WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.420 --> 00:00:07.670
Kriittinen ajattelu ja
tieteellinen kommunikaatio virheet.

2
00:00:07.670 --> 00:00:15.390
Tällä videolla käsitellään ajattelun virheitä,
poimitaan parista näkökulmasta sellaisia

3
00:00:15.390 --> 00:00:24.010
tapoja, joilla hahmottaa keskusteluun
ja päättelyyn liittyviä virheitä.

4
00:00:24.010 --> 00:00:32.040
No virheet voidaan ajatella ensinnäkin
päättelyvirheinä loogisina virheinä.

5
00:00:32.040 --> 00:00:36.350
Jotka on tällaisia aika
yleisiä ajatusvirheitä.

6
00:00:36.350 --> 00:00:38.310
Ja.

7
00:00:38.310 --> 00:00:45.710
Koska kyseessä on päättelyvirhe nimenomaisesti,
niin näillä tarkoitetaan sellaisia

8
00:00:45.710 --> 00:00:53.550
virheitä, jotka liittyvät premissien
ja konkluusion väliseen suhteeseen tai

9
00:00:53.550 --> 00:00:59.680
argumentissa perusteluiden
ja johtopäätöksen.

10
00:00:59.680 --> 00:01:04.720
Väliseen loogiseen suhteeseen
tai niiden suhteeseen.

11
00:01:04.720 --> 00:01:10.230
Logiikan näkökulmasta paremminkin.

12
00:01:10.230 --> 00:01:14.640
Mä päättelyvirheitä on erilaisia.

13
00:01:14.640 --> 00:01:21.320
Lueteltavissa niitä voitaisiin luokitella
ikään kuin päättelytyyppien mukaan.

14
00:01:21.320 --> 00:01:24.840
Esimerkiksi jos ajatellaan, että.

15
00:01:24.840 --> 00:01:29.070
Päättelyä olisi tämmöinen
yleistävä päättely.

16
00:01:29.070 --> 00:01:35.910
Siis sellainen päättely, jossa pyritään
esittämään perusteita jonkun väittämän tueksi

17
00:01:35.910 --> 00:01:42.590
siten, että se väittämä ei seuraa
absoluuttisella varmuudella perusteista.

18
00:01:42.590 --> 00:01:49.710
Ja sitten toisaalta loogiset virheet
sellaista päättelyä, joka esitetään

19
00:01:49.710 --> 00:01:54.000
ikään kuin varmana
loogisessa mielessä varmana.

20
00:01:54.000 --> 00:02:01.290
Päättelynä, mutta joka sitten jostain
syystä ei sellaista kuitenkaan ole.

21
00:02:01.290 --> 00:02:09.410
No toinen näkökulma virheisiin liittyisi
ikään kuin keskustelun virheisiin,

22
00:02:09.410 --> 00:02:16.450
jossa ei välttämättä ole kyse pelkästään
premissien ja konkluusion tai perusteiden

23
00:02:16.450 --> 00:02:21.170
ja johtopäätöksen välisestä suhteesta,
vaan että keskustelussa tapahtuu jotakin

24
00:02:21.170 --> 00:02:28.030
sellaista, joka sitten tekee.
Keskustelun tavoitteen.

25
00:02:28.030 --> 00:02:35.550
Ongelmalliseksi saavuttaa ja pragmadialektiikka
teoria argumentaatioteoriana tämmöisenä

26
00:02:35.550 --> 00:02:44.190
keskustelu keskustelua argumentatiivista
keskustelua koskevana teoriana näkee sitten

27
00:02:44.190 --> 00:02:50.390
argumentti virheet ja kun
sääntöjen rikkomuksina.

28
00:02:50.390 --> 00:02:56.270
No voitaisin mainita lyhyesti
vallaisia teorian merkkipaaloja.

29
00:02:56.270 --> 00:02:59.640
Näitä nyt ensimmäinen.

30
00:02:59.640 --> 00:03:05.800
Mainittu, teos on aristoteleen
teos nimeltä sofistisia kumoamisia,

31
00:03:05.800 --> 00:03:12.880
jossa aristoteles esittelee
sellaiset parisenkymmentä keskusteluun

32
00:03:12.880 --> 00:03:19.440
liittyvää virhettä ja
tää aristoteleteos on.

33
00:03:19.440 --> 00:03:22.310
Ikään kuin pallasia teorian historian.

34
00:03:22.310 --> 00:03:26.200
Keskeisimpiä merkkipaaluja.

35
00:03:26.200 --> 00:03:35.400
Sen siihen viitataan sitten läpi läpi koko
historian aina aina fallasioiden yhteydessä

36
00:03:35.400 --> 00:03:42.670
keskiajalla pallasioita käsiteltiin
toki toki paljon ja ja monet.

37
00:03:42.670 --> 00:03:47.790
1800 ja yhdeksänsataaluvun.

38
00:03:47.790 --> 00:03:56.320
Oppikirjoista, jossa logiikka ja argumentaatiota
käsitellään siellä sitten seurattiin.

39
00:03:56.320 --> 00:04:04.030
Traditiota joka pohjautuu aika
paljolti aristoteleen traditioon.

40
00:04:04.030 --> 00:04:07.600
Siellä hamblin.

41
00:04:07.600 --> 00:04:17.760
Julkaisi teoksen nimeltä
falsies ja julkaisuvuosi oli 1970

42
00:04:17.760 --> 00:04:25.960
ja se nyt sitten omalla tavallaan ravisteli
fallasiat tutkimusta ja tän jälkeen

43
00:04:25.960 --> 00:04:29.160
fallasi, jota on tutkittu.

44
00:04:29.160 --> 00:04:31.510
Monesta eri näkökulmasta.

45
00:04:31.510 --> 00:04:37.070
Ja monet argumentaation ja
logiikan teoriat on olleet.

46
00:04:37.070 --> 00:04:43.310
Taustana palasia tutkimukselle ja onpa sitten
sellainenkin suuntaus ollut, jossa on ikään

47
00:04:43.310 --> 00:04:49.000
kuin lähestytty argumentaatiota
nimenomaan fallasioiden näkökulmasta.

48
00:04:49.000 --> 00:04:53.230
Siten että ettäkin ajatellaan niin, että.

49
00:04:53.230 --> 00:04:58.520
Hyvää argumentointia on
sellainen, jossa ei syyllistytä.

50
00:04:58.520 --> 00:05:01.110
Virheisiin tai pallasioihin.

51
00:05:01.110 --> 00:05:07.670
Tämmöinen näkökulma tai lähestymistapa on
sikäli ongelmallinen metodologisesti, että kun

52
00:05:07.670 --> 00:05:16.070
katsotaan kaikkia lueteltuja
mahdollisia fallsioita joita

53
00:05:16.070 --> 00:05:23.200
esiintyy niin.
On melko hankala nähdä.

54
00:05:23.200 --> 00:05:29.030
Että se lista olisi.
Käytännössä koskaan täydellinen.

55
00:05:29.030 --> 00:05:36.390
Tuntuu, että niitä listoja täydennellään
yhä enemmän ja enemmän ja tällöin herää

56
00:05:36.390 --> 00:05:40.830
sitten kysymys, että että olemmeko
vastanneet tyydyttävästi kysymykseen, että

57
00:05:40.830 --> 00:05:48.390
onko argumentaatio hyvää, jos kerran se
lista jota vasten argumentaatiota verrataan

58
00:05:48.390 --> 00:05:53.680
ei ole, ei ole mitenkään pysyvä tai.
Muutoin.

59
00:05:53.680 --> 00:05:56.150
Jotenkin hallittavissa.

60
00:05:56.150 --> 00:06:01.150
Kukaan ei pysty hallitsemaan
satoja tai tuhansia virheitä,

61
00:06:01.150 --> 00:06:05.000
jos ne on pelkästään luettelon varassa.

62
00:06:05.000 --> 00:06:08.120
Näin ollen tää pallasia
lähestymistapa ikään kuin itsessään on

63
00:06:08.120 --> 00:06:12.080
hiukan ongelmallinen
nähdäkseni, mutta yksi kaikki.

64
00:06:12.080 --> 00:06:16.520
Pidän erittäin hyödyllisenä
tutustua erilaisiin.

65
00:06:16.520 --> 00:06:20.870
Ajattelun virheisiin
ja keskusteluvirheisiin.

66
00:06:20.870 --> 00:06:25.430
Ja nyt sitten tällä
videolla käsittelen joitakin.

67
00:06:25.430 --> 00:06:33.190
Virheitä ja lähestymistapa niin perustuu
osittain pragmagialektiseen teoriaan, mutta

68
00:06:33.190 --> 00:06:41.080
sitten toisaalta sitten logiikan
teoriaan ja tieteen filosofiseen.

69
00:06:41.080 --> 00:06:46.100
Argumentointiin koskien yleistämistä.

70
00:06:46.100 --> 00:06:52.740
Nää lähestymistapa nää erilaiset lähestymistavat
eivät ole välttämättä ikään kuin kilpailevia

71
00:06:52.740 --> 00:06:58.880
tai keskenään ristiriitaisia,
joskin jonkin verran jännitteitä on.

72
00:06:58.880 --> 00:07:01.880
Mutta en mene nyt näihin.

73
00:07:01.880 --> 00:07:07.030
Teoreettisiin
erityispiirteisiin sen tarkemmin.

74
00:07:07.030 --> 00:07:15.440
Aloitetaan yleistämistä koskevilla
virheillä ensinnä yleistämisestä.

75
00:07:15.440 --> 00:07:20.750
Kuvataan hiukan siitä.
Nyt yleistäminen voi.

76
00:07:20.750 --> 00:07:26.110
Olla joskus käytössä
hyvin laajassa mielessä.

77
00:07:26.110 --> 00:07:30.990
Merkitys on silloin se, että johtopäätöksessä
yksinkertaisesti yksinkertaisesti on

78
00:07:30.990 --> 00:07:37.960
sellaista informaatiota, jota
lähtökohdissa tai premisseissä ei ole.

79
00:07:37.960 --> 00:07:40.880
Ja tää on nyt tällaista.

80
00:07:40.880 --> 00:07:48.200
Ajattelutapaa, jota voitaisiin hienosti kutsua
niin sanotusti amliatiiviseksi päättelyksi tai

81
00:07:48.200 --> 00:07:56.390
laajentavaksi päättelyksi ja tälleen nyt
on käytännössä aina mahdollista, että.

82
00:07:56.390 --> 00:08:00.830
Johtopäätös ei ole totta,
vaikka lähtökohdat olisivat

83
00:08:00.830 --> 00:08:05.480
tosia, eli se johtopäätöksen totuus.

84
00:08:05.480 --> 00:08:12.920
Ei ole absoluuttisen varmasti
pääteltävissä lähtökohdista, vaikka olisimme

85
00:08:12.920 --> 00:08:20.870
täysin varmoja lähtökohtiin
tai premissien totuudesta.

86
00:08:20.870 --> 00:08:25.560
Ja tää nyt tarkoittaa silloin sitä, että.

87
00:08:25.560 --> 00:08:30.000
Meillä ei nyt sitten
absoluuttista varmuutta.

88
00:08:30.000 --> 00:08:36.230
Voi tällaisista päätelmistä olla ja
niiden johtopäätöksien totuudesta.

89
00:08:36.230 --> 00:08:41.570
Tää huomio tästä yleistämisen.

90
00:08:41.570 --> 00:08:48.160
Problemaattisuudesta tai
epävarmuuden luonteesta.

91
00:08:48.160 --> 00:08:56.240
Pohjautuu david hume nimisen filosofin
induktion kritiikkiin ja hänen

92
00:08:56.240 --> 00:09:03.800
huomionsa siitä, että tämmöistä yleistävää
induktiivista päättelyä ei voida.

93
00:09:03.800 --> 00:09:11.920
Oikeuttaa koskaan lopullisesti tai näyttää
siltä, että oikeuttaminen edellyttäisi

94
00:09:11.920 --> 00:09:18.050
sitten itse siihen induktiivisen
päättelyn tukeutumista.

95
00:09:18.050 --> 00:09:24.370
Ja ehkäpä tavanomaiset induktiiviset
kritiikit ovat luonteeltaan

96
00:09:24.370 --> 00:09:31.050
sellaisia, jossa todetaan, että
emme voi olla tulevaisuuden asioista

97
00:09:31.050 --> 00:09:35.470
absoluuttisen varmoja
menneisyyden pohjalta.

98
00:09:35.470 --> 00:09:42.750
Koska tällöin joudutaan olettamaan, että
tulevaisuus on menneisyyden kaltaista.

99
00:09:42.750 --> 00:09:45.750
Mutta se tieto.

100
00:09:45.750 --> 00:09:50.720
Että miksi tulevaisuus
olisi menneisyyden kaltaista?

101
00:09:50.720 --> 00:09:55.600
Lopulta aina pohjautuisi johonkin
sellaiseen päättelyyn, jossa

102
00:09:55.600 --> 00:10:01.030
sanottaisiin, että
ennenkin se on ollut näin.

103
00:10:01.030 --> 00:10:10.440
Ja tää on kehäpäätelmä.
No yleistäminen suppeammassa merkityksessä.

104
00:10:10.440 --> 00:10:16.920
Tarkoittaa jotain sellaista, jossa johtopäätöksessä
on yleinen tai universaali tyyppinen

105
00:10:16.920 --> 00:10:25.080
väite ja se väite on muotoa kaikki tietyn
tyyppiset asiat ovat jonkinlaisia tai

106
00:10:25.080 --> 00:10:33.230
kuten tässä dialla sanotaan, kaikki x
tyyppiset asiat ovat tyyppisiä asioita.

107
00:10:33.230 --> 00:10:36.870
Meillä voisi olla vaikkapa lause.

108
00:10:36.870 --> 00:10:41.550
Kaikki amerikkalaiset ovat pinnallisia.

109
00:10:41.550 --> 00:10:45.870
Ja nyt sitten voidaan helposti
kuvitella, että minkälaisen

110
00:10:45.870 --> 00:10:51.440
päättelyn tuloksena
joku henkilö tämmöiseen.

111
00:10:51.440 --> 00:10:57.880
Väittämään olisi tullut ja se olisi
esimerkiksi se, että hän on tavannut.

112
00:10:57.880 --> 00:11:00.040
Muutaman.

113
00:11:00.040 --> 00:11:03.680
Amerikkalaisen, jotka ovat
pinnallisia ja sitten hän saattaisi

114
00:11:03.680 --> 00:11:08.760
yleistää näistä muutamasta tapauksesta.

115
00:11:08.760 --> 00:11:14.740
Koskemaan kaikkia amerikkalaisia,
että he ovat pinnallisia.

116
00:11:14.740 --> 00:11:23.260
No yleistämisen voi tapahtua
1 2, 3, 5 tai määrän

117
00:11:23.260 --> 00:11:26.320
tapausten pohjalta.

118
00:11:26.320 --> 00:11:31.600
Ja ehkä nyt arkielämässä monelle
riittää pari 3 tapausta kun

119
00:11:31.600 --> 00:11:39.950
sitten mieli lähestulkoon automaattisesti.
Ryhtyy tekemään.

120
00:11:39.950 --> 00:11:43.800
Ja muodostamaan säännönmukaisuuksia.

121
00:11:43.800 --> 00:11:50.950
Ilmiöstä ja mieli saattaa tuottaa
sitten tällaisen yleistävän ajatuksen.

122
00:11:50.950 --> 00:11:55.080
Joskus ihmiset esittävät.

123
00:11:55.080 --> 00:11:59.920
Tämmöisiä yleisiä väittämiä ilman
ensimmäistäkään perustetta ja voisi ajatella,

124
00:11:59.920 --> 00:12:05.480
että perusteena silloin on nolla
kappaletta tapauksia, mutta ehkäpä sitä ei

125
00:12:05.480 --> 00:12:10.560
voi kutsua yleistämiseksi,
vaan se on sitten ihan.

126
00:12:10.560 --> 00:12:16.840
Väitteen fabrikointia tai
keksimistä stetsonista.

127
00:12:16.840 --> 00:12:20.270
Vedettyjä väittämiä.

128
00:12:20.270 --> 00:12:26.230
Kannattaa huomata nyt sellainen
seikka, että tuo voi olla

129
00:12:26.230 --> 00:12:34.160
2 tai 3 tai 5 tai 100
200 kappaletta, mutta.

130
00:12:34.160 --> 00:12:42.120
Jos nyt ajatellaan jotain vähän sellaisia
kosmisiakin mittakaavoja, niin vaikkapa.

131
00:12:42.120 --> 00:12:46.440
Astronomien tekemät
havainnot jossain vaiheessa.

132
00:12:46.440 --> 00:12:50.870
On olleet tilanteessa,
jossa on tehty havaintoja.

133
00:12:50.870 --> 00:12:56.230
Esimerkiksi 200 planeetasta.

134
00:12:56.230 --> 00:13:02.030
Ja nyt on voinut olla niin,
että ne 200 havaittua planeettaa

135
00:13:02.030 --> 00:13:06.750
ovat ominaisuuksiltaan tietyntyyppisiä.

136
00:13:06.750 --> 00:13:13.390
Ja sitten joku olisi saattanut
silloin yleistää, että no kaikki

137
00:13:13.390 --> 00:13:17.070
maailmankaikkeuden
planeetat ovat sellaisia.

138
00:13:17.070 --> 00:13:21.550
Mutta se 200 havaintoa on todella vähän.

139
00:13:21.550 --> 00:13:28.440
Jos ajatellaan, että planeettoja
on miljardeja tai trionia.

140
00:13:28.440 --> 00:13:36.480
Kappaleita paljon nyt sitten universumissa
planeettoja onkaan ja tällöin ikään kuin se.

141
00:13:36.480 --> 00:13:40.280
Tehtyjen havaintojen määrä
on häviävän pieni verrattuna

142
00:13:40.280 --> 00:13:45.470
koko universumin planeettojen lukumäärän.

143
00:13:45.470 --> 00:13:52.150
Eli nyt ei ole olemassa mitään
spesifiä lukumäärää, joka kertoo, että

144
00:13:52.150 --> 00:13:58.960
milloin on tarpeeksi tapauksia
yleistyksen pohjalle eli.

145
00:13:58.960 --> 00:14:04.160
Tällaista numeroa ei voi olla ellei
tiedetä paljonko se perusjoukko.

146
00:14:04.160 --> 00:14:06.190
Nyt lopulta on.

147
00:14:06.190 --> 00:14:12.830
Joo ja jos perusjoukko on varsin
suuri, niin sitten suurikin lukumäärä.

148
00:14:12.830 --> 00:14:19.590
Voi olla kokonaisuuden kannalta
häviävän pieni ja tarvitaan sitten muuta.

149
00:14:19.590 --> 00:14:27.280
Argumentatiivista tukea siihen siihen.
Perusteen.

150
00:14:27.280 --> 00:14:31.920
Kylkeen, jotta voitaisiin ajatella
sen yleistyttävän johtopäätöksen

151
00:14:31.920 --> 00:14:41.830
olevan jotenkin asiallisesti tehtyä.
Ja nyt tässä on.

152
00:14:41.830 --> 00:14:50.080
Ehkäpä oltu ensisijaisesti totuus.
Tyyppinen kriteeristö.

153
00:14:50.080 --> 00:14:58.510
Päällimmäisenä eli kysymys on siitä,
että että onko johtopäätös totta.

154
00:14:58.510 --> 00:15:02.680
Jos tietyt perustelut ovat totta.

155
00:15:02.680 --> 00:15:06.590
Mutta voidaan ajatella, että totuuden.

156
00:15:06.590 --> 00:15:12.910
Ja vain totuuden ohella
olisi sitten vähän väljempi.

157
00:15:12.910 --> 00:15:18.430
Arviointikriteeriä nimenomaan
yleistyksen kannalta voidaan ajatella

158
00:15:18.430 --> 00:15:23.390
tämmöistä käsitettä kuin todennäköinen.

159
00:15:23.390 --> 00:15:31.950
Ja tää todennäköisyys on sitten oma oma käsitteensä,
joka voidaan sitten ymmärtää useammallakin

160
00:15:31.950 --> 00:15:40.230
kuin yksi tavalla, mutta ehkäpä nyt
emme tässä yhteydessä mene siihen.

161
00:15:40.230 --> 00:15:46.560
No kyse on siis.
Jonkun näköisestä varmuudesta.

162
00:15:46.560 --> 00:15:53.230
Kun me arvioidaan.
Argumentteja totuus ei.

163
00:15:53.230 --> 00:15:57.590
Edes ole kaikissa lausetyypeissä
tai väitetyypeissä kenties

164
00:15:57.590 --> 00:16:00.870
se oikea ominaisuus tarkastella sitä.

165
00:16:00.870 --> 00:16:05.790
Mutta jos nyt ajatellaan faktuaalisia
väitteitä, niin silloin totuus tai todennäköisyys

166
00:16:05.790 --> 00:16:11.470
on on hyvä tai sitten
voidaan puhua varmuudesta.

167
00:16:11.470 --> 00:16:16.190
Nyt absoluuttinen varmuus on sellainen
joka kerta kaikkiaan ei ole mahdollista

168
00:16:16.190 --> 00:16:21.920
ja tää on jotain tiukempaa kuin
pelkkä psykologinen varmuus.

169
00:16:21.920 --> 00:16:27.200
Psykologinen varmuus tarkoittaisi
tässä semmoista varmuuden tunnetta ja

170
00:16:27.200 --> 00:16:32.430
varmuuden tunne on eri asia
kuin se absoluuttinen varmuus.

171
00:16:32.430 --> 00:16:39.830
Jollakulla siis ehkä esimerkki
valottaa tän tätä erottelua.

172
00:16:39.830 --> 00:16:47.440
Nyt voisin.
Kysyä joltakulta, että.

173
00:16:47.440 --> 00:16:53.350
Että oletko?
Että paljonko paljonko on neliöjuuri 100?

174
00:16:53.350 --> 00:17:02.900
Ja sitten jos henkilö vastaisi
että oikea vastaus tähän on 10.

175
00:17:02.900 --> 00:17:05.260
Ja sitten kysyisin, että
oletko varma vastaus?

176
00:17:05.260 --> 00:17:10.080
Olen varma kuinka varma olet.

177
00:17:10.080 --> 00:17:16.750
No olen olen erittäin varma ja
sitten jos kysyisin, että no jos olet.

178
00:17:16.750 --> 00:17:20.430
Erittäin varma niin testataksemme
sitä erittäin varmuuden

179
00:17:20.430 --> 00:17:25.920
merkitystä niin olisitko
valmis lyömään vetoa?

180
00:17:25.920 --> 00:17:31.110
Että että onko tää oikea
vastaus vaikkapa eurosta?

181
00:17:31.110 --> 00:17:34.510
Ja jos henkilö ei ole nyt
absoluuttisen köyhä niin niin hän

182
00:17:34.510 --> 00:17:38.600
voisi sanoa, että no
kyllä nyt eurosta voidaan.

183
00:17:38.600 --> 00:17:44.030
Voidaan lyödä vetoa, että vaikka
häviäisi, niin maailma ei siihen kaatuisi.

184
00:17:44.030 --> 00:17:53.520
Mut sitten jos kysyisinkin, että mitäpä
jos lyödään vetoa oikeasta raajasta kädestä?

185
00:17:53.520 --> 00:17:59.880
Tai tai jostain muusta
vastaavasta hengestä tai vaikkapa.

186
00:17:59.880 --> 00:18:05.520
Orjuudesta, että jos olet väärässä
niin suostuisitko elinikäisesti

187
00:18:05.520 --> 00:18:09.630
orjaksi omistamaan hiilikaivokseen?

188
00:18:09.630 --> 00:18:13.230
Ja tää saattaisi nyt sitten ikään kun.

189
00:18:13.230 --> 00:18:17.270
Psykologisessa mielessä tuottaa
sellaisen epävarmuuden tilan,

190
00:18:17.270 --> 00:18:21.590
että että mitäpä jos
erehdynkin tästä asiasta?

191
00:18:21.590 --> 00:18:25.120
Tai antaa henkeni.
Olisinko.

192
00:18:25.120 --> 00:18:30.850
Olenko oikeasti niin varma, että
voisin antaa pantiksi henkeni?

193
00:18:30.850 --> 00:18:37.570
Ja absoluuttinen varmuus sitten olisi jotain
sellaista, jossa ollessamme absoluuttisen

194
00:18:37.570 --> 00:18:43.830
varmoja, niin meidän ei tarvitsisi
miettiä tällaisia psykologisia asioita.

195
00:18:43.830 --> 00:18:47.990
Eli absoluuttinen varmuus
on todella vahva vaatimus.

196
00:18:47.990 --> 00:18:52.830
No suurin osa tieteellisestä empiirisestä
tutkimuksesta on vähemmän kuin

197
00:18:52.830 --> 00:18:56.670
tällaista absoluuttisen
varmuuden edellyttävää asiaa.

198
00:18:56.670 --> 00:19:02.030
Voimme sanoa, että jokin asia
on on täysin varma tarkoittamatta

199
00:19:02.030 --> 00:19:07.480
jotakin kosmista varmuutta
jos käytetään tällaista.

200
00:19:07.480 --> 00:19:12.130
Sanaa metaforisessa mielessä.

201
00:19:12.130 --> 00:19:18.160
No puhumme siis
suhteellisesta varmuudesta.

202
00:19:18.160 --> 00:19:24.080
Jos väite koskee vaikkapa valtioiden
joukkoa ja sanoisin, että kaikissa valtioissa

203
00:19:24.080 --> 00:19:29.430
pääosa korkeimmasta
hallinnosta on yli 50 vuotiaita.

204
00:19:29.430 --> 00:19:33.320
Eli yli 50%.

205
00:19:33.320 --> 00:19:39.000
Hallinnon ihmisistä on yli 50
vuotiaita kaikissa valtioissa.

206
00:19:39.000 --> 00:19:44.080
Tää olisi se väittämä jos sitten joku
kyseenalaistaisi tän väittämän, että mahtaako

207
00:19:44.080 --> 00:19:50.280
nyt olla noin tai kenties että on on on
ehkä eri mieltä niin ja ja sanoisin että no

208
00:19:50.280 --> 00:19:58.280
tässä on luettelo 20 valtiosta
ja näissä kaikissa nyt sitten on.

209
00:19:58.280 --> 00:20:03.770
Korkein hallinto yli 50
vuotiaita keskimäärin.

210
00:20:03.770 --> 00:20:08.310
Miten kriittisesti arvioitaisiin
tätä tätä päättelyä?

211
00:20:08.310 --> 00:20:14.310
No yksi tapa tietysti kritisoida
tätä, että no 20 kappaletta

212
00:20:14.310 --> 00:20:21.880
valtiota 200 ei vielä
ole kauhean suuri osuus.

213
00:20:21.880 --> 00:20:29.870
Ja näin ollen.
Argumenttia voisi kutsua heikohkoksi.

214
00:20:29.870 --> 00:20:35.270
Toki se olisi parempi argumentti
varmuuden suhteen, kun sellainen jossa

215
00:20:35.270 --> 00:20:42.310
olisi vain yksi tai 2 valtiota annettu
esimerkiksi, mutta selkeästi se olisi

216
00:20:42.310 --> 00:20:51.620
vähemmän kuin 100 valtiota
tai tai 200 valtiota.

217
00:20:51.620 --> 00:20:54.530
No.

218
00:20:54.530 --> 00:21:01.530
Riippuen nyt sitten siitä, että minkälaista
varmuuden astetta me kaipaillaan, niin niin se

219
00:21:01.530 --> 00:21:10.920
lukumäärä voisi olla vähän enemmän tai
vähemmän kuin 20 20 selkeästi ei vielä.

220
00:21:10.920 --> 00:21:18.000
Riittäisi erehtymättömyyteen ja ja
semmoiseen erittäin suureen varmuuteen.

221
00:21:18.000 --> 00:21:22.350
Mutta sen ohella, että että
puhumme jostakin lukumäärästä, niin.

222
00:21:22.350 --> 00:21:26.600
Olisi hyvä huomioida että.

223
00:21:26.600 --> 00:21:31.830
Se miten nuo 20 valtiota on valittu?

224
00:21:31.830 --> 00:21:36.550
On myöskin arvioitava kysymys.

225
00:21:36.550 --> 00:21:44.310
Jos esimerkiksi olisin valinnut
nämä 20 valtiota sen pohjalta,

226
00:21:44.310 --> 00:21:50.000
mitä satun ensimmäisenä tarkastelemaan.

227
00:21:50.000 --> 00:21:54.360
Jostakin lähteestä niin
saattaisi ihan olla, että se lähde

228
00:21:54.360 --> 00:22:01.720
olisi jotenkin vinoutunut eli sinne olisi.
Valittu jollakin.

229
00:22:01.720 --> 00:22:06.350
Kriteeristöllä 20 valtiota ja sattumalta
se kriteeristö olisi sellainen joka.

230
00:22:06.350 --> 00:22:13.950
Olisi yhteensopiva tän
kyseisen väitteen kanssa.

231
00:22:13.950 --> 00:22:21.990
Tai jos olisin vähän kiero argumentoija,
olisin saattanut käydä poimimassa sellaisia

232
00:22:21.990 --> 00:22:27.230
valtioita, jotka sitten sopii
tähän mun väitteen kanssa.

233
00:22:27.230 --> 00:22:32.390
Yksi ja tietoisesti olisin
saattanut sitten ohittaa

234
00:22:32.390 --> 00:22:39.460
sellaisia epämääräisempiä esimerkkejä.

235
00:22:39.460 --> 00:22:45.340
Toisaalta sitten valintamenettely
olisi voinut olla satunnaisotanta.

236
00:22:45.340 --> 00:22:54.740
Eli jos olisin kyennyt satunnaisesti valitsemaan
kaikista olemassa olevista valtioista 20

237
00:22:54.740 --> 00:23:01.670
ja sitten sieltä osoittautui sitten kaikissa
näissä valtioissa, olisi tuo kyseinen.

238
00:23:01.670 --> 00:23:09.150
Piirrä että korkein hallinto on keskimäärin
yli 50 vuotiaita, niin tää satunnaisesti

239
00:23:09.150 --> 00:23:18.320
valittu joukko olisi jo aika hyvä
peruste sanoa, että kaikki valtiot.

240
00:23:18.320 --> 00:23:25.520
Ovat sellaisia, että siellä pääosa
korkeimmasta hallinnosta on yli 50 vuotiaita.

241
00:23:25.520 --> 00:23:33.790
Ja.
Tämä johtuu siitä, että olisi.

242
00:23:33.790 --> 00:23:42.480
Aika epätodennäköistä, että satunnaisesti
valitusta joukosta kävisi näin, että.

243
00:23:42.480 --> 00:23:46.030
Valtioissa olisi.

244
00:23:46.030 --> 00:23:58.110
Kovin suuri osuus sellaisia, joissa tää
korkein hallinto ei ole yli yli 50 vuotiaita.

245
00:23:58.110 --> 00:24:07.800
Eli nyt se tapa, jolla on valikoitu se data
olisi tärkeä seikka tällaisen argumentin.

246
00:24:07.800 --> 00:24:15.190
Arvioinnissa ja ennen kaikkea sen
päättelyn varmuuden asteen arvioinnissa.

247
00:24:15.190 --> 00:24:19.320
Mitä se mun edellä esittämässä?

248
00:24:19.320 --> 00:24:27.160
Argumentissa on oletettu valtion käsite
tietynlaiseksi ja ehkäpä joku on pannut merkille,

249
00:24:27.160 --> 00:24:35.440
että että valtioita ei monen lähteen mukaan
ole edes 200 valtiota ja tää on nyt sikäli

250
00:24:35.440 --> 00:24:42.070
kiinnostava seikka, että se
itse valtion käsite ei ole.

251
00:24:42.070 --> 00:24:49.390
Yksiselitteinen, sillä on olemassa
valtion kaltaisia itsenäisen hallinnon

252
00:24:49.390 --> 00:24:54.120
omaavia alueita, jotka
kuitenkaan eivät ole.

253
00:24:54.120 --> 00:25:02.160
Yleisesti hyväksyttyjä tai tunnustettuja
valtioita suurimman osan muiden.

254
00:25:02.160 --> 00:25:12.700
Muiden mielestä.

255
00:25:12.700 --> 00:25:18.350
No.
Yleistäminen voidaan tehdä.

256
00:25:18.350 --> 00:25:21.470
Ja ihmisille on tavallista,
että tehdään yleistyksiä

257
00:25:21.470 --> 00:25:26.160
aika vähäisen tietomäärän pohjalta.

258
00:25:26.160 --> 00:25:30.920
Ja monet siis tekevät yleistyksiä
yksi tapauksen pohjalta.

259
00:25:30.920 --> 00:25:32.910
Ja.

260
00:25:32.910 --> 00:25:37.230
Melkeinpä uskallan väittää
itse asiassa, että kaikki meistä

261
00:25:37.230 --> 00:25:40.470
ihmisistä tekevät toisinaan yleistyksiä.

262
00:25:40.470 --> 00:25:49.000
Yksi tapauksen pohjalta se, että onko
se järkevää, on on toinen toinen kysymys.

263
00:25:49.000 --> 00:25:54.120
Mutta joka tapauksessa on erikseen pohdittava,
että mitä pidetään riittävänä määränä tapauksia

264
00:25:54.120 --> 00:26:00.070
ja ja tää puolestaan sitten on
aina vähän niinku tapauskohtaista.

265
00:26:00.070 --> 00:26:08.230
Ja jos nyt ajatellaan vaikkapa että
henkilö menee ravintolaan buffet-pöytään

266
00:26:08.230 --> 00:26:14.230
ja sitten näkee buffet pöydässä jonkun
eksoottisen hedelmän ja ajattelee

267
00:26:14.230 --> 00:26:16.790
että no tuotapa täytyy maistaa.

268
00:26:16.790 --> 00:26:21.560
En ole koskaan tuota maistanut
ja sitten kävisi niin että.

269
00:26:21.560 --> 00:26:30.110
Hän maistaisi sitä ja välittömästi
saisi kovan allergisen reaktion.

270
00:26:30.110 --> 00:26:32.680
Ja.

271
00:26:32.680 --> 00:26:36.560
Ensimmäistä kertaa elämässään ja ainoata
kertaa elämässään, että tätä kyseistä

272
00:26:36.560 --> 00:26:40.840
eksoottista hedelmää maistaessaan saisi
tämän allergisen reaktion, niin tuntuisi

273
00:26:40.840 --> 00:26:55.280
aika järkevältä, että tästä 

274
00:26:55.280 --> 00:26:56.200
yksi tapauksesta tekisi päätelmän, että että
on allerginen sille kyseiselle hedelmälle.

275
00:26:56.200 --> 00:26:56.200
Vakava allerginen reaktio
voi olla hengenvaarallinen ja

276
00:26:56.200 --> 00:26:58.100
ja tässä mielessä yksi voi olla järkevä.

277
00:26:58.100 --> 00:27:03.190
Määrä informaatiota tekemään
yleistyvän johtopäätöksen, että tämä.

278
00:27:03.190 --> 00:27:07.910
Hedelmä on minulle hengenvaarallinen
myös tulevaisuudessa.

279
00:27:07.910 --> 00:27:14.930
Kaikkina niinä ajanhetkinä, jolloin voisin
tulevaisuudessa syödä tällaista hedelmää.

280
00:27:14.930 --> 00:27:23.170
Ja voisi olla tietysti sattumoisin niin,
että että on maistanut jotakin sellaista

281
00:27:23.170 --> 00:27:29.330
alalajiketta, jolle on allerginen ja ei
olisi muille alalajikkeille allerginen

282
00:27:29.330 --> 00:27:34.960
ja se yleistys olisi virheellinen
tai voisi olla niin että.

283
00:27:34.960 --> 00:27:39.320
Tää allergisuudesta paranisi tai siihen
liittyisi joku muu lääketieteellinen

284
00:27:39.320 --> 00:27:45.550
seikka ja että se tulevaisuudessa.
Vältelty syöminen ei.

285
00:27:45.550 --> 00:27:51.870
Itse asiassa olisi ollut tarpeellinen.

286
00:27:51.870 --> 00:28:00.640
Yleistäminen voi myös olla joskus
sellaisissa yhteyksissä täysin mielekästä.

287
00:28:00.640 --> 00:28:05.800
Jossa.
Ei ole kyse.

288
00:28:05.800 --> 00:28:10.560
Yleistävästä päättelystä samassa
merkityksessä kun kun äsken esitetty.

289
00:28:10.560 --> 00:28:17.400
Eli jos ei ole ajateltu, että argumentoidaan
jonkun yleisen väittämän puolesta ja

290
00:28:17.400 --> 00:28:23.040
ja mietitä sitä, että kuinka monta tapausta
tarvitaan siihen kyseiseen yleistyksen

291
00:28:23.040 --> 00:28:29.890
tekemiseen, jotta se olisi
uskottava tai hyvä tai järkevä.

292
00:28:29.890 --> 00:28:36.210
Yksittäiset tapaukset voivat osoittaa
jonkun asian olevan mahdollista.

293
00:28:36.210 --> 00:28:43.550
Eli.
Tieteessä teknologiassa.

294
00:28:43.550 --> 00:28:53.880
Tai muussa elämässä voi tulla vastaan
tilanteita, jossa vastaa vastassa on aiemmin.

295
00:28:53.880 --> 00:28:59.230
Kokematon tai ensimmäistä
kertaa tehty tapaus.

296
00:28:59.230 --> 00:29:05.990
Joka sinänsä ei ole pohja
yleistykselle, mutta osoittaa

297
00:29:05.990 --> 00:29:12.710
jonkun tietyn asian olevan mahdollista.

298
00:29:12.710 --> 00:29:18.830
Tekniikan puolella käytetään
tämmöistä termiä, kun truof of concept.

299
00:29:18.830 --> 00:29:26.990
Tai tai broth of prinssipole elikkä
periaatteessa jokin on mahdollista ja yksi

300
00:29:26.990 --> 00:29:32.510
onnistunut tapaus kertoo, että
se on periaatteessa mahdollista.

301
00:29:32.510 --> 00:29:40.510
Toisaalta yksi varmistettu tapaus
voi toimia vasta esimerkkinä jollekin

302
00:29:40.510 --> 00:29:45.590
universaalille lauseelle
tai yleistykselle.

303
00:29:45.590 --> 00:29:49.080
Jos joku nyt vaikka sanoisi että.

304
00:29:49.080 --> 00:29:55.430
Kaikki ihmiset ovat
korkeintaan 2 ja puolimetrisiä.

305
00:29:55.430 --> 00:30:02.590
Niin täähän tää väitehän nyt
kirjaimellisesti ottaen sanoo että.

306
00:30:02.590 --> 00:30:09.360
Kaikki maailman ihmiset menneet
nykyiset ja tulevat ovat.

307
00:30:09.360 --> 00:30:14.110
Korkeintaan 250 cm pitkiä.

308
00:30:14.110 --> 00:30:21.270
Ja nyt tää strigtisti ottaen on
epätotta jos löytyy jo yksikin

309
00:30:21.270 --> 00:30:29.000
tapaus joka on vaikkapa
260 cm pitkä ihminen.

310
00:30:29.000 --> 00:30:36.120
Ja tää on niinku erittäin tärkeä
päättelyn luonnetta koskeva asia.

311
00:30:36.120 --> 00:30:40.600
Jos me esitetään tällainen universaali
väittämä ikään kuin absoluuttisena,

312
00:30:40.600 --> 00:30:44.520
niin se on silloin
poikkeukset on se väittämä.

313
00:30:44.520 --> 00:30:49.510
Ja ja yksi poikkeus kumoaa
tämän kyseisen väittämän.

314
00:30:49.510 --> 00:30:57.190
Ja ei ole totta sanoa, että kaikki
ihmiset ovat korkeintaan 250 cm pitkiä.

315
00:30:57.190 --> 00:31:04.610
Jos on olemassa tätä pidempiä ihmisiä.
Yksikin kappale.

316
00:31:04.610 --> 00:31:09.330
Ja tää on niinku tärkeä tieteellisen
päättelyn kannalta tehtävä

317
00:31:09.330 --> 00:31:15.000
huomio tieteessä pyritään ennen kaikkea.

318
00:31:15.000 --> 00:31:21.360
Löytämään maailmaa koskevia säännönmukaisuja
säännönmukaisuuksia ja yleistyksiä.

319
00:31:21.360 --> 00:31:26.400
Eli mitkä pätevät universaalisti
tai tai joissakin rajoissa,

320
00:31:26.400 --> 00:31:33.920
universaalisti tai poikkeuksetta.
Tieteessä ei pyritä.

321
00:31:33.920 --> 00:31:37.670
Luettelemaan yksittäisiä
asioita mahdollisimman paljon.

322
00:31:37.670 --> 00:31:43.190
Se tieteen mielekkyys katoaa jos me vain
ajattelemme tieteen tuottavan yksittäisiä

323
00:31:43.190 --> 00:31:49.030
havaintoja pinoon ilman että sieltä ikään kuin
pyrittäisiin löytämään jotain säännönmukaisuuksia

324
00:31:49.030 --> 00:31:53.390
tai lainalaisuuksia tai tai niin edespäin.

325
00:31:53.390 --> 00:32:01.070
Ja nyt sitten kriittinen tieteilijä
tietysti ottaa tarkastellakseen

326
00:32:01.070 --> 00:32:05.790
yleistyksiä
universaalimuotoisia väittämiä.

327
00:32:05.790 --> 00:32:13.270
Ja hän on onnistunut ja jossain mielessä
osoittamaan yleistyksen virheelliseksi,

328
00:32:13.270 --> 00:32:16.990
jos hän löytää yhdenkin vasta esimerkin.

329
00:32:16.990 --> 00:32:22.110
Ja tällöin sitten tiede etenee siinä
mielessä, että joudutaan uudestaan

330
00:32:22.110 --> 00:32:26.710
ottamaan harkintaan sen yleistyksen
pätevyys millä reunaehdoilla kenties

331
00:32:26.710 --> 00:32:31.880
se pätee tai tai onko
siinä yleistetty liikaa.

332
00:32:31.880 --> 00:32:33.930
Koskemaan.

333
00:32:33.930 --> 00:32:45.680
Asioita enemmän kuin mitä mitä
voidaan sanoa ja ja niin edespäin.

334
00:32:45.680 --> 00:32:52.360
No ehkä vielä huomio yleistyksiä
tai universaaleja ehdottomuuksia

335
00:32:52.360 --> 00:32:58.720
koskevia koskevasta niinku kielenkäytöstä.

336
00:32:58.720 --> 00:33:04.560
Nyt useinkaan arkipäivässä nyt etenkään, mutta
toisinaan myöskään niinku hiukan muodollisemmissa

337
00:33:04.560 --> 00:33:10.520
ympäristöissä, niin kielenkäyttö
ei ole tarkkaa ja täsmällisesti.

338
00:33:10.520 --> 00:33:15.150
Tarkkaa ja täsmällistä.
Kirjaimellisesti tarkoitettua.

339
00:33:15.150 --> 00:33:22.460
Mä oon kieto saatetaan käyttää.
Hiukan väljemmin.

340
00:33:22.460 --> 00:33:25.580
Ja erityisesti jos nyt
kiinnitetään huomio termeihin.

341
00:33:25.580 --> 00:33:33.740
Kaikki jokainen aina välttämättä
joka ikinen kerta poikkeuksetta tän

342
00:33:33.740 --> 00:33:40.220
tyyppisiin asioihin, jossa puhutaan jostakin
alasta ja jollakin alalla tapahtuvista

343
00:33:40.220 --> 00:33:47.400
asioista, niin näitä termejä käytetään
sitten ehkä e-kirjaimellisessa.

344
00:33:47.400 --> 00:33:51.800
Mielessä tai absoluuttisessa mielessä.

345
00:33:51.800 --> 00:33:58.720
Arkielämästä on varmastikin tuttu, tuttua
semmoinen vaikkapa motkotuksen kaltainen puheenjohta

346
00:33:58.720 --> 00:34:05.720
sanotaan aina jätät kaapin oven avoimeksi tai
koskaan et vie roskisi roskia tai tai jotain

347
00:34:05.720 --> 00:34:12.200
tän tyyppistä tai sitten saatetaan sanoa, kaikki
poliitikot ovat samanlaisia tai kaikki poliitikot

348
00:34:12.200 --> 00:34:15.520
ajavat omaa etuaan tai
tai jotain tän tyyppistä.

349
00:34:15.520 --> 00:34:19.840
Ja nyt sitten tässä puheessa
tietysti on, on niin että.

350
00:34:19.840 --> 00:34:22.430
Että jos nyt haastettaisiin.

351
00:34:22.430 --> 00:34:30.270
Ihminen tästä, että että ei minä kyllä
eilenkin laitoin yksi kaapin oven kiinni

352
00:34:30.270 --> 00:34:38.720
tai tai silloinkin maaliskuussa
1987 vein roskiksen tai.

353
00:34:38.720 --> 00:34:43.400
Että onhan meillä se c
ja poliitikko joka.

354
00:34:43.400 --> 00:34:46.070
Ei ajanut omaa etuaan ja.

355
00:34:46.070 --> 00:34:51.350
Niin edespäin niin tää tää nyt sitten
vasta-argumentti ikään kuin saattaa vaan

356
00:34:51.350 --> 00:34:57.990
ikään kun kiihdyttää kiihtynyttä ihmistä,
koska siinä selvästikään ei ole tosi

357
00:34:57.990 --> 00:35:02.350
havaittu sitä, että nyt tässä liioitellaan
tai pyritään tekemään jokin muu

358
00:35:02.350 --> 00:35:08.260
pointti kuin esittämään
universumi väittämä.

359
00:35:08.260 --> 00:35:11.830
Liioittelu on eräs.

360
00:35:11.830 --> 00:35:18.950
Retorinen keino saada jokin tavoite menemään
läpi tai ilmaista asioita ja ja kannattaa

361
00:35:18.950 --> 00:35:25.680
huomioida, että ei kannata aina kirjaimellisesti asioita.
Ottaa.