WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.240 --> 00:00:06.320
Kriittinen ajattelu ja tieteellinen
kommunikaatio tällä videolla

2
00:00:06.320 --> 00:00:15.210
käsittelen tiiviisti
erilaisia keskustelutyyppejä.

3
00:00:15.210 --> 00:00:22.680
No brakmandiirektiikkateoriassa argumentaatio
määritellään erimielisyyden ratkaisuksi.

4
00:00:22.680 --> 00:00:30.240
Eli sellaiseksi toiminnaksi, jossa.
Tarkoitus on pyrkiä.

5
00:00:30.240 --> 00:00:36.840
Selvittämään erimielisyys
ja nyt sitten tähän teorian

6
00:00:36.840 --> 00:00:40.950
voi suhtautua hiukan kriittisesti.

7
00:00:40.950 --> 00:00:50.070
Siltä pohjalta, että että näyttää siltä, että tää
ideaalinen malli ei näytä aina vastaavan kaikkia

8
00:00:50.070 --> 00:00:57.110
sellaisia keskusteluja, joissa kuitenkin
on argumentatiivisia elementtejä.

9
00:00:57.110 --> 00:01:03.910
Ja nyt sitten tää teoria pragmatimen
teoria voidaan ajatella jakaantuneen niinku

10
00:01:03.910 --> 00:01:11.790
2 osaan siellä on alkuaikoina tai
ensimmäisenä parina vuosikymmeninä kehitetty

11
00:01:11.790 --> 00:01:17.520
perusteoria tai standarditeoria,
jossa käsitellään tätä.

12
00:01:17.520 --> 00:01:23.880
Argumentaatiota ensisijaisesti
erimielisyyden ratkaisuprosessina ja sitten.

13
00:01:23.880 --> 00:01:26.170
Sen jälkeen.

14
00:01:26.170 --> 00:01:32.190
Tuli tuollainen laajennettu teoria
englanniksi extended piery, jossa

15
00:01:32.190 --> 00:01:37.350
sitten käsitellään vähän
laajemmin erilaisia ilmiöitä.

16
00:01:37.350 --> 00:01:42.870
Eräässä mielessä se on
pragmadiaekstisen argumentaatioteorian

17
00:01:42.870 --> 00:01:48.110
laajentamista kohti
retoriikkaa ja samalla sitten.

18
00:01:48.110 --> 00:01:55.480
Siinä otetaan huomioon
erilaisia sellaisia.

19
00:01:55.480 --> 00:02:00.960
Argumentaatioyhteisön tai
instituutioiden piirteitä, jotka

20
00:02:00.960 --> 00:02:05.350
vaikuttaa siihen
argumentatiiviseen toimintaan.

21
00:02:05.350 --> 00:02:09.630
Ja.

22
00:02:09.630 --> 00:02:17.430
Eräs keskeinen seikka liittyy
keskustelussa olevien toimijoiden rooliin.

23
00:02:17.430 --> 00:02:22.950
Ja siinä missä perusmallissa
oon ensisijaisesti ja tarkkaan

24
00:02:22.950 --> 00:02:27.240
ottaen ainoastaan
proponentti ja opponentti.

25
00:02:27.240 --> 00:02:30.480
Niin käytännössähän on paljon
sellaisia argumentatiivisia tilanteita,

26
00:02:30.480 --> 00:02:37.880
jossa on myös jotenkin
muita rooleja täyttäviä.

27
00:02:37.880 --> 00:02:41.230
Agentteja mukana.

28
00:02:41.230 --> 00:02:48.120
Ja ehkä ensimmäinen esimerkki
tuo tän varsin mainiosti esillä.

29
00:02:48.120 --> 00:02:51.520
Eli jos ajatellaan vaikkapa
oikeuden käyttöä, niin siellähän

30
00:02:51.520 --> 00:02:56.510
esitetään argumentteja argumenteissa on.

31
00:02:56.510 --> 00:03:00.910
Mukana faktoja koskevia lähtökohtia.

32
00:03:00.910 --> 00:03:05.990
Sitten siellä voidaan esittää
myönnytyksiä faktoja koskien.

33
00:03:05.990 --> 00:03:13.920
Esimerkiksi jos joku riita oikeudenkäynti,
niin saa osapuolet saattavat.

34
00:03:13.920 --> 00:03:19.120
Myöntyä johonkin kuvaukseen tilanteesta.

35
00:03:19.120 --> 00:03:24.080
Mutta sitten ollaan eri mieltä,
että mitä se lain mukaan.

36
00:03:24.080 --> 00:03:30.760
Merkitsee ja niitä argumenteissa sitten.
Tuomari ratkaisee.

37
00:03:30.760 --> 00:03:32.880
Jonkun.

38
00:03:32.880 --> 00:03:37.240
Riidan johonkin suuntaan ja
siinä on mukana faktoja ja sitten

39
00:03:37.240 --> 00:03:43.560
lakitekstiä ja ja muita
tämän tyyppisiä asioita.

40
00:03:43.560 --> 00:03:47.520
Keskeistä kuitenkin on huomata se, että
tässä on tuomari, joka tekee sen ratkaisun.

41
00:03:47.520 --> 00:03:53.920
Eli jos jos mukana on 2 eri osapuolta
riidan osapuolet riitä tapauksissa

42
00:03:53.920 --> 00:03:59.310
tai sitten voi olla niinku
syytetyt ja puolustajat.

43
00:03:59.310 --> 00:04:04.270
Ja sitten tuomari tuomaristo
on vähän eri eri roolissa.

44
00:04:04.270 --> 00:04:08.670
Tuomarin tehtävä on tulkita
lakia ja sitten päättää

45
00:04:08.670 --> 00:04:14.950
mikä argumentti tai kenen argumentti on.
On sitten paras.

46
00:04:14.950 --> 00:04:20.880
Ja tää täytyy tehdä
sitten lain lain antaman.

47
00:04:20.880 --> 00:04:27.310
Puitteiston mukaisesti.

48
00:04:27.310 --> 00:04:32.630
Ja tosiaan tää tuomarin rooli
on hyvin erityyppinen verrattuna

49
00:04:32.630 --> 00:04:41.040
proponentin ja oponentin rooliin.
Toinen.

50
00:04:41.040 --> 00:04:46.920
Semmoinen aktiviteettityyppi,
jossa argumentaatiota esiintyy on

51
00:04:46.920 --> 00:04:51.840
on tämmöinen harkinta tai
pohdinta tai deliberaatio.

52
00:04:51.840 --> 00:05:00.080
Esimerkiksi poliitikka on parlamentaarinen
toiminta tällaista harkintaa.

53
00:05:00.080 --> 00:05:02.280
Koskevaa ja esimerkiksi
parlamenttihan on semmoinen,

54
00:05:02.280 --> 00:05:07.750
että se ratkaisu on parlamentin itsensä.
Hallussa.

55
00:05:07.750 --> 00:05:13.430
Siinä poliittisessa harkinnassa ja kun
tehdään arvioita, että miten olisi pitänyt

56
00:05:13.430 --> 00:05:21.150
toimia, toimia ja tehdään evaluaatiota
siihen liittyen ja sitten toisaalta sitten

57
00:05:21.150 --> 00:05:26.230
tehdään päätöksiä koskien tulevia asioita,
että miten tullaan toimimaan tai miten

58
00:05:26.230 --> 00:05:29.350
pitää toimia vaikkapa nyt eduskunnassa.

59
00:05:29.350 --> 00:05:33.520
Budjetin tuottaminen ja
lain säätäminen on sellaisia.

60
00:05:33.520 --> 00:05:38.190
Sellaisia
asioita. Ja.

61
00:05:38.190 --> 00:05:41.800
Tässä sitten.

62
00:05:41.800 --> 00:05:48.440
On ehkä semmoiseen ideaaliseen
erimielisyyden ratkaisuprosessiin.

63
00:05:48.440 --> 00:05:54.280
Liittyen sellaisia piirteitä, jotka
poikkeavat siitä ideaalimallista.

64
00:05:54.280 --> 00:05:59.080
On vaikkapa parlamentin
omat säännöstöt ja ja siellä.

65
00:05:59.080 --> 00:06:06.450
Perinteet, jotka jotka sitten vaikuttaa
siihen, että miten toimitaan ja näin poispäin.

66
00:06:06.450 --> 00:06:08.910
Joo.

67
00:06:08.910 --> 00:06:16.750
Vallaisia politiikassa eivät välttämättä
liity kuten tieteessä, virheisiin

68
00:06:16.750 --> 00:06:20.870
päätelmiin tai tän tyyppisiin asioihin,
vaan siellä sitten instituutionaaliset

69
00:06:20.870 --> 00:06:25.720
reunaehdot on mukana
säätämässä, että miten.

70
00:06:25.720 --> 00:06:27.740
Voidaan tätä harkintaa tehdä.

71
00:06:27.740 --> 00:06:34.680
Minkälaisia puheenvuoroja ja
siirtoja on mahdollista siellä tehdä?

72
00:06:34.680 --> 00:06:38.720
Ja noi argumentaation tutkimisen
kannalta tämmöinen poliittinen

73
00:06:38.720 --> 00:06:45.470
instituution on
kiinnostava, koska siellä on.

74
00:06:45.470 --> 00:06:51.120
Ilmeisestikin lausumattomia asioita
tai sitten ääneen lausuttuja.

75
00:06:51.120 --> 00:06:56.880
Asioita siinä pelikentässä mukana
ja sitten poliitikot sitten luovii

76
00:06:56.880 --> 00:07:02.640
siinä peilikentässä parhaaksi
katsomallaan tavalla.

77
00:07:02.640 --> 00:07:07.480
Oikeudessa vastaavan tyyppistä
tämmöistä luovimmista vähän sen

78
00:07:07.480 --> 00:07:13.310
pelikentän suhteen ei
ole, sillä usein nämä.

79
00:07:13.310 --> 00:07:22.030
Toimintatavat on kodifioituja
siellä on ratkaisuja säätelemässä

80
00:07:22.030 --> 00:07:28.950
ihan lakia ja oikeudenkäyntikaari kertoo,
että mitä tulee ja siellä säädellään sitä,

81
00:07:28.950 --> 00:07:33.990
että mitä hyväksytään evidenssiksi ja millä
ehdoin se voidaan hyväksyä evidenssiksi

82
00:07:33.990 --> 00:07:38.520
ja mitkä on, mikä on relevanttia,
evidenssiä ja niin edespäin.

83
00:07:38.520 --> 00:07:43.670
Politiikassa voi tulla
vastaan tilanteita, jossa.

84
00:07:43.670 --> 00:07:48.390
Aiemmin ei ole käytetty jotakin
tiettyä toimintatapaa ja ja sitten sillä

85
00:07:48.390 --> 00:07:55.360
saadaan ikään kuin pelikenttää
muutettua siten, että se.

86
00:07:55.360 --> 00:08:00.930
Ikään kun näyttäytyykin erilaiselta.

87
00:08:00.930 --> 00:08:07.720
No edelleen voidaan erottaa
neuvottelu tai diplomatia.

88
00:08:07.720 --> 00:08:13.410
Tämmöisenä omana.
Toimin tänään siinä.

89
00:08:13.410 --> 00:08:17.890
Tarkoituksena jossakin vaikkapa
konfliktineuvottelussa on tarkoitus

90
00:08:17.890 --> 00:08:22.750
tehdä ratkaisu, että
miten jatkossa toimitaan.

91
00:08:22.750 --> 00:08:26.720
Mihin osapuolet sitoutuu?

92
00:08:26.720 --> 00:08:33.200
Ja voidaan ajatella, että että useimmiten.

93
00:08:33.200 --> 00:08:39.720
Diplomatiassa on osapuolet keskenään
tekemässä sitä neuvottelua, mutta oon

94
00:08:39.720 --> 00:08:44.720
luonnollisesti mahdollista,
että että siinä on mukana sitten.

95
00:08:44.720 --> 00:08:49.870
Joku joku osa puoli.
Auttamassa.

96
00:08:49.870 --> 00:08:55.550
Fasilitoimassa sitä tapahtumaa.

97
00:08:55.550 --> 00:09:01.270
Neuvottelu neuvottelussa
tai diplomatiassa usein.

98
00:09:01.270 --> 00:09:05.750
On tavoitteena kompromissi.

99
00:09:05.750 --> 00:09:11.150
Ja mikäli kompromissiin ei päästä niin
sitten sen prosessin lopputuloksena

100
00:09:11.150 --> 00:09:15.990
on tämmöinen ratkaisematon tilanne
eli alkuperäinen ratkaisematon

101
00:09:15.990 --> 00:09:20.110
tilanne tulee tulee sitten voimaan.

102
00:09:20.110 --> 00:09:25.710
Neuvotteluissa voi olla mukana
tarjouksia ja vastatarjouksia, eli kun

103
00:09:25.710 --> 00:09:31.670
sitä kompromissia hierotaan,
niin sitten osapuolet oho.

104
00:09:31.670 --> 00:09:39.390
Katsovat, minkälaisia tavoitteita he nyt
sitten milläkin tarjouksella pystyvät.

105
00:09:39.390 --> 00:09:44.320
Saamaan ja etenevät sen mukaan.

106
00:09:44.320 --> 00:09:48.920
Ja sielläkin voidaan
ajatella olevan argumentteja.

107
00:09:48.920 --> 00:09:53.280
Mukana siinä toiminnassa.

108
00:09:53.280 --> 00:10:03.040
Mutta osapuolet varmastikin lähtökohtaisesti
hahmottavat, että erimielisyyden ratkaisu

109
00:10:03.040 --> 00:10:08.600
tämmöisen pragmandielektrtisen
teorian perusteorian mukaisesti ei ole.

110
00:10:08.600 --> 00:10:13.550
Ei ole saatavana.
Silti hyvin samantyyppisiä.

111
00:10:13.550 --> 00:10:18.310
Keinoja siinä vakuuttamisessa
voidaan käyttää kuin mitä

112
00:10:18.310 --> 00:10:23.090
argumentaatioteoriassa on muotoiltu.

113
00:10:23.090 --> 00:10:29.360
Loput lopuksi sovittelu mediation.

114
00:10:29.360 --> 00:10:38.250
Englannin kielellä siinä.
Ja sitten käsittääkseni.

115
00:10:38.250 --> 00:10:46.750
Erittäin tyypillistä on, että ulkopuolinen
keskustelun fasilitoija ohjaaja on mukana.

116
00:10:46.750 --> 00:10:49.370
Ja.

117
00:10:49.370 --> 00:10:57.990
Osapuolet sovitteluratkaisun
sitten hyväksyvät tai eivät.

118
00:10:57.990 --> 00:11:04.680
Esimerkiksi.
Suomalaisessa sovittelujärjestelmässä.

119
00:11:04.680 --> 00:11:12.600
Voi tulla ikään kuin vahingonkärsijä ja
vahingon aiheuttaja sovittelupöytään ja.

120
00:11:12.600 --> 00:11:18.760
Ikään kuin he voivat pyrkiä päätymään
sovitteluratkaisuun sen sijaan, että.

121
00:11:18.760 --> 00:11:26.230
Pyytäisivät tuomioistuinta
esittämään ratkaisua.

122
00:11:26.230 --> 00:11:31.130
Ja sovittelussa varmastikin on.

123
00:11:31.130 --> 00:11:34.920
Omat hyvät puolensa verrattuna.

124
00:11:34.920 --> 00:11:38.360
Oikeudenkäyntiin se voi olla kevyempi.

125
00:11:38.360 --> 00:11:45.880
Ratkaisu noin prosessinäkökulmasta, mutta
toisaalta voi vaatia sitten osapuolilta

126
00:11:45.880 --> 00:11:54.070
aika paljon ja sitten se
sovittelu voi myöskin edellyttää.

127
00:11:54.070 --> 00:12:01.950
Osapuolten asenne asenteista vähän
paljon enemmän kuin kuin oikeudenkäynti

128
00:12:01.950 --> 00:12:08.350
tyyppinen tilaisuus, jossa sitten ikään
kuin ratkaisija voi voi yksinkertaisesti

129
00:12:08.350 --> 00:12:16.110
jättää huomiotta sellaiset vaatimukset
tai aspektit, jotka osa osapuoltain

130
00:12:16.110 --> 00:12:24.660
osapuolta tuomarin mukaan on kohtuuttomia.

131
00:12:24.660 --> 00:12:30.860
Argumentteja lienee tässäkin mukana, mutta
vähän samalla voidaan voidaan ajatella, että että

132
00:12:30.860 --> 00:12:41.350
tän ikään kun ratkaisun tavoittelun
ohella siinä ikään kun osapuolet joutuvat.

133
00:12:41.350 --> 00:12:46.200
Tekemään muutakin kuin
argumentatiivista työtä.

134
00:12:46.200 --> 00:12:52.120
Lopputulokseen päästäkseen ja vaikka nyt
sitten tämmöinen oikeuden piirissä oleva

135
00:12:52.120 --> 00:12:59.960
sovittelu, tyyppinen sovittelija,
tyyppinen hahmo siinä mukana.

136
00:12:59.960 --> 00:13:01.840
Ei ole.

137
00:13:01.840 --> 00:13:07.080
Minkään osapuolen puolella
idealisti vaan pyrkii ikään

138
00:13:07.080 --> 00:13:12.710
kuin auttamaan kaikkia sovittelun.

139
00:13:12.710 --> 00:13:23.250
Osallisia löytämään sitä ratkaisua, yhteistä
ratkaisua ja miten miten siinä edetään.

140
00:13:23.250 --> 00:13:30.530
No tässä lyhyesti useita tämmöisiä
keskustelutyyppejä, jossa on

141
00:13:30.530 --> 00:13:37.240
vaihtelevia määriä
institutionaalisia lähtökohtia.

142
00:13:37.240 --> 00:13:41.800
Niin tavallaan näitä voidaan
kutsua keskustelugenreiksi.

143
00:13:41.800 --> 00:13:48.600
Mutta nää ei ole mitenkään lukkoon lyötyjä
siten, että olisi joku tiukasti rajattu

144
00:13:48.600 --> 00:13:52.950
formaatti kullakin näistä vaan
nää on enemmänkin tällaisia.

145
00:13:52.950 --> 00:13:56.350
Tyypittelyjä ja.

146
00:13:56.350 --> 00:14:05.230
Niiden keskinäisiä eroja voi yrittää
hahmottaa esimerkiksi pragmadialektiikka.

147
00:14:05.230 --> 00:14:13.110
Teoriassa voidaan ajatella, että se nelivaiheinen
ratkaisuprosessi eli se konfrontaatio tai

148
00:14:13.110 --> 00:14:20.670
erimielisyyden selvittämiskohta avaus
argumentointi ja päätäntö ja osapuolet.

149
00:14:20.670 --> 00:14:23.830
Sitten tässä nelivaiheisessa
prosessissa niin kunkin

150
00:14:23.830 --> 00:14:29.390
näistä suhteen voidaan yrittää kuvata.
Kuvata sitä toimintaa.

151
00:14:29.390 --> 00:14:33.520
Lisäksi voidaan yrittää kuvata sitä.

152
00:14:33.520 --> 00:14:37.960
Ikään kuin keskustelun kohteena
olevan erimielisyyden luonnetta.

153
00:14:37.960 --> 00:14:41.960
Se voi olla arvioiva tai
sitten jonkun näköistä sopimusta

154
00:14:41.960 --> 00:14:48.280
tai velvollisuutta koskeva juttu.
Myöskin voisi ajatella.

155
00:14:48.280 --> 00:14:55.550
Jotain akateemista ympäristöä eräänlaisena
institutionaalisena yhteisönä, jossa.

156
00:14:55.550 --> 00:15:01.990
Tavoitteena on.
Löytää totuus.

157
00:15:01.990 --> 00:15:07.670
Esimerkiksi tai miten asiat ovat
ja ja siellä sitten on omanlaisia

158
00:15:07.670 --> 00:15:12.710
institutionaalisia faktoja,
jotka vaikuttaa siihen.

159
00:15:12.710 --> 00:15:14.850
No.

160
00:15:14.850 --> 00:15:18.550
Ehkä vielä lopuksi se, että nää
keskustelutyypit eivät esiinny anna puhtaana

161
00:15:18.550 --> 00:15:24.350
tai tämmöisinä ideaalisina, vaan
käytännössä voi olla vähän niinku sekaisin

162
00:15:24.350 --> 00:15:28.280
meneviä piirteitä eri keskusteluissa.

163
00:15:28.280 --> 00:15:39.400
Osittain tämmöinen sekaannushomma voi
myöskin selittää tietynlaisia ongelmia tai.

164
00:15:39.400 --> 00:15:47.840
Ehkäpä virheitä tai tai kummallisuuksia
esimerkiksi poliittinen keskustelu.

165
00:15:47.840 --> 00:15:56.710
Tämmöinen deliberatiivinen keskustelu
harkintaa koskeva keskustelu, jossa on omat.

166
00:15:56.710 --> 00:16:03.160
Tavoitteensa niin jos
siihen sekoittaa juridista.

167
00:16:03.160 --> 00:16:08.720
Keskustelua tai juridista
diskurssia, niin siinä voi tulla.

168
00:16:08.720 --> 00:16:14.680
Sekaannoksia koskapa ne ovat
jotenkin eri tyyppisiä asioita.

169
00:16:14.680 --> 00:16:18.840
Ja.
Politiikassa.

170
00:16:18.840 --> 00:16:23.600
Voidaan tavoitella.
Esimerkiksi.

171
00:16:23.600 --> 00:16:27.840
Lain tuottamista kun taas juridiikassa.

172
00:16:27.840 --> 00:16:33.120
Lain tulkintaa ja nyt tietyn
tietyntyyppiset juridiset argumentit eivät

173
00:16:33.120 --> 00:16:38.470
ole kauhean soveliaita
poliittiseen yhteyteen siirrettynä.

174
00:16:38.470 --> 00:16:41.200
Ja vastaavasti.

175
00:16:41.200 --> 00:16:47.240
Oikeudenkäynti ei ole politiikkaa
puhtaimmillaan, vaan että politiikassa

176
00:16:47.240 --> 00:16:53.240
pätevät ja menestyksekkäät strategiat
eivät sitten oikeudessa välttämättä

177
00:16:53.240 --> 00:16:58.800
ole lainkaan soveliaita ja niin edespäin.

178
00:16:58.800 --> 00:17:04.760
Näkisin, että näiden erilaisten
keskustelutyyppien tutkimuksessa

179
00:17:04.760 --> 00:17:07.870
ja niiden argumentatiivisessa
tarkastelussa.

180
00:17:07.870 --> 00:17:12.550
Olisi paljon sellaista
tutkimuksellista työtä tehtävänä.

181
00:17:12.550 --> 00:17:17.110
Sanottakoon vielä, että
tällaista tutkimusta on tehty.

182
00:17:17.110 --> 00:17:27.110
Eli prackmadalektikot on julkaisseet
koko joukon eri tyyppisiä.

183
00:17:27.110 --> 00:17:34.070
Keskusteluja koskevia julkaisuja
viimeisten noin parinkymmenen vuoden aikana.

184
00:17:34.070 --> 00:17:38.990
Mutta riittääkö tämä
tämmöisenä lyhyenä ja tiiviinä

185
00:17:38.990 --> 00:17:43.830
avauksena keskustelutyyppien suhteen?