WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.390 --> 00:00:06.120 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio. 2 00:00:06.120 --> 00:00:10.110 Lauseiden ja argumenttien tyyppejä. 3 00:00:10.110 --> 00:00:18.000 Tällä videolla käsittelen argumenteissa esiintyviä lauseita ja niiden. 4 00:00:18.000 --> 00:00:26.060 Toisistaan poikkeavia luonteita ja sitten argumenttien tyyppejä, joka pohjautuu 5 00:00:26.060 --> 00:00:34.590 sitten argumentin sisältämien lauseiden tyyppeihin. 6 00:00:34.590 --> 00:00:39.630 No tämmöinen yksinkertainen esimerkki oletetaan, että joku sanoo 7 00:00:39.630 --> 00:00:44.340 toiselle, että on on otettava mukaan sateenvarjo. 8 00:00:44.340 --> 00:00:52.320 Ja just toinen nyt sitten vaikka näyttää hämmästyneeltä, niin hän saattaa perus. 9 00:00:52.320 --> 00:00:59.220 Ajatella, että sade on todennäköinen ja emme saa kastua. 10 00:00:59.220 --> 00:01:01.360 Taustaoletukset. 11 00:01:01.360 --> 00:01:04.760 Ilmeisestikin voitaisiin ajatella olevan jotain tällaista, 12 00:01:04.760 --> 00:01:08.450 että ilman sateensuojaa kastutaan. 13 00:01:08.450 --> 00:01:13.940 Ja että sateenvarjosuojaa sateelta. 14 00:01:13.940 --> 00:01:16.080 Normaalitilanteessa tuskin tällaisia taustoja. 15 00:01:16.080 --> 00:01:22.410 Oletuksia olisi tarpeen tuoda julki tai explicoida. 16 00:01:22.410 --> 00:01:26.680 Mutta mutkikkaan missä tapauksissa ja ehkäpä epäselvä missä 17 00:01:26.680 --> 00:01:32.640 tapauksissa analyytikon tehtävä voisi olla. 18 00:01:32.640 --> 00:01:36.310 Nimenomaan pyrkiä löytämään, että minkälaisia taustoja 19 00:01:36.310 --> 00:01:44.360 oletuksia tilanteessa tilanteessa on. Tää esimerkki. 20 00:01:44.360 --> 00:01:49.240 Oon ehkä ilmeinen arkielämässä, mutta sitten. 21 00:01:49.240 --> 00:01:51.130 Tää ei ole. 22 00:01:51.130 --> 00:01:55.910 Tää taustaopetus tai taustaoletukset eivät ole triviaaleja siinä mielessä, 23 00:01:55.910 --> 00:02:01.570 että jos esimerkiksi opettaaisimme tekoälyä. 24 00:02:01.570 --> 00:02:09.010 Argumentoimaan niin sille jouduttaisiin erikseen ehkä kertomaan, että tällaiset taustaoletukset 25 00:02:09.010 --> 00:02:16.130 ovat tavanomaisia tilanteessa, jossa argumentoidaan sateenvarjon mukaan ottamisesta 26 00:02:16.130 --> 00:02:22.130 tai tai sateensuojasta tai sen tyyppisistä asioista. 27 00:02:22.130 --> 00:02:23.940 Ja. 28 00:02:23.940 --> 00:02:26.770 Tekoälyn kehittämisen historiassa tällä tän tyyppinen 29 00:02:26.770 --> 00:02:29.490 esimerkki on on joskus esiintynyt. 30 00:02:29.490 --> 00:02:33.810 No tässä ei nyt ole tekoälystä kyse. 31 00:02:33.810 --> 00:02:38.430 Vaan tarkastellaan argumenttien luonnetta. 32 00:02:38.430 --> 00:02:46.470 Olennainen kysymys tässä on, että millaisia lauseita tämä väitteet, väitteet ja perustelut 33 00:02:46.470 --> 00:02:52.210 argumenteissa ovat, niin tässä tapauksessa millainen väite on? 34 00:02:52.210 --> 00:02:57.100 On otettava mukaan sateenvarjo. Ja. 35 00:02:57.100 --> 00:03:02.200 Perusteluista sade on todennäköinen ja emme saa kastua. 36 00:03:02.200 --> 00:03:04.550 Nyt. 37 00:03:04.550 --> 00:03:09.130 Voisi samoin tein sanoa että tää on otettava mukaan sateenvarjo 38 00:03:09.130 --> 00:03:14.330 on tulevaisuuden toimintaa koskeva väite. 39 00:03:14.330 --> 00:03:20.820 Jokin sellainen ohjeistus koskien tulevaa käytännöllistä toimintaa. 40 00:03:20.820 --> 00:03:27.430 Lause sade on todennäköinen on lause joka. 41 00:03:27.430 --> 00:03:29.340 Kohdistuu tulevaisuuteen. 42 00:03:29.340 --> 00:03:36.840 Se on faktuaalisesti asia, eli siinä puhutaan mahdollisesta faktasta, 43 00:03:36.840 --> 00:03:41.270 joka tulee vallitsemaan tulevaisuudessa. 44 00:03:41.270 --> 00:03:49.630 Joo sitten toivottava asiaintila emme saa kastua on eräänlaisen arvon 45 00:03:49.630 --> 00:03:51.770 sisältävä väite. 46 00:03:51.770 --> 00:03:59.430 Se sisältää ajatuksen siitä, että kastuminen on huono asia tai epätoivottava asia. 47 00:03:59.430 --> 00:04:07.300 Ja nyt tämä argumentti kokonaisuus, jossa on toimintaa, faktaa ja arvoa koskeva. 48 00:04:07.300 --> 00:04:13.700 Koskevat lauseet tässä järjestyksessä on tämmöinen käytännöllinen argumentti 49 00:04:13.700 --> 00:04:20.200 ja käytännöllistä toimintaa koskeva argumentti. 50 00:04:20.200 --> 00:04:25.760 No teoreettisesti on kiinnostava pohtia yleisemmällä tasolla sitä, 51 00:04:25.760 --> 00:04:32.980 että miten argumenttityyppejä voidaan luokitella. 52 00:04:32.980 --> 00:04:41.230 Voidaan ajatella. Eräs luokittelutapa jossa argumentit. 53 00:04:41.230 --> 00:04:43.120 Ajatellaan. 54 00:04:43.120 --> 00:04:49.160 Luokiteltavan erilaisiin muotoihin ja tällöin me puhuttaisiin luokittelusta, 55 00:04:49.160 --> 00:04:54.210 joka pohjautuu muotoon sitten erilainen tapa. 56 00:04:54.210 --> 00:04:59.490 Luokitella argumentteja olisi sisältöön perustuvat luokittelut, jossa ajateltaisiin 57 00:04:59.490 --> 00:05:06.520 argumenttien asia sisältöjen olevan sen luokittelun perusteena. 58 00:05:06.520 --> 00:05:13.700 No esimerkiksi logiikka tai logiikkavetoinen luokittelutapa pohjautuisi todennäköisesti muotoon 59 00:05:13.700 --> 00:05:19.440 ja vastaavasti sitten vaikkapa sellainen luokittelutapa, joka pohjautuisi empiiriseen tutkimukseen 60 00:05:19.440 --> 00:05:29.010 vaikkapa kulttuuri, kulttuurintutkimukseen tai etnologian tai. 61 00:05:29.010 --> 00:05:35.530 Johonkin muuhun niin voisi pohjata sisältöihin tai vaikkapa kielitieteellinen 62 00:05:35.530 --> 00:05:40.890 lähestymistapa, jossa käytäisiin kielellisiä sisältöjä läpi argumentaatiossa, 63 00:05:40.890 --> 00:05:47.050 niin nää voisi olla sitten sisältöön perustuvia luokitteluja. 64 00:05:47.050 --> 00:05:49.220 No. 65 00:05:49.220 --> 00:05:57.020 Logiikka näkökulma puolestaan sitten voidaan jakaa useampaan erityyppiseen osaluokkaan. 66 00:05:57.020 --> 00:06:03.150 Ehkä tavanomainen luokittelu, joka usein kirjallisuudessa tulee vastaan ja metodologiasta 67 00:06:03.150 --> 00:06:08.190 ja tieteellisessä argumentoinnissa ja tieteellisessä toiminnassa on niin sanottu deduktiivinen, 68 00:06:08.190 --> 00:06:15.570 induktiivinen, distincttio tai jako tai luokittelu. 69 00:06:15.570 --> 00:06:20.820 Ja deduktiivinen päättelystä tai loogisesti pätevästä päättelystä tulee 70 00:06:20.820 --> 00:06:27.960 erillinen video, mutta lyhyesti sanottuna deduktiivinen. 71 00:06:27.960 --> 00:06:31.720 Päättely ja deduktiivinen pätevä päättely on nimenomaan sellainen, 72 00:06:31.720 --> 00:06:37.980 jossa johtopäätös seuraa vääjäämättä lähtökohdista. 73 00:06:37.980 --> 00:06:46.330 Ja induktiivisen päättelyn pätevyys ei ole puhtaasti muodollinen asia 74 00:06:46.330 --> 00:06:52.820 arvioida. Vaan se riippuu tilanteesta asiasta ja. 75 00:06:52.820 --> 00:06:56.530 Hiukan siitä argumentin. 76 00:06:56.530 --> 00:07:01.190 Sisältämästä informaatiosta ja sen sen, että miten se suhde 77 00:07:01.190 --> 00:07:04.980 jakautuu perusteluiden ja väittämän välillä. 78 00:07:04.980 --> 00:07:09.380 Nyt erittäin tärkeä asia. 79 00:07:09.380 --> 00:07:11.960 Puhuttaessa argumenttien. 80 00:07:11.960 --> 00:07:21.430 Arvioinnista liittyy siihen, että miten me premissit tai peruste tai lähtökohdat. 81 00:07:21.430 --> 00:07:23.800 Ajatellaan hyväksyttäväksi. 82 00:07:23.800 --> 00:07:31.420 Ja miten me ajattelemme päättelyn perusteista tai premisseistä tai lähtökohdista kohti? 83 00:07:31.420 --> 00:07:38.080 Johtopäätöstä tai väitettä päteväksi eli on 2 eri arvioitavaa 84 00:07:38.080 --> 00:07:40.600 asiaa, joita ei saa sekoittaa. 85 00:07:40.600 --> 00:07:44.060 Tää on erittäin tärkeä asia. 86 00:07:44.060 --> 00:07:52.100 Ja meillä siis voi olla muodollisesti pätevä päättely siinä mielessä, että 87 00:07:52.100 --> 00:08:00.870 perusteiden ja väitteiden välinen suhde on erittäin hyvä, vahva, jopa kiistämätön, 88 00:08:00.870 --> 00:08:06.310 mutta samaan aikaan argumentti kokonaisuutena ei ole hyväksyttävä. 89 00:08:06.310 --> 00:08:10.660 Yksinkertaisesti sen vuoksi, että lähtökohdat eivät satu pitämään 90 00:08:10.660 --> 00:08:16.340 paikkaansa tai ne eivät ole hyväksyttäviä. 91 00:08:16.340 --> 00:08:20.970 No induktiivisen päättelyn luonne on sellainen. 92 00:08:20.970 --> 00:08:27.210 Että lähtökohtien. Hyväksyminen ei vääjäämättä. 93 00:08:27.210 --> 00:08:36.470 Että tarkoita johtopäätöksen hyväksymistä vaan induktiivisen päättelyssä. 94 00:08:36.470 --> 00:08:43.770 Lähtökohdat tai premissit tai perusteet antavat jonkin verran tukea. 95 00:08:43.770 --> 00:08:48.330 Johtopäätökselle ja riippuen tilanteesta. 96 00:08:48.330 --> 00:09:01.350 Sitten tämä voi olla riittävästi tai sitten ei. 97 00:09:01.350 --> 00:09:04.070 Tiivistäen deduktiivinen. 98 00:09:04.070 --> 00:09:09.240 Tai looginen pätevyys on siis perusteiden ja johtopäätöksen 99 00:09:09.240 --> 00:09:15.240 välistä suhdetta koskeva päättelyn muoto. 100 00:09:15.240 --> 00:09:20.840 Esimerkki valaisee asia oletetaan ensimmäiseksi, että 101 00:09:20.840 --> 00:09:25.630 jokainen jyväskyläläinen asuu suomessa. 102 00:09:25.630 --> 00:09:34.370 Ja oletetaan toiseksi, että jokainen suomessa asuva asuu pohjoisella pallonpuoliskolla. 103 00:09:34.370 --> 00:09:39.250 Naista vääjäämättä seuraa, että jokainen jyväskyläläinen 104 00:09:39.250 --> 00:09:44.090 asuu pohjoisella pallonpuoliskolla. 105 00:09:44.090 --> 00:09:49.650 Nyt sitten jos ajateltaisiin jotakuta. 106 00:09:49.650 --> 00:09:55.640 Suomen kielen taitosta, joka kuitenkaan ei tuntisi suomea tai 107 00:09:55.640 --> 00:09:59.890 maantiedettä millään tavalla, niin hän pystyisi. 108 00:09:59.890 --> 00:10:04.500 Havaitsemaan, että lauseesta yksi ja 2. 109 00:10:04.500 --> 00:10:10.980 Seuraa vääjäämättä johtopäätös ja hänen ei siis tarvitsisi tietää, 110 00:10:10.980 --> 00:10:17.650 että asuuko jokainen jyväskyläläinen suomessa. 111 00:10:17.650 --> 00:10:22.640 Tai että missä SUOMI sijaitsee? 112 00:10:22.640 --> 00:10:27.380 Ja tässä ei ole kyse siis siitä, että pitääkö. 113 00:10:27.380 --> 00:10:31.620 Ensimmäinen ja toinen lause paikkaansa. 114 00:10:31.620 --> 00:10:38.810 Vaan siinä on ideana, että mikäli oletetaan ensimmäinen ja toinen. 115 00:10:38.810 --> 00:10:44.900 Paikkansa pitäväksi, niin johtopäätös seuraa vääjäämättä. 116 00:10:44.900 --> 00:10:49.410 Tässähän voisi käydä esimerkiksi sellainen tilanne, että. 117 00:10:49.410 --> 00:10:56.700 Mantereet liikkuisivat maan kuoreen kuoren liikkeiden. 118 00:10:56.700 --> 00:11:03.170 Seurauksena siten, että eurooppa ajautuisi eteläiselle pallonpuoliskolle jonkun 119 00:11:03.170 --> 00:11:10.590 miljardin vuoden päästä ja silloinkin tää päättely olisi pätevä siinä mielessä, 120 00:11:10.590 --> 00:11:16.090 että lauseista yksi ja 2 seuraa kolmas lause. 121 00:11:16.090 --> 00:11:22.110 Eli jokainen jyväskyläläinen asuu pohjoisella pallonpuoliskolla nyt. 122 00:11:22.110 --> 00:11:30.750 Sattuisi vaan sitten olemaan niin että lause 2 ja sitten johtopäätös 123 00:11:30.750 --> 00:11:33.770 olisivat epätotta. 124 00:11:33.770 --> 00:11:39.060 Eli päättelyn pätevyys ja yksittäisen lauseen totuus eivät tarkoita samaa 125 00:11:39.060 --> 00:11:42.420 asiaa ja ne on käsitteellisesti erotettava toisistaan. 126 00:11:42.420 --> 00:11:45.810 Ja tää on äärimmäisen tärkeä. 127 00:11:45.810 --> 00:11:50.760 Tieteellisempää kättelyn näkökulmasta ja tää on syytä tämänkin kurssin 128 00:11:50.760 --> 00:11:57.260 keskeisten sisältöjen näkökulmasta hahmottaa. 129 00:11:57.260 --> 00:12:00.260 No induktiivinen päättely. 130 00:12:00.260 --> 00:12:09.790 Puolestaan on sellaista, jossa ajatellaan, että lähtökohtien totuus ei takaa. 131 00:12:09.790 --> 00:12:14.290 Johtopäätösten totuutta. 132 00:12:14.290 --> 00:12:20.510 Induktiivista päättelystä tätä sanaa käytetään monella tavalla ja joskus sitten 133 00:12:20.510 --> 00:12:25.650 ajatellaan, että on sellainen induktiivinen päättely, josta yksi tapauksesta 134 00:12:25.650 --> 00:12:31.070 päätellään, että seuraava tapaus on samanlainen. 135 00:12:31.070 --> 00:12:34.890 Joskus sitten yksi. 136 00:12:34.890 --> 00:12:38.270 Korjaa joistakin hyvin rajallisesta määrästä. 137 00:12:38.270 --> 00:12:43.170 Tapauksesta päätellään, että seuraava vastaan tuleva tapaus on 138 00:12:43.170 --> 00:12:47.610 samanlainen ja joskus sitten saatetaan yleist. 139 00:12:47.610 --> 00:12:53.060 Tää vahvasti siten, että yksi tai useammasta. 140 00:12:53.060 --> 00:12:55.950 Tapauksesta päätellään, että kaikki puheena olevat 141 00:12:55.950 --> 00:13:00.190 tapauksen kaltaiset ovat samanlaisia. 142 00:13:00.190 --> 00:13:05.630 Kaikkia näitä esiintyy arkisessa päättelyssä ja kaikki näistä on syytä tunnistaa. 143 00:13:05.630 --> 00:13:08.620 Koskapa ne aika. 144 00:13:08.620 --> 00:13:17.420 Mä vaan vakavasti eroavat toisistaan siinä suhteessa, että miten niitä arvioidaan. 145 00:13:17.420 --> 00:13:21.260 Yhteistä näissä kaikissa on. 146 00:13:21.260 --> 00:13:25.450 C että johtopäätös sisältää vähintäänkin jotakin sellaista 147 00:13:25.450 --> 00:13:30.590 informaatiota, joka ei lähtökohdissa ole. 148 00:13:30.590 --> 00:13:36.370 Nyt, mikäli olette matematiikan kanssa tuttuja niin niin tää induktiivinen päättely 149 00:13:36.370 --> 00:13:40.770 ei tarkoita samaa kuin matemaattinen täydellinen induktio. 150 00:13:40.770 --> 00:13:49.520 Se on eri juttu, mutta en mene siihen tässä yhteydessä. 151 00:13:49.520 --> 00:13:52.810 No argumenttien luokittelu. 152 00:13:52.810 --> 00:14:00.840 Pohjautuen sisältöön sitten on toinen tapa ajatella erilaisia argumentteja ja. 153 00:14:00.840 --> 00:14:06.100 Jos ajatellaan, että argumentti koostuu lauseista niin niin yksi tapa 154 00:14:06.100 --> 00:14:11.240 luokitella lauseita on pohtia, että ovatko ne tosiasiat tyyppisiä lauseita 155 00:14:11.240 --> 00:14:17.690 vai arvotyyppisiä lauseita tosissaan noin. Ovatko ne? 156 00:14:17.690 --> 00:14:20.880 Puhtaasti empiiristä. 157 00:14:20.880 --> 00:14:24.870 Tai jotakin muuta todellisuuden osaa kuvaavia vai sisältääkö 158 00:14:24.870 --> 00:14:30.160 ne jotakin sellaista arvattavaa? 159 00:14:30.160 --> 00:14:36.350 Eli jotakin pidetään hyvänä toivottavana tai huonona epätoivottavana tai. 160 00:14:36.350 --> 00:14:41.100 Mahdollisesti esteettisesti arvostettuna asiana tai moraalisesti 161 00:14:41.100 --> 00:14:45.870 arvottavana asiana tai tai niin edespäin. 162 00:14:45.870 --> 00:14:51.830 Arvo ja on puolestaan sitten kovastikin erilaisia luokiteltavissa 163 00:14:51.830 --> 00:14:56.460 ja arvoteonriassa käsitellään sitten sellaista. 164 00:14:56.460 --> 00:15:04.660 Ja mikäli tää arvoasia kiinnostaa niin sitten kannattaa filosofista arvoteonriaa lähteä sitten 165 00:15:04.660 --> 00:15:09.660 hakemaan ja perehtymään siihen tarkemmin tässä ja tämän kurssin yhteydessä. 166 00:15:09.660 --> 00:15:14.000 Oletamme vaan, että arvot ovat jotain sellaista mikä voidaan asettaa 167 00:15:14.000 --> 00:15:19.300 jollekin asialle ja ne voivat olla luonteeltaan moraalisia, esteettisiä, 168 00:15:19.300 --> 00:15:22.560 tiedollisia tai käytännöllisiä arvoja. 169 00:15:22.560 --> 00:15:30.060 Ne voivat olla välinearvoja tai itseisarvoja tai tai sen tyyppisiä. 170 00:15:30.060 --> 00:15:38.320 Ohh priori on termi, joka on filosofiassa paljon käytössä ja 171 00:15:38.320 --> 00:15:45.220 se liittyy sellaisiin lauseisiin, jotka nojaavat. 172 00:15:45.220 --> 00:15:51.820 Havainnoista riippumattomiin asioihin eli ne ovat puhtaasti järjen 173 00:15:51.820 --> 00:15:57.920 tai mielen mielen tuotoksia koskevia asioita. 174 00:15:57.920 --> 00:16:02.940 A posteriori on tälle a priori käsittele vastakohta ja 175 00:16:02.940 --> 00:16:07.250 se on sitten havaintoihin nojautuva väite. 176 00:16:07.250 --> 00:16:13.470 Klassiset esiin klassinen esimerkki a priori tyyppisestä lauseesta 177 00:16:13.470 --> 00:16:21.120 on kaikki poikamiehet ovat naimattomia. Ja siinä. 178 00:16:21.120 --> 00:16:29.160 Ideana on se, että siinä poikamiehenyyden ja näemattomuuden välillä ajatellaan 179 00:16:29.160 --> 00:16:32.940 olevan käsitteellinen yhteys, joka ei riipu havainnosta. 180 00:16:32.940 --> 00:16:39.400 Eli meidän ei tarvitse etsiä käsiimme jokaista poikamiestä 181 00:16:39.400 --> 00:16:42.540 ja tarkistaa, että ovatko he naimattomia. 182 00:16:42.540 --> 00:16:49.020 Sillä on jo käsitteellinen totuus, että poikamiehet ovat naimattomia. 183 00:16:49.020 --> 00:16:53.930 Aah posteriori. Viittaa. 184 00:16:53.930 --> 00:17:03.250 Sellaiseen ajatukseen, että jotkut lauseet edellyttävät maailmaa koskevaa havaintoa. 185 00:17:03.250 --> 00:17:11.370 Jos vaikkapa sanoisimme, että ralliautoilija vatasen auto 186 00:17:11.370 --> 00:17:13.510 on punainen. 187 00:17:13.510 --> 00:17:18.390 Niin tää olisi a posteriori tyyppinen lause. 188 00:17:18.390 --> 00:17:21.430 Ja tää lause edellyttäisi. 189 00:17:21.430 --> 00:17:27.350 Että tai sen lauseen totuusarvon tietäminen edellyttäisi, että joku 190 00:17:27.350 --> 00:17:32.840 olisi havainnut ari vatasen auton ja sen värin. 191 00:17:32.840 --> 00:17:36.030 Emme voisi siis ajatella, että. 192 00:17:36.030 --> 00:17:41.180 Kuullessamme, että auto on ari vatasen auto, että siitä 193 00:17:41.180 --> 00:17:48.920 vääjäämättä seuraa sen sen punainen väri. 194 00:17:48.920 --> 00:17:54.800 No teoreettinen käytännöllinen jako voi tarkoittaa montaa asiaa 195 00:17:54.800 --> 00:17:58.660 eli pitäisi täsmentää tän jaon tarkempi sisältö. 196 00:17:58.660 --> 00:18:01.520 Mutta eräs. 197 00:18:01.520 --> 00:18:07.260 Perinteinen tapa ajatella esimerkiksi filosofiassa teoreettista filosofiaa versus 198 00:18:07.260 --> 00:18:15.100 käytännöllistä filosofiaa on ajatella, että käytännöllinen filosofia liittyy inhimilliseen 199 00:18:15.100 --> 00:18:22.640 toimintaan ja teoreettinen sitten viittaa maailmassa oleviin asioihin, jotka eivät 200 00:18:22.640 --> 00:18:26.770 ole riippuvaisia inhimillisestä toiminnasta. 201 00:18:26.770 --> 00:18:28.650 Mutta onko tää jako hyvä? 202 00:18:28.650 --> 00:18:30.910 On sitten toinen kysymys. 203 00:18:30.910 --> 00:18:37.950 Ja ja siitä varmaan monet olisi sitä mieltä, että esimerkiksi filosofisten 204 00:18:37.950 --> 00:18:43.020 teorioiden jakaminen tällä tavalla ei ole oikein. 205 00:18:43.020 --> 00:18:49.330 Mielekästä nykyajan näkökulmasta, mutta en lähde tätä asiaa setvimään sen tarkemmin. 206 00:18:49.330 --> 00:18:54.780 Totean vaan, että tämmöinen jako mahdollista tehdä ja ja samalla sitten, että tällainen jako 207 00:18:54.780 --> 00:19:00.430 on mahdollista kyseenalaistaa, että voidaanko asiat tällä tavalla jakaa. 208 00:19:00.430 --> 00:19:05.910 Eli nimenomaan toisistaan erillisiin, ei päällekkäisiin luokkiin siten, 209 00:19:05.910 --> 00:19:11.840 että kaikki asiat kuuluvat jompaan kumpaan luokkaan. 210 00:19:11.840 --> 00:19:19.230 No abstraktit konkreettiset asiat. On oma omaa seikkaansa. 211 00:19:19.230 --> 00:19:24.750 Abstraktit asiat ovat olemassa jotenkin eri tavalla, kun konkreettiset voidaan 212 00:19:24.750 --> 00:19:31.450 ajatella, että abstraktioita voi voidaan tuottaa mielen avulla ja vaikkapa tieteessä 213 00:19:31.450 --> 00:19:38.150 matematiikasta jotkut ajattelevat, että ne ovat puhtaita abstraktioita ja mielentuotteita 214 00:19:38.150 --> 00:19:41.110 ja niiden niiden olemassaolo. 215 00:19:41.110 --> 00:19:48.700 Ää ei edellytä mitään vastaavaa konkreettista asiaa, eli voidaan luoda sellaisia 216 00:19:48.700 --> 00:19:55.300 abstrakteja teorioita, joilla ei ole yhteyttä konkretiaa ja vastaavasti sitten 217 00:19:55.300 --> 00:20:00.270 konkreettisesti konkreettiset asiat ovat olemassa. 218 00:20:00.270 --> 00:20:08.020 Kenties aistien välityksellä tai periaatteessa aistien havaittavissa asioita ja ja. 219 00:20:08.020 --> 00:20:12.980 Nää poikkeaa jotenkin olennaisella tavalla vaikkapa matemaattisista. 220 00:20:12.980 --> 00:20:17.830 Olioista kuten luvuista. 221 00:20:17.830 --> 00:20:24.150 No sisältöjä voidaan myöskin luokitella ilmiöiden mukaan ja ilmiö käsite 222 00:20:24.150 --> 00:20:29.890 on varsin taajaan nykyisin käytetty ja välillä on hiukan epäselvää, 223 00:20:29.890 --> 00:20:33.950 että miten ilmiön käsite oikein määritetään. 224 00:20:33.950 --> 00:20:39.610 Usein näyttää siltä, että se on ikään kuin mahdolliselle havaitsijalle näyttäytyvä 225 00:20:39.610 --> 00:20:43.830 asia tai mahdollisen havaitsijan ikään kuin yksi. 226 00:20:43.830 --> 00:20:51.470 Kytkeminen asioiden kokonaisuus ja luonnollisesti sitten jos ilmiöt ajatellaan tällä tavalla 227 00:20:51.470 --> 00:20:59.750 niin niin meillä voi olla ikään kun epäselviä tai hämärä rajaisia ilmiö 228 00:20:59.750 --> 00:21:07.710 joukkoja ja me voimme ikään kuin viitata tällaisia ilmiöjoukkoihin hiukan. 229 00:21:07.710 --> 00:21:12.780 Epäselvällä tavalla se ei tarkoita sitä, että se välttämättä olisi. 230 00:21:12.780 --> 00:21:14.950 Aa. 231 00:21:14.950 --> 00:21:21.960 Käsittämätön tapa tai tai toivottoman epäselvä tapa, mutta herättää sitten tietysti 232 00:21:21.960 --> 00:21:28.580 kysymyksiä metodologisesti, että miten miten näitä luokitteluja tehdään? 233 00:21:28.580 --> 00:21:35.520 Jos nyt vaikka ajateltaisiin ihmisen elämän osa alueiden luokittelu ja ilmiöiden 234 00:21:35.520 --> 00:21:41.120 pohjalta, niin voitaisiin puhua työmaailma ilmiöistä ja vapaaaikaailmiöistä ja 235 00:21:41.120 --> 00:21:47.130 ja henkilökohtaisen ajan ilmiöistä ja ja sitten pohtia, että onko nää luokittelut 236 00:21:47.130 --> 00:21:51.570 nyt sitten sellaisia, että ne ovat hyödyllisiä? 237 00:21:51.570 --> 00:22:00.070 Tieteessä voidaan ajatella sisältöjä kytkettävän alojen mukaan tai desibeliiinien oppialojen 238 00:22:00.070 --> 00:22:07.650 mukaan ja moni saattaa hahmottaa tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta todellisuutta siten, 239 00:22:07.650 --> 00:22:16.110 että että eri tieteenalat tutkivat eri aloja ja sitten 240 00:22:16.110 --> 00:22:29.130 kullakin alalla voi sitten olla oman tyyppisiä sisällöllisiä näkemyksiä siitä omasta tutkimuskohteesta. 241 00:22:29.130 --> 00:22:34.700 No jos palataan lauseiden tyyppiin, niin yksi keskeinen erottelu on 242 00:22:34.700 --> 00:22:40.650 tosiasia tyyppinen lause versus arvotyyppinen lause. 243 00:22:40.650 --> 00:22:42.570 Tosiasia. 244 00:22:42.570 --> 00:22:48.890 Tyyppinen lause on sellainen, joka kuvaa todellisuutta. 245 00:22:48.890 --> 00:22:55.090 Miten se on miten se on ollut tai miten se tulee olemaan? 246 00:22:55.090 --> 00:23:03.730 Arvotyyppinen lause tarkoittaa tässä sitä, että että positiivisen arvon 247 00:23:03.730 --> 00:23:12.490 omaavien asioiden olemassaoloa referoidaan tai toisin sanoen luokitellaan 248 00:23:12.490 --> 00:23:21.170 siten, että positiivisten arvojen omaavat asiat ovat toivottavampi kuin ne 249 00:23:21.170 --> 00:23:29.080 niitä positiivisia asioita. Sisältämättömät asiat. 250 00:23:29.080 --> 00:23:37.650 Tai voitaisiin sanoa tämä erottelu toisinkin, eli tosiasia tyyppiset. 251 00:23:37.650 --> 00:23:41.250 Lause kertovat, miten asiat ovat? 252 00:23:41.250 --> 00:23:46.930 Arvo tyyppiset lauseet puolestaan kertovat, että miten niiden 253 00:23:46.930 --> 00:23:53.490 pitäisi olla tai miten niiden ei pitäisi olla. 254 00:23:53.490 --> 00:23:56.910 Vähän vanhahtavalla vanhahtavaa kieltä käyttäen. 255 00:23:56.910 --> 00:24:05.740 Tosiasia arvostelevat. Erotetaan arvo arvostelemista. 256 00:24:05.740 --> 00:24:10.720 Missä arvostelema on lause? 257 00:24:10.720 --> 00:24:17.010 No filosofisesti tietysti on iso kysymys, että mitä tosiasialla tarkoitetaan. 258 00:24:17.010 --> 00:24:26.770 Ja sitten millaisia arvot ovat, mutta näihin ei tässä mennä sen kummemmin. 259 00:24:26.770 --> 00:24:28.650 No. 260 00:24:28.650 --> 00:24:32.190 Metodologisesti on kiinnostava kysyä, että että onko 261 00:24:32.190 --> 00:24:37.400 luokittelussa nyt sitten perustelut? 262 00:24:37.400 --> 00:24:43.900 Tai korjannut onko luokittelun perustana ollut jokin? 263 00:24:43.900 --> 00:24:51.250 Esimerkiksi argumentatiivinen ilmiö tai argumentatiivinen ilmiöluokka tai yksinkertaisesti 264 00:24:51.250 --> 00:24:57.200 onko perusteella se, että on pyritty havaitsemaan erilaisia argumentteja? 265 00:24:57.200 --> 00:25:01.600 Niin esimerkiksi jollakin kielialueella tai kulttuurissa 266 00:25:01.600 --> 00:25:06.520 tai jollakin oppijalla tai niin poispäin. 267 00:25:06.520 --> 00:25:12.910 Vai onko kenties niin, että luokittelu on teoriavetoinen eli priori tyyppinen? 268 00:25:12.910 --> 00:25:17.530 No esimerkiksi pragmaat dialektiikkateoria argumentaatiossa, 269 00:25:17.530 --> 00:25:20.990 niin on teoriavetoinen luokittelu. 270 00:25:20.990 --> 00:25:30.350 Siinä pyritään sitten eräässä teoriaosassa kytkemään teoriavetoiset luokittelut 271 00:25:30.350 --> 00:25:35.350 myöskin empiiriseen todellisuuteen tai sosiaaliseen todellisuuteen, että miten ihmiset 272 00:25:35.350 --> 00:25:40.500 käyttävät argumentteja, mutta se on sitten toinen toinen asia. 273 00:25:40.500 --> 00:25:47.800 On hyvä hahmottaa erilaisia ilmiöitä ja aloja vaikkapa yhteiskunnan osien, kuten poliittisen 274 00:25:47.800 --> 00:25:53.140 maailman juridisen oikeudellisen maailman moraalisen maailman. 275 00:25:53.140 --> 00:25:57.530 Suhteen. Eli ja luokittelussa. 276 00:25:57.530 --> 00:26:05.810 Hyödyllistä voisi olla se, että hahmotetaan, että poliittisessa maailmassa voidaan argumentoida 277 00:26:05.810 --> 00:26:11.170 eri tavoin kuin juridisessa maailmassa tai oikeudellisessa maailmassa. 278 00:26:11.170 --> 00:26:19.320 Ja nämä puolestaan voivat poiketa moraalisista asioista ja niistä argumentoinneista. 279 00:26:19.320 --> 00:26:25.680 Tieteenala ja teoria perspektiivit samalla tavalla voivat vaikuttaa siihen, että miten argumentoidaan 280 00:26:25.680 --> 00:26:31.000 ja jollakin alalla jonakin aikakautena hyväksyttävät argumentit voivat sitten toisena aikakautena 281 00:26:31.000 --> 00:26:37.910 tai toisella alalla olla olla sitten kelvottomia. 282 00:26:37.910 --> 00:26:46.570 No otetaan tähän lopuksi sitten tämmöinen kenties hyvin valaiseva esimerkki 283 00:26:46.570 --> 00:26:53.570 steven thomin teoksessaan the house of argument tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkahdeksan 284 00:26:53.570 --> 00:26:59.230 alunperin julkaistussa teoksessa ottaa nyt sitten käsiteltäväkseen. 285 00:26:59.230 --> 00:27:04.160 Silloin vaan melko lailla vallitsevan näkemyksen argumentaatiossa, 286 00:27:04.160 --> 00:27:07.780 joka joka kytkeytyy hyvin läheisesti. 287 00:27:07.780 --> 00:27:13.580 Muodolliseen logiikkaan ja siellä olleeseen ehkä. 288 00:27:13.580 --> 00:27:22.000 Aika tyypilliseen tapaan ajatella lauseita ensisijaisesti tosiasiatyyppisinä 289 00:27:22.000 --> 00:27:29.500 lauseena, jotka ovat tosia tai epätosia. Eli jotenkin ajattomia. 290 00:27:29.500 --> 00:27:34.050 Ei menneisyyteen tulevaisuuteen ja nykyisyyteen tai niitä erottelevasti. 291 00:27:34.050 --> 00:27:39.420 Ja toisaalta sitten arvo tyyppisiä lauseita ei erikseen ajateltu. 292 00:27:39.420 --> 00:27:48.880 Omana luokkaan, jolla voisi olla erilaiset ominaisuudet kuin tosiasia lauseilla. 293 00:27:48.880 --> 00:27:55.460 Ne tulviin sitten tässä kusessa wagner teoksessa. 294 00:27:55.460 --> 00:27:59.170 Pyrkii pyrkii sitten tuomaan. 295 00:27:59.170 --> 00:28:06.230 Argumenttina koskien argumentteja esille sen, että on olemassa koko joukko erilaisia 296 00:28:06.230 --> 00:28:13.070 lauseita ja tässä on nyt sitten 6 tunikaa käyttämään esimerkkilausetta. 297 00:28:13.070 --> 00:28:18.570 Ensimmäinen ministerit ovat jättäneet eronpyyntönsä ja 298 00:28:18.570 --> 00:28:21.940 ministeriössä handed Inter regulations. 299 00:28:21.940 --> 00:28:29.140 Ja tämä on tosiasia tyyppinen lause ja tää tosiasia viittaa 300 00:28:29.140 --> 00:28:37.980 menneisyyteen eli he ovat jättäneet ero. Anomuksensa. 301 00:28:37.980 --> 00:28:43.500 Toinen. Hallitus on tulossa ulos. 302 00:28:43.500 --> 00:28:45.760 The government is on the way out. 303 00:28:45.760 --> 00:28:51.870 Ja tää konteksti jonka tullen esittää on. 304 00:28:51.870 --> 00:28:55.260 Journalistin tai raportoijan. 305 00:28:55.260 --> 00:28:59.220 Esittämä kuvaustilanteesta. 306 00:28:59.220 --> 00:29:05.160 Jos ajatellaan vaikkapa uutisia ja siellä sitten jouna journalistitoimittaja 307 00:29:05.160 --> 00:29:11.490 on parlamenttitalon edessä. Selostamassa tilannetta. 308 00:29:11.490 --> 00:29:16.910 Niin hän saattaa sanoa että. 309 00:29:16.910 --> 00:29:22.190 Hallitus on tulossa ulos eli tää tätä hetkeä kuvaa tosiasiatyyppinen 310 00:29:22.190 --> 00:29:29.430 lause kolmanneksi early elections will probably be health eli todennäköisesti 311 00:29:29.430 --> 00:29:35.930 pidetään ennenaikaiset vaalit. Ja. 312 00:29:35.930 --> 00:29:38.950 Tämä on tosiasia tyyppinen väite. 313 00:29:38.950 --> 00:29:42.850 Se kertoo jotakin tulevaisuudesta. 314 00:29:42.850 --> 00:29:45.650 Ja se sanoi, että jollakin todennäköisyydellä tulevaisuudessa 315 00:29:45.650 --> 00:29:48.940 pidetään ennenaikaiset vaalit. 316 00:29:48.940 --> 00:29:53.000 Ja tää poikkeaa näistä 2 edellisestä. 317 00:29:53.000 --> 00:29:59.220 Nyt se miksi näiden tyypittely on tärkeä niin miksi on tärkeä tyypitella? 318 00:29:59.220 --> 00:30:05.260 Ensinnäkin tosiasia tyyppiseksi laitteeksi ja edelleen niitä tosiasia tyyppisiä väitteitä sitten 319 00:30:05.260 --> 00:30:12.440 ajaallisiin kategorioihin on tietysti se, että menneisyyttä koskevat väitteet perustellaan 320 00:30:12.440 --> 00:30:19.070 eri tavalla, kun tulevaisuutta koskevat väitteet ja vastaavasti ne. 321 00:30:19.070 --> 00:30:27.830 Perustellaan eri tavalla kuin tätä hetkeä koskevat väitteet vaan väitteeseen 2 voidaan 322 00:30:27.830 --> 00:30:35.990 ajatella perustelluksi riittävän näköhavainto siitä, että sieltä valtaa pitävät ulos ovat 323 00:30:35.990 --> 00:30:44.330 tulossa, mutta tällä hetkellä emme tietenkään voi havaita ministereiden menneisyyttä tai 324 00:30:44.330 --> 00:30:53.420 tulevia vaaleja koskevia asioita, vaan niin niihin tarvitaan erilaiset argumentit. 325 00:30:53.420 --> 00:30:59.380 No neljäs lause on. 326 00:30:59.380 --> 00:31:05.880 Hiukan toisen tyyppinen kun edeltävät 3 siellä sanotaan että syyllinen. 327 00:31:05.880 --> 00:31:11.370 Osapuoli on käyttäytynyt sopimattomasti. 328 00:31:11.370 --> 00:31:16.920 Täähän on arvoa arvostelema. Siinä siis arvotetaan. 329 00:31:16.920 --> 00:31:24.120 Jotakin asiaa kerrotaan käyttäytymisestä, että se ei ole suotavaa joko moraalisessa 330 00:31:24.120 --> 00:31:30.960 mielessä tai sitten jotenkin etiketin tai jonkun muun koodiston vastaisesti on 331 00:31:30.960 --> 00:31:36.880 käyttäydytty ja kannattaa huomata, että tämmöinen. 332 00:31:36.880 --> 00:31:42.200 Koodiston vastainen käyttäytyminen tai moraaliton käyttäytyminen ei ole samalla 333 00:31:42.200 --> 00:31:47.500 tavalla havaittavaa, kun tosiasia tyyppiset väittämät. 334 00:31:47.500 --> 00:31:55.140 Sillä on ajateltavissa, että käyttäytymisen arvottaminen on osittain sen havaitsijan siihen 335 00:31:55.140 --> 00:32:01.950 käyttäytymiseen liittämään asiaa ja se ei välttämättä sinänsä siihen sinänsä siitä toiminnasta 336 00:32:01.950 --> 00:32:07.720 fyysisestä toiminnasta ole ole ikään kuin nähtävissä tai pääteltävissä. 337 00:32:07.720 --> 00:32:16.690 Tai havaittavissa. Viides. 338 00:32:16.690 --> 00:32:26.110 On vaikea hahmottaa kuka on vastuullinen. Kriisistä. 339 00:32:26.110 --> 00:32:35.010 Ja tämä on jokin muu arvottava asia kertoo tietenkin 340 00:32:35.010 --> 00:32:38.450 tietämistä tai arvostelemista koskevasta vaikeudesta. 341 00:32:38.450 --> 00:32:45.580 Jotakin kuudes lause kertoo, että on nyt sitten tehtävä 342 00:32:45.580 --> 00:32:53.020 jotakin, jotta vastaavaa ei tapahdu enää. Ja ja että on täällä. 343 00:32:53.020 --> 00:32:56.460 Voitaisiin ajatella, että siinä tulevaisuudessa tulevaisuuteen 344 00:32:56.460 --> 00:32:59.570 liittyen niin ajatellaan että pitää. 345 00:32:59.570 --> 00:33:04.460 Muodostaa jotain käyttäytymissääntöjä tai tai jotain toimintaohjeita 346 00:33:04.460 --> 00:33:09.060 tai tai moraali normistoa tai jotakin muuta. 347 00:33:09.060 --> 00:33:15.330 Mutta tämäkin on jokin sellainen väittämä. Jota. 348 00:33:15.330 --> 00:33:21.200 Perustellaan eri tavoin, kun faktoalisia väittämiä ja mikä 349 00:33:21.200 --> 00:33:24.010 se on, niin se on sitten toinen toinen kysymys.