WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.190 --> 00:00:06.710 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio tiedeinstituutio 2 00:00:06.710 --> 00:00:11.320 joitakin keskeisiä seikkoja. 3 00:00:11.320 --> 00:00:19.750 No instituutio ylipäänsä tarkoittaa jotakin sellaista rakennetta, jossa on ihmisiä. 4 00:00:19.750 --> 00:00:26.840 Ja heidän välillään jotain suhteellisen pysyviä rakenteita. 5 00:00:26.840 --> 00:00:30.360 Ja tiede koostuu. 6 00:00:30.360 --> 00:00:36.480 Instituutiona toisaalta yksilötason ihmisistä, joista osa 7 00:00:36.480 --> 00:00:45.110 on tieteilijöitä tai tutkimuksen tekijöitä. Siellä on muutakin. 8 00:00:45.110 --> 00:00:48.640 Olennaista henkilöstöä. 9 00:00:48.640 --> 00:00:57.430 Kuten opettaja kuntaa hallintohenkilökuntaa, laboratorionhoitaja informaatikko ja. 10 00:00:57.430 --> 00:00:59.670 Ja niin edespäin. 11 00:00:59.670 --> 00:01:08.200 Jotka tukee sitä instituution perimmäistä tehtävää tai perimmäisiä tehtäviä. 12 00:01:08.200 --> 00:01:13.430 Että yksilöt. Ovat osa yhteisöä. 13 00:01:13.430 --> 00:01:20.510 Väljessä mielessä voitaisiin puhua kaikista ihmisistä, jotka ovat 14 00:01:20.510 --> 00:01:26.110 osallisia tieteen tekemiseen jossain roolissa. 15 00:01:26.110 --> 00:01:31.630 Tai sitten voidaan ajatella, että on jonkun oppialan sisällä olevat. 16 00:01:31.630 --> 00:01:37.910 Nää ihmiset, mukaan lukien opiskelijat, opettajat ja tutkijat. 17 00:01:37.910 --> 00:01:40.270 Ja niin edespäin. 18 00:01:40.270 --> 00:01:46.630 Voidaan yhteisöä voitaisiin ajatella määritettävän myöskin. 19 00:01:46.630 --> 00:01:54.070 Jonkun yhteisen toiminnan kautta, että jos on joku yhteinen tutkimusprojekti niin sen. 20 00:01:54.070 --> 00:02:02.470 Ympärillä olevat ihmiset jossain mielessä. Määrittävät yhteisön. 21 00:02:02.470 --> 00:02:08.080 No yhteisö voidaan ajatella monella tavalla. 22 00:02:08.080 --> 00:02:13.800 Instituutio pitää sisällään ihmiset virkarakenteet. 23 00:02:13.800 --> 00:02:18.030 Säännöstöt tavat kulttuurin. 24 00:02:18.030 --> 00:02:22.990 Hyvin laajassa merkityksessä voidaan puhua tieteen 25 00:02:22.990 --> 00:02:28.140 kulttuurissa tai tieteen kulttuureista. 26 00:02:28.140 --> 00:02:35.050 Instituutio kytkeytyy yliopisto instituutioihin korkeakouluihin. 27 00:02:35.050 --> 00:02:40.630 Muihin tutkimuslaitoksiin, joissa tuotetaan tietoa. 28 00:02:40.630 --> 00:02:43.510 Kirjastot laboratoriot. 29 00:02:43.510 --> 00:02:48.470 Ja sitten koko joukko muita toimijoita julkaistun toiminnanharjoittajat 30 00:02:48.470 --> 00:02:56.990 ja erilaiset apua, apu ja tuki. Järjestelmät. 31 00:02:56.990 --> 00:03:01.110 Hyvin laajasti. Ymmärrämme siis instituution. 32 00:03:01.110 --> 00:03:04.170 Ja sitten. 33 00:03:04.170 --> 00:03:08.450 Tämän kurssin keskeinen aihepiiri on argumentaatio ja 34 00:03:08.450 --> 00:03:11.910 nimenomaan tiedon tuottamisprosessissa. 35 00:03:11.910 --> 00:03:18.510 Kun argumentoidaan, niin on hyvä kiinnittää huomio. 36 00:03:18.510 --> 00:03:22.630 Yhteisön luonteeseen. 37 00:03:22.630 --> 00:03:28.360 Tää on aika kirjava yhteisö tai se on yhteisöjen joukko. 38 00:03:28.360 --> 00:03:32.720 Jos ajatellaan eri oppialoja ja erilaisia ihmisiä. 39 00:03:32.720 --> 00:03:39.670 Väkimäärä on on miljoonaluokkaa tai kymmeniä miljoonia. 40 00:03:39.670 --> 00:03:45.430 Maailmassa tiedeyhteisöön jollain tavalla liittyvät ihmiset, eli siinä 41 00:03:45.430 --> 00:03:50.670 mielessä ei ole kyse jostakin pienestä yhteisöstä. 42 00:03:50.670 --> 00:03:53.480 Mutta. 43 00:03:53.480 --> 00:03:59.600 Selvä on, että siellä on kaikennäköistä väkeä ja voi olla niin, että ei löydy yhtään yksittäistä 44 00:03:59.600 --> 00:04:05.400 asiaa josta kaikki tiedeinstituution ihmiset olisivat yksimielisiä. 45 00:04:05.400 --> 00:04:09.280 Mutta välisesti ottaen yhteisö yhdistää joukko laajasti 46 00:04:09.280 --> 00:04:13.220 tunnistettavia arvoja ja ideaaleja. 47 00:04:13.220 --> 00:04:17.910 Ja sosiologi robert co merton. 48 00:04:17.910 --> 00:04:22.320 Oon hahmo joka on keskeinen. 49 00:04:22.320 --> 00:04:26.240 Tiedonsosiologian näkökulmasta tieteen sosiologian näkökulmasta, joka 50 00:04:26.240 --> 00:04:31.280 nyt sitten aloitti tämmöisen tutkimusstradition, jossa tällaisia jaettavia 51 00:04:31.280 --> 00:04:34.800 tunnistettavia arvoja pyritään muotoilemaan. 52 00:04:34.800 --> 00:04:41.670 Niin tässä nyt jotakuinkin mejoittanut laisittain esittelen joitain ajatuksia. 53 00:04:41.670 --> 00:04:45.470 Kriittisyys tämmöinen. 54 00:04:45.470 --> 00:04:53.390 Skeptisyys siellä rakenteessa yksilötasoilla ja yhteisön toimintatavoissa 55 00:04:53.390 --> 00:04:59.360 on yksi määrittävä piirre tiedeinstituutiolle. 56 00:04:59.360 --> 00:05:03.180 Kenties ei ole olemassa muita. 57 00:05:03.180 --> 00:05:10.270 Instituutioita jossa tää kriittinen aspekti olisi viety niin pitkälle. 58 00:05:10.270 --> 00:05:13.710 Kuin tiedeyhteisössä. 59 00:05:13.710 --> 00:05:19.150 Eli käytännössä universaalisti tieteilijät painottavat 60 00:05:19.150 --> 00:05:23.150 kriittisyyttä ja sen sen merkitystä. 61 00:05:23.150 --> 00:05:26.870 Tiedon jakamisen ideaali on toinen. 62 00:05:26.870 --> 00:05:30.950 Tämmöinen ajatus eli tieto ei ole yksityisomaisuutta. 63 00:05:30.950 --> 00:05:37.120 Sitä ei voi ikään kun ikään kuin patentoida tai. 64 00:05:37.120 --> 00:05:45.920 Se ei ole omistusoikeutta vaan vaan se tieteessä ajatellaan olevan kaikki yhteistä. 65 00:05:45.920 --> 00:05:54.760 Omaisuutta ja tietohan on luonteeltaan sellainen, että että se se ikään kuin. 66 00:05:54.760 --> 00:05:57.350 Julkaistaessa niin muuttuu. 67 00:05:57.350 --> 00:06:05.530 Lukijansa omaisuudeksi, eli se ei tavallaan vähene, vaan se kertaantuu. 68 00:06:05.530 --> 00:06:11.730 No kolmanneksi tieteellistä tietoa pidetään itseisarvoisena. 69 00:06:11.730 --> 00:06:16.290 Tämmöinen pitkät traditio epistemologiassa on on se, että jos ajatellaan 70 00:06:16.290 --> 00:06:21.910 tiedon olevan jotain jotain sellaista joka ei ole. 71 00:06:21.910 --> 00:06:26.310 Hyödyllistä tai se ei ole arvokasta jonkun ulkopuolisen hyödyn 72 00:06:26.310 --> 00:06:29.230 vuoksi, vaan että siinä on niinku itseisarvo. 73 00:06:29.230 --> 00:06:32.190 Se ei ole tavoiteltava. 74 00:06:32.190 --> 00:06:39.910 Se tieteellinen tieto henkilökohtaisena ikään kuin arvona tai se ei ole ikään kuin vaan 75 00:06:39.910 --> 00:06:44.670 sen takia, että sen avulla voidaan tehdä jotain käytännöllistä tai hankkia rahaa tai 76 00:06:44.670 --> 00:06:49.280 myydä sitä tai niin edespäin vaan vaan se tieteellinen tieto on. 77 00:06:49.280 --> 00:06:51.890 Sinänsä arvo. 78 00:06:51.890 --> 00:06:58.170 Edelleen tieteellisen tiedon arvo tieteellisiä väittämiä ei arvioida sen mukaan, 79 00:06:58.170 --> 00:07:02.690 että kuka ne on esittänyt ainakaan ideaalisessa mielessä. 80 00:07:02.690 --> 00:07:09.000 Ja esimerkiksi joku. 81 00:07:09.000 --> 00:07:14.400 Pariisin 100 vuotta sitten oli vielä aika paljon sellaista puhetta, jossa. 82 00:07:14.400 --> 00:07:18.680 Väitteen arvoa saatettiin jossain määrin punnita sen mukaan, että 83 00:07:18.680 --> 00:07:23.750 mitä kansallisuutta sen esittäjä sattui edustamaan. 84 00:07:23.750 --> 00:07:28.360 Mutta nykyisin se on varsin vieras ajatus. 85 00:07:28.360 --> 00:07:34.400 Nähdäkseni ja ainakin ideaalisessa mielessä niin mitkään ulkoiset seikat väitteen 86 00:07:34.400 --> 00:07:40.360 esittäjällä eivät ole relevantteja sen väitteen arvon. 87 00:07:40.360 --> 00:07:43.460 Mittaamisessa. 88 00:07:43.460 --> 00:07:50.700 Ja mitkään statukset eivät ole riittävä kriteeri näitteen tutustusarvon 89 00:07:50.700 --> 00:07:55.270 määrittämiseksi tai tai sen arvon määrittämiseksi. 90 00:07:55.270 --> 00:08:00.230 Ihan yksi hyvin opiskelija voi esittää jonkun. 91 00:08:00.230 --> 00:08:04.790 Mullistavan kritiikin johonkin vallitsevaan näkemykseen kuin 92 00:08:04.790 --> 00:08:12.950 joku kuuluisa ja tunnustettu professori. 93 00:08:12.950 --> 00:08:17.990 No näiden ohella on olemassa muita arvoja, josta ehkä nyt olisi 94 00:08:17.990 --> 00:08:22.070 hyvä mainita tiedeyhteisön autonomisuuden arvo. 95 00:08:22.070 --> 00:08:26.110 Autonomisuus tarkoittaa omalakisuutta eli periaatteessa 96 00:08:26.110 --> 00:08:31.640 tiedeyhteisö voi päättää omien asioiden. 97 00:08:31.640 --> 00:08:38.400 Luonteesta ja ja toiminnasta ja toki on niin että tää on nyt suhteellinen 98 00:08:38.400 --> 00:08:41.120 että riippuu vähän mistä asiasta nyt puhutaan. 99 00:08:41.120 --> 00:08:44.270 Mutta jos ajatellaan että tieteellisen tieteellisen. 100 00:08:44.270 --> 00:08:49.710 Yhteisen keskeinen tavoite on tuottaa tietoa niin tiedeyhteisö 101 00:08:49.710 --> 00:08:53.720 on sen tieteellisen tiedon. 102 00:08:53.720 --> 00:09:00.840 Arvioija ja viime kädinen arvioija ja tää on nyt sikäli tärkeä seikka että. 103 00:09:00.840 --> 00:09:07.920 Tiedeyhteisö on ollut ja on aina silloin tällöin. 104 00:09:07.920 --> 00:09:15.310 Joutunut tilanteeseen, jossa sen esittämiä väitteitä näkemyksiä. 105 00:09:15.310 --> 00:09:23.040 Teorioita. Yritetään säädellä ulkoapäin. 106 00:09:23.040 --> 00:09:28.000 Esimerkiksi politiikan piirissä saatetaan yrittää. 107 00:09:28.000 --> 00:09:36.640 Puuttua tieteen sisältöihin ja tätä nyt sitten ei ole katsottu kauhean hyvällä ja 108 00:09:36.640 --> 00:09:45.430 peruste on se, että tieteellistä tietoa pitäisi mitata metodisesti. 109 00:09:45.430 --> 00:09:54.330 Pätevällä tavalla. Siinä on kyse tieteellisten kriteerien. 110 00:09:54.330 --> 00:10:00.890 Mukaisesta toiminnasta ei esimerkiksi poliittisten ideologioitten 111 00:10:00.890 --> 00:10:08.120 tavoitteista tai tarkoitushakuisista tavoitteista. 112 00:10:08.120 --> 00:10:16.520 Ja toisaalta sitten tieteellisen tiedon merkitys kytkeytyy tiedeyhteisön ulkopuolisiin 113 00:10:16.520 --> 00:10:21.520 asioihin poliittisesti tärkeisiin asioihin tai taloudellisiin intresseihin. 114 00:10:21.520 --> 00:10:26.110 Tai kenties. 115 00:10:26.110 --> 00:10:31.070 Valtiollisiin intresseihin saattaa olla nationalistisia intressejä, joiden 116 00:10:31.070 --> 00:10:37.400 ajatellaan olevan tärkeätä jossain muualla ja sitten saatetaan. 117 00:10:37.400 --> 00:10:47.110 Pyrkiä säätelemään tiedeyhteisöä, joka tuottaa tietoa koskien tän tyyppisiä asioita. 118 00:10:47.110 --> 00:10:51.590 Tiedeyhteisön tiedon tavoittelu merkitystä saatetaan pyrkiä 119 00:10:51.590 --> 00:10:56.710 säätelemään myös muista perusteista, mutta. 120 00:10:56.710 --> 00:10:59.750 Emme emme lähde nyt näihin sen kummemmin. 121 00:10:59.750 --> 00:11:04.910 Pääpointti on se, että tiedeyhteisön omalakisuus. 122 00:11:04.910 --> 00:11:10.840 Liittyy tiedontuotantoon ja sen. 123 00:11:10.840 --> 00:11:16.390 Metodiseen tieteellisesti tieteelliseen, metodologian mukaiseen arvostukseen. 124 00:11:16.390 --> 00:11:23.710 Ja nyt sitten, jotta tästä johdonmukaisesti olisi mielekästä pitää kiinni, on nähdäkseni tärkeä 125 00:11:23.710 --> 00:11:30.310 myöskin sitten niinku tutkimuksessa pystyä tekemään ero tieteellisen toiminnan ja muun toiminnan 126 00:11:30.310 --> 00:11:37.080 välillä ja näin ollen esimerkiksi tieteilijä ei, ei voi oikein. 127 00:11:37.080 --> 00:11:39.510 Samaan aikaan. 128 00:11:39.510 --> 00:11:49.360 Yrittää olla tieteellisesti riippumaton ja objektiivinen ja sitten yrittää. 129 00:11:49.360 --> 00:11:56.150 Esimerkiksi ajaa jotain poliittista agendaa siinä tiedettä tehdessään. 130 00:11:56.150 --> 00:12:04.750 Ja näiden roolien erottaminen toisistaan on on hyvin, hyvin tärkeä. 131 00:12:04.750 --> 00:12:12.000 No. Tiedemaailmassa opiskelu. 132 00:12:12.000 --> 00:12:13.910 Yliopisto. 133 00:12:13.910 --> 00:12:22.150 Opiskelu tai korkeakouluopiskelu on poikkeava esimerkiksi peruskouluun nähden. 134 00:12:22.150 --> 00:12:28.480 Peruskoulussa tarkoitus on saattaa. 135 00:12:28.480 --> 00:12:34.880 Opiskelijoiden ymmärrys jollekin tasolle kansalaisina ja. 136 00:12:34.880 --> 00:12:43.030 Jatko-opiskelijoina. Antaa valmiuksia elämään ja niin edespäin. 137 00:12:43.030 --> 00:12:45.810 Tiedeyhteisön. 138 00:12:45.810 --> 00:12:52.230 Eräänä pääasiallisena tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa. 139 00:12:52.230 --> 00:13:00.120 Ja jotta tiedeyhteisö pystyisi tulevaisuudessakin tätä tarkoitusta. 140 00:13:00.120 --> 00:13:04.790 Toteuttaa niin sen täytyy uusintaa itseään. 141 00:13:04.790 --> 00:13:09.200 Ja ainoa tapa uusinta tiedeyhteisöä. 142 00:13:09.200 --> 00:13:11.600 On oikeastaan tieteellä itsellään. 143 00:13:11.600 --> 00:13:16.550 Tieteilijät eivät voi tulla muualta kuin tiedemaailmasta. 144 00:13:16.550 --> 00:13:22.510 Toki tiede yliopistot ja korkeakoulut. 145 00:13:22.510 --> 00:13:28.800 Tuottavat asiantuntijoita myös muualle kuin tiedemaailmaan. 146 00:13:28.800 --> 00:13:31.390 Tieteellinen asiantuntemus. 147 00:13:31.390 --> 00:13:36.310 Tuota pätevää osaamista monelle alalle. 148 00:13:36.310 --> 00:13:41.590 Myöskin tieteen ulkopuolisille alalle. 149 00:13:41.590 --> 00:13:46.110 Mutta tiedeyhteisö omasta näkökulmastani ja sen tulevaisuuden 150 00:13:46.110 --> 00:13:50.230 näkökulmasta pyrkii uusintamaan itseään. 151 00:13:50.230 --> 00:13:57.030 Ja tämä tehdään siten, että tiedeyhteisö ottaa opiskelijat yhteisöönsä ja heti siinä 152 00:13:57.030 --> 00:14:04.160 vaiheessa, kun opiskelijat aloittavat, ovat osa sitä yhteisöä. 153 00:14:04.160 --> 00:14:10.280 Ja heillä on polkuna nyt sitten sosiaalistua tieteellisiin käytänteisiin 154 00:14:10.280 --> 00:14:16.430 ja myöskin omaksua tiedeyhteisön arvot. 155 00:14:16.430 --> 00:14:21.230 Ja edellä kun käytiin läpi näitä tiedeyhteisön arvoja niin niin on tärkeää 156 00:14:21.230 --> 00:14:24.310 niin kuin pystyä tunnistamaan ja ymmärtämään että mistä niistä arvoista on 157 00:14:24.310 --> 00:14:31.310 kyse ja on tärkeä osata toimia niiden arvojen mukaisesti. 158 00:14:31.310 --> 00:14:40.470 Eli pitää ymmärtää, että että tieteellisen tiedon esittäjän kansallisuus ei ole merkityksellinen 159 00:14:40.470 --> 00:14:49.070 seikka sen tiedonarvoa mitä tässä ja että on tärkeää olla osa kriittistä 160 00:14:49.070 --> 00:14:56.350 yhteisöä eli on oltava valmis esittämään kritiikkiä on valmis, on oltava valmis ottamaan vastaan 161 00:14:56.350 --> 00:15:02.770 kritiikkiä, kritiikkiä ja on pystyttävä kehittymään siinä kriittisyyden taidossa. 162 00:15:02.770 --> 00:15:07.170 Ja nyt sitten nää tää sosiaalistuminen tapahtuu siinä ihan käytännön 163 00:15:07.170 --> 00:15:13.280 toiminnassa seminaareissa kollgiossa konferensseissa. 164 00:15:13.280 --> 00:15:19.880 Opiskellessa kirjoja, artikkeleita tuotettaisi tekstejä. 165 00:15:19.880 --> 00:15:23.400 Kaikkialla näissä. 166 00:15:23.400 --> 00:15:30.160 Yhteyksissä opitaan argumentatiivisia käytänteitä eli periaatteessa tää. 167 00:15:30.160 --> 00:15:34.990 Skeptisyys ja argumentatiivisuus ja objektiivisuuden tavoittelu ja niin edespäin. 168 00:15:34.990 --> 00:15:42.630 Niin nää on osa sitä arkipäivää, jota sitten läpikäymällä ajatellaan, 169 00:15:42.630 --> 00:15:50.960 että päädytään osaksi tiedeyhteisöä. Sillä luodaan yhteydet. 170 00:15:50.960 --> 00:15:53.680 Oman oppialan ihmisiin sosiaalistutaan. 171 00:15:53.680 --> 00:15:59.550 Sitä kautta päästään mukaan siihen tiedemaailmaan. 172 00:15:59.550 --> 00:16:06.470 Ja se vie oman oman aikansa, mikäli tavoitteena on päätyä tutkimusmaailmaan, 173 00:16:06.470 --> 00:16:14.040 niin niin on oltava osa sitä tiedeyhteisöä ja ja osallistuttava. 174 00:16:14.040 --> 00:16:20.880 Niihin yhteisiin toimintoihin. Konferensseihin ja on. 175 00:16:20.880 --> 00:16:24.870 Pystyttävä osallistumaan. 176 00:16:24.870 --> 00:16:32.980 Julkaisutoimintaan ja ja sitten arviointitoimintaan ja ja niin edespäin. 177 00:16:32.980 --> 00:16:37.780 Kaikissa näissä käynteissä opitaan tieteellisen tiedon laatukriteeristöt. 178 00:16:37.780 --> 00:16:41.900 Keskustelumuodot esittämistavat ja voisi ajatella, 179 00:16:41.900 --> 00:16:46.240 että tämän kurssin argumentatiiviset. 180 00:16:46.240 --> 00:16:51.680 Käytänteet arvot, säännöt ja muut seikat ovat nimenomaan tässä 181 00:16:51.680 --> 00:16:58.640 tiedemaailman ytimessä uskoakseni sen tapaisia. 182 00:16:58.640 --> 00:17:03.470 Käytäntöjä, joita tällä kurssilla käydään läpi niin on. 183 00:17:03.470 --> 00:17:12.230 Läpi koko tiedemaailman joka puolella. No. 184 00:17:12.230 --> 00:17:21.950 Sitten sellainen pysyvämpi merkki tai pysyvämmät merkit tässä tiedemaailman. 185 00:17:21.950 --> 00:17:27.790 Arvoista käytänteistä ja niin edespäin löytyy tieteellisistä journaaleista 186 00:17:27.790 --> 00:17:31.950 eli aikakauslehdistä tieteellisistä julkaisuista. 187 00:17:31.950 --> 00:17:40.390 Laajemmin ottaen kaikki tekstit, jota tieteilijät kirjoittavat, lukevat ja käyttävät 188 00:17:40.390 --> 00:17:46.120 sitten omien tutkimustensa pohjalta, niin ne on niitten keskeistä sitä. 189 00:17:46.120 --> 00:17:53.430 Tiedollista verkostoitumista, yhteydenpitoa ja yhteisen ylläpitomuotoja ja. 190 00:17:53.430 --> 00:18:00.470 Oletusarvo on, että ne niiden lukemistavat ja käyttötavat opiskellaan 191 00:18:00.470 --> 00:18:05.390 omaksutaan ja sitten ryhdytään niitä niitä käyttämään. 192 00:18:05.390 --> 00:18:09.720 Ja tää on osa sitä tieteellisen. 193 00:18:09.720 --> 00:18:20.390 Tieteellisen yhteisöön sosiaalistumista. Ja nyt sitten on hyvä. 194 00:18:20.390 --> 00:18:25.670 Ehkä ottaa itselleen tavoitteeksi hiukan miettiä näitä 195 00:18:25.670 --> 00:18:32.590 erilaisia sosiaalisia yhtiöiden tapoja. Ja. 196 00:18:32.590 --> 00:18:35.870 Miten niihin pääsee sisälle? 197 00:18:35.870 --> 00:18:44.480 Ja käytännössä suurin osa oppialoista tällä hetkellä on sellaisia jossa. 198 00:18:44.480 --> 00:18:50.640 Opiskelun myötä ainakin osallistutaan seminaareihin, tanssiin, 199 00:18:50.640 --> 00:18:54.990 kokoontumisiin ja siellä sitten. 200 00:18:54.990 --> 00:19:00.960 Jokaisella on velvollisuus ikään kuin tuoda oma panoksensa siihen. 201 00:19:00.960 --> 00:19:05.880 Tiedolliseen kriittiseen skeptiseen. 202 00:19:05.880 --> 00:19:11.520 Tiedonhankintaprosessiin olemalla kriittinen esittämällä ajatuksia 203 00:19:11.520 --> 00:19:18.680 kritiikkejä tuomalla näkemyksiä esille ideoimalla. 204 00:19:18.680 --> 00:19:23.180 Kommentoimalla kollegojen ajatuksia ja niin edespäin. 205 00:19:23.180 --> 00:19:28.350 Ja. Ainoastaan tätä kautta se. 206 00:19:28.350 --> 00:19:31.870 Yhteisen ylläpitäminen onnistuu. 207 00:19:31.870 --> 00:19:37.480 Ja näen hyvin, hyvin tärkeänä. 208 00:19:37.480 --> 00:19:46.460 Näiden opiskelumuotojen vakavasti ottamisen osana yliopisto-opiskelua. 209 00:19:46.460 --> 00:19:49.750 No toisaalta sitten. 210 00:19:49.750 --> 00:19:58.400 Kyse ei ole vain yhdessäolosta ja yksi tekemisestä vaan vaan se. 211 00:19:58.400 --> 00:20:04.320 Nivoutuu läheisesti tieteellisten julkaisujen. 212 00:20:04.320 --> 00:20:06.710 Lukemiseen. 213 00:20:06.710 --> 00:20:11.470 Olivatpa ne nyt sitten alkuperäisiä tieteellisiä teoksia tai sitten 214 00:20:11.470 --> 00:20:17.150 näitä tiedemaailman oppikirjoja tai kokoamateoksia. 215 00:20:17.150 --> 00:20:23.640 Tai tai. Niin edespäin. 216 00:20:23.640 --> 00:20:26.190 Kannattaa. 217 00:20:26.190 --> 00:20:32.360 Heti opintojen alussa pyrkiä pitämään mukana. 218 00:20:32.360 --> 00:20:36.800 Omassa repertuaarissaan tieteellisten. 219 00:20:36.800 --> 00:20:42.560 Artikkeleiden ja muiden julkaisujen seuraamista. 220 00:20:42.560 --> 00:20:45.460 Aina välillä on hyvä. 221 00:20:45.460 --> 00:20:50.540 Paneutua alkuperäisiin lähteisiin, eli vaikka lukisi oppikirjoja 222 00:20:50.540 --> 00:20:56.750 tai jotakin muuta, niin on hyvä katsoa. 223 00:20:56.750 --> 00:21:00.950 Että millaisia olivat alkuperäiset lähteet tai miten 224 00:21:00.950 --> 00:21:04.910 on kommentoitu jotakin luettuja lähteitä. 225 00:21:04.910 --> 00:21:09.920 Ja toisaalta sitten on hyvä ylipäänsä yrittää. 226 00:21:09.920 --> 00:21:16.160 Seuraa seurata oman alan julkaisuja ja mieluusti hiukan muidenkin alojen julkaisuja. 227 00:21:16.160 --> 00:21:21.110 Jossain vaiheessa on hyvä vilkaista mitä siellä tapahtuu. 228 00:21:21.110 --> 00:21:25.350 Ja niistä julkaisuista kannattaa yrittää hakea. 229 00:21:25.350 --> 00:21:32.470 Ei vain sitä, että mitä tuloksia siellä esitetään vaan. 230 00:21:32.470 --> 00:21:38.510 Myös, että miten siellä ollaan päädytty tuloksiin, miten asioita on käsitelty? 231 00:21:38.510 --> 00:21:40.950 Minkälaiset on ne kommunikaation muodot? 232 00:21:40.950 --> 00:21:47.040 Minkälaista retoriikkaa julkaisussa käytetään? 233 00:21:47.040 --> 00:21:49.210 Ja. 234 00:21:49.210 --> 00:21:52.590 On hyvä pohtia myöskin sitä, että miksi käytetään tietyntyyppisiä 235 00:21:52.590 --> 00:21:58.510 muotoja ilmaisuja ja niin edespäin. 236 00:21:58.510 --> 00:22:05.560 Esimerkiksi nyt on aivan selvä asia, että lähdeviitteitä käytetään sen vuoksi, että. 237 00:22:05.560 --> 00:22:08.110 Niiden avulla. 238 00:22:08.110 --> 00:22:13.670 Voidaan katsoa, että mistä jokin ajatus on peräisin ja lukija 239 00:22:13.670 --> 00:22:19.080 voi pyrkiä tarkistamaan, että onko kirjoittaja. 240 00:22:19.080 --> 00:22:23.750 Tulkinnut alkuperäisen asian oikein vai ei? 241 00:22:23.750 --> 00:22:31.910 Se lähdeviite on sosiaalisesti merkittävä seikka sen takia, että tieteessä erittäin 242 00:22:31.910 --> 00:22:39.990 tärkeä on antaa tunnustus, kelle se kuuluu ja lähdeviite on yksi tunnustamisen 243 00:22:39.990 --> 00:22:48.150 muoto ja siellä on toisaalta täällä tiedollinen aspekti, mutta myöskin sitten sosiaalinen aspekti. 244 00:22:48.150 --> 00:22:54.390 Ja sitten se tapa millä viitataan muihin on myöskin huomionarvoinen 245 00:22:54.390 --> 00:23:02.490 seikka varsinkin opintojen alkuvaiheessa. 246 00:23:02.490 --> 00:23:06.680 On hyvä yrittää löytää malleja. 247 00:23:06.680 --> 00:23:09.590 Esimerkillisiä tutkimuksia. 248 00:23:09.590 --> 00:23:15.950 Jotka voivat toimia sellaisina oman ajattelun jäsentelyinä 249 00:23:15.950 --> 00:23:23.280 ja oman ymmärryksen kehittäjinä. Ja ajattelen että. 250 00:23:23.280 --> 00:23:26.830 Alkuperäisten tutkimusten ja. 251 00:23:26.830 --> 00:23:33.510 Arvostettujen tutkimusten lukeminen on tärkeää, mutta myöskin sitten sellaiset esitykset, 252 00:23:33.510 --> 00:23:41.790 jossa osataan kenties toisinaan alkuperäisiä ensimmäiseksi tehtyjä julkaisuja 253 00:23:41.790 --> 00:23:48.350 paremmin muotoilla asiat selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti. 254 00:23:48.350 --> 00:23:54.840 Ja uskoisin, että. Toisinaan on. 255 00:23:54.840 --> 00:23:58.030 Hyödyllistä alkuperäisten. 256 00:23:58.030 --> 00:24:03.720 Tutkimusten ohella tarkastella sellaisia hyvin. 257 00:24:03.720 --> 00:24:08.560 Mietittyjä esittämistapoja. 258 00:24:08.560 --> 00:24:13.360 Jossa jonkun toisen käden lähteenä osataan vähän ehkä 259 00:24:13.360 --> 00:24:18.970 etäisyyttä ottaen muotoilla asiat. 260 00:24:18.970 --> 00:24:23.890 Ja nää liittyy osaltaan siihen, että tiedemaailma on muutoksen tilassa ja 261 00:24:23.890 --> 00:24:30.850 kehittyy ja tarkoitus ei ole ikään kuin vain toistaa niin sanotusti vanhoja 262 00:24:30.850 --> 00:24:36.200 ikiaikaisia viisauksia vaan lopulta päästä eteenpäin. 263 00:24:36.200 --> 00:24:44.720 Ja tiedemaailmassa opiskelu tähtääkin siihen, että tulevaisuudessa nykyiset opiskelijat 264 00:24:44.720 --> 00:24:50.510 kenties kumoavat opettajiensa näkemyksiä tai tarkentavat parantavat. 265 00:24:50.510 --> 00:24:59.920 Täsmentävät niitä tieteellisellä työllään ja toisaalta sitten tietysti. 266 00:24:59.920 --> 00:25:07.750 Tiedemaailmassa tuotettu tieto sitten välittyy asiantuntijoiden välityksellä. 267 00:25:07.750 --> 00:25:10.830 Tieteen ulkopuoliseen maailmaan. 268 00:25:10.830 --> 00:25:17.180 Mikä sekin on merkityksellinen seikka. 269 00:25:17.180 --> 00:25:24.880 No tässä lyhyesti tiedemaailmasta tiedeinstituutiosta ja. 270 00:25:24.880 --> 00:25:30.360 Näkisin nyt tämän riittävän kritis ajattelun ja tieteellisen 271 00:25:30.360 --> 00:25:32.760 kommunikaation kurssin osalta. 272 00:25:32.760 --> 00:25:36.520 Näistä asioista on sitten. 273 00:25:36.520 --> 00:25:40.920 Muualla enemmän luettavissa ja kuunneltavissa ja opiskeltavissa, 274 00:25:40.920 --> 00:25:45.480 mutta suhteessa nyt argumentaatio. 275 00:25:45.480 --> 00:25:51.790 Teoriaan kriittisen ajattelun tieteellisen kommunikaation ja tämä. Tämä varmastikin. 5.