WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:05.250 --> 00:00:10.500 2 00:00:10.500 --> 00:00:15.090 Kasvatuspsykologia sijoittuu kasvatustieteen 3 00:00:15.090 --> 00:00:19.500 ja psykologian välimaastoon. 4 00:00:19.500 --> 00:00:24.010 5 00:00:24.010 --> 00:00:32.000 Kasvatuspsykologia soveltaa psykologisia teorioita, ilmiöitä ja käsitteitä 6 00:00:32.000 --> 00:00:36.080 kasvatuksen oppimiseen ja opetukseen. 7 00:00:36.250 --> 00:00:41.350 Ja kotikasvatus tarkoittaa sitä, että 8 00:00:41.350 --> 00:00:46.250 me ei puhuta nyt pelkästään vaikkapa 9 00:00:46.250 --> 00:00:48.800 koulusta tai 10 00:00:49.000 --> 00:00:55.250 varhaiskasvatuksesta, vaan puhutaan kasvatustieteissä myös vanhemmuudesta 11 00:00:55.250 --> 00:01:00.710 ja perheeseen liittyvistä ilmiöistä. Kasvatuspsykologia tarkastelee myös 12 00:01:00.710 --> 00:01:06.250 niitä. Eli ensimmäinen näkökulma on tämä kehityksellinen näkökulma, 13 00:01:06.250 --> 00:01:10.810 jossa pohditaan ensinnäkin ihan tällaisia peruskysymyksiä, että miten 14 00:01:10.810 --> 00:01:15.610 eri ikäiset oppivat, miten me meidän tulisi ottaa tämä kehitysvaihe 15 00:01:15.610 --> 00:01:19.750 huomioon oppimiseen ohjauksessa. 16 00:01:19.750 --> 00:01:24.520 Eli tarkoitan millaisia tehtäviä, millaisia oppimisympäristöjä, 17 00:01:24.520 --> 00:01:27.750 minkälaista tukea, 18 00:01:27.750 --> 00:01:33.090 miten ja minkälaista arvioinnin tulisi olla? Entäpä itsearvioinnin? 19 00:01:33.090 --> 00:01:38.250 Minkä ikäinen kykenee itsearviointiin ja millaiseen itsearviointiin? 20 00:01:38.250 --> 00:01:44.310 Ja millainen kasvatus opetus sopii eri ikäisille? Entäpä, jos me ajattelemme, että 21 00:01:44.310 --> 00:01:50.190 se opetus vieläpä rikastaisi sitä kehitystä, tukisi sitä. 22 00:01:50.190 --> 00:01:55.750 Kasvatuspsykologiasta kehitystä tarkastellaan, ja minä 23 00:01:55.750 --> 00:02:00.880 kannustan teitä katsomaan sitä kehitystä monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. 24 00:02:00.880 --> 00:02:06.010 Ei pelkästään kognitiivisen kehityksen näkökulmasta, vaan myös sosiaalisen ja emotionaalisen 25 00:02:06.010 --> 00:02:11.980 kehityksen kannalta, sekä fyysisen kehityksen kannalta. Tällä hetkellä 26 00:02:11.980 --> 00:02:16.300 on suosittua tehdä aivotutkimusta ja 27 00:02:16.300 --> 00:02:21.400 tarkastella aivojen kehitystä oppimisen näkökulmasta. 28 00:02:21.400 --> 00:02:26.500 Siitä tulen tänään pari asiaa kertomaan. 29 00:02:26.500 --> 00:02:30.070 Ja ollaan sitten siinä ytimessä. 30 00:02:30.250 --> 00:02:35.200 Tämän kysymyksen lisäsin nyt ihan viimeaikaisen keskustelun pohjalta, kun tämä itseohjautuvuus 31 00:02:35.200 --> 00:02:39.520 on nyt niin hirvittävän tapetilla. Eli millaiseen 32 00:02:39.520 --> 00:02:44.250 itseohjautuvuuteen eri ikäiset kykenevät? 33 00:02:44.250 --> 00:02:49.650 Minun mielestäni pointti on myös se, että miten sitä itseohjautuvuutta voidaan tukea. 34 00:02:49.650 --> 00:02:54.660 Ihan jo klassiset kasvatus- ja kehityspsykologian 35 00:02:54.660 --> 00:02:59.250 teoriat, Vygotsky ja 36 00:02:59.250 --> 00:03:05.500 olisiko ollut Bruner ja kumppanit 70-luvulla, 37 00:03:05.500 --> 00:03:10.840 he, jotka lähtivät tätä lähikehityksen vyöhyke -käsitettä tarkastelemaan. 38 00:03:10.840 --> 00:03:15.340 Ja he puhuivat tämmöisestä kuin scaffolding eli tukipuiden rakentaminen. 39 00:03:15.340 --> 00:03:19.450 He lähtivät jo siitä, kun opetuksessa, lasten opetuksessa, 40 00:03:19.450 --> 00:03:24.100 nuorten opetuksessa, aikuisten opetuksessa, 41 00:03:24.100 --> 00:03:28.750 meidän tulee opettaessa ja ohjatessa 42 00:03:28.750 --> 00:03:33.460 luoda niitä tukipuita sille oppimiselle. 43 00:03:33.460 --> 00:03:37.960 Heidän pointti oli se, että kun oppiminen alkaa, 44 00:03:37.960 --> 00:03:42.750 tarvitaan enemmän niitä tukipuita ja opettajan ohjausta. 45 00:03:42.750 --> 00:03:48.540 Sen myötä, kun lapsi rupea hallitsemaan niitä asioita, ohjausta voidaan vähentää. 46 00:03:48.540 --> 00:03:53.760 Eli minusta tästä itseohjautuvuus keskustelusta puuttuu se, että kukaan ei ole 47 00:03:53.760 --> 00:03:59.070 synnynnäisesti valmiiksi itseohjautuva, vaan me 48 00:03:59.070 --> 00:04:04.410 tarvitsemme niitä tukipuita ja niitä voidaan sitten höllentää. Tavoitteenahan on tietysti, että 49 00:04:04.410 --> 00:04:10.000 henkilön itseohjautuvuus lisääntyy ja hallinta lisääntyy 50 00:04:10.000 --> 00:04:15.250 Kehityksessä on tietysti herkkyyskausia 51 00:04:15.250 --> 00:04:20.710 ja ne on hyvä ottaa huomioon. Esimerkiksi tämä uusi aivotutkimus osoittaa myös sitä, 52 00:04:20.710 --> 00:04:25.930 että aivojen kehityksessä on herkkyyskausia. Aivojen 53 00:04:25.930 --> 00:04:30.970 kehitys, varhaiskasvatus, varhaisnuoruus ja nuoruusikä 54 00:04:30.970 --> 00:04:36.500 ja myöhäisnuoruus on herkkyyskautena vahvaa, voimakasta. 55 00:04:36.500 --> 00:04:41.750 Se on aika lailla aikaisemmin unohdettu. 56 00:04:41.750 --> 00:04:45.320 Tietysti kehityksessä on paljon yksilöllistä vaihtelua, 57 00:04:45.500 --> 00:04:49.070 mikä tulee ottaa huomioon. 58 00:04:49.250 --> 00:04:55.500 Kiinnostava kysymys on se, onko sukupuolella merkitystä 59 00:04:55.500 --> 00:05:00.360 kehityskuluissa, ja jos on, niin tulisiko 60 00:05:00.360 --> 00:05:05.100 se ottaa huomioon opetuksessa ohjauksessa, ja jos tulisi niin miten. 61 00:05:05.100 --> 00:05:09.660 Tämä semmoinen kysymys, johon on kyllä tutkijoilla 62 00:05:09.660 --> 00:05:14.000 hyvin erilaisia näkökulmia, että 63 00:05:14.000 --> 00:05:19.750 tuleeko sukupuoli huomioida vai ei. 64 00:05:19.750 --> 00:05:21.280 65 00:05:21.500 --> 00:05:26.870 Ja en oikein itsekään uskalla kauheasti ruveta väittämään yhtään mitään, 66 00:05:26.870 --> 00:05:32.000 koska minä en ole itsekkään aina ihan varma siitä, 67 00:05:32.000 --> 00:05:34.040 mikä olisi parasta. 68 00:05:34.250 --> 00:05:38.780 Joka tapauksessa ajattelen, että opettajan/kasvattajan olisi 69 00:05:38.780 --> 00:05:44.300 tärkeää tunnistaa se, että poikien ja tyttöjen kehityskulussa on eroavaisuuksia. 70 00:05:44.300 --> 00:05:47.750 Se saattaa edetä vähän 71 00:05:47.750 --> 00:05:54.500 eri nopeudella ja se on ainakin tärkeää ottaa huomioon. 72 00:05:54.500 --> 00:05:59.300 73 00:05:59.300 --> 00:06:04.280 Tällaista kehityskulkujen moninaistumista on tapahtunut, ja ehkä se voi näkyä 74 00:06:04.280 --> 00:06:09.380 tämmöisenä eriarvoisuuden lisääntymisenä. 75 00:06:09.380 --> 00:06:13.790 Mutta myös sellaisena moninaistumisena, että elämänpolut ovat hyvin monenlaisia. 76 00:06:13.790 --> 00:06:18.750 Erityisesti aikuisiässä ja varhaisaikuisiässä. 77 00:06:18.750 --> 00:06:24.390 Samanaikaisesti tämä tieto kehityksestäkin 78 00:06:24.390 --> 00:06:29.730 muuttuu ja uudistuu, että meillä on edelleenkin niitä klassisia kehitysteorioita, jota ei 79 00:06:29.730 --> 00:06:35.250 kannata heittää romukoppaan. Niissä on paljon sellaista 80 00:06:35.250 --> 00:06:41.010 syvää ymmärrystä. Joskus ne toki aina täydentyvät ja 81 00:06:41.010 --> 00:06:47.220 joskus kyllä kumoutuukin uudella tutkimustiedolla. 82 00:06:47.220 --> 00:06:52.380 Yksi kiinnostava, mikä koskee erityisesti aikuiskasvatustieteen 83 00:06:52.380 --> 00:06:58.000 opiskelijoita on se, että keski-iästä tulee uutta tutkimustietoa 84 00:06:58.000 --> 00:06:59.530 85 00:06:59.750 --> 00:07:01.790 Esimerkiksi täällä Jyväskylässä 86 00:07:02.000 --> 00:07:07.670 Lea Pulkkisen johtaman pitkittäistutkimusten perusteella Katja Kokko on 87 00:07:07.670 --> 00:07:12.500 kirjoittanut nyt viime aikoina paljon keski-iästä ja siitä, että 88 00:07:12.500 --> 00:07:18.530 olla että keski-iän kriisin voidaan ajatella jopa olevan vähän myytti. 89 00:07:18.530 --> 00:07:24.200 Että ihan tutkimustiedon perusteella se ei välttämättä näyttäydy sen 90 00:07:24.200 --> 00:07:30.000 kriisialttiimpana vaiheena kuin muutkaan aikuisiän vaiheet. 91 00:07:30.000 --> 00:07:35.370 No, se mitä kehityksen tutkimuksessa on tapahtunut, on se, että 92 00:07:35.370 --> 00:07:41.040 enemmänkin on huomio kiinnittynyt riskitekijöistä suojaaviin tekijöihin 93 00:07:41.040 --> 00:07:46.440 ja selviytymiskykyisyyteen. Selviytymiskykyisyydestä on tällainen 94 00:07:46.440 --> 00:07:51.240 kiinnostava kansainvälinen käsite kuin resilience. 95 00:07:51.240 --> 00:07:56.750 resilienssi tai selviytymiskykyisyys suomennettuna. 96 00:07:56.750 --> 00:08:03.000 Se on hyvin kiinnostavaa tietoa kaikilla aloilla, että 97 00:08:03.000 --> 00:08:08.750 mitkä tekijät edistävät tällaista selviytymiskykyisyyttä riskitekijöistä huolimatta. 98 00:08:08.750 --> 00:08:14.000 Ihminen voi jopa vahvistua riskitekijöistä. 99 00:08:14.000 --> 00:08:19.250 No sitten tulee aina välillä tällaisia kaikkia uudenlaisia 100 00:08:19.250 --> 00:08:25.130 julkisuuteen putkahtaneita tutkimuksia ja uusia 101 00:08:25.130 --> 00:08:30.920 käsitteitä. Nyt hiljattain tässä 10 vuotta 102 00:08:30.920 --> 00:08:36.750 sitten puhuttiin ja nostettiin esille tällaiset voikukkalapset ja orkidealapset. 103 00:08:36.750 --> 00:08:40.320 Tällainen ilmaisu kuvastamaan sitä, 104 00:08:40.500 --> 00:08:46.250 lapset ovat biologisesti eri tavalla herkkiä stressitekijöille. 105 00:08:46.250 --> 00:08:51.740 Voikukkalapset ovat sellaisia, jotka ei näistä riskitekijöistä juuri hetkahda. 106 00:08:51.740 --> 00:08:56.840 He sinnittelevät ja pärjäävät. Ja orkidealapset sitten 107 00:08:56.840 --> 00:09:02.250 ovat biologisesti on hyvin alttiita erilaisten stressitekijöiden vaikutuksesta. 108 00:09:02.250 --> 00:09:04.800 Tämä on pikkuisen sellainen, 109 00:09:05.000 --> 00:09:12.500 nämä voikukkalapset ja orkidealapset, yleistävä ja vähän populaarilta haiskahtava 110 00:09:12.500 --> 00:09:16.580 erottelu, mutta ihan kiinnostava. Taustalla 111 00:09:16.750 --> 00:09:21.730 olen itse tehnyt tutkimusta tästä resilienssistä ja suojatekijöistä ja 112 00:09:21.730 --> 00:09:26.860 positiivisista ja negatiivistä käännekohdista. Se on osoittanut, että 113 00:09:26.860 --> 00:09:31.750 vaikka olisi kuinka paljon niitä vaikeuksia elämän varrella, 114 00:09:31.750 --> 00:09:36.340 niistä voi selviytyä 115 00:09:36.500 --> 00:09:41.210 suojatekijöiden avulla. Ja elämässä voi itsestäänkin tapahtua tällaisia 116 00:09:41.210 --> 00:09:45.350 käännekohtia, tai niitä voidaan tuottaa 117 00:09:45.350 --> 00:09:50.000 sitten palveluissa. 118 00:09:50.000 --> 00:09:54.230 Ennen kuin mennään tuohon perheasiaan, 119 00:09:54.230 --> 00:09:58.500 niin vielä tuosta nuoruuden kehityksestä ja 120 00:09:58.500 --> 00:10:06.000 nuoren aikuisen kehityksestä, että kävikö teille lukiossa tutuksi 121 00:10:06.000 --> 00:10:07.530 tällainen käsite kuin muotoutuva aikuisuus? 122 00:10:07.750 --> 00:10:09.280 Eli emerging adulthood. 123 00:10:09.500 --> 00:10:12.050 Onko se tuttu? 124 00:10:12.250 --> 00:10:17.710 Luulen, että se on saattanut siellä vilahtaa. Eli se ei ole ihan uusi käsite, 125 00:10:17.710 --> 00:10:22.120 2000-luvulla Jeffrey Arnett tämän käsitteen loi. 126 00:10:22.120 --> 00:10:27.850 Mutta se on koettu hyvin käyttökelposeksi. Se kuvastaa teidän ikävaihetta 127 00:10:27.850 --> 00:10:32.200 alkaen oikeastaan 18-vuotiaasta 25-27 ikävuoteen 128 00:10:32.200 --> 00:10:37.150 Tää vaihe. Eli Jeffrey Arnett 129 00:10:37.150 --> 00:10:42.130 totesi, että nämä klassiset kehitysteoriat ei oikein pysty selittämään 130 00:10:42.130 --> 00:10:46.810 ja ymmärtämään tätä ikävaihetta nykypäivänä länsimaissa, jolloin 131 00:10:46.810 --> 00:10:51.750 pitää tehdä paljon valintoja, on paljon muutoksia, 132 00:10:51.750 --> 00:10:56.340 paljon katkoksia ja paljon itsen etsimistä, 133 00:10:56.500 --> 00:11:00.940 jota ei aikaisemmin ollut niin niin paljon. Hän loi siihen 134 00:11:00.940 --> 00:11:05.590 tämän käsitteen ja jostain syystä, jos te joskus käsittelette tätä ikävaihetta, 135 00:11:05.590 --> 00:11:10.000 niin tuohon kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon 136 00:11:10.000 --> 00:11:12.040 kirjallisuuteen. 137 00:11:12.250 --> 00:11:18.310 Nuoruusiästä nämä käsitykset vaihtelevat ja muuttuu paljonkin. 138 00:11:18.310 --> 00:11:24.250 Joskus aikoinaan oli tämän tämmöinen storm and stress 139 00:11:24.250 --> 00:11:28.330 näkökulma, eli että se on yhtä myrskyä toi nuoruusikä. Ja tuossa 140 00:11:28.500 --> 00:11:33.270 2000-luvulla luotiin tämmöinen positive youth development 141 00:11:33.270 --> 00:11:37.050 teoria, jossa ajateltiin enemmänkin sitä, että se ei välttämättä 142 00:11:37.050 --> 00:11:41.500 ole mikään kriisi se nuoruuskaan. 143 00:11:41.500 --> 00:11:46.510 Ja tarkasteltiin niitä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä ja ehkä 144 00:11:46.510 --> 00:11:51.400 nähtiin nuoret aika kompetentteinakin 145 00:11:51.400 --> 00:11:56.000 yksilöinä ja kun taas nyt ihan 146 00:11:56.000 --> 00:12:00.200 viimeaikainen aivotutkimus on taas 147 00:12:00.200 --> 00:12:04.500 kääntänyt vähän tätä näkökulmaa. 148 00:12:04.500 --> 00:12:10.950 Aivotutkimuksen mukaan Steinberg 2005 on kirjoittanut sellaisen hyvän koontiartikkelin 149 00:12:10.950 --> 00:12:17.000 ja hänen jälkeensä on monia on monia muita, jotka ovat tarkastelleet sitä 150 00:12:17.000 --> 00:12:22.580 aivojen kehitystä nuoruusiässä, ja todennut erityisesti itsesäätelytaitojen 151 00:12:22.580 --> 00:12:26.870 kehittyminen ja ne aivolohkot, jotka 152 00:12:26.870 --> 00:12:31.250 sitä säätelee, kehittyvät hitaimmin. Ja niiden kehittyminen tapahtuu 153 00:12:31.250 --> 00:12:36.000 vielä pitkälle yli kahdenkymmenen ikävuoden. 154 00:12:36.000 --> 00:12:39.570 Ne vaikuttavat paljolti siihen päätöksentekokykyyn. 155 00:12:39.750 --> 00:12:41.280 156 00:12:41.500 --> 00:12:46.720 Itse muistelen, että olin jotain 157 00:12:46.720 --> 00:12:51.310 24–25-v. jonka jälkeen itselle tuli tietynlainen 158 00:12:51.310 --> 00:12:55.810 vaihe, että siihen mennessä ei ollut murehtinut paljon mistään, mutta 159 00:12:55.810 --> 00:13:00.500 sitten tuli sellainen, että mitä ihmettä tässä nyt vaan, ja 160 00:13:00.500 --> 00:13:06.200 mitä ihmettä minä olen tekemässä. Mutta itseasiassa Robinson puhuukin 161 00:13:06.200 --> 00:13:12.000 kahdenkymmenenviiden ikävuoden kriisivaiheesta. Sekin on tätä uudempaa 162 00:13:12.000 --> 00:13:14.550 tutkimusta. Mutta nämä 163 00:13:14.750 --> 00:13:20.210 on esimerkkejä siitä että, tämä uudistuu tämä tutkimustieto ja sitä kannattaa seurata. 164 00:13:20.210 --> 00:13:25.820 Yhtä lailla näitä esimerkkejä vois ottaa sieltä varhaisesta lapsuudesta, 165 00:13:25.820 --> 00:13:31.250 vauvaiästä ja aivojen kehityksestä siinä vaiheessa. 166 00:13:31.250 --> 00:13:34.310 Haluatteko kysyä jotain? 167 00:13:34.500 --> 00:13:42.000 Siihen ollaan juuri menossa, 168 00:13:42.000 --> 00:13:46.470 eli toivottavasti nyt youtube videon näyttäminen onnistuu. 169 00:13:46.470 --> 00:13:50.520 Eli kasvatuspsykologiassa yksi iso 170 00:13:50.520 --> 00:13:55.000 tutkimusalue koskee perhettä ja perheen merkitystä 171 00:13:55.000 --> 00:13:57.040 lapsen, nuoren ja 172 00:13:57.250 --> 00:14:01.690 aikuisen kehitykselle ja toiminnalle. Tämä on asia, 173 00:14:01.690 --> 00:14:06.160 jossa on tapahtunut paljon muutoksia. Perheet ovat paljolti 174 00:14:06.160 --> 00:14:10.250 monimuotoistuneet. 175 00:14:15.500 --> 00:14:20.630 Tämä viimeaikainen perhetutkimus 176 00:14:20.630 --> 00:14:25.460 osoittaa ja kannustaa kiinnittämään huomiota niihin perhesuhteiden 177 00:14:25.460 --> 00:14:30.590 laatuun. Niiden pysyvyys ja lämpimyys 178 00:14:30.590 --> 00:14:35.150 on tärkeätä, eikä perherakenne sinänsä ole 179 00:14:35.150 --> 00:14:40.250 lähtökohtaisesti parempi kuin muutkaan. 180 00:14:40.250 --> 00:14:45.560 Tutkimustieto, mitä Golombok tuossa kirjassa tuo esille, osoittaa, 181 00:14:45.560 --> 00:14:50.930 että ne kaikkein isoimmat riskitekijät ovat vanhempien mielenterveys ja 182 00:14:50.930 --> 00:14:56.250 päihdeongelmat, väkivalta perheessä ja laiminlyönti. Nämä ovat niitä 183 00:14:56.250 --> 00:15:00.360 sanoisinko pahoja riskitekijöitä, joilla on 184 00:15:00.360 --> 00:15:04.750 vakavia seurauksia lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. 185 00:15:04.750 --> 00:15:12.250 Ja nämä perheen ulkoiset olosuhteet ovat kuitenkin hyvin tärkeät ja merkitykselliset, 186 00:15:12.250 --> 00:15:16.900 joita ehkä psykologiassa joskus on väheksytty, eli toimeentulo, asuminen, sosiaaliset 187 00:15:16.900 --> 00:15:22.000 verkostot. Nämä tekijät selittävät yksinhuoltajaperheiden 188 00:15:22.000 --> 00:15:26.250 lasten heikompia oppimistuloksia, 189 00:15:26.250 --> 00:15:31.500 joita kuitenkin laajoissa tutkimuksissa saattaa nousta esille, yksinhuoltajaperheiden 190 00:15:31.500 --> 00:15:35.640 asema. Ja tietysti keskeistä on se 191 00:15:35.640 --> 00:15:40.250 isähahmon läsnäolo. 192 00:15:40.250 --> 00:15:46.820 Onko sitä sillä lapsella, mutta jopa etuja perinteiseen 193 00:15:46.820 --> 00:15:51.980 ydinperheeseen on se, että nämä perheet näissä uusissa perhemuodoissa saattaa 194 00:15:51.980 --> 00:15:57.750 olla elinolosuhteiltaan ja vanhemmuudeltaan 195 00:15:57.750 --> 00:16:04.020 parempia. Mutta se yksinhuoltajaperheiden tilanne on vähä erilainen, että siihen saattaa liittyä niitä 196 00:16:04.020 --> 00:16:10.250 taloudellista niukkuutta ja köyhyyttä. 197 00:16:10.250 --> 00:16:15.500 Mutta se, mitä haluan tästä jäävän mieleen, on 198 00:16:15.500 --> 00:16:20.090 että jokainen perhe on tänä päivänä erilainen. 199 00:16:20.250 --> 00:16:25.260 Se erilaisuus ei ole se riskitekijä, mutta se 200 00:16:25.260 --> 00:16:29.940 poikkeavaksi leimaaminen on. Eli sen takia meidän 201 00:16:29.940 --> 00:16:35.400 kasvatusalan ammattilaisten on äärettömän tärkeää 202 00:16:35.400 --> 00:16:39.960 tiedostaa, millä tavalla näistä asioista puhutaan ja millä tavalla näistä perheistä puhutaan. 203 00:16:39.960 --> 00:16:44.500 Ettei me tuoteta sitä riskiä. 204 00:16:44.500 --> 00:16:49.750 Puhutaan temperamentista ja lapsen yksilöllisyydestä 205 00:16:49.750 --> 00:16:55.210 temperamentti varmastikin tuli siellä lukiossa tutuksi. 206 00:16:55.210 --> 00:17:00.490 Oliko se lukiossa, muistatteko te temperamentista? Ja temperamenttihan viittaa 207 00:17:00.490 --> 00:17:05.750 sellaisiin biologisperäisiin, 208 00:17:05.750 --> 00:17:11.660 pitkälti synnynnäisiin yksilöiden välisiin eroihin siinä omassa 209 00:17:11.660 --> 00:17:17.060 olemisessa ja tyylistä. Persoonallisuus sitten viittaa 210 00:17:17.060 --> 00:17:22.460 jo semmoiseen, mikä muokkautuu vahvasti sen ympäristön kautta 211 00:17:22.460 --> 00:17:28.000 elämänkulun aikana, ja mikä jatkuvasti kehittyy. Mutta temperamentti pitää. 212 00:17:28.000 --> 00:17:32.590 Temperamenttista puhutaan enemmänkin silloin pienten lasten kohdata. 213 00:17:32.750 --> 00:17:39.200 Tärkeintä on pohtia, miten 214 00:17:39.200 --> 00:17:44.030 se temperamentti vaikuttaa oppimiseen ja hyvinvointiin, ja miten meidän kasvattajina tulisi 215 00:17:44.030 --> 00:17:49.750 huomioida erilaiset yksilöt oppimisessa ja ohjauksessa. 216 00:17:49.750 --> 00:17:54.130 Tämä on myös lohdullinen näkökulma erityisesti vanhemmille, 217 00:17:54.130 --> 00:17:58.250 että se lapsen temperamentti taas muokkaa 218 00:17:58.250 --> 00:18:03.500 vanhemmuutta. Esimerkiksi, jos lapsen temperamentti on hyvin 219 00:18:03.500 --> 00:18:08.630 vaativa, niin se lisää vanhemman stressiä ja 220 00:18:08.630 --> 00:18:13.610 vanhemman uupumusta. Ja jos se on hyvin erilainen 221 00:18:13.610 --> 00:18:18.560 se temperamentti vanhemman ja lapsen välillä, tällainen epäsuhta, 222 00:18:18.560 --> 00:18:23.570 niin se aiheuttaa stressiä siinä 223 00:18:23.570 --> 00:18:28.730 kasvattamisessa. Mutta on tärkeää tunnistaa ja puhua 224 00:18:28.730 --> 00:18:33.860 oikeilla termeillä: mitä me tarkoitetaan temperamentilla ja miten se ilmenee? 225 00:18:33.860 --> 00:18:39.020 Te kävitte varmaan lukiossa erilaisia temperamentteja, ja mahdollisesti erilaisia temperamenttiteorioitakin 226 00:18:39.020 --> 00:18:43.820 ja luokituksia. Joka tapauksessa se on tämmöinen biologisperäinen jo varhain 227 00:18:43.820 --> 00:18:48.440 ilmenevä ilmiö. 228 00:18:48.440 --> 00:18:53.420 Ne keskeisimmät kategoriat, joissa ihmiset on erilaisia jo 229 00:18:53.420 --> 00:18:58.400 vauvana on, sosiaalisuus, tunteiden ilmaisu 230 00:18:58.400 --> 00:19:03.620 ja aktiivisuus. Ja tämä sosiaalisuus tarkoittaa nimenomaan sitä 231 00:19:03.620 --> 00:19:08.750 seurallisuuta ja miten kaipaa seuraa. Se ei tarkoita samaa kuin sosiaaliset taidot. 232 00:19:08.750 --> 00:19:13.500 Ne ovat opittuja, niitä ei kukaan synnynnäisesti 233 00:19:13.500 --> 00:19:18.690 omaa. Mutta lapset ovat erilaisia, viihtyykö ne yksin vai porukassa. 234 00:19:18.690 --> 00:19:22.710 Ja sitten tämä tunteiden ilmaisu, miten ärhäkästi 235 00:19:22.710 --> 00:19:27.870 niitä ei ilmaisee, ja se miten aktiivinen 236 00:19:27.870 --> 00:19:32.000 on. Itsestäni tunnistan, 237 00:19:32.000 --> 00:19:38.480 että hurahtaisin varmaan testeissä yli pisteiden tästä tietynlaisestä aktiivisuudesta. 238 00:19:38.480 --> 00:19:44.000 Että kengissä minulla menee aina nuo tohvelin pohjakin rikki 239 00:19:44.000 --> 00:19:48.590 joka vuosi, koska astun niin voimakkaasti. Että varmaan 240 00:19:48.750 --> 00:19:53.370 yksilöt eroavat paljolti. No, sitten 241 00:19:53.370 --> 00:19:57.930 näitä muita erottavia tekijöitä on se, miten 242 00:19:57.930 --> 00:20:02.910 herkästi häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä, ja se miten innostuu 243 00:20:02.910 --> 00:20:07.170 uuteen. Niitä on myös muita mutta, kaikkein eniten nämä 244 00:20:07.170 --> 00:20:11.730 tummennetut sanat saaneet tutkimustietoa, että nämä oikeasti on niitä, 245 00:20:11.730 --> 00:20:16.500 jotka ovat synnynnäisiä biologisperäisiä. 246 00:20:16.500 --> 00:20:20.880 Ja se nimenomaan ydin liittyy siihen, että miten ne tunnereaktiot 247 00:20:20.880 --> 00:20:25.000 virittyy, ja miten niitä sitten säännellään. 248 00:20:25.000 --> 00:20:30.100 Se asettaa eri erityisvaatimuksia sille, miten lasta tulisi 249 00:20:30.100 --> 00:20:35.350 ohjata ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Erityisesti, 250 00:20:35.350 --> 00:20:39.670 jos lapsi on hyvin aktiivinen tai on ujo tai hyvin herkästi 251 00:20:39.670 --> 00:20:44.620 reagoiva, silloin he hyötyvät hyvin erilaisesta 252 00:20:44.620 --> 00:20:49.250 ohjauksesta ja erilaisista tehtävistä. 253 00:20:49.250 --> 00:20:56.750 Ja tuo oppimisympäristön virikkeellisyys ja strukturointi ovat sellaisia ydinjuttuja. 254 00:20:56.750 --> 00:21:01.100 Tämän vuoksi esimerkiksi Keltikangas on nostanut, 255 00:21:01.100 --> 00:21:05.390 mm. näissä viimeaikaisissa uudistuksissa kuten 256 00:21:05.390 --> 00:21:09.750 yhteisopetus, 257 00:21:09.750 --> 00:21:15.000 yhteistilat ja tilojen strukturoimattomuus, 258 00:21:15.000 --> 00:21:18.300 nämä nostanut esille, että 259 00:21:18.300 --> 00:21:22.750 jotkut lapset saattavat häiriintyä näistä 260 00:21:22.750 --> 00:21:28.120 hyvin paljon. Siitä, että on useita opettajia tai 261 00:21:28.120 --> 00:21:33.750 ettei ole selkeitä struktuuria, selkeitä rutiineja siihen, miten toimintaan. 262 00:21:33.750 --> 00:21:39.000 Ja se, missä määrin viihtyy ryhmästä tai yksin, ja 263 00:21:39.000 --> 00:21:43.750 tarvitseeko aikuisen läsnäoloa vai ei. Nämä ovat niitä 264 00:21:43.750 --> 00:21:48.040 keskeisiä asioita. Ja tämä kuuluu sitten teidän ammattitaitoonne, tässä vuosien 265 00:21:48.040 --> 00:21:52.250 varrella kehittää tähän osaamista. 266 00:21:52.250 --> 00:21:57.410 Tietysti sellaiset monipuoliset oppimismenetelmät ovat ehkä tässä A ja O. 267 00:21:57.410 --> 00:22:01.550 Aina ei pysty ottamaan jokaista yksilöä tietenkään 268 00:22:01.550 --> 00:22:06.250 huomioon, mutta se että on vähän mietittynä tätä. 269 00:22:06.250 --> 00:22:11.140 Nyt lähestytään luennon loppua, ja minä nyt tästä vielä vedän 270 00:22:11.140 --> 00:22:15.760 vähä yhteen näitä asioita, mitä tänään on käsitelty. 271 00:22:15.760 --> 00:22:20.440 Tuon tähän tämmöisen käsitteen, kuin oppijantuntemus nyt tähän 272 00:22:20.440 --> 00:22:24.750 teille pohdittaksi. 273 00:22:24.750 --> 00:22:29.340 Tämä on vähän minun oma keksimä kuvio, 274 00:22:29.500 --> 00:22:34.780 mutta itse olen saanut tästä hyötyä, kun on tavallaan 275 00:22:34.780 --> 00:22:39.850 lähtenyt pohtimaan, mitä kasvattajan 276 00:22:39.850 --> 00:22:44.500 tulisi ymmärtää lapsista nuorista. 277 00:22:44.500 --> 00:22:49.750 Ja tuossa vasemmalla sarakkeella on tämä kehityksellinen 278 00:22:49.750 --> 00:22:52.300 näkökulma. Eli 279 00:22:52.500 --> 00:22:57.120 kun opettaja on sen lapsiryhmänsä 280 00:22:57.120 --> 00:23:01.680 tai sen aikuisista koostuvan ryhmänsä edessä, 281 00:23:01.680 --> 00:23:06.420 ja rupeaa suunnittelemaan opetusta tälle ryhmälle, on 282 00:23:06.420 --> 00:23:10.980 tärkeää lähteä pohtimaan, että minkä ikäinen tämä lapsi, tämä oppija, 283 00:23:10.980 --> 00:23:15.750 on. Mitä tärkeitä asioita kuuluu hänen kehitykseensä? 284 00:23:15.750 --> 00:23:20.460 Mikä saa hänet kukoistamaan? Minkälaista 285 00:23:20.460 --> 00:23:24.750 itseohjautuvuutta häneltä voi vaatia? 286 00:23:24.750 --> 00:23:28.830 Toiseksi on hyödyllistä lähteä pohtimaan 287 00:23:29.000 --> 00:23:35.090 tätä yksilöllistä puolta eli ensinnäkin mistä tämä lapsi on kiinnostunut, 288 00:23:35.090 --> 00:23:40.500 mikä tekee hänet tyytyväiseksi tai mistä hän innostuu. 289 00:23:40.500 --> 00:23:45.720 Millainen tämä oppija on temperamentiltaan? Viihtyykö ihan yksin vai porukassa 290 00:23:45.720 --> 00:23:50.790 ja missä tilanteessa hän on omassa elementissään? Missä hän tarvitsee kannustusta? 291 00:23:50.790 --> 00:23:56.000 Näiden kysymysten kautta ikään kuin lähtee tutustumaan siihen ryhmään 292 00:23:56.000 --> 00:24:01.250 ja miettimään sitä opetusta ja ohjaamista.