WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:07.550 --> 00:00:10.950
Ja tervetuloa tieteen teorian pariin.

2
00:00:10.950 --> 00:00:16.380
Tällä luennolla käsittelen tiedettä melko.

3
00:00:16.380 --> 00:00:22.540
Korkealta abstraktiotasolta
käsin tarkoituksenani on luoda

4
00:00:22.540 --> 00:00:26.830
katsaus, että tieteeseen sanan mahdu.

5
00:00:26.830 --> 00:00:30.750
Ilman laajassa merkityksessä.

6
00:00:30.750 --> 00:00:37.880
Ja aloitan hiukan nyt
pohjustamalla tätä käsittelytapaa.

7
00:00:37.880 --> 00:00:44.080
Nyt, jos tarkoitus on esittää käsitteelle
tiedemääritelmä, niin on hyvä pohtia

8
00:00:44.080 --> 00:00:48.320
hiukan, että mitä määritteleminen
itse asiassa tarkoittaa.

9
00:00:48.320 --> 00:00:55.080
On olemassa lukuisia erilaisia käsitteiden
määrittelemisen tapoja, joista nyt

10
00:00:55.080 --> 00:01:04.350
sitten tässä yhteydessä käytän
2 tällä luennolla pääasiassa.

11
00:01:04.350 --> 00:01:09.780
Paneudun tieteeseen, niin sanotun
luettelevan määritelmän kautta, mutta lopussa

12
00:01:09.780 --> 00:01:17.970
sitten esitän ajatuksen toisen tyyppisestä
määritelmästä, jossa tarkoituksena

13
00:01:17.970 --> 00:01:25.560
on määritellä tiede sen
olennaisten piirteiden kautta.

14
00:01:25.560 --> 00:01:31.980
No luetteleva määritelmä on
sellainen, jossa luetellaan ne asiat,

15
00:01:31.980 --> 00:01:37.600
jotka kuuluvat määriteltävän
käsitteen piiriin.

16
00:01:37.600 --> 00:01:46.840
Ja tällöin nyt sitten tiede käsite
määrittäisi luettelemalla kaikki tieteenalat

17
00:01:46.840 --> 00:01:52.510
eli kertomalla, että mitkä
kaikki objektit ovat tieteitä.

18
00:01:52.510 --> 00:02:01.090
Tätä sivumennen sanoit, että luettelevaa
määrittelytapaa voidaan käyttää

19
00:02:01.090 --> 00:02:08.870
monessakin yhteydessä ja ja vaikkapa nyt
suomen laissa määritellään vaikkapa yliopistot

20
00:02:08.870 --> 00:02:17.150
siten, että siellä on lueteltu
mitkä instituutiot ovat yliopistoja.

21
00:02:17.150 --> 00:02:23.270
Ja tämä oikeastaan kertoo sitten
suomalaiset yliopistot käsitteen alan siinä.

22
00:02:23.270 --> 00:02:30.730
Tavallaan osoitetaan, että mitkä objektit
kuuluvat siihen käsitteen käsitteen piiriin.

23
00:02:30.730 --> 00:02:40.360
Ja no voitaisiin luetella moniakin asioita 

24
00:02:40.360 --> 00:02:47.710
käsitteen määrittelemiseksi, jos vaikka nyt
ajateltaisiin tai konkreettista esimerkkiä.

25
00:02:47.710 --> 00:02:55.910
Esimerkiksi opettaja haluaisi jakaa opiskelijat
ryhmiin ja sitten sanoisi, että ryhmä

26
00:02:55.910 --> 00:03:01.130
koostuu näistä ja näistä opiskelijoista,
niin silloin tämä opettajan esittämä luettelo.

27
00:03:01.130 --> 00:03:09.280
Se määrittelisi tämän ryhmän käsitteen, eli
tää luetteleva määritelmä voi myöskin tuottaa

28
00:03:09.280 --> 00:03:15.760
tavallaan uusia käsitteitä ja tällöin kun stimuloi
taisiin tai tai ikään, kun yksinkertaisesti

29
00:03:15.760 --> 00:03:20.880
päätettäisiin, että mitkä asiat
kuuluvat käsitteen piiriin.

30
00:03:20.880 --> 00:03:27.740
Nyt tässä on tietysti kyse lopulta tässä tieteen
yhteydessä sellaisesta asiasta, joka ei ole

31
00:03:27.740 --> 00:03:33.600
ikään kuin vain jonkun päätettävissä
oleva asia, vaan vaan ollakseen mielekäs.

32
00:03:33.600 --> 00:03:40.240
Sen täytyisi kytkeytyä sitten
johonkin olemassa oleviin asioihin.

33
00:03:40.240 --> 00:03:49.340
Joo, nyt käsittelen hiukan tätä määritellä
tällaista tapaa määritellä tiedettä, joka

34
00:03:49.340 --> 00:03:58.140
osoittautuu yllättävän haastavaksi tavaksi,
mutta ennen sitä mainitsen vielä tämän olennaisten

35
00:03:58.140 --> 00:04:03.000
piirteiden mukaan tai olennaisten
piirteiden kautta määrittelemisen.

36
00:04:03.000 --> 00:04:10.680
Se on tieteessä ja filosofiassa hyvinkin
semmoinen tavanomainen tapa pyrkiä.

37
00:04:10.680 --> 00:04:12.790
Esittämään määritelmä.

38
00:04:12.790 --> 00:04:20.150
Ideana on tässä olennaisten piirteiden kautta
määrittelemisestä, että sen sijaan, että lueteltaisiin

39
00:04:20.150 --> 00:04:28.710
asioita, niin niin kerrotaan välttämättömät
ominaisuudet, jotka objektilla täytyy olla kuluakseen

40
00:04:28.710 --> 00:04:36.810
sen käsitteen alaan ja
sitten kertoa riittävät.

41
00:04:36.810 --> 00:04:44.140
Ominaisuudet, jotta objekti nyt sitten
kuuluisi eli käsiteltävän käsi määriteltävän

42
00:04:44.140 --> 00:04:50.340
käsitteen alan ja ideana on, että kun on
saatu välttämättömät ja riittävät ominaisuudet

43
00:04:50.340 --> 00:04:59.030
kerrottua, niin sitten ollaan
ilmaistu käsitteen sisältö.

44
00:04:59.030 --> 00:05:04.330
Riittävän riittävän hyvin
tai tyydyttävällä tavalla.

45
00:05:04.330 --> 00:05:08.930
Ja myöskin tämä määrittelemisen
tapa osoittautuu tieteen

46
00:05:08.930 --> 00:05:13.820
käsitteen kohdalla ongelmalliseksi.

47
00:05:13.820 --> 00:05:22.260
No lähden tätä luettelokysymystä
hiukan käsittelemään ja aloitan

48
00:05:22.260 --> 00:05:25.480
nyt.

49
00:05:25.480 --> 00:05:30.650
Viittaamalla OECDN
julkaisemaan dokumenttiin.

50
00:05:30.650 --> 00:05:33.110
Tää on vuodelta kaksituhattaseitsemän.

51
00:05:33.110 --> 00:05:39.390
Käsittääkseni tällä hetkellä ollaan
uudelleen muotoilemassa tätä kyseistä

52
00:05:39.390 --> 00:05:46.290
dokumentin tieteenala listausta,
mutta tämmöinen nyt on olemassa ja

53
00:05:46.290 --> 00:05:50.040
ruudulla näkyy myöskin sitten tämä UECDN.

54
00:05:50.040 --> 00:05:55.740
Aah dokumentin linkki josta
voi käydä katsomassa sitten.

55
00:05:55.740 --> 00:06:02.060
Miten OECD tutkimuksessa?

56
00:06:02.060 --> 00:06:06.910
Tiede määritellään ikään
kuin luettelon kautta.

57
00:06:06.910 --> 00:06:11.370
Ja.
Ehkä.

58
00:06:11.370 --> 00:06:18.370
On hyvä huomata, että tässä määritelmässä.

59
00:06:18.370 --> 00:06:25.530
Jos tätä määritelmänä käsittelee,
on taustalla luonnollisesti.

60
00:06:25.530 --> 00:06:30.650
Jokin tarkoitusperä eli
tässä ei ole ikään kuin kysyä.

61
00:06:30.650 --> 00:06:35.030
Ikään kuin viattomasti
sitä, että mitä tiede.

62
00:06:35.030 --> 00:06:43.550
Ja teknologia oikein ovat vaan vaan
tässä tarkoituksena on luoda ohjeistus

63
00:06:43.550 --> 00:06:50.670
tilastojen tekemiseksi tiedeilmiötä ja näitä
tilastoja tehdään monenlaisia tarkoituksia

64
00:06:50.670 --> 00:06:56.170
varten, joista yksi on muun
muassa taloudellinen syy.

65
00:06:56.170 --> 00:07:02.150
Tarkoitus on pystyä vertailemaan
taloudellisia panostuksia

66
00:07:02.150 --> 00:07:05.650
eri tieteenaloille ja ja seurata sitten.

67
00:07:05.650 --> 00:07:13.000
Vuosien mittaan näiden
panostusten kehittymistä.

68
00:07:13.000 --> 00:07:22.090
No tässä OECD dokumentissa, joka myöskin on
siis suomalaisen tilasto tilastoja niin taustalla

69
00:07:22.090 --> 00:07:30.880
palaan siihen tuonnempana vielä se jakaa
nyt tieteen ja teknologian 6 pääkategoria

70
00:07:30.880 --> 00:07:39.000
ja siellä on luonnontieteet sitten on insinööri,
tieteet ja teknologia toisena kolmantena

71
00:07:39.000 --> 00:07:45.420
lääke ja terveystieteet ja
sitten maa ja metsätaloustieteet.

72
00:07:45.420 --> 00:07:53.370
Ja sitten social science siis otsikon alla.
Ehkäpä nyt yhteis.

73
00:07:53.370 --> 00:08:02.340
Kun tätä tiedetään ja ja ihmistieteitä
ja sitten humanistiset tieteet.

74
00:08:02.340 --> 00:08:05.510
Ja jos tätä.

75
00:08:05.510 --> 00:08:13.170
Pääkategoriaisointia nyt tarkastelee
niin niin voi voi heti nähdä sen hiukan

76
00:08:13.170 --> 00:08:20.110
outona, varsinkin jos miettii
jotakin erityistä tieteenalaa.

77
00:08:20.110 --> 00:08:25.390
Et välttämättä oma tieteenala
ei ei yksiselitteisesti

78
00:08:25.390 --> 00:08:28.370
lankea mihinkään näihin pääkategoriaoista.

79
00:08:28.370 --> 00:08:34.280
Mikä on on oma ongelmansa
tässä lähestymistavassa.

80
00:08:34.280 --> 00:08:39.150
No tää tulee vielä selkeämmin ilmiö
jos otetaan pari pari kategoriaa näistä.

81
00:08:39.150 --> 00:08:47.220
Esimerkiksi jos nyt otetaan ensimmäinen
luonnontieteet ja matemaattiset

82
00:08:47.220 --> 00:08:51.860
tieteet ja sitten sosiaalitieteet.

83
00:08:51.860 --> 00:08:56.040
Ne ovat edelleen jaoteltu alalajeihin.

84
00:08:56.040 --> 00:09:02.930
Siellä luonnontieteet on.
Tän luokittelun mukaan.

85
00:09:02.930 --> 00:09:06.050
Ajateltu matemaattiseksi tieteeksi.

86
00:09:06.050 --> 00:09:13.510
Sitten on tietokone ja informaatiotieteet
fysikaaliset tieteet, kemialliset

87
00:09:13.510 --> 00:09:23.290
tieteet ja sitten earth sciences
eli eli puhutaan maantieteestä.

88
00:09:23.290 --> 00:09:25.860
Ja ympäristötieteestä.

89
00:09:25.860 --> 00:09:33.390
Siihen liittyen sitten biologiatieteet
ja sitten muut luonnontieteet.

90
00:09:33.390 --> 00:09:36.390
Ja tästä luokittelusta
on hyvä hyvä niinku sanoa.

91
00:09:36.390 --> 00:09:44.400
Ensinnäkin se, että nähdäkseni
matematiikka tieteenä on on hiukan outo.

92
00:09:44.400 --> 00:09:49.280
Laittaa luonnontieteiden piiriin.

93
00:09:49.280 --> 00:09:58.120
Ja erityisesti nyt puhdas matematiikka on on
täysin teoreettista ja ja se ei välttämättä liity

94
00:09:58.120 --> 00:10:03.840
liity niinku luonnon tieteisiin tai se
ei ole luonnontieteiden alainen asia.

95
00:10:03.840 --> 00:10:09.170
Siellä on hyvinkin erityyppisiä.

96
00:10:09.170 --> 00:10:15.250
Tutkimusmenetelmiä ja tutkimuskohteiden voidaan
ajatella olevan radikaalilla tavalla erilaisia

97
00:10:15.250 --> 00:10:20.250
verrattuna vaikkapa nyt kemiaan tai
biologiaan tai fysiikkaan nähden.

98
00:10:20.250 --> 00:10:24.790
Samoin tietokonetieteet
ja informaatiotieteet.

99
00:10:24.790 --> 00:10:32.720
Moni monin paikoin oikeastaan
ovat lähempänä ihmistieteet tai.

100
00:10:32.720 --> 00:10:37.670
Humanistisia tieteitä.

101
00:10:37.670 --> 00:10:43.030
Tästä varmastikin voisi
ihan omankin omankin luennon.

102
00:10:43.030 --> 00:10:45.290
Pitää.

103
00:10:45.290 --> 00:10:51.690
Eli tää luokittelu ei ole mitenkään ongelmaton
ajatellen näiden tietojen tieteiden sisältöjen

104
00:10:51.690 --> 00:10:58.410
metodeja, niiden kohteita ja ja
tutkimusaloja ja ja niin poispäin.

105
00:10:58.410 --> 00:11:04.330
Mutta tää onkin tää luokittelu ehkä sitten
taloudellisia ja muita muita tarkoitusperiä

106
00:11:04.330 --> 00:11:09.210
varten laadittu, joten välttämättä
tähän ei kannata ripustautua.

107
00:11:09.210 --> 00:11:13.710
Mutta on hyvä huomata, että
luokittelu ei ole mitenkään ongelmaton,

108
00:11:13.710 --> 00:11:15.910
varsinkin jos sitä käytetään tieteen.

109
00:11:15.910 --> 00:11:21.010
Luonnehtimiseksi tai tai
tieteen määrittelemiseksi.

110
00:11:21.010 --> 00:11:26.770
Sanottakoon, että olen pitänyt
jotenkin todella omituisena.

111
00:11:26.770 --> 00:11:34.330
Saattoi tentti vastauksia tieteiden luonnehdintaan
liittyen, jossa erityisesti matematiikka

112
00:11:34.330 --> 00:11:44.650
on yksiselitteisesti ja
ongelmattomasti laitettu luonnontieteen.

113
00:11:44.650 --> 00:11:46.680
No.

114
00:11:46.680 --> 00:11:50.260
Kenties jokin tällainen luokittelu
siellä siellä taustalla on ja

115
00:11:50.260 --> 00:11:54.580
ja myöskin ehkäpä koulussa koulussa
annetaan ymmärtää matematiikan

116
00:11:54.580 --> 00:11:58.920
olevan jotenkin
ensisijaisesti luonnontieteen.

117
00:11:58.920 --> 00:12:02.480
Ja luonnontieteelliseen kuuluva asia.

118
00:12:02.480 --> 00:12:10.420
No toiseksi on sitten sosiaalitieteet
tai social science, siis kategoria,

119
00:12:10.420 --> 00:12:18.280
jossa on niin ikään ehkä hiukan
oudosti sitten psykologia, psykologia

120
00:12:18.280 --> 00:12:22.420
vaikkakin käsittelee
myöskin ihmisten suht.

121
00:12:22.420 --> 00:12:27.860
Teitä ja ja ihmisyhteisöjen
niin niin on ehkä jotenkin

122
00:12:27.860 --> 00:12:33.490
outo ajatella sosiaalitieteen alle.

123
00:12:33.490 --> 00:12:40.380
Mutta niin se tässä kategoriassa
ja monissa muissakin on.

124
00:12:40.380 --> 00:12:47.240
No sitten on economics eli taloustiede.

125
00:12:47.240 --> 00:12:55.010
Sitten kasvatustieteet, jotka esimerkiksi
Jyväskylän yliopistossa ovat ihan erillään.

126
00:12:55.010 --> 00:13:01.420
Yhteiskuntatieteistä tai
sosiaalitieteet noin tiedekunta tai.

127
00:13:01.420 --> 00:13:06.380
Sosiologia oikeustiede epolitiikkatieteet.

128
00:13:06.380 --> 00:13:14.000
Ja sitten eräänlainen maantieteen
niin kun puhutaan ihmismaantieteestä

129
00:13:14.000 --> 00:13:17.100
kenties suomen kielellä
ja talousmaantieteestä.

130
00:13:17.100 --> 00:13:24.050
Ne on omana omana
alakategorianaan sosiaalitieteissä.

131
00:13:24.050 --> 00:13:32.350
Sitten on media ja viestintätieteet
ja muut sosiaalitieteet.

132
00:13:32.350 --> 00:13:36.360
Tässä.
Jälleen kerran.

133
00:13:36.360 --> 00:13:41.920
Näyttäytyy hiukan ongelmalliselta
ajatella, että nämä kaikki tieteenalat

134
00:13:41.920 --> 00:13:47.620
kuuluvat sosiaalitieteet esiin, mutta
yksi kaikki nämä kertovat jotakin

135
00:13:47.620 --> 00:13:52.820
jotakin siitä tieteenalojen
kokonaisuudesta.

136
00:13:52.820 --> 00:13:58.960
No sellainen kannattaa huomioida
tässä luokittelussa, että tää tätä

137
00:13:58.960 --> 00:14:06.440
ei ole syytä pitää mitenkään
kattavana kokonaisuutena.

138
00:14:06.440 --> 00:14:15.050
Eikä siinä mielessä autoritaarisena
tieteenalojen luokittelun tai tai lajittelun.

139
00:14:15.050 --> 00:14:18.280
Ja.
Nää ei ole.

140
00:14:18.280 --> 00:14:21.170
Ei kata kaikkia tieteenaloja.

141
00:14:21.170 --> 00:14:26.370
Voitaisiin näiden ohella puhua muistakin
tieteenaloista ja toisaalta sitten

142
00:14:26.370 --> 00:14:32.090
kukin näistä tieteen mainituista alat
tieteenaloista voitaisiin jakaa vielä

143
00:14:32.090 --> 00:14:39.660
tarkemmin osiin erinäisiin tieteenaloihin.

144
00:14:39.660 --> 00:14:51.110
No nyt sitten suomalainen.
Tilastotieteen laitos.

145
00:14:51.110 --> 00:14:54.470
On tai tilastokeskus on.

146
00:14:54.470 --> 00:15:02.300
Käyttänyt luultavasti tätä OECDN mallia
pohjana ja on sitten tuottanut omanlaisensa

147
00:15:02.300 --> 00:15:05.950
listauksen, josta jota voi
internetistä käydä katsomassa.

148
00:15:05.950 --> 00:15:12.030
Ja olen nyt sitten tähän tähän laittanut
rullaamaan näitä tilastokeskuksen.

149
00:15:12.030 --> 00:15:18.110
Luokittelemista tieteitä ja niinku selvästi
näkee niin niin tässä on jo enemmän ja tarkemmin

150
00:15:18.110 --> 00:15:23.060
oppialoja ja siellä on uuden tyyppisiä
oppialoja jotka välttämättä ei.

151
00:15:23.060 --> 00:15:33.790
Ei nyt sitten edellisestä listauksesta
ole tullut ole tullut mieleen.

152
00:15:33.790 --> 00:15:40.330
Näitä oppialoja tulee koko ajan lisää.

153
00:15:40.330 --> 00:15:46.650
Eli jos ajatellaan vaikka nyt viimeisen 100
vuoden aikajänteellä niin niin on tullut koko

154
00:15:46.650 --> 00:15:54.450
joukko uusia tieteenaloja tieteenalat ikään kuin
erikoistuvat ja eriytyvät uusiin alalajieihinsa

155
00:15:54.450 --> 00:16:01.050
ja ja aina kun näyttää siltä,
että jokin jokin ala selkeästi on.

156
00:16:01.050 --> 00:16:05.800
On jakautunut 2 tai useampaan
osaan niin niin tää jakautuminen

157
00:16:05.800 --> 00:16:09.560
on tyypillisesti myöskin tapahtunut.

158
00:16:09.560 --> 00:16:14.820
On myöskin käynyt niin, että että joitakin
aloja on yhdistynyt ja ja on löytynyt

159
00:16:14.820 --> 00:16:20.020
ikään kuin välimaastoa oppialojen
välillä ja toisinaan alat ovat yhdistyneet

160
00:16:20.020 --> 00:16:25.990
tai sitten vielä eriytyneet
ikään kuin 2 alan yhteyteen.

161
00:16:25.990 --> 00:16:34.110
Ja tästä listauksesta kannattaa vielä huomata,
että tässä on mainittu other sciences eli

162
00:16:34.110 --> 00:16:42.190
eli on lueteltu muitakin oppialoja ja tää on
noin niinku listauksen kannalta kiinnostava tai

163
00:16:42.190 --> 00:16:50.270
luokittelun kannalta kiinnostava, sillä se
kertoo siitä, että luokittelu ei ole täydellinen

164
00:16:50.270 --> 00:16:56.940
ja että se se on ajateltavissa myöskin
muulla tavalla ja että listaus voi.

165
00:16:56.940 --> 00:17:05.290
Voi muuttua ajan myötä ja otatko sun että
jatkossa tulee tulee esille muitakin tieteenaloja,

166
00:17:05.290 --> 00:17:12.870
joista tällä hetkellä välttämättä
ei ole oikein oikein käsitystäkään.

167
00:17:12.870 --> 00:17:21.800
No näitä tieteenaloja.
Voidaan luokitella.

168
00:17:21.800 --> 00:17:25.920
Hiukan eri tavoin edellä on joiden.

169
00:17:25.920 --> 00:17:29.660
Ainakin ikään kuin traditionaalisen.

170
00:17:29.660 --> 00:17:35.240
Mahdollisesti institutionaalisten käytänteiden
pohjalta syntynyt luokittelu, että miten

171
00:17:35.240 --> 00:17:40.080
tavanomaisesti tieteenalat yliopistoissa
esiintyy, mutta sitten on mahdollista niinku

172
00:17:40.080 --> 00:17:47.730
tarkastella koko tieteenalojen
kokonaisuutta myöskin tuolla esillä.

173
00:17:47.730 --> 00:17:55.200
Eri näkökulmia ja ja ehkäpä niinku tilastoinnin
tai tai taloudellisen seuraamisen näkökulmien

174
00:17:55.200 --> 00:18:04.140
ohella on mielekästä ajatella esimerkiksi
tutkimustyypin tai tutkimuksen luonteen

175
00:18:04.140 --> 00:18:12.400
mukaisesti eri erilaisina aloin ja hyvin
tavanomainen tapa erotella tieteitä on on jakaa

176
00:18:12.400 --> 00:18:17.720
ne perustutkimukseen ja
sitten soveltavan tutkimukseen.

177
00:18:17.720 --> 00:18:26.670
Joskus perustutkimus jaetaan puhtaaseen
perustutkimukseen ja toisinaan sitten.

178
00:18:26.670 --> 00:18:33.190
Siihen erottelevaksi tekijäksi saatetaan
ottaa puhtaan perustutkimuksen rinnalle.

179
00:18:33.190 --> 00:18:40.010
Tämmöinen tavoitteellisuus tai tai puhutaan
joskus strategisesta perustutkimuksesta.

180
00:18:40.010 --> 00:18:45.190
Näiden ero on siinä, että puhtaassa
perustutkimuksessa ei ensisijaisesti

181
00:18:45.190 --> 00:18:53.430
pyritä tuottamaan mitään mitään spesifiä
sovellusta tai tai ei pyritä välttämättä

182
00:18:53.430 --> 00:18:57.800
tuottamaan mitään käytännöllisen tarpeen.

183
00:18:57.800 --> 00:19:03.350
Täyttämiseksi tarvittavaa teknologiaa tai
ymmärrystä tai tai mitään sen tyyppistä

184
00:19:03.350 --> 00:19:11.400
vaan tehdään tutkimusta ikään kuin tiedon
lisäämisen vuoksi, eikä muusta syystä ja

185
00:19:11.400 --> 00:19:18.350
toisinaan kosmologisen tutkimus tai
matemaattinen tutkimus tai tai joku muu vastaava

186
00:19:18.350 --> 00:19:23.210
on primo ja esimerkkiä
puhtaasta perustutkimuksesta.

187
00:19:23.210 --> 00:19:28.480
Jotkin hyvin abstraktit matemaattiset
teoriat voivat tai sitten.

188
00:19:28.480 --> 00:19:33.980
Eivät tuottaa pohjaa jollekin tulevalle.
Käy.

189
00:19:33.980 --> 00:19:39.360
Säännölliselle tutkimukselle
tai soveltavalle tutkimukselle.

190
00:19:39.360 --> 00:19:46.220
Tavoitteellinen tai strateginen perustutkimus
on sellaista, jossa ikään kun laitetaan panoksia

191
00:19:46.220 --> 00:19:52.280
jollekin tietylle alalle ja ja toiveena on, että
se tuottaa jotain perustavaa uutta ymmärrystä

192
00:19:52.280 --> 00:19:57.630
tutkimuskohteesta, jonka
sitten ajatellaan tuottavan.

193
00:19:57.630 --> 00:20:04.780
Käytännöllisiä sovelluksia,
teknologioita tai tai niin edespäin.

194
00:20:04.780 --> 00:20:10.080
Nykyisin esimerkiksi saatettaisiin
laittaa informaatioteknologia.

195
00:20:10.080 --> 00:20:18.140
Ja rahoitusta ilman että siellä on
joku spesifi tavoite, jolloinka tehdään

196
00:20:18.140 --> 00:20:22.650
tämmöistä tavoitteellista tai strategista
perustutkimusta ja ja ajatellaan, että tälle

197
00:20:22.650 --> 00:20:30.020
alalle kannattaa laittaa rahaa, jotta
sitten voitaisiin saada ymmärrystä.

198
00:20:30.020 --> 00:20:37.490
Ymmärrystä jonkun teknologian
tuottamiseksi jonakin tulevaisuuden hetkenä.

199
00:20:37.490 --> 00:20:44.350
Puhtaan perustutkimuksen ominaisuuksiin
kuuluu että että niillä ei va.

200
00:20:44.350 --> 00:20:51.840
Välttämättä ole mitään selkeää
yhteyttä käytännölliseen elämään.

201
00:20:51.840 --> 00:20:56.570
Mutta niillä voi olla hyvinkin
ratkaiseva merkitys sitten.

202
00:20:56.570 --> 00:21:01.970
Tutkimuksen kannalta tulevaisuudessa.

203
00:21:01.970 --> 00:21:05.390
No soveltava tutkimus on
sellainen, jossa ikään kuin siihen

204
00:21:05.390 --> 00:21:10.500
tutkimukseen muotoon on jo niin kun.

205
00:21:10.500 --> 00:21:19.840
Sisäänrakennettu tarkoitus tuottaa
sovelluksia tai tai on on tarkoitus.

206
00:21:19.840 --> 00:21:22.330
Soveltaa jotakin.

207
00:21:22.330 --> 00:21:30.340
Teoriaa johonkin tiettyyn
alaan ja ja se ikään kun.

208
00:21:30.340 --> 00:21:39.490
Käyttää hyväksi aiemmin aiemmin tuotettua
teoreettista ymmärrystä ja ja tuottaa sitten.

209
00:21:39.490 --> 00:21:44.130
Jos hyvin käy niin niin
sitten ymmärrystä jostakin

210
00:21:44.130 --> 00:21:48.780
käytännössä hyvinkin tärkeästä asiasta.

211
00:21:48.780 --> 00:21:56.820
No kehitystyö, joka voi olla toisinaan aika
lähelläkin tämmöistä soveltavaa tutkimusta,

212
00:21:56.820 --> 00:22:03.240
niin siinä siinä sitten ollaan lähempänä vielä
konkretiaa ja ja siinä saattaa olla hyvinkin

213
00:22:03.240 --> 00:22:12.110
hyvinkin tarkoituksena tuottaa jokin
uusi tekniikka tai teknologinen sovellus.

214
00:22:12.110 --> 00:22:21.160
Jotakin spesifiä
käyttötarkoitusta varten. No.

215
00:22:21.160 --> 00:22:26.600
Tutkimuskohteen luonteen mukaan
voidaan pyrkiä tieteitä myöskin

216
00:22:26.600 --> 00:22:29.460
lajittelemaan ja tässä on nyt sitten 3.

217
00:22:29.460 --> 00:22:32.800
Ikään kuin hyvin laajan alan.

218
00:22:32.800 --> 00:22:38.530
Ollaan luettelo on ideatieteet,
matematiikka, logiikka, tämmöiset

219
00:22:38.530 --> 00:22:44.490
täysin abstraktia asioita
käsittelevät tieteet ihmistieteet, joka

220
00:22:44.490 --> 00:22:47.710
liittyy ihmiseen ja
inhimilliseen toimintaan.

221
00:22:47.710 --> 00:22:53.630
Niitä koskevat tieteet ja sitten luonnontieteet,
jotka on ikään kuin ihmisen olemisesta

222
00:22:53.630 --> 00:23:01.090
ja toiminnasta riippumattomia
tutkimuskohteita käsitteleviä tieteitä.

223
00:23:01.090 --> 00:23:08.020
Ja tää olisi niinku yks tapa jäsentää
tieteitä jo jotkut ovat jo esittäneet,

224
00:23:08.020 --> 00:23:14.730
että informaatiotieteiden
voisivat olla näihin rinnastettava.

225
00:23:14.730 --> 00:23:21.210
Tieteenala.
Mutta se on varsin.

226
00:23:21.210 --> 00:23:27.670
Marginaalinen ajatus
ainakin vielä toistaiseksi.

227
00:23:27.670 --> 00:23:33.390
No tieteen voidaan tiedettä voidaan pyrkiä
niinku määrittelemään näiden oppilaiden

228
00:23:33.390 --> 00:23:42.470
kautta tai lajien niinku tieteenalojen
kautta ja sanoi, että tiede on tutkimusta,

229
00:23:42.470 --> 00:23:47.840
jossa tuotetaan ideoita ihmisiä luonnon.

230
00:23:47.840 --> 00:23:55.850
Tutkimuskohde kohteiden luonteesta.
Nyt sitten tietoa.

231
00:23:55.850 --> 00:24:01.200
Tää on niinku yks tapa jäsentää
jäsentää tiedettä ja ja eräässä me

232
00:24:01.200 --> 00:24:07.150
sitten nää nyt sitten on tietynlaisia
luetteloita ja joita joiden

233
00:24:07.150 --> 00:24:11.640
kautta voidaan pyrkiä
määrittelemään tiedettä.

234
00:24:11.640 --> 00:24:18.370
Nähdäkseni tieteellisen yleissivistyksen
suhteen on on äärimmäisen tärkeää, että.

235
00:24:18.370 --> 00:24:26.720
Hahmotetaan, että on olemassa lukuisia
hyvinkin erityyppisiä tieteenaloja ne.

236
00:24:26.720 --> 00:24:31.840
Kaikki ikään kuin omalla tavalla pyrkivät
selvittämään todellisuuden kohteesta

237
00:24:31.840 --> 00:24:36.140
jotain sellaista, joka on merkityksellistä
ja lisäksi on niin, että kun

238
00:24:36.140 --> 00:24:41.490
me ihmisinä olemme maailmassa niin niin.

239
00:24:41.490 --> 00:24:48.670
Meidän maailmassa oleminen kytkeytyy
kaikkiin näihin tieteenaloihin sitä

240
00:24:48.670 --> 00:24:57.010
kautta, että joku tutkii sitä tai
näitä erilaisia olemisen aspekteja

241
00:24:57.010 --> 00:25:03.880
ja ja meidän ympäristömme
aspekteja erilaisin keinoin.

242
00:25:03.880 --> 00:25:08.270
Ja tieteenalat kytkeytyvät
monin tavoin myöskin toisiinsa.

243
00:25:08.270 --> 00:25:13.330
Ja ja oon ehkä
hiukan. Aa.

244
00:25:13.330 --> 00:25:20.430
Yksiulotteista nähdä nähdä omaa tieteenalaa
jotenkin ensisijaisena tai ainutkertaisena.

245
00:25:20.430 --> 00:25:25.080
Ja ja on tärkeää, että tieteessä.

246
00:25:25.080 --> 00:25:30.900
Tekijät pystyvät arvostamaan myöskin
erityyppisiä tieteenaloja ja nähdä niiden

247
00:25:30.900 --> 00:25:38.730
niiden arvo ja merkitys
sitten maailman hahmottamisen.

248
00:25:38.730 --> 00:25:47.210
No tähän luettelo luettelotapaan
ja ja tän tyyppisen yleiseen

249
00:25:47.210 --> 00:25:55.630
tieteen määrittelyyn lähestymistapaan
voidaan kytkeä myöskin sitten.

250
00:25:55.630 --> 00:26:01.930
Seuraava lähestymistapa eli
sen sijaan, että abstraktilla

251
00:26:01.930 --> 00:26:04.990
tasolla tarkasteltaisiin vain.

252
00:26:04.990 --> 00:26:13.070
Mahdollisia aloja, niin voidaan sitten
mennä tiedeyhteisön toimintaan kiinni

253
00:26:13.070 --> 00:26:14.870
tieteessä.

254
00:26:14.870 --> 00:26:21.350
Olennaista on, että
tuloksia julkaistaan eli.

255
00:26:21.350 --> 00:26:25.800
Jos ei tuloksia julkaista, niin jäävät sitten
tutkijoiden tai tutkimusryhmien ikään kuin

256
00:26:25.800 --> 00:26:34.810
sisäiseksi käsityksiäksi, eivätkä ne muodosta
tieteellistä tietoa sanan varsinaisessa mielessä

257
00:26:34.810 --> 00:26:41.020
tieteen ajatellaan olevan
julkista ja se kytkeytyy sitten.

258
00:26:41.020 --> 00:26:45.620
Tieteellisen tieteelliseen kritiikkiin
ja kritiikin mahdollisuuteen.

259
00:26:45.620 --> 00:26:50.380
Jos ei tuloksia ole Julkaistu, niitä
tiedeyhteisöä ei voi punnita, eivätkä

260
00:26:50.380 --> 00:26:57.540
ne siten nyt sitten täytä tieteellisen
tiedon keskeistä keskeistä kriteeriä

261
00:26:57.540 --> 00:27:03.660
eli olla olla kriittisen
seulan läpikäynyttä tietoa.

262
00:27:03.660 --> 00:27:11.370
No nyt se julkaisutieteessä
tapahtuu tuottamalla.

263
00:27:11.370 --> 00:27:16.580
No ainakin nykypäivänä vielä
journalia eli tieteellisiä lehtiä

264
00:27:16.580 --> 00:27:18.610
ja artikkeleita tieteellisiin lehtiin.

265
00:27:18.610 --> 00:27:24.490
Erilaista dataa julkaistaan lehtien
kautta ja myöskin sitten kirjojen

266
00:27:24.490 --> 00:27:28.750
ja kirjasarjojen kautta
tuotetaan informaatiota.

267
00:27:28.750 --> 00:27:33.500
Tässä keskityn nyt jounaaleihin
enkä enkä puhu kirjoista.

268
00:27:33.500 --> 00:27:38.110
Sama aika pitkälle pätee
nyt sitten kirjoihin.

269
00:27:38.110 --> 00:27:45.100
No journalaleja on kymmeniätuhansia.

270
00:27:45.100 --> 00:27:48.030
On vaikea tarkkaa lukumäärää sanoa.

271
00:27:48.030 --> 00:27:53.920
Se riippuu hiukan siitä, että mikä
lasketaan tieteelliseksi jounaaliksi, mutta

272
00:27:53.920 --> 00:28:00.870
esimerkiksi suomalainen tieteellisesti
tieteellisten seurain valtuuskunnassa on

273
00:28:00.870 --> 00:28:09.210
tämmöinen julkaisufoorumi, jota ylläpidetään
ja ja siellä on sitten lueteltu kymmeniätuhansia

274
00:28:09.210 --> 00:28:12.190
erilaisia journalisteja listattuna.

275
00:28:12.190 --> 00:28:17.570
Osa näistä on sitten arvioitu tai niiden.
Tieteellinen.

276
00:28:17.570 --> 00:28:22.510
Arvo on on luokiteltu tietyllä tavalla.

277
00:28:22.510 --> 00:28:27.810
Yksi kaikki journalia on on siis kaikkiaan
kymmeniätuhansia ja keskeinen piirre näissä

278
00:28:27.810 --> 00:28:32.060
tieteellisissä journalissa ja varsinkin
arvokkaissa tieteellisessä journalissa on

279
00:28:32.060 --> 00:28:41.210
se, että ne on vertaisarvioituja eli
eli siellä julkaistaan vain sellaisia

280
00:28:41.210 --> 00:28:47.670
tutkimusartikkeleita raportteja,
jossa jotka on läpikäyneet.

281
00:28:47.670 --> 00:28:55.300
Kriittisen vertaisarvioinnin eli
alan asiantuntijat ovat arvioineet tu.

282
00:28:55.300 --> 00:29:03.540
Tutkimusraportin tai tai
tutkimusartikkelin tieteellisen pätevyyden.

283
00:29:03.540 --> 00:29:10.180
Ja nyt näiden journalistien
lukumäärä kertoo jo sen, että.

284
00:29:10.180 --> 00:29:19.320
Tiede instituutio kokonaisuutena on
varsin varsin merkittävä laaja kokonaisuus.

285
00:29:19.320 --> 00:29:23.920
Ja voisi nyt ajatella, että tiede.

286
00:29:23.920 --> 00:29:28.470
Tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön
suhteen määrittyy näiden journalin

287
00:29:28.470 --> 00:29:35.230
kautta, eli eli merkki tieteellisen
tiedon olemassaolosta ja tiedeyhteisön

288
00:29:35.230 --> 00:29:37.910
olemassaolosta voidaan ajatella.

289
00:29:37.910 --> 00:29:44.390
Samaistetaan tieteelliseen journaliin tai
tai johonkin vastaavaan julkaisukanavana.

290
00:29:44.390 --> 00:29:46.590
Ja.

291
00:29:46.590 --> 00:29:50.810
Kaikkiaan sivumennen sanoen
tieteellisiä artikkeleita on

292
00:29:50.810 --> 00:29:55.530
kautta historian
Julkaistu miljoonakaupalla.

293
00:29:55.530 --> 00:30:03.790
Luultavasti puhutaan siis kymmenistä
miljoonista tutkimusraportista

294
00:30:03.790 --> 00:30:13.350
ja artikkeleista ja sitten
päälle päälle vielä muut kirjat.

295
00:30:13.350 --> 00:30:18.500
No osittain tässä yhteydessä
voidaan tuoda sitten määrittelemiseen

296
00:30:18.500 --> 00:30:21.030
liittyvä semmoinen piirre.

297
00:30:21.030 --> 00:30:27.320
Yleisesti ottaen hän
määritelmä eli puhutaan.

298
00:30:27.320 --> 00:30:32.640
Englanninkielellä definition
sanasta, jotka tulee latinasta

299
00:30:32.640 --> 00:30:38.770
definere eli rajanveto tai rajan piirto.

300
00:30:38.770 --> 00:30:46.990
Ja tää rajanveto jossa nyt
sitten tiede ja ei tiede laitetaan

301
00:30:46.990 --> 00:30:53.770
ikään kun rajojen eri puolille riippuu
siitä että mitkä ne mitkä ne niinku

302
00:30:53.770 --> 00:30:59.450
rajaavat tekijät tai rajaavat
piirteet oikeastaan on.

303
00:30:59.450 --> 00:31:02.470
Ja tää on tää on hiukan hankala.

304
00:31:02.470 --> 00:31:06.980
Ei ole mitään absoluuttista
yksiselitteistä kriteeriä, että mitä nyt

305
00:31:06.980 --> 00:31:10.750
sitten pidetään tieteellisenä
journalistina ja mitä ei.

306
00:31:10.750 --> 00:31:13.530
Mutta keskeinen piirre kuitenkin
on tämmöinen vertaisarviointi,

307
00:31:13.530 --> 00:31:19.620
minkä äsken äsken mainitsinkin.
No tiete.

308
00:31:19.620 --> 00:31:27.510
Tiede on toimintaa, jossa on
myöskin taloudellisia motiiveja.

309
00:31:27.510 --> 00:31:35.560
Ja nyt ensinnäkin yksittäisen tieteilijä
näkökulmasta on on tärkeä saada julkaisuja.

310
00:31:35.560 --> 00:31:41.480
Tämmöinen publish or parrish eli
julkaise tai kuihdu tyyppinen sääntö.

311
00:31:41.480 --> 00:31:46.400
Eli jos ei tieteilijä kykene
julkaisemaan niin, niin hänen uraansa

312
00:31:46.400 --> 00:31:52.310
sitten tuppaa taittumaan ja
ja hän ei ei pääse sitten.

313
00:31:52.310 --> 00:32:01.160
Urallaan eteenpäin ja
tää motiivi yksi sitten.

314
00:32:01.160 --> 00:32:06.570
Sen sellaisen seikan kanssa, että kuka hyvänsä
voi kuka hyvänsä tieteilijä tai miksei kuka

315
00:32:06.570 --> 00:32:14.030
tahansa muukin voi voi perustaa journalin
ja ja sanoa sitä tieteelliseksi journalin ja

316
00:32:14.030 --> 00:32:20.860
nyt sitten tätä tilannetta on
syntynyt tämmöinen aika epäilyttävä.

317
00:32:20.860 --> 00:32:29.700
Teollisuudenala, joka on jo varsin laajasti
tunnettu ja toi niin sanottu saalistusjournalist

318
00:32:29.700 --> 00:32:34.740
tai predatorriset
journalist tyyppinen ilmiö.

319
00:32:34.740 --> 00:32:42.340
Jossa on epäilyttävät tahot, on perustanut
perustanut journalia tai aikakauslehtiä, jotka

320
00:32:42.340 --> 00:32:50.500
sitten ottavat vastaan tutkimusartikkeleita
tai raportteja ja he pyytävät

321
00:32:50.500 --> 00:32:57.110
rahaa julkaisua vastaan ja esimerkiksi esimerkiksi
maksamalla muutaman satasen tai vaikkapa

322
00:32:57.110 --> 00:33:02.380
1000 € niin voi sitten saada oman
oman tekstinsä julkaistavaksi.

323
00:33:02.380 --> 00:33:05.540
Ja ongelmana tässä on se,
että näissä journalissa.

324
00:33:05.540 --> 00:33:14.030
Ei sitten tämä vertaisarviointi ole oikein
kohdillaan vaan vaan sitä on on kynnystä

325
00:33:14.030 --> 00:33:17.690
on madallettu tai käytännössä
sitä ei välttämättä ole ollenkaan.

326
00:33:17.690 --> 00:33:19.610
Eli on.

327
00:33:19.610 --> 00:33:24.350
Tuotettu tällaisia rahastomenetelmiä
ja näiden tunnistaminen

328
00:33:24.350 --> 00:33:29.980
voi olla aika vaikea sillä.
Ne tutkimusryhmä.

329
00:33:29.980 --> 00:33:35.110
Raportit saattavat näyttää aivan aivan
tieteellisiltä ja ja niin päällisin puolin

330
00:33:35.110 --> 00:33:39.650
näyttää, että siellä on
lähdeviitteet ja ja Lahden luettelot.

331
00:33:39.650 --> 00:33:45.910
Kaikki on kunnossa ja kaikki näyttää kovin
hienolta, mutta sitten niiden sisäistä

332
00:33:45.910 --> 00:33:52.960
laatua sisällöllistä laatua ei ole sitten
asianmukaisesti tarkistettu eikä eikä sitten

333
00:33:52.960 --> 00:34:00.920
kriittisesti punnittu ja ne
ovat omiaan sitten tuottamaan.

334
00:34:00.920 --> 00:34:08.880
Aikalaisia ongelmia probleemi sitten on on
se, että toisinaan tieteilijät ovat erehtyneet

335
00:34:08.880 --> 00:34:16.420
nyt sitten maksamaan oman tutkimuksensa
julkaisusta ja ja ja sitten heidän tuotoksensa

336
00:34:16.420 --> 00:34:22.330
on Julkaistu näissä ja nää saattaa
olla aivan hyvääkin tavaraa.

337
00:34:22.330 --> 00:34:27.350
Siinä siinä ei välttämättä ole
ongelmaa, mutta ongelmana on se, että se

338
00:34:27.350 --> 00:34:31.870
systemaattinen tarkastelu ei
päde näissä jo predatorsissa.

339
00:34:31.870 --> 00:34:34.140
Journalissa.

340
00:34:34.140 --> 00:34:39.560
Ja näin ollen nyt sitten jos ajatellaan
tätä journalia tämmöisenä tieteen, tieteen

341
00:34:39.560 --> 00:34:45.330
ja ei tieteen välisen raja rajanvedon
kriteerinä niin niin nää predatoriset journalist

342
00:34:45.330 --> 00:34:50.160
muodostaa tietynlaisen ongelman eli jotenkin
pitäisi pystyä näitä journalia sitten

343
00:34:50.160 --> 00:34:59.250
lajittelemaan hyvin
ja ja sitten huonoihin.

344
00:34:59.250 --> 00:35:05.090
Kiikeri ja ylikosken teoksessa
näitä samantyyppisiä asioita

345
00:35:05.090 --> 00:35:10.120
ja ja raatikaisen
teoksesta löytyy myöskin.

346
00:35:10.120 --> 00:35:13.960
Tämäntyyppistä tavaraa, joten
hirveästi en en näitä käsittele.

347
00:35:13.960 --> 00:35:20.320
Suomalainen filosofi ilkka niiniluoto,
kansainvälisen tason tieteen filosofi

348
00:35:20.320 --> 00:35:25.580
on myöskin teoksissa käsitellyt
tän tyyppisiä asioita.

349
00:35:25.580 --> 00:35:27.880
Mä tuon sen nyt nopeasti esille.

350
00:35:27.880 --> 00:35:33.500
Että että että tää on niinku tapa yrittää
niinku sisäisesti määrittää välttämättömiä

351
00:35:33.500 --> 00:35:37.820
riittävien kriteereiden
kautta tiedettä nyt.

352
00:35:37.820 --> 00:35:44.100
Tietääkseni nyt kukaan kukaan vakavissaan
ei esitä että kaikkia välttämättömiä

353
00:35:44.100 --> 00:35:48.900
ja riittäviä kriteereitä voitaisiin
esittää tieteen määrittelemiseksi, jotenka

354
00:35:48.900 --> 00:35:54.600
tää jää hiukan vajaaksi ja ja voitaisiin
sanoa että tää on paremminkin luonnehdinta

355
00:35:54.600 --> 00:36:00.800
tai karakterisointiäätiö ei strixti.
Määritelmä.

356
00:36:00.800 --> 00:36:05.100
On tavanomaista luetella joukko
tunnuspiirteitä tieteelle.

357
00:36:05.100 --> 00:36:13.260
Näitä ovat rationaalisuus metodiisuus eli eli
käytetään jotakin menetelmää, joka on jonkinlaisen

358
00:36:13.260 --> 00:36:22.680
menetelmäopin mukainen tapa saada
tutkimuskohteesta tarkkaa täsmällistä luotettavaa

359
00:36:22.680 --> 00:36:30.650
tietoa edetään järjestelmällisesti
tuotetaan tietoa, joka voidaan toistaa eli.

360
00:36:30.650 --> 00:36:35.050
Tuotetaan tuloksia, jotka nyt sitten.

361
00:36:35.050 --> 00:36:38.730
On luonteeltaan sellaisia, että
että että jos joku toinen tieteilijä

362
00:36:38.730 --> 00:36:43.090
käyttää samaa aineistoa ja samoja
menetelmiä, niin niin tää toinen

363
00:36:43.090 --> 00:36:49.610
tieteilijä tulee
samanlaiseen lopputulokseen.

364
00:36:49.610 --> 00:36:55.870
Tavoitellaan totuutta eli pidetään arvossa
sitä, että miten asiat oikeasti ovat

365
00:36:55.870 --> 00:37:00.270
ja ja pyritään tuottamaan tietoa
siitä, miten miten asiat ovat.

366
00:37:00.270 --> 00:37:08.910
Ei siis pyritä vain julkaisemaan
tai ei pyritä vain käsittelemään

367
00:37:08.910 --> 00:37:15.490
asioita järkevän kuuloisesti, vaan
vaan todellakin pyritään tuottamaan

368
00:37:15.490 --> 00:37:19.560
totuudenmukaista
informaatiota todellisuudesta.

369
00:37:19.560 --> 00:37:25.100
Tieteellisen tiedon ajatellaan olevan myöskin
edistyvää, eli ei toistella vain vanhoja

370
00:37:25.100 --> 00:37:31.090
asioita uudestaan ja järjestellä vain
uudella tavalla, vaan tuotetaan uutta aiemmin

371
00:37:31.090 --> 00:37:36.370
tuntematonta ymmärrystä
siitä, että miten asiat ovat.

372
00:37:36.370 --> 00:37:40.330
Ollaan kriittisiä yksilötasolla
yhteisellä tasolla institutionaalisilla

373
00:37:40.330 --> 00:37:46.800
tasolla punnitaan se mitä
kerrotaan mitä sanotaan.

374
00:37:46.800 --> 00:37:52.850
Pyritään aktiivisesti
löytämään heikko heikkouksia.

375
00:37:52.850 --> 00:37:59.680
Ongelmakohtia aukkoja
ja ja tuomaan ne esille.

376
00:37:59.680 --> 00:38:07.320
Tiedon julkista ja itseään itseänsä
korjaava, että kriittisyys ja julkisuus

377
00:38:07.320 --> 00:38:15.780
mahdollistaa sen, että tiede voi
korjata aiemmin aiempia ajatusvirheitä,

378
00:38:15.780 --> 00:38:18.920
väärinkäsityksiä ja niin edespäin.

379
00:38:18.920 --> 00:38:25.600
Joo tän listan ohella voitaisiin
tuoda muitakin piirteitä esille.

380
00:38:25.600 --> 00:38:34.110
Ideana on on silloin, että pyritään muotoilemaan
jokin semmoinen kuva toiminnasta, joka täyttää

381
00:38:34.110 --> 00:38:41.310
nämä piirteet ja ja ajatellaan, että
tämä nyt sitten kuvaisi tiedettä.

382
00:38:41.310 --> 00:38:43.490
Se miksi?

383
00:38:43.490 --> 00:38:46.670
Miksi tää tällaisten niinku
tunnuspiirteetten luettelo

384
00:38:46.670 --> 00:38:51.020
ei vielä tuota määritelmää sellaisenaan.

385
00:38:51.020 --> 00:38:59.330
Ainakaan välttämättömiä riittävien kriteereiden
osalta on on se, että kukin näistä kriteereistä

386
00:38:59.330 --> 00:39:06.390
itsessään soveltuu myöskin johonkin muuhun
toimintaan vaikkapa kirjanpito on toimintaa,

387
00:39:06.390 --> 00:39:10.550
joka on tietyllä tapaa
järjestelmällistä ja rationaalista.

388
00:39:10.550 --> 00:39:17.150
Siinä käytetään tiettyä menetelmää
ja ja nyt kirjanpito on on aivan

389
00:39:17.150 --> 00:39:21.510
mielekästä toimintaa, mutta
sitä ei pidetä tieteenä.

390
00:39:21.510 --> 00:39:26.120
Sellaisenaan.

391
00:39:26.120 --> 00:39:31.960
Samoin voitaisiin inhimillisestä toiminnasta
sanoa, että ainakin nyt joskus hallinto

392
00:39:31.960 --> 00:39:39.180
toimii varsin rationaalisesti joidenkin
tavoitteiden saavuttamiseksi ja ja nyt sitten

393
00:39:39.180 --> 00:39:46.100
vaikka se nyt on rationaalista toimintaa, niin
se ei tee sellaisenaan siitä siitä tiedettä

394
00:39:46.100 --> 00:39:51.900
ja niin edespäin eli voimme kuhunkin näistä
kriteereistä löytää jonkun muun elämänalueiden

395
00:39:51.900 --> 00:39:56.400
toiminnan, jonka
kuitenkaan ei ole tiedettä.

396
00:39:56.400 --> 00:40:00.900
No iso kysymys sitten on että että onko onko
olemassa jotakin sellaista inhimillistä toimintaa,

397
00:40:00.900 --> 00:40:10.330
jossa kaikkea näitä toiminnan
tunnuspiirteitä voidaan voidaan pitää.

398
00:40:10.330 --> 00:40:15.730
Ominaisena toiminnalle ja ja että
onko se silloin tiedettä ja uskoakseni

399
00:40:15.730 --> 00:40:20.590
joku varmasti keksii sellaisen toiminnan
joka täyttää kaikki nämä mainitut

400
00:40:20.590 --> 00:40:28.000
kriteerit, mutta ei silti
ole ole tiedettä. Ja.

401
00:40:28.000 --> 00:40:35.190
Tässä mielessä nyt sitten tätä ei voi pitää
ikään kuin tieteen olemuksen määrittämänä

402
00:40:35.190 --> 00:40:41.480
määrittämänä tekijänä, mutta voidaan
voidaan kuitenkin ajatella ehkä hiukan

403
00:40:41.480 --> 00:40:44.690
väljemmin tosiaan,
että tässä olisi nyt ai.

404
00:40:44.690 --> 00:40:50.280
Linjaukset tieteen karakterisointimiseksi eli
kertoo joku semmoinen tunnuspiirteetten joukko,

405
00:40:50.280 --> 00:40:58.480
joka nyt sitten tieteellä laajassa mielessä
on ja ehkä vielä sellainen varaus vielä tähän

406
00:40:58.480 --> 00:41:06.990
loppuun, että nyt tieteessä löytyy
aina silloin tällöin tapauksia, joissa.

407
00:41:06.990 --> 00:41:09.760
Tehdään virheitä ja ankarasti ottaen.

408
00:41:09.760 --> 00:41:16.090
Nehän silloin saattaa johtua vaikkapa
irrationaalista toiminnasta on tehty virheellinen

409
00:41:16.090 --> 00:41:22.430
päätelmä tai tai on poikettu jostakin
järjestelmällisestä toimintatavasta tai tai

410
00:41:22.430 --> 00:41:28.510
niin edespäin ja ja sitten
huomataan huomataan jälkikäteen.

411
00:41:28.510 --> 00:41:34.190
Ehkäpä että että nyt on tehty tehty
tällainen mossin ja kysymys kuuluu, että

412
00:41:34.190 --> 00:41:37.860
eikö tämä sitten ole tiedettä
ja ja jos näihin kriteereihin.

413
00:41:37.860 --> 00:41:42.130
Suhtaudutaan tällaisella ankaruudella
niin niin sitten meillä löytyy paljonkin

414
00:41:42.130 --> 00:41:46.430
semmoista toimintaa, jotka
sitten myöhemmin osoittautuvatkin.

415
00:41:46.430 --> 00:41:54.530
Ei tieteeksi.
Eli nää on.

416
00:41:54.530 --> 00:42:03.210
Joukko ideaaleja, joita joista nyt tieteilijät
pyrkii pääsääntöisesti pitämään kiinni

417
00:42:03.210 --> 00:42:08.720
ja ja vaikka siellä nyt silloin tällöin tapahtuu
häivähdyksiä, niin niin osa tästä tieteellisestä

418
00:42:08.720 --> 00:42:14.070
tieteellisen toiminnan vahvuudesta ja
merkittävyydestä liittyy siihen, että että siellä

419
00:42:14.070 --> 00:42:21.370
on ikään kuin semmoinen periaatteellinen
perehtymisen mahdollisuus tunnustettu ja ja ymmärtään,

420
00:42:21.370 --> 00:42:25.300
että toisinaan sitten tässä ankarasti.

421
00:42:25.300 --> 00:42:31.610
Niin säännellyssä toiminnassa tapahtuu,
tapahtuu virheitä, jotka eivät tee sitä.

422
00:42:31.610 --> 00:42:37.370
Nyt sitten ei tiedettä vaan vaan
ymmärretään, että tiede ei tarkoita

423
00:42:37.370 --> 00:42:43.910
samaa kuin totuuden löytäminen tai
tai totuuden saavuttaminen, vaan vaan

424
00:42:43.910 --> 00:42:48.750
paremminkin pyrkimys
siihen ja ja näin poispäin.