sitä alkuperäistä teosta,

124
00:09:18.530 --> 00:09:22.240
niin saatetaan huomata, että eihän tässä
ole edes tutkittu tätä asiaa tai että itse

125
00:09:22.240 --> 00:09:24.700
asiassa se löydös olikin
oikeastaan päinvastainen.

126
00:09:24.700 --> 00:09:27.620
Tai sitten he on esittänyt vaan
jonkun mielipiteen, joka sitten on

127
00:09:27.620 --> 00:09:30.960
lähtenyt elämään omaa elämäänsä,
koska me tutkijat ollaan laiskoja

128
00:09:30.960 --> 00:09:34.540
eikä jakseta etsiä sitä
alkuperäistä lähdettä.

129
00:09:34.540 --> 00:09:38.640
Eli siinä mielessä tää on tämmöistä ehkä
jo tutkijan eettiseen toimintaan liittyvää

130
00:09:38.640 --> 00:09:41.340
asiaa, että me ollaan huolellisia
siinä, että me viitataan.

131
00:09:41.340 --> 00:09:44.130
Oikein ja oikeisiin lähteisiin.

132
00:09:44.130 --> 00:09:51.310
Eli vältetään rikkinäistä puhelinta
tai olemasta niissä mukana.

133
00:09:51.310 --> 00:09:55.680
Mutta toki sitten on tämmöisiä
tiettyjä artikkeleita, joissa joihin on

134
00:09:55.680 --> 00:09:59.470
systemaattisesti koottu
aikaisempia muita tutkimuksia.

135
00:09:59.470 --> 00:10:03.730
Silloin ei ole ehkä tarpeen lähteä
jokaista niitä etsimään, vaan voi avoimesti

136
00:10:03.730 --> 00:10:08.370
viitata siihen systemaattiseen
katsaukseen tai meta analyysiin.

137
00:10:08.370 --> 00:10:11.850
Ja itse asiassa näitä kannattaa myös
etsiä teidän tutkimusaiheen kannalta.

138
00:10:11.850 --> 00:10:17.390
Eli jos teidän tutkimusaihe on vaikka
kiusaamisen seuraukset masennukseen,

139
00:10:17.390 --> 00:10:19.770
niin sitten kannattaa
etsiä onko tästä aiheesta.

140
00:10:19.770 --> 00:10:25.650
Tehty systemaattista katsausta tai jopa meta
analyysia, joka antaa sitten vahvempaa näyttöä

141
00:10:25.650 --> 00:10:31.680
silleen, että että ne mikä se suunta on ja onko
se monissa tutkimuksissa todettu näin käytännössä

142
00:10:31.680 --> 00:10:37.410
systemaattinen katsaus on synteesi
kirjallisuudessa, eli vähän niinku teette kirjallista

143
00:10:37.410 --> 00:10:42.160
katsausta, mutta se on tehty hyvin systemaattisesti
ja tietyin kriteerein on pyritty valitsemaan

144
00:10:42.160 --> 00:10:49.170
kaikki sen siitä aiheesta koskevat julkaisut
ja ja ne kriteerit kerrotaan selvästi siinä

145
00:10:49.170 --> 00:10:51.050
systemaattisessa katsauksessa.

146
00:10:51.050 --> 00:10:54.030
Ja tota ja niistä sitten
vedetään yksi lopputulos.

147
00:10:54.030 --> 00:10:59.140
Miten näiden tutkimusten perusteella on
saatu ja meta analyysi on siitä taas askel

148
00:10:59.140 --> 00:11:02.910
eteenpäin, että silloin kun näitä tutkimuksia
on tehty määrällisesti, niin siihen

149
00:11:02.910 --> 00:11:07.450
valitaan ne tietyllä tavalla tietyin
kriteerein valitut tutkimukset, joista sitten

150
00:11:07.450 --> 00:11:13.430
otetaan ne numeeriset tekijät ja niistä
lasketaan sitten tutkimusten tutkimustilastot

151
00:11:13.430 --> 00:11:16.170
siitä, että mitä tämä asia nyt näyttää.

152
00:11:16.170 --> 00:11:19.150
Eli ne antaa semmoista
vahvempaa näyttöä sinne sinne

153
00:11:19.150 --> 00:11:21.130
ilmiölle, että mitä siitä on tutkittu ja.

154
00:11:21.130 --> 00:11:27.960
Löydetty niin löydösten niinku voimakkuutta
voidaan varmistaa näillä joka tapauksessa se

155
00:11:27.960 --> 00:11:32.400
systemaattisuus on tärkeintä, eli kun niitä
viittauksia on monenlaisia ja monen näköisiä

156
00:11:32.400 --> 00:11:37.200
tekniikoita, niin kaikkein oleellisinta on,
että omassa työssä pysyt uskollisena sille

157
00:11:37.200 --> 00:11:43.140
tyylille minkä olet valinnut viittaukset olisi
kaikkialla samanlaisia samalla tavalla tehtyjä

158
00:11:43.140 --> 00:11:52.110
ja ne on täsmällisiä ja
ja tota johdonmukaisia.

159
00:11:52.110 --> 00:11:57.650
Siirrytään sitten lähdeluetteloon ja
gradu ohjeissa on annettu hyvä mallipohja

160
00:11:57.650 --> 00:12:01.330
Lahden luettelolle, eli
sitä kannattaa mukailla.

161
00:12:01.330 --> 00:12:08.210
Ilman muuta Otsikko alkaa sanalla
lähteet ja se tulee ennen liitetiedostoja

162
00:12:08.210 --> 00:12:13.050
tutkielman loppuun, mutta ennen
liitetiedostoja ja tyyli on hanging ja se on

163
00:12:13.050 --> 00:12:15.950
määritelty esimerkiksi siinä
gradu pohjassa valmiiksi.

164
00:12:15.950 --> 00:12:21.220
Mutta sitten jos kirjoitat omalle pohjalle,
niin se on hyvä muodostaa sillä tyylillä.

165
00:12:21.220 --> 00:12:25.980
Eli hänen tyyli tarkoittaa sitä, että tämä
ensimmäinen rivi onkin sinne sinne sinne

166
00:12:25.980 --> 00:12:30.340
sivun alkuun ja nää loput siitä
viitteestä on siis niinku sisäistetty.

167
00:12:30.340 --> 00:12:36.740
Tänne on sisällytetty eli ensimmäinen rivi
alkaa sieltä alusta ja loput on sisällytetty

168
00:12:36.740 --> 00:12:42.760
ja lähdeluettelo on aakkosjärjestystty sukunimen
mukaan ensimmäisen kirjoittajan sukunimen

169
00:12:42.760 --> 00:12:48.880
mukaan ja ensimmäisenä on aina, jos nyt on vaan
yksi kirjoittaja, niin se tulisi ensimmäisenä

170
00:12:48.880 --> 00:12:51.120
ja jos hän on kirjoittanut toisten kanssa.

171
00:12:51.120 --> 00:12:54.230
Jos mä mun mä olisin sainio yksin
kirjoittamassa niin sitten se on mun nimi.

172
00:12:54.230 --> 00:12:56.770
Siinä se artikkeli ensimmäisenä.

173
00:12:56.770 --> 00:13:01.650
Jos mä oon kirjoittanut Hämeen ahon kanssa muita
juttuja niin ne tulisi sen jälkeen ja sitten

174
00:13:01.650 --> 00:13:07.690
voi myös käyttää toissijaisesti
vuosilukua sen liitteen järjestykseen.

175
00:13:07.690 --> 00:13:10.870
Viitteestä tulee aina olemaan
tyypillisesti artikkeli viitteitä.

176
00:13:10.870 --> 00:13:14.070
Käytätte niin siellä on artikkelin nimi.

177
00:13:14.070 --> 00:13:18.140
Se on kirjoitettu tähän
vuosiluvun jälkeen, joka erotetaan

178
00:13:18.140 --> 00:13:22.570
pisteellä ja sen jälkeen tulee.

179
00:13:22.570 --> 00:13:29.390
Ja täältä tulee sitten sen jälkeen lehden nimi
ja apa ohjeissa sanotaan, että lehden nimet

180
00:13:29.390 --> 00:13:34.820
ja teosten nimet kirjoitetaan niinku
capitalilla eli isolla alkukirjaimella.

181
00:13:34.820 --> 00:13:36.910
Suomen kielessä se ei ole tyypillistä.

182
00:13:36.910 --> 00:13:41.440
Mutta jos se lehti on englanninkielinen ja
jos se lehti tyypillisesti kirjoitetaan isoilla

183
00:13:41.440 --> 00:13:45.500
kirjaimilla tai kirja, niin silloin
se tehtäisiin isoilla kirjaimilla.

184
00:13:45.500 --> 00:13:50.810
Myös näissä suomenkielisissä graduissa.
Sen jälkeen tulee.

185
00:13:50.810 --> 00:13:55.170
Volume ja isyy numero ja tässä voi olla
hyvin tarkkana, että tämä ensimmäinen

186
00:13:55.170 --> 00:14:00.410
numero on kursiivilla ja toinen numero
ei ja se on suluissa ja sen jälkeen tulee

187
00:14:00.410 --> 00:14:05.590
sivunumerot mistä se lehti löytyy eli
usein lehdistä annetaan ne sivunumerot

188
00:14:05.590 --> 00:14:09.810
sinne että mihin missä
kohtaa se siellä lehteä on.

189
00:14:09.810 --> 00:14:15.070
Ja viimeisenä pitäisi olla doi, joka
melkein kaikista nykylehdistä löytyy.

190
00:14:15.070 --> 00:14:18.020
Vanhemmistakin ne on
jälkikäteen annettu eli tämmöinen

191
00:14:18.020 --> 00:14:23.030
toi numerosarja pitäisi sinne laittaa.

192
00:14:23.030 --> 00:14:28.390
Ja sitten toinen tyypillinen lähdetyyppi
on sitten kirja tai kirjan luku ja.

193
00:14:28.390 --> 00:14:30.350
Tässä on nyt esimerkki.
Tää on itse asiassa väitöskirja.

194
00:14:30.350 --> 00:14:34.210
Nautin esimerkkinä sen takia, että
mulla sattuu ole pyhästä 2 kirjaa, toinen

195
00:14:34.210 --> 00:14:38.390
oli väitöskirja johon saatatkin
viitata ja se on täällä.

196
00:14:38.390 --> 00:14:44.010
Kerrotaan sen väitöskirjan nimi sen
jälkeen haka sulkuihin se että se

197
00:14:44.010 --> 00:14:46.870
on väitöskirja tai sitten se
voi olla pro gradu tutkielma.

198
00:14:46.870 --> 00:14:49.870
Usein laitetaan myös se paikka
missä se on tehty ja sitten

199
00:14:49.870 --> 00:14:52.180
laitetaan se viite mistä se löydetään.

200
00:14:52.180 --> 00:14:57.690
Se on nykyään saatavilla verkossa niin usein se
kerrotaan sitten mistä sen saa, jos se on ihan

201
00:14:57.690 --> 00:15:02.600
peruskirja, jonka saa sitten ostaa
kaupasta, niin silloin se on paljon lyhyempi.

202
00:15:02.600 --> 00:15:06.750
Yleensä se viite eli silloin siihen
tulee lähinnä vaan se ne perustiedot

203
00:15:06.750 --> 00:15:11.710
nimi ja vuosilukuja kirjan
nimi ja sitten julkaisija.

204
00:15:11.710 --> 00:15:15.580
Välillä vielä käytetään
myös sitä julkaisupaikkaa.

205
00:15:15.580 --> 00:15:17.850
Edelleen.

206
00:15:17.850 --> 00:15:21.530
No entäs sitten kirjan luku kirjan
luvussa mennään vähän monimutkaisempaan

207
00:15:21.530 --> 00:15:25.290
eli siinä viitataan ensisijaisesti
kirjan luvun kirjoittajiin.

208
00:15:25.290 --> 00:15:29.790
Eli mä oon nyt kirjoittanut
kollegoiden kanssa yksi luvun kirjaan.

209
00:15:29.790 --> 00:15:34.650
Makinghanin impact on scool bulliin ja
tässä meidän kirjoittajanimet tulisi ensin

210
00:15:34.650 --> 00:15:39.650
vuosiluku ja sitten sen kirjan luvun
nimi, ei kursivoituna ja sitten kerrotaan,

211
00:15:39.650 --> 00:15:44.940
että se on teoksessa ja
kerrotaan kuka sen toimittaja on.

212
00:15:44.940 --> 00:15:47.500
Ja sitten kerrotaan sen kirjan nimi.

213
00:15:47.500 --> 00:15:52.900
Ja tota lopuksi vielä millä sivuilla tämä
meidän kirjaluku siinä kirjassa löytyy?

214
00:15:52.900 --> 00:15:59.490
Ja sitten vielä nää peruspaikka
ja kustannusyhtiö tulee mukaan.

215
00:15:59.490 --> 00:16:01.570
Eli tämmöisiä tämmöisiä kirjoja.

216
00:16:01.570 --> 00:16:04.610
Tässä on nää viitteet myös
laitettu tänne, että näette millä

217
00:16:04.610 --> 00:16:10.060
tavalla näihin viitattaisiin
siellä tekstissä.

218
00:16:10.060 --> 00:16:12.260
Ja sitten on monenlaisia muita viitteitä.

219
00:16:12.260 --> 00:16:18.000
No täällä on esimerkiksi tota
blogikirjoitus eli se viite siellä tekstissä

220
00:16:18.000 --> 00:16:23.830
olisi myös tämä muotoinen ja sitten
sitten tota niihin niihin usein laitetaan

221
00:16:23.830 --> 00:16:26.860
sitten se tarkka päivä
milloin se on tehty.

222
00:16:26.860 --> 00:16:31.640
Usein se löytyy sieltä nettisivulta ja
sitten kerrotaan, että se on blogikirjoitus

223
00:16:31.640 --> 00:16:35.740
ja mistä se on haettu ja itse asiassa
usein milloin se on haettu myös tästä

224
00:16:35.740 --> 00:16:41.770
näköjään puuttuu se nää sieltä gradun ohjeista.
Ja sitten toinen toinen vaihtoehto.

225
00:16:41.770 --> 00:16:44.010
Esimerkiksi yle uutisiin viittaaminen.

226
00:16:44.010 --> 00:16:48.350
Näitä joutuu aina välillä etsimään
tyyleistä, että miten kuuluu viitata.

227
00:16:48.350 --> 00:16:52.020
Siinäkin on oleellisinta olla systemaattinen
ja ne perustiedot jotenkin saada

228
00:16:52.020 --> 00:16:55.690
sieltä hyvin esillä nettisivuilla on
aika oleellista kertoa se, että milloin se

229
00:16:55.690 --> 00:17:02.740
on tehty, koska niitä päivitetään
tai milloin se on haettu.

230
00:17:02.740 --> 00:17:07.820
Mutta autan sivuilta löytyy aika
hyvät esimerkit, että siellä on.

231
00:17:07.820 --> 00:17:11.940
Kerrotaan tästä indeksitations niin se kertoo
sen että minkälaisia ne tekstit viitteet

232
00:17:11.940 --> 00:17:18.170
on ja sitten references kertoo sen että
minkä tyyppisiä lähdeluettelossa niitten

233
00:17:18.170 --> 00:17:24.900
pitäisi olla ja ja tota siellä on eri
tyypeille eri asiat annettu eli kerrotaan

234
00:17:24.900 --> 00:17:30.440
journal article bucher ja siellä on ylös
kaikki blogitekstit eli sieltä kyllä löytyy

235
00:17:30.440 --> 00:17:32.430
niitä esimerkkejä että ainoa on se.

236
00:17:32.430 --> 00:17:36.800
Miten ne sitten suomennetaan niin siinä
joutuu käyttämään hieman luovuutta joskus

237
00:17:36.800 --> 00:17:40.540
ja tässä on nyt esimerkiksi psykologiliiton
sivuilta ja semmoisia tyypillisiä

238
00:17:40.540 --> 00:17:44.420
mitkä pitäisi muuttaa suomeksi
on että olisi ynnä muuta.

239
00:17:44.420 --> 00:17:50.280
Editorit editori olisi toim lyhennys ja
sitten jos siinä on IN jossain kirjassa ihan

240
00:17:50.280 --> 00:17:57.480
teoksessa ja sitten sivunumerot jossain itse
asiassa näkyy SS ja tässä ehkä voi käyttää

241
00:17:57.480 --> 00:18:02.770
jo SA aina sitten suomenkielessä
sivunumeroihin viittaamaan.

242
00:18:02.770 --> 00:18:06.000
Ja samoin se, että esimerkiksi
pilkun käyttö on aika hauskaa, että

243
00:18:06.000 --> 00:18:09.260
kun englannissa aina tulee melkein
esimerkkiä ja merkkejä ennen pilkkua

244
00:18:09.260 --> 00:18:12.010
niin suomessahan sitä ei oikeastaan tule.

245
00:18:12.010 --> 00:18:16.510
Nää on hyvin tämmöisiä
detaljiaasioita, mutta viimeistelyssä

246
00:18:16.510 --> 00:18:20.900
gradussa nekin on kunnossa.

247
00:18:20.900 --> 00:18:25.740
Ja jos nyt tuntuu, että pää meni
ihan sekaisin, että miten nää viitteet

248
00:18:25.740 --> 00:18:29.870
pitää olla ja mä huomaan että mä en
itsekään aina tiedä koska mä käytän

249
00:18:29.870 --> 00:18:33.040
tämmöistä että sote row
viitteiden hallintaohjelmaa.

250
00:18:33.040 --> 00:18:36.580
Näitä voi olla muitakin esimerkiksi
meillei ja yliopisto ollut aikaisemmin

251
00:18:36.580 --> 00:18:40.850
ollut reffiä, mutta siitä
ollaan ilmeisesti luopumassa.

252
00:18:40.850 --> 00:18:44.850
Mutta mulla itsellä on tuo että sotero
käytössä ja mä kerään sinne viitteet omaan

253
00:18:44.850 --> 00:18:50.370
kirjastoon ja käytän niitä ja sote ero on
aika usein oikeassa siinä, että miten se

254
00:18:50.370 --> 00:18:55.420
viite pitäisi siellä dokumentissa olla,
joten mä usein tarkistan sieltä ja sitten

255
00:18:55.420 --> 00:18:58.750
mä saatan tehdä pieniä muutoksia
jos mä koenkin että se on.

256
00:18:58.750 --> 00:19:02.600
Se on sitten eri tavalla
jos olen muuta selvittänyt.

257
00:19:02.600 --> 00:19:04.820
Tähän sote eroon.

258
00:19:04.820 --> 00:19:11.170
Mulla on tehty video ja ja voitte sitä sitä
hyödyntää lähteä hyödyntää jos haluatte.