WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:05.550
Hei, mä oon Mikko Rönkkö ja kerron vastuullisesta liiketoiminnasta yrittäjyyden näkökulmasta. 

2
00:00:05.550 --> 00:00:10.080
Tässä, kun puhutaan vastuullisesta yrittäjyydestä, niin meillä 

3
00:00:10.080 --> 00:00:15.090
on tämä keskeinen käsite: vastuullinen yrittäjyys. Tällä videolla, joka on 

4
00:00:15.090 --> 00:00:20.100
tämä videoluentosarjan introluento, pureudutaan vähän, että mitä tämä vastuullinen 

5
00:00:20.100 --> 00:00:25.290
yrittäjyys tarkoittaa. Eli tässä termissä vastuullinen yrittäjyys on kaksi osaa: 

6
00:00:25.290 --> 00:00:30.300
Meillä on tämä yrittäjyys eli meidän pitää ymmärtää, mitä yrittäjyys tarkoittaa ja meidän 

7
00:00:30.300 --> 00:00:35.220
pitää ymmärtää, että mikä siitä tekee vastuullista. Eli mitä on yrittäjyys ja mitä 

8
00:00:35.220 --> 00:00:40.530
on vastuullinen yrittäjyys. Yrittäjyydellä on muutama määritelmä, mutta nykyisin 

9
00:00:40.530 --> 00:00:45.240
tämä eniten käytössä oleva ja ehkä yleisesti hyväksytyin on tällainen, että: Yrittäjyys on 

10
00:00:45.240 --> 00:00:50.430
liiketoimintamahdollisuuksien luomista tai löytämistä 

11
00:00:50.430 --> 00:00:55.500
ja niiden hyödyntämistä yksilön toimesta. Eli yrittäjyys on hyvin 

12
00:00:55.500 --> 00:01:00.300
yksilökeskeinen ja mahdollisuus keskeinen konsepti. Ajatellaan, 

13
00:01:00.300 --> 00:01:05.340
että yrittäjät on henkilöitä tai pieniä tiimejä, jotka luo 

14
00:01:05.340 --> 00:01:11.070
uutta liiketoimintaa liiketoimintaideoiden pohjalta. Yleensä tämä uusi liiketoiminta sitten 

15
00:01:11.070 --> 00:01:15.480
tähtää siihen, että joko työllistetään tai rikastutaan,

16
00:01:15.480 --> 00:01:20.460
ja siitä seuraa jotain yhteiskunnallista hyvää niinkuin esimerkiksi teknologian kehittyminen. 

17
00:01:20.460 --> 00:01:25.470
Mutta voi seurata myös jotain seurannaisvaikutuksia niinkun esimerkiksi sitä, että kun 

18
00:01:25.470 --> 00:01:30.720
kehitetään uutta teknologiaa yrittäjän toimesta niin sitten joku vanhaa teknologiaa käyttävä 

19
00:01:30.720 --> 00:01:35.850
yritys vaikka joutuu irtisanomaan ihmisiä. Yrittäjyyttä luokitellaan 

20
00:01:35.850 --> 00:01:40.750
sen mukaan, että missä kontekstissa se tapahtuu. Yleensä, kun ajatellaan 

21
00:01:40.750 --> 00:01:45.670
yrityksiä tai yrittäjyyttä niin puhutaan uusista organisaatiosta.

22
00:01:45.670 --> 00:01:51.160
Uusien organisaatioiden kontekstissa meillä on keskeisesti kaksi erilaista 

23
00:01:51.160 --> 00:01:55.810
yrittäjien alatyyppiä. Tai jos puhutaan termistä yrittäjyys 

24
00:01:55.810 --> 00:02:00.730
voidaan viitata kahteen tällaiseen hyvinkin erilaiseen 

25
00:02:00.730 --> 00:02:05.890
toimintamalliin tai yritystyyppiin. Ensimmäinen on pienyrittäjyys. 

26
00:02:05.890 --> 00:02:10.330
Eli pienyrittäjänä tarkoitetaan sitä, että meillä on joku yhtiö, 

27
00:02:10.330 --> 00:02:15.340
jossa on yrittäjä joka sitä yhtiötä tai organisaatiota pyörittää 

28
00:02:15.340 --> 00:02:19.990
ja tämän organisaation tai yrityksen päätehtävä 

29
00:02:19.990 --> 00:02:25.120
on lähinnä sen yrittäjän ja ehkä hänen lähipiirinsä työllistäminen. Esimerkiksi, jos 

30
00:02:25.120 --> 00:02:29.710
ajatellaan vaikka parturi-kampaamoja, aika moni parturi-kampaaja on yrittäjä 

31
00:02:29.710 --> 00:02:34.570
siinä mielessä, että heillä on oma y-tunnus ja he laskuttavat itse asiakkaalta suoraan, maksaa 

32
00:02:34.570 --> 00:02:39.760
omat työantajakulunsa ja sitten vain vuokraa tuolia sieltä parturiliikkeestä. 

33
00:02:39.760 --> 00:02:44.380
Tämä on tällaista pienyrittäjyyttä, eikä sen tavoitteena ole mikään 

34
00:02:44.380 --> 00:02:49.300
maailman muuttaminen tai rikastuminen vaan ihan se vain, että työllistää itsensä.

35
00:02:49.300 --> 00:02:54.460
Perheyrittäjyys usein menee tänne pienyrittäjän rinnalle 

36
00:02:54.460 --> 00:02:59.140
eli siinä pyritään tarjoamaan itselle ja perheenjäsenille työpaikkoja. 

37
00:02:59.140 --> 00:03:04.030
Toinen yrittäjyyden ala on kasvuyrittäjyys. Kasvuyrittäjyyden 

38
00:03:04.030 --> 00:03:09.100
ajatuksena on yleensä se, että meillä on joku liiketoimintaidea ja me pyritään 

39
00:03:09.100 --> 00:03:13.750
sen liiketoimintaidean toteuttamalla mahdollisesti rikastumaan. 

40
00:03:13.750 --> 00:03:16.300
Ajatus on se, että

41
00:03:16.500 --> 00:03:21.780
sitä liiketoimintaideaa kehitetään ja sitten pyritään, että jossain 

42
00:03:21.780 --> 00:03:26.700
vaiheessa pystyttäisiin kasvattamaan sitä. Sillä tavalla, että se pieni yritys joka aloittaa 

43
00:03:26.700 --> 00:03:31.590
ei enää olisikaan enää niin pieni vaan suuri yritys. Kasvuyrittäjille 

44
00:03:31.590 --> 00:03:36.810
erityisesti on tosi iso rooli, kun mietitään Suomen yrityskentän tai 

45
00:03:36.810 --> 00:03:42.120
maailman yrityskentän uudistumista. Eli, jos ajatellaan tällaisia niinku yrityksiä 

46
00:03:42.120 --> 00:03:46.740
kuten Microsoft, se on aloittanut kasvuyrittäjyydestä. Melkein kaikki tällaiset 

47
00:03:46.740 --> 00:03:52.650
suuret teknologiayritykset on kasvuyrittäjyydestä lähteneet ja sitten kun niistä on tullut suuryrityksiä 

48
00:03:52.650 --> 00:03:57.000
niin ne ovat muuttaneet maailmaa. Yrittäjyyttä tapahtuu myös 

49
00:03:57.000 --> 00:04:01.920
muissa konteksteissa kuin uusissa organisaatioissa. Eli yrittäjämäistä toimintaa, missä 

50
00:04:01.920 --> 00:04:07.080
etsitään uusia mahdollisuuksia ja lähdetään toteuttamaan niitä tapahtuu myös olemassa olevissa 

51
00:04:07.080 --> 00:04:11.910
organisaatioissa. Tällöin puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä englanniksi 

52
00:04:11.910 --> 00:04:16.830
Corporate entrepreneurship. Siinä ajatellaan, että yksilö on jossain oikeassa, 

53
00:04:16.830 --> 00:04:22.140
isommassa yrityksessä töissä ja lähtee siellä kehittelemään ideoita, joista 

54
00:04:22.140 --> 00:04:27.210
syntyy liiketoimintaa sen jo olemassa olevan isomman yrityksen 

55
00:04:27.210 --> 00:04:32.220
sisällä. Sitten vielä joskus käytetään käsitettä, 

56
00:04:32.220 --> 00:04:37.260
kun omaehtoinen yrittäjyys. Sillä tarkoitetaan sitä, että tämän tyyppistä yrittäjämäistä 

57
00:04:37.260 --> 00:04:42.360
toimintatapaa sovelletaan muilla elämän osa-alueilla, kuin liiketoiminnassa. 

58
00:04:42.360 --> 00:04:46.980
Esimerkiksi, jos olet vaikka harrastuksessa mukana, niin voit 

59
00:04:46.980 --> 00:04:52.950
hyvin siinä yhdistyksessä toimia yrittäjämäisesti, miettiä uusia mahdollisuuksia 

60
00:04:52.950 --> 00:04:57.250
ja miettiä, miten niitä toteutetaan rajallisilla resursseilla. 

61
00:04:57.250 --> 00:05:02.530
Kun puhutaan vastuullisesta yrittäjyydestä, niin vastuullisen yrittäjyyden konteksti 

62
00:05:02.530 --> 00:05:07.750
rajautuu näihin uusiin organisaatioihin ja olemassa oleviin organisaatioihin. Yleensä sillä tavalla, 

63
00:05:07.750 --> 00:05:12.760
että painotetaan näitä uusia organisaatioita. Eli, jos on tällaista vastuullista 

64
00:05:12.760 --> 00:05:18.070
yrittäjyyttä tai yhteiskuntavastuuta olemassa olevissa organisaatioissa niin se menee enemmän 

65
00:05:18.070 --> 00:05:22.960
yrityksen yhteiskuntavastuun puolelle, mikä on hieman eri asia 

66
00:05:22.960 --> 00:05:28.180
kuin vastuullinen yrittäjyys. Mitä se vastuullisuus sitten on? Vastuullisuudesta

67
00:05:28.180 --> 00:05:33.490
voidaan ajatella kahta asiaa. Se on sitä, että ei aiheuteta 

68
00:05:33.490 --> 00:05:38.740
haittaa ja tehdään hyviä asioita. Mikä se konteksti sitten 

69
00:05:38.740 --> 00:05:43.480
on siinä? Kelle aiheutetaan haittaa tai kelle tehdään hyvää? Voidaan 

70
00:05:43.480 --> 00:05:48.580
ajatella, että tehdään hyvää ihmisille, ympäristölle ja 

71
00:05:48.580 --> 00:05:54.370
kansantaloudelle. Jotta yritys olisi hyvä, vastuullinen 

72
00:05:54.370 --> 00:05:58.810
yritys niin sen pitää pystyä toteuttamaan näitä kaikkia. 

73
00:05:58.810 --> 00:06:04.210
Pitää olla hyvä ihmisille, hyvä ympäristölle, että ei ainakaan pilata ympäristöä. 

74
00:06:04.210 --> 00:06:09.490
Mutta, sen lisäksi pitää olla taloudellisesti järkevää toimintaa. Eli mikään yritys,

75
00:06:09.490 --> 00:06:14.410
joka ei tuota voittoa tai joka tuottaa pidemmän päälle tappiota niin semmoinen 

76
00:06:14.410 --> 00:06:19.540
yritys ei kovin pitkään elä, koska rahat loppuvat eikä pystytä 

77
00:06:19.540 --> 00:06:24.750
enää tekemään näitä hyviä asioita ihmisille eikä ympäristölle. 

78
00:06:24.750 --> 00:06:29.820
Nyt, kun mietitään tätä kahta ääripäätä eli ei tehdä 

79
00:06:29.820 --> 00:06:34.560
haittaa ja tehdään hyvää. Voidaan alkaa miettiä, että 

80
00:06:34.560 --> 00:06:39.240
mitä vaikutusta yrityksillä on. Esimerkiksi, jos 

81
00:06:39.240 --> 00:06:44.460
ajatellaan vaikka Uberia. Onko Uber vastuullinen yritys 

82
00:06:44.460 --> 00:06:49.000
vai ei? Tekeekö se hyvää, onko siitä, 

83
00:06:49.000 --> 00:06:50.530
jotain haittaa?

84
00:06:50.750 --> 00:06:55.340
Jos ajatellaan ihan yksilön kannalta niin Uberhan mahdollistaa sen, että kuka tahansa 

85
00:06:55.340 --> 00:06:59.990
kenellä on auto, Suomessa tai mahdollisesti ulkomailla, kenellä on auto 

86
00:06:59.990 --> 00:07:04.820
voi lähteä sillä tarjoamaan kyytejä muille ihmisille ja tienata 

87
00:07:04.820 --> 00:07:09.410
vähän ylimääräistä rahaa. Yksilön kannalta tämä on hyvä juttu, että jos on enemmän mahdollisuuksia 

88
00:07:09.410 --> 00:07:13.790
tienata rahaa niin aina sen parempi. Jos taas mietitään 

89
00:07:13.790 --> 00:07:18.500
isompaa, yhteiskunnallista kontekstia 

90
00:07:18.500 --> 00:07:24.170
Uberin kilpailuetu perustuu jollain markkinoilla lähinnä siihen, 

91
00:07:24.170 --> 00:07:29.240
että he tarjoavat huonompia etuja kuljettajilleen kuin mitä taksiyritykset. 

92
00:07:29.240 --> 00:07:35.030
Taksiyritykset, kun ne käyttää kuljettajia, kuljettajat ovat työntekijöitä, 

93
00:07:35.030 --> 00:07:39.740
jolloin työnantajan pitää tarjota heille sosiaaliturvaa ja 

94
00:07:39.740 --> 00:07:44.930
terveydenhuoltoa ja kaikkea tällaista esimerkiksi lomarahoja. Uber taas ajattelee, 

95
00:07:44.930 --> 00:07:50.180
että nämä kuljettajat ovat yksityisiä yrittäjiä niin silloin heille ei tarvitse maksaa 

96
00:07:50.180 --> 00:07:55.500
näitä muita etuja, mitä normaalisti tulisi työsuhteen myötä. 

97
00:07:55.500 --> 00:08:01.560
Nyt, kun Uber pystyy tarjoamaan halvemmalla palvelua, sen takia, että se tarjoaa työntekijöille huonommat edut 

98
00:08:01.560 --> 00:08:07.500
niin tämä heikentää yleisesti taksialan työsuhteita. 

99
00:08:07.500 --> 00:08:13.830
Niin voidaan ajatella, että Uberilla, vaikka se on semmoinen yritys, joka yksilölle tarjoa mahdollisuuksia 

100
00:08:13.830 --> 00:08:18.500
niin yhteiskunnallisesti siitä voi olla haittaa. 

101
00:08:18.500 --> 00:08:23.120
Toinen esimerkki on pikavippiyhtiöt. Onko pikavippiyhtiö vastuullista 

102
00:08:23.120 --> 00:08:28.160
liiketoimintaa? Liiketoiminnan idea on se, että lainataan rahaa ihmisille, 

103
00:08:28.160 --> 00:08:32.500
jotka eivät pankista saisi lainaa ja pyydetään siitä kamalaa korkoa.  

104
00:08:32.500 --> 00:08:38.290
Näiden pikavippiyhtiöiden yhteiskunnallinen haitta on dokumentoitu aika hyvin 

105
00:08:38.290 --> 00:08:44.140
ja niiden kieltämistäkin on pohdittu. Mutta koska se ei ole laitonta toimintaa niin aina löytyy joku 

106
00:08:44.140 --> 00:08:50.000
yrittäjä, joka haluaa tehdä sillä rahaa. Voidaan siis ajatella tätä 

107
00:08:50.000 --> 00:08:55.460
"no-harm" eli haittojen minimointia, miten me tehdään liiketoimintaa 

108
00:08:55.460 --> 00:09:00.050
ilman, että me aiheutamme sillä harmia jollekin toiselle ihmiselle.

109
00:09:00.050 --> 00:09:05.180
Mutta sitten on tämä toinen ääripää eli mietitään, että 

110
00:09:05.180 --> 00:09:10.400
miten yritys voi tehdä hyvää. Täällä on tällainen yritysjoukko kuin 

111
00:09:10.400 --> 00:09:15.530
yhteiskunnalliset yritykset. Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan semmoisia yrityksiä 

112
00:09:15.530 --> 00:09:20.210
joiden päätehtävä ei välttämättä olekaan rahan 

113
00:09:20.210 --> 00:09:25.370
tekeminen omistajille vaan yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. 

114
00:09:25.370 --> 00:09:30.260
Joko ympäristölle tai ihmisille jollain tavalla. Tai voi olla, että yrityksellä 

115
00:09:30.260 --> 00:09:35.600
on kaksi tavoitetta. Sen rahatavoitteen lisäksi joku suurempi yhteiskunnallinen tavoite.

116
00:09:35.600 --> 00:09:40.670
Tätä voidaan sitten verrata normaaleihin vastuullisiin 

117
00:09:40.670 --> 00:09:45.830
yrityksiin, joiden tehtävä lähinnä on toimia vastuullisesti, siinä mielessä 

118
00:09:45.830 --> 00:09:50.270
että kun he tekevät rahaa omistajilleen, mutta siinä 

119
00:09:50.270 --> 00:09:55.500
samalla pyrkivät olemaan aiheuttamatta haittaa kenellekään muulle. 

120
00:09:55.500 --> 00:10:00.840
Tämän luentosarjan tai muutaman videoklipin oppimistavoitteet ovat seuraavat: 

121
00:10:00.840 --> 00:10:06.120
Minä perustan tämän Heidi Neckin ja hänen kanssakirjoittajan 

122
00:10:06.120 --> 00:10:10.470
kirjaan, Entrepreneurship: The Practice and Mindset  

123
00:10:10.470 --> 00:10:15.750
lukuun neljä sosiaalisesta yrittäjyydestä tai yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. 

124
00:10:15.750 --> 00:10:20.970
Social entrepreneurship englanniksi. Tavoitteena on ymmärtää, että mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys on 

125
00:10:20.970 --> 00:10:26.250
ja mikä on yhteiskunnallisen yrityksen yrittäjyyden merkitys maailmalle. 

126
00:10:26.250 --> 00:10:31.560
Millä tavalla yhteiskunnallinen yrittäjyys voi auttaa ratkaisemaan pirullisia ongelmia ympäri maailmaa? Eli miten 

127
00:10:31.560 --> 00:10:36.630
esimerkiksi pystytään yhteiskunnalisen yrittäjyyden keinoin ratkaisemaan köyhyyttä, 

128
00:10:36.630 --> 00:10:41.880
ratkaisemaan sitä, että köyhissä maissa elävät ihmiset eivät saa koulutusta tai terveydenhuoltoa 

129
00:10:41.880 --> 00:10:46.860
ratkaisemaan lapsikuolleisuutta. Tällaisia todella isoja yhteiskunnallisia ongelmia, 

130
00:10:46.860 --> 00:10:51.900
joita on hankala ratkaista esimerkiksi perinteisellä kehitysyhteistyöllä. 

131
00:10:51.900 --> 00:10:57.060
Pääosa perustuu enemmän tuon kirjan lukuun kuin minun luentoihin, 

132
00:10:57.060 --> 00:11:01.620
koska siinä kirjassa on hyvin paljon case-esimerkkejä, joiden kautta 

133
00:11:01.620 --> 00:11:06.510
tätä on helpompi ymmärtää, kuin tällä tavalla selitettynä. Sitten pitää tunnistaa 

134
00:11:06.510 --> 00:11:11.640
yhteiskunnallisen yrittäjyyden eri tyypit. Millä tavalla näitä yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan 

135
00:11:11.640 --> 00:11:17.490
jaotella niiden tavoitteiden suhteen esimerkiksi? 

136
00:11:17.490 --> 00:11:22.110
Selittää, miten yhteiskunnalliset yrittäjät voivat käyttää pääomamarkkinoita rahoittaakseen 

137
00:11:22.110 --> 00:11:26.790
yritystoimintansa. Eli yritystoiminta tarvitsee aina rahaa 

138
00:11:26.790 --> 00:11:31.620
siinä mielessä, että kun sun pitää maksaa palkkaa ihmisille niin jostain pitää tulla se 

139
00:11:31.620 --> 00:11:36.720
raha sinne yritykseen, millä sitä palkkaa maksetaan. Joskus sun 

140
00:11:36.720 --> 00:11:41.760
pitää maksaa palkka sun työntekijöille tai itsellesi ennen kuin sä saat rahaa tuolta 

141
00:11:41.760 --> 00:11:46.650
asiakkaalta. Jolloin syntyy tämmöinen tarve, että siellä yrityksen kassassa olisi hyvä olla 

142
00:11:46.650 --> 00:11:51.960
vähän pääomaa. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on muutama erilainen 

143
00:11:51.960 --> 00:11:57.030
rahoitustapa tai rahoituskanava, mikä ei ole saatavilla 

144
00:11:57.030 --> 00:12:01.710
tämmöiselle perinteisellä mallilla toimiville yrityksille. Kirjan 

145
00:12:01.710 --> 00:12:07.000
luku puhuu sidosryhmistä, me ei puhuta siitä tässä luentosarjassa. 

146
00:12:07.000 --> 00:12:12.100
Sitten pitää ymmärtää ero yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden välillä. 

147
00:12:12.100 --> 00:12:17.590
Aika monella isolla yrityksellä on oma yhteiskuntavastuuohjelma, 

148
00:12:17.590 --> 00:12:23.260
voi olla myös yhteiskuntasuhteiden johtaja, joka huolehtii tästä yhteiskuntavastuusta. 

149
00:12:23.260 --> 00:12:27.790
Pitää siis ymmärtää, mikä on tämmöisen normaalin yrityksen yhteiskuntavastuun 

150
00:12:27.790 --> 00:12:32.750
ja vastuullisen yrittäjyyden ero, koska nämä eivät ole sama asia. 

151
00:12:32.750 --> 00:12:37.370
Sitten viimeiseksi puhutaan vähän sosiaalisesta inkluusiosta. 

152
00:12:37.370 --> 00:12:41.750
Se tarkoittaa sitä, että 

153
00:12:41.750 --> 00:12:47.600
pyritään saamaan sellaisia ihmisiä töihin, jotka eivät ehkä työllistyisi normaaleissa työsuhteissa. 

154
00:12:47.600 --> 00:12:53.060
Puhutaan vajaatyökykyisistä ihmisistä. Minä en käsittele sitä kovin syvällisesti, 

155
00:12:53.060 --> 00:12:57.530
kirjan luku käsittelee sitä vähä enemmän, mutta sitä tulee 

156
00:12:57.530 --> 00:13:01.460
muutaman kerran mainittua tässä tämän pienen luentosarjan puitteissa.