WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.540 --> 00:00:05.990
Kriittinen ajattelu ja
tieteellinen kommunikaatio.

2
00:00:05.990 --> 00:00:16.160
Tiede.
No tällä videolla käsittelen.

3
00:00:16.160 --> 00:00:19.150
Tieteellistä kommunikaatiota.

4
00:00:19.150 --> 00:00:24.470
Ja se kytketään erityisesti
nyt tieteen tekemiseen.

5
00:00:24.470 --> 00:00:28.320
Ja jokseenkin tiiviisti käydään.

6
00:00:28.320 --> 00:00:33.990
Tieteellisen tutkimusprosessin vaiheet ja.

7
00:00:33.990 --> 00:00:39.390
Sitten lopuksi katsotaan hiukan
tieteellisiä arvoja ja tässä nyt on

8
00:00:39.390 --> 00:00:45.710
tiivistynyt 6 kohtaan
tutkimusprosessin suunnittelussa.

9
00:00:45.710 --> 00:00:49.310
Huomioitavat osat.

10
00:00:49.310 --> 00:00:57.870
Ja käyn kutakin näistä osaa hiukan
läpi ensiksi aiheen valinta ja

11
00:00:57.870 --> 00:01:05.630
ongelman muotoilu.
Sitten tutkimusmenetelmän valintaa.

12
00:01:05.630 --> 00:01:11.480
Aineiston hankintaa analyysiä
ja tulkintaa koskeva.

13
00:01:11.480 --> 00:01:19.230
Osa päätelmien tekeminen ja.
Tulosten käsittely.

14
00:01:19.230 --> 00:01:21.590
Tämmöinen tutkimusprosessin.

15
00:01:21.590 --> 00:01:25.750
Osien luettelo on jokseenkin tavanomainen.

16
00:01:25.750 --> 00:01:29.470
Hyvin usein metodologia
oppaissa tai metodioppaissa

17
00:01:29.470 --> 00:01:37.000
annetaan jokin tämän tapainen luettelo.
Tehtävistä asioista.

18
00:01:37.000 --> 00:01:42.080
Jotenka tässä nyt ei ole
mitään mitään kauhean erityistä.

19
00:01:42.080 --> 00:01:49.480
Mutta käyn läpi nämä.
Pyrkien liittämään nämä sitten.

20
00:01:49.480 --> 00:01:54.520
Lopuksi laadittavan raportin
kirjoittamisen ja osittain

21
00:01:54.520 --> 00:02:02.900
julkaisemiseenkin kytkeytyviin asioihin.

22
00:02:02.900 --> 00:02:04.710
No.

23
00:02:04.710 --> 00:02:09.830
Tutkimusprosessin suunnittelu,
jossa on päättänyt ryhtyä

24
00:02:09.830 --> 00:02:16.030
jotakin tutkimaan niin tietysti.
Liittyy.

25
00:02:16.030 --> 00:02:24.010
Aiheen valintaan ja se puolestaan
ongelman muotoilu on hyvin keskeisesti.

26
00:02:24.010 --> 00:02:29.490
Aihe voi olla jossain tapauksissa
sellainen, että se tulee

27
00:02:29.490 --> 00:02:32.810
ikään kuin annettuna ulkopuolelta käsin.

28
00:02:32.810 --> 00:02:37.970
Joillakin oppijaloilla on tapana
esimerkiksi opinnäytetöiden osalta, että

29
00:02:37.970 --> 00:02:44.550
sen nyt sitten tutkimusryhmän
johtaja antaa opiskelijalle.

30
00:02:44.550 --> 00:02:51.960
Tai professori ylipäänsä voi
antaa tutkimusaiheen opiskelijalle.

31
00:02:51.960 --> 00:02:59.680
Ja tulee sitten tehdä tehtävänannon
mukaisesti se tutkimus tai sitten tieteessä.

32
00:02:59.680 --> 00:03:04.880
Ylipäänsä saattaa olla niin
sanottuja tilaustutkimuksia.

33
00:03:04.880 --> 00:03:10.680
Saattaa olla yrityksen tilaama tutkimus
johonkin spesifiin kysymykseen liittyen.

34
00:03:10.680 --> 00:03:16.640
Tai sitten saattaa olla, että joku
säätiö tai muu organisaatiotila

35
00:03:16.640 --> 00:03:20.230
johonkin aihepiiriin liittyvän
tutkimuksen, jolloinka.

36
00:03:20.230 --> 00:03:24.160
Sitten aihepiiri on annettuna.

37
00:03:24.160 --> 00:03:30.480
Ja lopuksi ehkä hyvä mainita, että
erityisesti yhteiskuntatieteiden alalla on

38
00:03:30.480 --> 00:03:37.360
aika paljon sellaista tilaustutkimusta
tai selvitys työtyyppistä tutkimusta,

39
00:03:37.360 --> 00:03:45.400
joka nyt sitten on peräisin joltakin
julkiselta instituutiolta, kuten eduskunta

40
00:03:45.400 --> 00:03:49.560
tai hallitus saattaa antaa
tämmöisen tehtävänannon.

41
00:03:49.560 --> 00:03:53.140
Tai sitten jos tän ministeriöstä tulee.

42
00:03:53.140 --> 00:03:59.230
Pyyntö tutkii jotakin asiaa
tai selvittää jotakin asiaa.

43
00:03:59.230 --> 00:04:03.670
Voi olla kyse vaikuttavuusarvioinnista
tai tai sitten jostakin

44
00:04:03.670 --> 00:04:08.670
muusta tilannekatsauksesta
tai vastaavasta.

45
00:04:08.670 --> 00:04:13.870
Mutta on just erittäin tavanomaista,
että aihe valitaan itse ja

46
00:04:13.870 --> 00:04:18.200
tutkija itse päättää, että
mitä hän haluaa valita.

47
00:04:18.200 --> 00:04:20.230
Ja.

48
00:04:20.230 --> 00:04:25.470
Nyt on olemassa paljon sellaisia seikkoja,
jotka vaikuttaa siihen aiheenvalintaan.

49
00:04:25.470 --> 00:04:32.030
Saattaa olla esimerkiksi jokin.
Aihepiiri joka.

50
00:04:32.030 --> 00:04:35.470
Todennäköisemmin saa rahoituksen.

51
00:04:35.470 --> 00:04:38.630
Eli voi olla, että jokin
tutkimusaihepiiri on muodissa

52
00:04:38.630 --> 00:04:43.000
ja sitten tulee valituksi joku sellainen.

53
00:04:43.000 --> 00:04:49.420
Aihepiiri, johon todennäköisesti
saa sitten apurahaa.

54
00:04:49.420 --> 00:04:57.560
Mutta joskus sitten on niin, että
se motiivi ja valinta kohdistuu.

55
00:04:57.560 --> 00:05:03.920
Aiheeseen teoriapohjaisesti
ja aiemmasta tutkimuksesta.

56
00:05:03.920 --> 00:05:08.440
Nousee esille jotakin selvittämättömiä
kysymyksiä tai kenties jollakin

57
00:05:08.440 --> 00:05:14.200
tutkimusalalla on tutkittu sitä
aihepiiriä, mutta sitten jotakin tiettyä

58
00:05:14.200 --> 00:05:18.470
spesifiä kysymystä ei ole tutkittu.

59
00:05:18.470 --> 00:05:24.080
No saattaisi olla joku joku kysymys.

60
00:05:24.080 --> 00:05:29.480
Joka on saanut vastauksensa vaikkapa
eurooppalaisessa kontekstissa, mutta sitten

61
00:05:29.480 --> 00:05:35.560
samaa asiaa ei olla tutkittu vaikkapa
aasialaisessa kontekstissa tai jotain tällaista

62
00:05:35.560 --> 00:05:40.400
ja sitten ikään kuin hyvin samantapaista
tutkimusta saatetaan sitten tehdä, kun

63
00:05:40.400 --> 00:05:45.280
aiemmin on tehty ikään kuin laajentaa
sitten maantieteellisessä tai jossain muussa

64
00:05:45.280 --> 00:05:53.340
mielessä aihepiiriä tai.
Melkeinpä mikä hyvänsä.

65
00:05:53.340 --> 00:05:57.960
Laajennus uusi aihepiiri saattaa olla.

66
00:05:57.960 --> 00:06:06.230
Aiempaan tutkimukseen ikään kun
pohjautuvaa tai siitä inspiraationsa saava.

67
00:06:06.230 --> 00:06:11.350
Toisinaan sitten on niin, että
empiiriset havainnot eli maailmaa

68
00:06:11.350 --> 00:06:15.600
koskevat havainnot, joita joita on tehty.

69
00:06:15.600 --> 00:06:20.320
Sitten kiinnostavat tutkija ja ja hän
on saattanut huomata, että tästä aiheesta

70
00:06:20.320 --> 00:06:27.280
ei ole tehty tutkimusta tai
jostakin empiirisestä ilmiöstä.

71
00:06:27.280 --> 00:06:30.040
Ikään kuin huomaa, että tässähän on
jonkinnäköinen ongelma, jota voisi

72
00:06:30.040 --> 00:06:37.180
tutkimuksellisesti pyrkiä
käsittelemään ja niin edespäin.

73
00:06:37.180 --> 00:06:45.220
Nyt aihepiiri laajasti ottaen ei ole
aihe tai oppiala ei ole aihe ja on

74
00:06:45.220 --> 00:06:51.630
niin että.
Aihe on jokin hyvin muotoiltu.

75
00:06:51.630 --> 00:06:58.680
Erittäin rajattu asia.
Tätä on vaikea korostaa liikaa.

76
00:06:58.680 --> 00:07:02.280
Eli kun aihetta lähtee pohtimaan.

77
00:07:02.280 --> 00:07:08.880
Vaikkapa jossain opinnäytetyössä tai jonkun
kurssin suorituksessa, niin mikäli siinä on

78
00:07:08.880 --> 00:07:15.320
mahdollisuus itse valita aihetta, niin
sitä siihen kannattaa kyllä ryhtyä.

79
00:07:15.320 --> 00:07:23.370
Hyvissä ajoin ja ottaa aikaa
siihen aiheen valintaan.

80
00:07:23.370 --> 00:07:29.800
No aihe tarkkaan ottaen
ei ole se mitä tutkitaan.

81
00:07:29.800 --> 00:07:35.400
Aiheita on olemassa siten
aiheesta aiheen piiristä.

82
00:07:35.400 --> 00:07:43.520
Pyritään löytämään jokin tutkittava
asia ja jokin ongelma, jota pyritään

83
00:07:43.520 --> 00:07:47.760
selvittämään.
Ja kyse on siis tiedollisesta ongelmasta.

84
00:07:47.760 --> 00:07:50.840
Se asia ei välttämättä
ole maailmassa ongelma.

85
00:07:50.840 --> 00:07:56.840
Se maailmassa oleva asia voi olla miten on.
Ilman.

86
00:07:56.840 --> 00:08:03.520
Ikään kuin ongelmaa siellä tai se ei ole
välttämättä maailman maailman asia problematisoida

87
00:08:03.520 --> 00:08:08.200
sitä, vaan se on tutkimuksellinen
asia esittää kysymys.

88
00:08:08.200 --> 00:08:13.360
Se voi olla, että mitä mitä
jokin on tai mikä joku ilmiö on?

89
00:08:13.360 --> 00:08:17.280
Miksi asia on niin kuin se on?

90
00:08:17.280 --> 00:08:22.280
Miten jokin asia toimii tai
miten ollaan päädytty johonkin

91
00:08:22.280 --> 00:08:26.830
tai miten joku on päätynyt johonkin?
Kuinka paljon?

92
00:08:26.830 --> 00:08:36.000
Jotakin on jossakin tai millainen
laatu jollakin asialla on.

93
00:08:36.000 --> 00:08:38.230
Ja.

94
00:08:38.230 --> 00:08:46.750
Tutkimusongelma on tärkeää itselleen
mielestäni muotoilla ihan eksplisiittisinä

95
00:08:46.750 --> 00:08:56.480
kysymyksenä ja ja kirjoittaa ihan
ylös kysymys, mitä aina harkitsee?

96
00:08:56.480 --> 00:09:01.030
Aiheesta tutkittavan.

97
00:09:01.030 --> 00:09:07.550
Ja sitten kun se on ulkoistettu
nähtäväksi, sen näkee itse ja sitten

98
00:09:07.550 --> 00:09:14.320
se on hyvä esitellä muille
seminaareissa usein on.

99
00:09:14.320 --> 00:09:18.800
Kohta, jossa esitellään ongelma ja sitten.

100
00:09:18.800 --> 00:09:25.360
Kollegojen kanssa keskustellaan
siitä ongelmasta käydään läpi.

101
00:09:25.360 --> 00:09:29.430
Siitä sitä ongelman luonnetta.

102
00:09:29.430 --> 00:09:35.430
Millainen se on luonteeltaan
ja ja niin edespäin.

103
00:09:35.430 --> 00:09:43.190
Erittäin tärkeää on siis pyrkiä
muotoilemaan se se ongelma.

104
00:09:43.190 --> 00:09:47.990
Eksplisiittisesti kirjallisessa
muodossa mieluusti.

105
00:09:47.990 --> 00:09:52.430
Ja kuvata sitä taustaa.
Mikä siinä ongelmassa on, mistä se tulee?

106
00:09:52.430 --> 00:09:59.390
Mitä siitä aihepiiristä on sanottu aiemmin?
Mihin se pohjautuu?

107
00:09:59.390 --> 00:10:04.550
Siis se kysymys.

108
00:10:04.550 --> 00:10:13.310
Ehkä tärkein asia tutkimusaiheen valinnassa
ja ongelman muotoilussa on rajaaminen.

109
00:10:13.310 --> 00:10:21.320
Eli maltitaan tehdä riittävän
paljon töitä, jotta saadaan rajattua.

110
00:10:21.320 --> 00:10:29.690
Aihe ja sitä koskeva kysymys niin
tiukasti kuin vain mahdollista.

111
00:10:29.690 --> 00:10:37.030
Ja rajaamisessa voi tehdä monenlaisia.

112
00:10:37.030 --> 00:10:42.790
Asioita sitä voi rajata
ikään kuin teoriaperspektiivin

113
00:10:42.790 --> 00:10:48.920
avulla tai sitten sitä aihetta voi rajata.

114
00:10:48.920 --> 00:10:54.520
Aineiston suhteen mitä
aineistoa tulee käyttämään.

115
00:10:54.520 --> 00:10:59.320
Tutkimuskysymyksessä voidaan
käsitteellisesti ottaa useammasta

116
00:10:59.320 --> 00:11:03.680
mahdollisesta asiasta vain yksi tai.

117
00:11:03.680 --> 00:11:08.190
Keskittyä johonkin osa
asiaan ja niin edespäin.

118
00:11:08.190 --> 00:11:14.960
Ja sanottakoon nyt käytännössä
tää rajaamiskysymys on.

119
00:11:14.960 --> 00:11:21.320
Sellainen, jota jonka kanssa joudutaan
painimaan aivan opintojen alusta asti

120
00:11:21.320 --> 00:11:30.160
aina sinne tutkija, tutkijauralle
ja ja pitkälle sinne saakka.

121
00:11:30.160 --> 00:11:35.950
Ja tää on todella todella tärkeä
asia ja uskaltaisin arvata.

122
00:11:35.950 --> 00:11:42.430
Että jos opettajilta kysytään,
että mikä on keskeisimpiä asioita.

123
00:11:42.430 --> 00:11:46.990
Tutkimustyössä ja opin opintojen
aikana tutkimuksesta hahmottaa,

124
00:11:46.990 --> 00:11:50.890
niin tää rajaaminen nousisi esille.

125
00:11:50.890 --> 00:11:58.440
Ja ehkä niinku praktisesti vähän
tällainen metaforinen ajatus on, että jos.

126
00:11:58.440 --> 00:12:02.520
Kysyn opiskelijalta ensimmäistä.

127
00:12:02.520 --> 00:12:10.000
Ensimmäistä rajausta johonkin aihepiiriin,
että miten rajaisit tätä aihetta ja kysymystä

128
00:12:10.000 --> 00:12:18.510
ja sanoisin että että tästä
pitäisi ainakin 90% saada pois.

129
00:12:18.510 --> 00:12:24.230
Ja ja hyvin hyvässä tapauksessa
opiskelija saa sen 90%, jonka jälkeen

130
00:12:24.230 --> 00:12:30.390
sitten toiseksi tärkein asia
ja seuraa useimmiten tätä.

131
00:12:30.390 --> 00:12:33.320
Ja se on rajaaminen.

132
00:12:33.320 --> 00:12:38.840
Eli jälleen kerran joudutaan rajaamaan
ja usein tän ensimmäisen 90% jälkeen on

133
00:12:38.840 --> 00:12:46.480
syytä vielä tarkemman pohtimisen
jälkeen rajata 90% lisää siitä.

134
00:12:46.480 --> 00:12:52.230
Alkuperäisestä aiheesta pois.

135
00:12:52.230 --> 00:13:00.470
No tietyssä mielessä on ilman muuta
selvää, että tää 90% on on metafora

136
00:13:00.470 --> 00:13:06.270
tässä yhteydessä, mutta pointti lopulta
on, että äärimmäisen paljon pitäisi

137
00:13:06.270 --> 00:13:10.430
pystyä rajaamaan pois
ensimmäisestä ajatuksista.

138
00:13:10.430 --> 00:13:15.850
Tää on melkein aina näin.

139
00:13:15.850 --> 00:13:24.850
Ja osittain sitten tähän liittyy tää
rajaamiskysymykseen se muotoilu, että kun ruvetaan

140
00:13:24.850 --> 00:13:32.270
miettimään, että no mitä siitä tarkkaan
ottaen ollaan tarkastelemassa siitä aiheesta.

141
00:13:32.270 --> 00:13:37.190
Niin yksi asia, joka usein
aluksi voi olla epäselvää on se,

142
00:13:37.190 --> 00:13:41.600
että minkä tyyppisestä ongelmasta on kyse.

143
00:13:41.600 --> 00:13:45.640
Nyt on kyse tietenkin tiedollisesta
ongelmasta, kun tutkimuksen piirissä ollaan,

144
00:13:45.640 --> 00:13:50.680
mutta onko kyse siitä, että me emme tunne
sitä ilmiötä, että tarvitsee ja tarvitsee

145
00:13:50.680 --> 00:13:54.640
kuvausta eli se pitäisi
kuvata jostakin asiasta?

146
00:13:54.640 --> 00:14:00.560
Voidaan kysyä, että mitkä ovat ne
ominaisuudet, jotka jotka jossakin asiassa on,

147
00:14:00.560 --> 00:14:06.710
jos vaikka kyseessä olisi
suomalaisten elämänlaatu, niin mitä?

148
00:14:06.710 --> 00:14:12.710
Mitä laatuja mitä ominaisuuksia
suomalaisten elämässä on?

149
00:14:12.710 --> 00:14:16.040
Saatettaisiin olla kiinnostuneita.

150
00:14:16.040 --> 00:14:22.240
Asioiden välisistä suhteista esimerkiksi
millainen ympäristö on otollisin

151
00:14:22.240 --> 00:14:27.720
hyvälle elämälle tai onnelliselle
elämälle tai sellaiselle saattaisi olla

152
00:14:27.720 --> 00:14:33.670
jokin suhde tai minkälainen
suhde vaikkapa vanhempien.

153
00:14:33.670 --> 00:14:38.190
Koulutustaustalla on sitten
heidän taipumukseen kannustaa

154
00:14:38.190 --> 00:14:42.680
jälkeläisiään harrastamaan tai.

155
00:14:42.680 --> 00:14:47.280
Urheilemaan tai tekemään jotain
muuta ja tän tyyppisiä asioita.

156
00:14:47.280 --> 00:14:54.190
Eli me voidaan niinku pyrkiä
kuvaamaan jotakin todellisuuden osaa.

157
00:14:54.190 --> 00:15:02.030
Toisaalta sitten meillä saattaa olla käytössä
jo kuvauksia jostakin aiheesta ja ollaankin

158
00:15:02.030 --> 00:15:08.350
kiinnostuneita jonkin tapahtuman
tai ilmiön tai asian selittämisestä.

159
00:15:08.350 --> 00:15:14.800
Ja tää on miksi
tyyppinen kysymys? Ja.

160
00:15:14.800 --> 00:15:19.190
Nähdäkseni näyttää siltä,
että yhteiskuntatieteiden.

161
00:15:19.190 --> 00:15:25.790
Piiriin tulevilla
opiskelijoilla on aluksi varsin.

162
00:15:25.790 --> 00:15:31.390
Kova tarve selittää ilmiöitä
tai löytää selityksiä asioille

163
00:15:31.390 --> 00:15:37.950
ja ja vastata miksi kysymyksiin ja.
Tää on ehkä.

164
00:15:37.950 --> 00:15:43.510
Hyvin luonteva.
Luonteva kysymys tai ajatus.

165
00:15:43.510 --> 00:15:48.030
Voi olla, että halutaan selvittää, että
miten jokin vaikuttaa johonkin tai mikä

166
00:15:48.030 --> 00:15:54.230
vaikuttaa mihinkäkin tai mitä
vaikutuksia jollakin asialla on.

167
00:15:54.230 --> 00:16:02.520
Tää on niinku selittämistä koskeva asia
ja nyt sitten selittämisen luonne on oma.

168
00:16:02.520 --> 00:16:08.560
Oma asiansa, että millainen?
Asia selittäminen on.

169
00:16:08.560 --> 00:16:13.120
Tässä nyt mainitsin, että
selittäminen on kausaalinen asia,

170
00:16:13.120 --> 00:16:16.240
että tässä on kyse syy
ja seuraussuhteesta.

171
00:16:16.240 --> 00:16:22.280
Itse asiassa voitaisiin ajatella hiukan
mutkikkaammin tästä selittämisestä,

172
00:16:22.280 --> 00:16:25.790
että selittäminen on joukko erityyppisiä.

173
00:16:25.790 --> 00:16:30.870
Mahdollisia tavoitteita
jonkun ilmiön käsittelemiseksi,

174
00:16:30.870 --> 00:16:35.200
joista syy-seuraussuhde on vain yksi.

175
00:16:35.200 --> 00:16:42.200
Tai kausaalinen course and effects
tyyppinen asia olisi vain yksi.

176
00:16:42.200 --> 00:16:49.040
Tavoiteltava asia, muun tyyppisiäkin
selitysmalli malleja on olemassa.

177
00:16:49.040 --> 00:16:54.000
Jos nimetään niin
funktionaalinen selvitysmalli tai.

178
00:16:54.000 --> 00:16:55.910
Aristoteles.

179
00:16:55.910 --> 00:17:02.390
Omassa selityksen ja selittämisen
teoriassaan puhui teleologisesta mallista

180
00:17:02.390 --> 00:17:07.790
eli jonkun tavoitteen
saavuttamiseksi tehdyt toimenpiteet.

181
00:17:07.790 --> 00:17:14.870
Telos päämäärää vetoinen
selittämismalli ja ja niin poispäin.

182
00:17:14.870 --> 00:17:18.510
Sitten nykyisin puhutaan
myöskin ihmistieteiden piirissä,

183
00:17:18.510 --> 00:17:22.080
toisinaan intentionaalisista
selityksistä eli.

184
00:17:22.080 --> 00:17:27.550
Inhimillistä toimintaa saatetaan
pyrkiä selittämään hänen intensioidensa.

185
00:17:27.550 --> 00:17:31.950
Välityksellä eli jos pystytään selvittämään
se, että minkälaisia tarkoitusperiä

186
00:17:31.950 --> 00:17:36.640
toiminnalla on, niin sitten
se selittää sitä toimintaa.

187
00:17:36.640 --> 00:17:39.320
Kaikki selittämisen teoriat
ja nää selittämisen mallit ovat

188
00:17:39.320 --> 00:17:44.840
omanlaisiaan ja ne ovat jossain mielessä.

189
00:17:44.840 --> 00:17:53.040
Haastavia ehkä problemaattisia ja
myöskin sitten kriittisen punninnan.

190
00:17:53.040 --> 00:18:01.350
Arvoisia filosofisen kriittisen
punninnan näkökulmasta.

191
00:18:01.350 --> 00:18:09.070
No selittämistä koskevat kysymykset, mitä
vaikutuksia olisi kansalaispalkalla valtiontalouteen,

192
00:18:09.070 --> 00:18:12.190
jos tämmöinen kansalaispalkkajärjestelmä
otettaisiin käyttöön?

193
00:18:12.190 --> 00:18:17.550
Tää voisi olla tämmöinen, taloustieteellinen
tai yhteiskuntatieteellinen kysymys.

194
00:18:17.550 --> 00:18:21.910
Tai sitten meitä saattaisi kiinnostaa
koulutuspolitiikan piiristä.

195
00:18:21.910 --> 00:18:26.680
Mitä vaikutuksia lukutaidon
parantamisella on koulumenestykseen?

196
00:18:26.680 --> 00:18:31.070
Tai jotain tällaisia ja
idisoisi näissä se että.

197
00:18:31.070 --> 00:18:35.390
Esimerkiksi tässä jälkimmäisessä,
että jos lukutaito paranee,

198
00:18:35.390 --> 00:18:39.160
niin sitten sillä on
jonkun näköisiä seurauksia.

199
00:18:39.160 --> 00:18:43.110
Esimerkiksi koulumenestykseen tai.

200
00:18:43.110 --> 00:18:49.880
Mahdollisesti työllistymisen jossakin
vaiheessa tai johonkin muuhun asiaan.

201
00:18:49.880 --> 00:18:57.040
Näiden vaikutusten selvittäminen
on todella haastava puuha.

202
00:18:57.040 --> 00:19:03.960
Että ei näitä ei siis tavallaan voi tehdä
vain nojatuolissa näitä vaikutusarvioita

203
00:19:03.960 --> 00:19:09.240
tai syy-seuraussuhteiden selvittämiseen,
vaan että jossakin välissä täytyy tehdä

204
00:19:09.240 --> 00:19:16.160
ihan empiiristä tutkimusta, empiirisiä
havaintoja jonkun ja sitten sieltä pyrkiä

205
00:19:16.160 --> 00:19:21.310
sitten löytämään löytämään se vastaus.

206
00:19:21.310 --> 00:19:27.710
Selityksen vaatiminen on aika helppoa,
mutta olipa nyt oppiala mikä hyvänsä,

207
00:19:27.710 --> 00:19:35.270
niin selityksen tuottaminen
ei samalla tavalla ole helppoa.

208
00:19:35.270 --> 00:19:38.150
No nää liittyy empiiriseen tutkimukseen.

209
00:19:38.150 --> 00:19:44.040
Jotkut tutkimukset,
tutkimusalat ovat teoreettisia.

210
00:19:44.040 --> 00:19:47.520
Siellä tarkastellaan käsitteitä.

211
00:19:47.520 --> 00:19:52.440
Käsitejärjestelmiä, teorioita,
tällaisia teoreettisia aloja.

212
00:19:52.440 --> 00:19:58.320
Filosofia matematiikka on hyviä esimerkkejä
tai teoreettinen biologia tai teoreettinen

213
00:19:58.320 --> 00:20:04.710
kielitiede on toinen ehkä
vähän tuntemattomampia aloja.

214
00:20:04.710 --> 00:20:11.510
Mutta tavallaan puhtaasti teoreettisia
käsitteellistä tutkimusta ja käsitejärjestelmiä ja

215
00:20:11.510 --> 00:20:16.710
teorioita muodostavia tutkimus
tutkimusaloja on ihan kohtuullisen paljon.

216
00:20:16.710 --> 00:20:23.080
Näillä kullakin alalla voi olla sitten
linkkejä myöskin empiirisiin aloihin.

217
00:20:23.080 --> 00:20:27.840
Mutta.
Ja nyt sitten lähde tätä.

218
00:20:27.840 --> 00:20:33.630
Alojen alojen luonnetta ja niiden.

219
00:20:33.630 --> 00:20:40.350
Perspektiiviä avaamaan
tän enemmän enempää. No.

220
00:20:40.350 --> 00:20:45.190
Abstrakteja asioita voidaan tutkia
tarkastelemalla käsitteiden välisiä

221
00:20:45.190 --> 00:20:50.480
suhteita ja käsitejärjestelmiä
ja siellä sitten.

222
00:20:50.480 --> 00:20:53.680
Saatetaan käyttää.

223
00:20:53.680 --> 00:20:58.480
Matemaattis-logisia
välineitä metateoreettisia.

224
00:20:58.480 --> 00:21:05.480
Sellaisia piirteitä, jolla tutkitaan
joitakin käsitejärjestelmiä.

225
00:21:05.480 --> 00:21:09.400
Logiikan teoriat saattaisivat olla
sellaisia, että jos laajennetaan

226
00:21:09.400 --> 00:21:12.750
jotain standardilogiikan teoriaa.

227
00:21:12.750 --> 00:21:16.590
Uusilla käsitteistöillä niin
sitten tutkimusongelmana saattaa

228
00:21:16.590 --> 00:21:21.480
olla, että miten siellä
sitten uudella alalla.

229
00:21:21.480 --> 00:21:30.730
Ajatellaan joidenkin päättelyjärjestelmien
ominaisuuksista jotakin ja niin edespäin.

230
00:21:30.730 --> 00:21:33.160
No.

231
00:21:33.160 --> 00:21:40.360
Filosofiassa käsitellään hyvin
paljon teorioita ja käsitteitä

232
00:21:40.360 --> 00:21:44.120
puhtaasti teoreettisella tasolla.

233
00:21:44.120 --> 00:21:49.360
Ehkä tutkijoilla voi olla mielessään joku
intuitio siitä, että miten vaikkapa inhimillinen

234
00:21:49.360 --> 00:21:55.640
toiminta moraali, estetiikka tai joku vastaava
toimii ja sitten hän peilaa jotenkin ehkä

235
00:21:55.640 --> 00:22:00.990
epäsuorasti näitä kokemuksia, mutta
pohjimmiltaan voidaan ajatella.

236
00:22:00.990 --> 00:22:06.430
Joidenkin tutkimusten olevan
nimenomaan puhdasta teoria.

237
00:22:06.430 --> 00:22:12.880
Heidän merkitys suhteessa
empiiriseen tutkimukseen on se, että.

238
00:22:12.880 --> 00:22:18.830
Tuotetut käsitteet saattavat.
Olla.

239
00:22:18.830 --> 00:22:25.550
Työkaluja uusien empiiristen näköalojen
avaamisessa ja ikään kuin ne voidaan.

240
00:22:25.550 --> 00:22:33.080
Uusien käsitteiden avulla voidaan
saada tutkimuksellista polttoainetta.

241
00:22:33.080 --> 00:22:39.600
Ilmiöiden tarkasteluun
uudesta uusista näkökulmista.

242
00:22:39.600 --> 00:22:44.830
No teoriani käytännön välisestä suhteesta.
Puhutaan.

243
00:22:44.830 --> 00:22:48.840
Puhutaan aika paljon, mutta perusidea nyt.

244
00:22:48.840 --> 00:22:53.680
Teorian ja empiirisen
tutkimuksen välillä on se, että.

245
00:22:53.680 --> 00:23:01.960
Teoria on käsitejärjestelmä tai
käsitejärjestelmänä ikään kuin.

246
00:23:01.960 --> 00:23:11.680
Havaitsemisen mahdollistava väline
ja sen lisäksi se ohjaa havaitsemista.

247
00:23:11.680 --> 00:23:14.150
Johonkin tiettyyn asiaan.

248
00:23:14.150 --> 00:23:21.920
Teorioitten ja teoreettisten
käsitteiden avulla ikään kun nostetaan.

249
00:23:21.920 --> 00:23:25.520
Raaka havainnosta joitakin
piirteitä esille ja samalla

250
00:23:25.520 --> 00:23:33.870
sitten jotkin piirteet
jäävät taakse. No.

251
00:23:33.870 --> 00:23:44.600
Ilmiö kuten oppiminen on monimuotoinen
ja monialainen asia oppimisteoria.

252
00:23:44.600 --> 00:23:52.720
Oppimisteorioita on hyvin paljon, mutta yksi
tunnettu on tällainen palkkiota ja rangaistusten

253
00:23:52.720 --> 00:23:59.360
pohjalta muodostettu teoria, jossa idea on, että
vahvistamalla jotakin toivottua käyttäytymistä

254
00:23:59.360 --> 00:24:03.950
ja heikentämällä ei-toivottua
käyttäytymistä saadaan opetettua.

255
00:24:03.950 --> 00:24:09.070
Jotakin haluttuja asioita eli periaatteessa
antamalla palkkiota aina kun tekee tekee halutulla

256
00:24:09.070 --> 00:24:17.190
tavalla ja sitten rankaisemalla jollakin
tavalla ei-toivotun tuo käyttäytymisen jälkeen

257
00:24:17.190 --> 00:24:22.950
niin saadaan saadaan sitten
muokattua oppia johonkin suuntaan.

258
00:24:22.950 --> 00:24:28.080
Onhan tästä teoriasta voi
olla montaa mieltä, mutta.

259
00:24:28.080 --> 00:24:33.000
Perusidea siis on, että että on
tämmöinen niinku käsitteellinen.

260
00:24:33.000 --> 00:24:39.840
Järjestelmä palkkioiden ja
rangaistusten ja käyttäytymisen.

261
00:24:39.840 --> 00:24:44.440
Käsitteiden systeemi, jonka
jota sitten soveltamalla niin

262
00:24:44.440 --> 00:24:49.240
voidaan saada tai sitten
ei haluttuja asioita.

263
00:24:49.240 --> 00:24:54.480
Sitä voidaan tutkia ja sen
toimivuutta voidaan tutkia.

264
00:24:54.480 --> 00:25:01.000
No sitten filosofinen merkitysteoria
saattaisi olla esimerkiksi sanojen

265
00:25:01.000 --> 00:25:04.480
et miten sanat saavat
merkityksensä tai miten se toimii.

266
00:25:04.480 --> 00:25:09.520
Joku sellainen teoria
saattaisi olla semmoinen puoli.

267
00:25:09.520 --> 00:25:14.720
Arkinen teoria, jossa ajatus
on, että sanojen merkitykset ovat

268
00:25:14.720 --> 00:25:19.640
itse asiassa ne kohteet,
joihin sanoilla viitataan.

269
00:25:19.640 --> 00:25:25.870
Eli jos me ajatellaan, että meillä on
sana auto niin auto sanan merkitys on.

270
00:25:25.870 --> 00:25:30.990
Ne kohteet, johon sillä viitataan,
eli maailmassa tuolla teillä ja

271
00:25:30.990 --> 00:25:39.550
muualla pyörivät nelipyöräiset
itsestään kulkevat.

272
00:25:39.550 --> 00:25:45.710
Ajoneuvot ja sitten tällä merkitys
tätä merkitysteoriaa voidaan tutkia,

273
00:25:45.710 --> 00:25:52.790
että mitenkä hyvin se itse
asiassa nyt sitten saa haltuun.

274
00:25:52.790 --> 00:25:59.880
Merkitys termin eri piirteet.

275
00:25:59.880 --> 00:26:07.600
No joo, meritelmän
valintatieteellisessä tutkimuksessa.

276
00:26:07.600 --> 00:26:17.280
Jos lähtee eri oppialojen menetelmä oppaita
etsimään, niin huomaa hyvin nopeasti että.

277
00:26:17.280 --> 00:26:23.600
Kymmenillä ja sadoilla eri oppialoilla on
kullakin omanlaisiaan menetelmiä ja ne menetelmät

278
00:26:23.600 --> 00:26:31.250
saattavat poiketa toisistaan
ihan ihan valtavia valtavasti.

279
00:26:31.250 --> 00:26:39.180
Menetelmät kytkeytyy joihinkin
teorioihin ja teoriakokonaisuuksiin.

280
00:26:39.180 --> 00:26:44.790
Ja.
Kullakin oppialalla on.

281
00:26:44.790 --> 00:26:50.680
Niin eri aihepiireissä
omia vallitsevia menetelmiä.

282
00:26:50.680 --> 00:26:57.640
Eri menetelmillä tehdään erilaisia.
Asioita.

283
00:26:57.640 --> 00:27:01.760
Menetelmä on keino, jolla
saadaan vastattua kysymykseen.

284
00:27:01.760 --> 00:27:05.760
Ja idea siis on, että
seuraamalla menetelmää tuotetaan

285
00:27:05.760 --> 00:27:10.150
tietoa koskien tutkimuskysymystä ja.

286
00:27:10.150 --> 00:27:15.950
Tää menetelmä menetelmää
voidaan arvioida empiirisessä.

287
00:27:15.950 --> 00:27:20.510
Tutkimuksessa ajatellaan menetelmästä
kysyttävän sen validiteettia,

288
00:27:20.510 --> 00:27:28.590
eli että kertooko se ja antaako se
menetelmä todella sitä informaatiota,

289
00:27:28.590 --> 00:27:36.150
mistä sen pitäisi antaa
sitä informaatiota. Ja.

290
00:27:36.150 --> 00:27:45.360
Reliabiliteetti puolestaan
on menetelmän piirre.

291
00:27:45.360 --> 00:27:52.600
Jota tarkastellaan kun kysytään, että että antaako
se menetelmä luotettavasti ja systemaattisesti

292
00:27:52.600 --> 00:27:57.000
sitä samaa samankaltaista
informaatiota mitä sen pitäisi vai?

293
00:27:57.000 --> 00:28:02.480
Vai onko se epävarma siinä toiminnassa?

294
00:28:02.480 --> 00:28:06.750
No en mene näihin käsitteisiin.

295
00:28:06.750 --> 00:28:08.990
Juurikaan tätä syvällisemmin.

296
00:28:08.990 --> 00:28:13.350
Ehkä nyt validiteetistä voisi
sen verran antaa esimerkkiä, että

297
00:28:13.350 --> 00:28:18.960
että nähdäkseni aika
monella ihmistieteilijällä.

298
00:28:18.960 --> 00:28:24.870
Kun ihmisten ajattelua ja
toimintaa ja kokemuksia.

299
00:28:24.870 --> 00:28:29.070
Pyritään selvittämään, niin sitten
ajatellaan ensimmäiseksi, että no,

300
00:28:29.070 --> 00:28:35.270
että tehdäänpä nyt sitten haastattelu
haastatellaan ihmisiä ja saatetaan

301
00:28:35.270 --> 00:28:40.840
ajatella, että haastattelu
on hyvä menetelmä.

302
00:28:40.840 --> 00:28:49.870
Välillä ehkä kriittinen katse
olisi syytä suunnata siihen.

303
00:28:49.870 --> 00:28:56.800
Menetelmän menetelmän, että antaako
se todella ihmisten kokemuksista?

304
00:28:56.800 --> 00:29:00.120
Luotettavasti informaatiota vai ei?

305
00:29:00.120 --> 00:29:05.480
Nimittäin ihmistä voidaan ajatella
aika epäluotettavaksi tiedonantajaksi

306
00:29:05.480 --> 00:29:12.040
ja ihmistä voidaan ajatella myöskin
aika epäluotettavaksi omien kokemusten

307
00:29:12.040 --> 00:29:17.950
ja havaintojen tulkitsijaksi
ja tällöin sitten jos me.

308
00:29:17.950 --> 00:29:22.550
Vaikkapa oltaisiin kiinnostuneita ihmisten
havainnoista ja ja sitten tutkittaisiin

309
00:29:22.550 --> 00:29:31.590
sitä pelkästään haastattelumenetelmällä, niin
saisimme tietysti raportteja heidän havainnoistaan,

310
00:29:31.590 --> 00:29:38.110
mutta itse suhtaudun vähän skeptisesti,
että ovatko ihmiset kykeneväisiä raportoimaan

311
00:29:38.110 --> 00:29:43.070
luotettavasti omista omista havainnoista.

312
00:29:43.070 --> 00:29:51.470
No tän jälkeen tietysti metodologia
aspektista katsottuna, niin voidaan kysyä

313
00:29:51.470 --> 00:29:57.630
että että voitaisiinko haastattelumenetelmää
jotenkin kehittää ja saada siinä joidenkin

314
00:29:57.630 --> 00:30:02.150
keinojen avulla sitä validiteettia
nostettua eri vastausta.

315
00:30:02.150 --> 00:30:07.080
Tottakai voidaan pyrkiä tähän
ja siihen on olemassa keinoja.

316
00:30:07.080 --> 00:30:12.190
Mutta että pääasia että että
suhtaudutaan kriittisesti.

317
00:30:12.190 --> 00:30:18.440
Menetelmiä olipa ne
menetelmät mitä hyvänsä.

318
00:30:18.440 --> 00:30:25.560
Ja menetelmiin ei pidä ajatella suhtauduttavan
mekaanistisesti eli ajatuksena, että että

319
00:30:25.560 --> 00:30:32.600
se on sellainen automaattiveidi, jolla
nyt sitten maailmasta saadaan tietoa.

320
00:30:32.600 --> 00:30:34.650
Ja.

321
00:30:34.650 --> 00:30:41.550
On hyvä pohtia myöskin sitä, että mitkä ovat
ne kunkin menetelmän rajat, että minkälaisissa

322
00:30:41.550 --> 00:30:52.820
tilanteissa ja minkälaisin
reunaehdoin ne ovat toimivia.

323
00:30:52.820 --> 00:30:58.400
No empiirisessä tutkimuksessa
eli havaintoihin.

324
00:30:58.400 --> 00:31:01.520
Perustuvassa tutkimuksessa
eli maailmasta tehtäviin

325
00:31:01.520 --> 00:31:07.280
havaintoihin nojaavassa tutkimuksessa.

326
00:31:07.280 --> 00:31:11.760
Aineisto saattaa olla valmiina
tutkijalle käytettäväksi.

327
00:31:11.760 --> 00:31:20.560
On olemassa tutkimus valmiita
tutkimusaineistoja, joita on tuotettu ja kerätty.

328
00:31:20.560 --> 00:31:26.240
Esimerkiksi yhteiskunnallinen
tietoarkisto suomessa on sellainen.

329
00:31:26.240 --> 00:31:31.720
Ja nykyisin sitten tiedemaailma on
kehittynyt sillä tavoin, että eri

330
00:31:31.720 --> 00:31:37.120
aloille on tuotettu vapaasti
käytettävissä olevia aineistoja, joita

331
00:31:37.120 --> 00:31:43.040
tutkija sitten voi
ottaa oman tutkimuksensa.

332
00:31:43.040 --> 00:31:45.800
Käyttöön.

333
00:31:45.800 --> 00:31:49.560
Toisaalta tutkija on monesti kuitenkin
siinä tilanteessa, että aineistoa

334
00:31:49.560 --> 00:31:54.030
saatetaan joutua keräämään tai tuottamaan.
Eli.

335
00:31:54.030 --> 00:32:00.440
Saatetaan päätyä siihen, että ei
ole olemassa sellaista aineistoa.

336
00:32:00.440 --> 00:32:04.560
Jonka avulla voitaisiin vastata
kysymykseen, joka on aiemmin muotoiltu

337
00:32:04.560 --> 00:32:10.750
ja sitten huomataan, että
nyt on kerättävä se aineisto.

338
00:32:10.750 --> 00:32:17.510
Että aineisto on yksinkertaisesti
mitä hyvänsä sellaista materiaalia,

339
00:32:17.510 --> 00:32:21.270
joka signaloi jotakin todellisuudesta.

340
00:32:21.270 --> 00:32:30.430
Eli se on ikään kuin joku heijastuma siitä
todellisuudesta, jota halutaan tutkia.

341
00:32:30.430 --> 00:32:34.470
Ihmistieteissä aineisto voi
olla hyvin monen muotoista.

342
00:32:34.470 --> 00:32:37.600
Se voi olla tekstiä.

343
00:32:37.600 --> 00:32:43.040
Mutta se voi myös olla kuvia
tai videoita tai tilastoja.

344
00:32:43.040 --> 00:32:45.430
Saattaisi olla.

345
00:32:45.430 --> 00:32:53.510
Taide esineitä tai voitaisiin tutkia
elokuvia tai kuvataiteita tai tai niin

346
00:32:53.510 --> 00:33:00.430
edespäin.
Aineisto voisi olla kuvauksia.

347
00:33:00.430 --> 00:33:04.280
Inhimillistä toiminnoista.

348
00:33:04.280 --> 00:33:09.440
Jos vaikka oltaisiin kiinnostuttu lasten
leikkimisestä, niin niin se aineisto

349
00:33:09.440 --> 00:33:17.840
saattaisi koostua havainnoista, jota
on tehty vaikkapa päiväkodin pihalla

350
00:33:17.840 --> 00:33:24.520
lasten leikeistä ja se muoto voisi
olla videomuoto tai sitten ihan tutkijan

351
00:33:24.520 --> 00:33:29.030
omin silmin ja kormin
korvin tekemiä havaintoja.

352
00:33:29.030 --> 00:33:30.950
Tai.

353
00:33:30.950 --> 00:33:38.290
Vaan siellä on hyvin monenlaista
muustakin aineistosta kyse.

354
00:33:38.290 --> 00:33:42.690
Voisi periaatteessa olla vaikkapa
sellainen nykyajan teknologian

355
00:33:42.690 --> 00:33:47.680
mahdollistama aineiston
keruumenetelmä, jossa.

356
00:33:47.680 --> 00:33:54.400
Lapsille olisi annettu kännykkä ja sitten
siinä olisi joku tämmöinen seuranta.

357
00:33:54.400 --> 00:33:57.920
Moodi ja sitten seurattaisiin,
että miten paljon lapset liikkuvat

358
00:33:57.920 --> 00:34:02.960
leikeissään ja saataisiin
sitten satelliitti.

359
00:34:02.960 --> 00:34:07.830
Datan avulla aineistoa siitä, että
kuinka paljon lapset liikkuvat.

360
00:34:07.830 --> 00:34:11.960
Leikeissään toi tai niin poispäin.

361
00:34:11.960 --> 00:34:21.240
Teknologia tuo ne uusia aineistotyyppejä ja laajentaa
tulevaisuudessa erilaisia tutkimusmahdollisuuksia

362
00:34:21.240 --> 00:34:27.110
tavoilla, joita vielä
on vaikea edes kuvitella.

363
00:34:27.110 --> 00:34:35.240
No mutta jos nyt vaikka tutkisikin argumentointia
niin niin se aineisto saattaisi olla.

364
00:34:35.240 --> 00:34:42.440
Sosiaalisen median viestiä tai verkossa
käytyjä keskustelu aineistoja siinä voitaisiin

365
00:34:42.440 --> 00:34:48.720
tarkastella TV väittelyitä
tai jotain muita videoituja.

366
00:34:48.720 --> 00:34:51.870
Taltiointeja.

367
00:34:51.870 --> 00:34:56.430
Aineisto voisi olla lomaketyyppinen
tai kaavaketyyppinen.

368
00:34:56.430 --> 00:35:00.590
Se voisi olla virallinen
dokumentti tai asiakirja ja jostakin

369
00:35:00.590 --> 00:35:06.670
instituutiosta tai tai niin edespäin.

370
00:35:06.670 --> 00:35:13.230
Ja nyt se mikä aineisto valitaan niin tietysti
riippuu siitä, että mikä se kysymys on ja ja

371
00:35:13.230 --> 00:35:19.750
jos nyt sitten kysyttäisiin vaikkapa päätöksenteosta
eduskunnassa, niin sitten olisi luonteva

372
00:35:19.750 --> 00:35:27.190
pyrkiä löytämään sitä dataa, jotka
olisi taltioitu päätöksenteosta.

373
00:35:27.190 --> 00:35:32.550
Eli aineiston hankitaan tutkimuskysymykseen
vastaamiseksi ja ja riippuen siitä,

374
00:35:32.550 --> 00:35:37.750
että mikä se kysymys on niin
niin aineiston pitää seurata sitä.

375
00:35:37.750 --> 00:35:43.160
No jos ajatellaan, että
aineisto on hankittu.

376
00:35:43.160 --> 00:35:53.560
Ja sitten on aika ryhtyä töihin sen
tulkitsemiseksi, että mitä se aineisto merkitsee.

377
00:35:53.560 --> 00:35:57.870
Niin tulkitseminen on.

378
00:35:57.870 --> 00:36:04.640
Semmoinen kognitiivinen toiminto, johon
he on ehkä suhtaudutaan arkielämässä vähän.

379
00:36:04.640 --> 00:36:10.750
Väljemmin kuin tieteessä
tieteessä tulkintojen täytyy olla.

380
00:36:10.750 --> 00:36:16.790
Jotenkin tutkijasta riippumattomia siinä
mielessä, että tutkijan henkilökohtaiset

381
00:36:16.790 --> 00:36:23.830
ominaisuudet eivät määritä sitä,
että mitä joku miten joku aineisto

382
00:36:23.830 --> 00:36:26.510
sisällöksellisesti tulkitaan.

383
00:36:26.510 --> 00:36:35.160
Eli perusidea olisi, että mikäli.
Samaa aineistoa.

384
00:36:35.160 --> 00:36:42.720
2 tutkijaa tarkastelee samasta
teoreettisesta viitekehyksestä niin niiden

385
00:36:42.720 --> 00:36:48.480
tuottamat tai näiden tutkijoiden
tuottamat tulokset tai.

386
00:36:48.480 --> 00:36:52.990
Tulkinnat pitäisi olla
samansuuntaisia tai samat.

387
00:36:52.990 --> 00:36:56.880
Ja nyt jos olisi niin että.

388
00:36:56.880 --> 00:37:02.320
Aineistosta saa eri tulkinnat.

389
00:37:02.320 --> 00:37:04.560
Erittelyt olisi aivan päinvastaiset,
niin silloin se herättää

390
00:37:04.560 --> 00:37:07.840
kysymyksen, että mistä tämä johtuu?

391
00:37:07.840 --> 00:37:11.880
Onko kyse menetelmästä tai.

392
00:37:11.880 --> 00:37:15.840
Vai onko kyse niinku tutkijoiden?

393
00:37:15.840 --> 00:37:21.910
Kompetenssiasiasta hänen
kyvystään tehdä asiallisia.

394
00:37:21.910 --> 00:37:25.800
Tulkintoja ja niin edespäin.

395
00:37:25.800 --> 00:37:32.160
Tulkinnan periaatteet sitten voivat
vaihdella oppialasta ja teoriasta riippuen.

396
00:37:32.160 --> 00:37:35.640
Usein puhutaan suopeuden
periaatteesta, kun tulkitaan jotain

397
00:37:35.640 --> 00:37:40.200
tekstiä sillä idealla,
että kun ihmiset ovat.

398
00:37:40.200 --> 00:37:44.480
Välillä epäselviä puhumaan ja niin
saatetaan ajatella, että tulkitsijan pitää

399
00:37:44.480 --> 00:37:49.750
suhtautua suopeasti ja ei, ei
siis lukea kuin piru raamattua.

400
00:37:49.750 --> 00:37:53.790
Jos käytetään tällaista metaforaa.

401
00:37:53.790 --> 00:38:02.190
Saatetaan olla kriittisen.
Tulkinnan.

402
00:38:02.190 --> 00:38:07.990
Mukaisen ajatuksen kanssa liikkeellä tai
sitten vaikkapa pragmaditiikkateoriaa.

403
00:38:07.990 --> 00:38:13.510
Jos käytetään tätä esimerkkinä niin niin siellä
on sellainen maksimaalisen argumentiivisuuden

404
00:38:13.510 --> 00:38:20.510
periaate, jonka idea on siinä, että jos
on epäselvää niin niin että mitä puhujat

405
00:38:20.510 --> 00:38:24.830
tai kirjoittajat ovat esittäneet niin
sitten pyritään ikään kuin tulkitsemaan

406
00:38:24.830 --> 00:38:29.430
sillä tavoin, että saadaan
erimielisyysmaksimaalisesti esille ja erimielisyyden

407
00:38:29.430 --> 00:38:39.800
selvittäminen siellä.
Tulkinta ja analyysi ovat.

408
00:38:39.800 --> 00:38:45.820
Teorioihin kytkeytyviä asioita.

409
00:38:45.820 --> 00:38:54.140
No jos on saatu aineisto tulkittua ja
eriteltyä analyysimenetelmän avulla, niin

410
00:38:54.140 --> 00:39:01.360
on on sitten tavallaan perusteita
tehdä päätelmiä ja päätelmät.

411
00:39:01.360 --> 00:39:07.680
Ovat väitteitä, jotka ovat
vastauksia tutkimuskysymyksiin.

412
00:39:07.680 --> 00:39:16.120
Ja nää väitteet.
Ovat sellaisia, että niiden tulisi olla.

413
00:39:16.120 --> 00:39:23.160
Oikeutettuja sen tutkimusprosessin.
Myötä.

414
00:39:23.160 --> 00:39:29.550
Eli periaatteessa.
Voidaan ajatella, että tieteellinen tieto.

415
00:39:29.550 --> 00:39:36.590
On tuloksiltaan tämmöinen argumentti,
jossa on väite siten, että se vastaa

416
00:39:36.590 --> 00:39:42.920
tutkimuskysymykseen ja sitten
se se väite on perusteltu.

417
00:39:42.920 --> 00:39:50.470
Sillä datalla, joka on tavallaan uutettu
puristettu irti sieltä aineistosta.

418
00:39:50.470 --> 00:39:54.560
Ja tää on sitten oma
tämmöinen kognitiivinen.

419
00:39:54.560 --> 00:40:04.290
Siirto, joka tutkijan täytyy tehdä eli hän
päättelee sen tuloksen siitä aineistosta.

420
00:40:04.290 --> 00:40:06.570
Ja.

421
00:40:06.570 --> 00:40:11.750
Nyt tää suhdeperusteiden ja
väitteen välillä voi olla vahvempi

422
00:40:11.750 --> 00:40:15.790
tai heikompi, niin
kyse ei ole sellaisesta.

423
00:40:15.790 --> 00:40:21.310
Tavallisesti ei ole kyse ikään kuin
mekaanisesta tai absoluuttisesta

424
00:40:21.310 --> 00:40:24.670
pääte päättelystä tai perusteesta.

425
00:40:24.670 --> 00:40:31.000
Nyt sitten vain päätellään tämä johtopäätös,
vaan siinä tutkija voi joutua tekemään.

426
00:40:31.000 --> 00:40:38.550
Ikään kuin jonkun näköisiä yleistyksiä ja
mikäli hän on hyvällä tavalla sen aineiston.

427
00:40:38.550 --> 00:40:42.550
Muotoni muotoilut tämmöinen
yleistys on mahdollista.

428
00:40:42.550 --> 00:40:46.720
Tai sitten jos ei ole kyse yleistävästä.

429
00:40:46.720 --> 00:40:50.360
Johtopäätöksestä yleisestä
johtopäätöksestä vaan on

430
00:40:50.360 --> 00:40:54.640
kyse jostain spesifimmästä niin sitten.

431
00:40:54.640 --> 00:41:01.120
Perustelut antavat sitten
tukea jossain määrin siihen.

432
00:41:01.120 --> 00:41:09.090
Kyseiseen tutkimuskysymykseen
annettavaan vastaukseen.

433
00:41:09.090 --> 00:41:12.850
Tutkin tulisi olla itsekriittinen
tässä, että mitä miten paljon

434
00:41:12.850 --> 00:41:16.610
ne perustetaan, tuovat
siihen vastaukset tukea.

435
00:41:16.610 --> 00:41:25.170
Toisaalta sitten kun jos hiukan ennakoidaan
sitä raportointivaihetta, niin tutkijan

436
00:41:25.170 --> 00:41:34.280
on mahdollisuus antaa vastaus
ehdollisena tai rajattuna tai käyttäen.

437
00:41:34.280 --> 00:41:39.280
Nyt sitten jotakin reunaehtoja
eli saatetaan sanoa, että jollakin

438
00:41:39.280 --> 00:41:42.350
todennäköisyydellä asiat
ovat tällä ja tällä tavalla.

439
00:41:42.350 --> 00:41:47.360
Tai olettaen nyt nämä ja nämä reunaehdot.

440
00:41:47.360 --> 00:41:54.240
On vastaus kysymykseen tämä ja tämä ja niin edespäin
ja tällöin ikään kuin se perustelut ja väitteen

441
00:41:54.240 --> 00:42:01.400
välinen suhde on on kohdinen ja ja
tän väitteen sanotaanko kovuusastetta.

442
00:42:01.400 --> 00:42:06.240
Voi voi vaihdella sen mukaan, että
kuinka paljon perustelut antavat sille

443
00:42:06.240 --> 00:42:13.080
tukea, jos se data, joka
on saatu esille antaa vain.

444
00:42:13.080 --> 00:42:16.990
Pienen viitteen johonkin
asiaan, niin sitten se.

445
00:42:16.990 --> 00:42:22.790
Ikään kuin epävarmuus on hyvä
siihen lopputulemaan liittää.

446
00:42:22.790 --> 00:42:29.550
Tällöin ei tule esittäneeksi kovempia
perusteluja kuin mihin kovempia

447
00:42:29.550 --> 00:42:35.610
väitteitä kuin mihin
perustelut antavat tukea.

448
00:42:35.610 --> 00:42:43.090
Toisaalta sitten omaa omaa kerättyä
niin kun aineistoa ei pidä vähätelläkään.

449
00:42:43.090 --> 00:42:50.240
Eli sieltä rohkeasti pitäisi
sitten pystyä esittämään.

450
00:42:50.240 --> 00:42:53.920
Suhteessa perusteluiden
vahvuuteen sitten voimakkaitakin

451
00:42:53.920 --> 00:43:02.020
väitteitä, jos niihin on aihetta.

452
00:43:02.020 --> 00:43:07.660
Turusten käsittely tosiaan on sellaista,
että siinä on hyvä itsekritiikkiä.

453
00:43:07.660 --> 00:43:11.510
Harrastaa tulee.

454
00:43:11.510 --> 00:43:15.310
Pohtia, että minkälaisia
epävarmuuksia tässä on.

455
00:43:15.310 --> 00:43:22.320
Onko menetelmät olleet kenties sellaisia
joita kohtaan voi esittää kritiikkiä?

456
00:43:22.320 --> 00:43:30.720
Mitä rajauksia tutkimuksilla on joskus
tutkija ei tule ehkä miettineeksi.

457
00:43:30.720 --> 00:43:37.270
Asioita, jotka ovat oletettuina rajauksina.
Eli ne saattaa olla.

458
00:43:37.270 --> 00:43:40.960
Jotenkin omassa mielessä.

459
00:43:40.960 --> 00:43:46.840
Ääneen lausumattomia rajauksia
tai sitten ei ole hoksannut.

460
00:43:46.840 --> 00:43:51.870
Oman tutkimuksensa
tuloksien rajallisuutta.

461
00:43:51.870 --> 00:43:56.630
Ihan hyvä on miettiä tuloksista,
että miten niitä voisi täydentää.

462
00:43:56.630 --> 00:44:05.350
Mitä puutteita siellä on sitten niiden
niiden merkitystä on asiallista pohtia.

463
00:44:05.350 --> 00:44:10.990
Niin kuinka tärkeitä ne ovat suhteessa
teoriaan tai aiempaan tutkimukseen

464
00:44:10.990 --> 00:44:17.870
nähden tai miten yllättäviä
ne on ja ja sen tyyppisiä.

465
00:44:17.870 --> 00:44:24.110
Onko tulokset nyt sitten lopullisia
vastauksia esitettyihin kysymyksiin?

466
00:44:24.110 --> 00:44:30.720
Jääkö jotakin avoimeksi?
Onko jokin osa vielä vastaamatta?

467
00:44:30.720 --> 00:44:35.040
Miten ne suhtautuu muihin
tutkimuksiin muihin aloihin?

468
00:44:35.040 --> 00:44:37.510
Onko sillä merkitystä?

469
00:44:37.510 --> 00:44:42.390
Ihan kuin muuhun tieteelliseen
tietoon ja sitten mitä jatkokysymyksiä

470
00:44:42.390 --> 00:44:46.880
tuloksista voidaan,
voidaan kenties johtaa.

471
00:44:46.880 --> 00:44:53.840
Usein käy niin, että tutkimukset vastaavat
johonkin kysymykseen, mutta samalla.

472
00:44:53.840 --> 00:45:02.610
Tulee avanneeksi mahdollisuuden
esittää uusia kysymyksiä.

473
00:45:02.610 --> 00:45:08.590
No tämän jälkeen sitten.
Edellisessä.

474
00:45:08.590 --> 00:45:16.680
Tutkimuksessa.
On raportoitava se, mitä on tullut tehtyä.

475
00:45:16.680 --> 00:45:19.080
Niin pitää kertoa tutkimustuloksista.

476
00:45:19.080 --> 00:45:25.800
Muutoinhan se jää tutkijan tai
tutkijaryhmän sisäisiksi mielipiteen

477
00:45:25.800 --> 00:45:32.950
muodostukseksi ja se
ei ole tiedettä. Ja.

478
00:45:32.950 --> 00:45:39.910
Ajatusten välittäminen muille
on keskeinen tutkijan tehtävä.

479
00:45:39.910 --> 00:45:45.110
Tutkimusraportit ja julkaisut
vaihtelevat oppijalasta toiseen,

480
00:45:45.110 --> 00:45:51.390
jos tarkastelee luonnontieteen
tai taloustieteen.

481
00:45:51.390 --> 00:45:57.720
Tai.
Ihmistieteiden.

482
00:45:57.720 --> 00:46:03.640
Julkaisusarjoja niin niin ne julkaisut
näyttävät monesti erilaisilta.

483
00:46:03.640 --> 00:46:09.320
Luonnontieteissä on aika usein semmoisia
tiiviitä standardimuotoisia esityksiä,

484
00:46:09.320 --> 00:46:17.840
jossa ihan muutamassa sivussa 4 5 sivussa
sitten raportoidaan tutkimustulokset

485
00:46:17.840 --> 00:46:22.350
ja se muotomaa muutama
sivun teksti saattaa.

486
00:46:22.350 --> 00:46:30.760
Sisältää jopa useamman
vuoden työn. Ja.

487
00:46:30.760 --> 00:46:34.560
Ihmistieteissä sitten.

488
00:46:34.560 --> 00:46:40.240
Tutkimustulokset on vähän eri tyyppisiä
tai tutkimusjulkaisut on erityyppisiä.

489
00:46:40.240 --> 00:46:45.640
Saattaa olla monografioita, siis
kirjanmittaisia tutkimusprojekteja tai sitten

490
00:46:45.640 --> 00:46:55.520
ehkä tavallisiin on artikkeli,
jonka pituus tuolla 15 20 30 sivua.

491
00:46:55.520 --> 00:47:04.220
Tekstiä ja ja siihen sitten tiiviisti
kerrotaan, kerrotaan sitten tutkimustulokset.

492
00:47:04.220 --> 00:47:10.020
Että olennaista on seurata
jotakin oppialakohtaista mallia.

493
00:47:10.020 --> 00:47:13.660
Itse asiassa voidaan mennä vieläkin
tarkemmalle tasolle ja puhua

494
00:47:13.660 --> 00:47:19.760
journaali eli aikakausilehti
tasoisesta mallista.

495
00:47:19.760 --> 00:47:22.960
On hyvä kaivaa esille.

496
00:47:22.960 --> 00:47:33.030
Kiinnostavan oppialan joku journaali ja
sitten katsoa sieltä journalin useimmiten.

497
00:47:33.030 --> 00:47:40.110
Nettisivuilla julkaisemat kirjoitusohjeet
menettelytapa ohjeet sieltä sitten

498
00:47:40.110 --> 00:47:44.710
saa selville, että minkälaista
tekstiä siellä odotetaan.

499
00:47:44.710 --> 00:47:52.160
Journalissa on eri osastoja eli saattaa
olla että eri tyyppisiä kirjallisia.

500
00:47:52.160 --> 00:47:59.070
Töitä.
Löytyy eri osastoilta.

501
00:47:59.070 --> 00:48:04.150
Ja tutkimusartikkelit on yksi
tekstityyppi, jota jota esitetään.

502
00:48:04.150 --> 00:48:12.030
Mut sitten saattaa olla myöskin kritiikkiä,
arvioita ja semmoista muilta muilta tutkimuksia

503
00:48:12.030 --> 00:48:16.830
kohtaan ja ne on sitten oma
oma ikään kuin tekstilajinsa.

504
00:48:16.830 --> 00:48:21.590
Mutta jos on tehnyt omaa
tutkimusta, niin sitten seurataan

505
00:48:21.590 --> 00:48:27.910
tutkimus osa
tutkimusartikkeliosaston ohjeita.

506
00:48:27.910 --> 00:48:32.680
No tää kirjoittamisprosessi
on sellainen, että.

507
00:48:32.680 --> 00:48:34.550
Hyvinkin.

508
00:48:34.550 --> 00:48:42.710
Pitkälle ja hyvinkin menestyksekkäät
tutkijat joutuvat koko uransa ajan

509
00:48:42.710 --> 00:48:49.110
painimaan tän kirjoittamisen ja raportoinnin
suhteen ja ja käytännössä kaikki joutuvat

510
00:48:49.110 --> 00:48:54.000
ikään kuin taipumaan siihen, että
täydellistä kirjoittajaa ei ole.

511
00:48:54.000 --> 00:48:59.200
Ja osana tätä ilmiötä on aivan
tavan mukaista, että kollegoita

512
00:48:59.200 --> 00:49:03.910
pyydetään lukemaan ja
kommentoimaan kriittisesti.

513
00:49:03.910 --> 00:49:08.110
Omaa tutkimusraporttia tai
erilaisia kirjallisia töitä ja

514
00:49:08.110 --> 00:49:11.830
pyydetään kommentoimaan,
kommentoimaan niitä.

515
00:49:11.830 --> 00:49:19.830
Ja kollegoita oon syytä kiittää, mikäli
kritiikkiä ja punnitsevaa palautetta ja ehdotuksia

516
00:49:19.830 --> 00:49:28.750
saa, koska ne auttavat aivan
valtavasti siinä omassa työssä

517
00:49:28.750 --> 00:49:30.650
eli.

518
00:49:30.650 --> 00:49:36.710
Katsoa omaa tekstiä sen jälkeen,
kun joku on kommentoinut sitä, niin

519
00:49:36.710 --> 00:49:43.480
auttaa yleensä parantamaan
tekstiä merkittävällä tavalla.

520
00:49:43.480 --> 00:49:50.560
Ja seminaarit on keskeinen kohta
yliopisto-opiskelussa, jossa sitten opetetaan

521
00:49:50.560 --> 00:49:57.280
perusasioita ja sitten niissä hiotaan sitä
kirjoittamistaitoa, kommentointitaitoa,

522
00:49:57.280 --> 00:50:04.590
kriittistä ajattelutaitoa
aina vain pitemmälle ja.

523
00:50:04.590 --> 00:50:08.110
Tässä on sellainen vähän ehkä
psykologisesti ottaen sellainen

524
00:50:08.110 --> 00:50:11.640
paradoksi, että melkein kaikki.

525
00:50:11.640 --> 00:50:17.040
Ihmiset jossain mielessä tuntevat
sen oman tekstin näyttämisen ja

526
00:50:17.040 --> 00:50:20.040
varsinkin keskeneräisen
tekstin näyttämisen toiselle.

527
00:50:20.040 --> 00:50:26.680
Jotenkin vaikea kokee sen vaikeana
ja ja silti se pitäisi tehdä.

528
00:50:26.680 --> 00:50:34.790
Se kannattaisi tehdä jotta sitten sen
saisi paremmaksi sen tekstin muotoiltu.

529
00:50:34.790 --> 00:50:39.030
Ja huomioitua sitten lukioiden näkökulma.

530
00:50:39.030 --> 00:50:44.630
Se ehkä ei ole kauhean yllättävää että se.
On vähän vaikea.

531
00:50:44.630 --> 00:50:47.950
Se on jotenkin henkilökohtainen asia.

532
00:50:47.950 --> 00:50:54.950
Jotenkin siinä teksteihin tulee usein
suhtauduttua henkilökohtaisena tuotoksena ja sitten

533
00:50:54.950 --> 00:51:01.230
kritiikin saaminen voi tuntua jotenkin
henkilökohtaiselta loukkauksilta, vaikka tosiasiassa

534
00:51:01.230 --> 00:51:06.150
se ei sitä ole, se vain
kuuluu tähän pelin henkeen.

535
00:51:06.150 --> 00:51:08.880
Jos käytetään tällaista ilmaisua.

536
00:51:08.880 --> 00:51:14.030
Minusta sitä on verrattu
verrattavissa missä on verrattavissa.

537
00:51:14.030 --> 00:51:17.910
Taiteilijan tuomaan tuottamaan
teokseen, minkälaisen

538
00:51:17.910 --> 00:51:23.440
vastaanoton se saa arvelisin muusikoiden.

539
00:51:23.440 --> 00:51:29.160
Keikkojen jälkeen tai biisien
julkaisujen jälkeen odottavan valtavan

540
00:51:29.160 --> 00:51:33.470
jännittyneenä sitä, että
minkälainen se vastaanotto on.

541
00:51:33.470 --> 00:51:41.240
Ja samaan tapaan etenkin se
tuotos on tieteilijälle aika kova.

542
00:51:41.240 --> 00:51:48.670
Kova asia ja sitten vastaanotto kiinnostaa.
Tiede on.

543
00:51:48.670 --> 00:51:52.950
Instituutiona kriittinen ja siellä on
rakennettu erilaisia kritiikin tasoja, joista

544
00:51:52.950 --> 00:51:59.750
yksi on sitten se, että kun ja lähetetään
julkaistavaksi jotakin raportteja, niin

545
00:51:59.750 --> 00:52:07.190
sieltä sitten päätoimittaja
saattaa hylätä suoraan.

546
00:52:07.190 --> 00:52:12.510
Käsikirjoituksen ja ja sitten joutuu
miettimään, että mitä sille tekee.

547
00:52:12.510 --> 00:52:18.670
Tai sitten jos se näyttää
päätoimittajan mielestä mielekkäältä,

548
00:52:18.670 --> 00:52:23.400
niin se voi laittaa sen eteenpäin sitten.

549
00:52:23.400 --> 00:52:30.470
Muille arvioitsijoille, jotka
usein useimmiten nykyään ovat.

550
00:52:30.470 --> 00:52:41.130
Nimettömiksi jääviä arvioi arvioijia ja
jotka eivät tiedä kenen tekstiä he arvioivat.

551
00:52:41.130 --> 00:52:47.810
Usein saadaan torjunta, mutta toisinaan
käy niin, että pyritään korjaamaan aika

552
00:52:47.810 --> 00:52:54.680
paljonkin korjaamaan tekstiä,
muuttamaan sitä joskus sitten.

553
00:52:54.680 --> 00:53:01.710
Harvoin käy niin, että pienet
muutosehdotukset riittävät.

554
00:53:01.710 --> 00:53:06.840
Eli jos korjaa hiukan,
niin saa sen julkaistuksi.

555
00:53:06.840 --> 00:53:11.480
Ja erittäin harvoin ilmeisesti
käy niin, että ilman ilman mitään

556
00:53:11.480 --> 00:53:16.560
muutoksia tai korjauksia
hyväksytään julkaistavaksi.

557
00:53:16.560 --> 00:53:23.160
Niin en muista kenenkään maininneen,
että julkaisu olisi saanut julkaistuksi

558
00:53:23.160 --> 00:53:31.720
jonkun käsikirjoituksen
ilman mitään muutoksia.

559
00:53:31.720 --> 00:53:39.040
No lopuksi tuon esille tieteen funktion ja
tieteellisen tiedon tarkoitus on siis kuvata

560
00:53:39.040 --> 00:53:47.320
ja selittää maailmaa jotakin ilmiötä maailmassa
ja tää tieteellinen tieto ne kuvaukset

561
00:53:47.320 --> 00:53:54.160
ja selitykset, niin niiden yleisten
tieteellisten arvojen, tiedollisten arvojen tai

562
00:53:54.160 --> 00:53:57.080
episteemisten arvojen
mukaisesti tulisi olla.

563
00:53:57.080 --> 00:54:01.760
Sellaisia, jotka täyttää yleisyyden
objektiivisuuden, johdonmukaisuuden

564
00:54:01.760 --> 00:54:06.510
kriteerit, niin ne tulee
olla perusteltua ja totta.

565
00:54:06.510 --> 00:54:10.000
Siinä määrin kun.

566
00:54:10.000 --> 00:54:15.080
Totuutta pystytään tavoittamaan
tiedon tiedo tavoitellaan

567
00:54:15.080 --> 00:54:18.480
kattavuutta täsmällisyyttä, tarkkuutta.

568
00:54:18.480 --> 00:54:21.840
Sen pitäisi olla syvällistä.

569
00:54:21.840 --> 00:54:28.960
Selittäminen nähdäkseni viittaa
aika pitkälle tähän syvällisyyteen.

570
00:54:28.960 --> 00:54:37.520
Uutuus eli haetaan uutta tietoa, ei
pelkästään jauheta samaa asiaa moneen kertaan.

571
00:54:37.520 --> 00:54:42.240
Toisaalta sitten aiempiakin
katsotaan ja niitä pyritään korjaamaan

572
00:54:42.240 --> 00:54:45.720
ja yleisesti ottaen
tieteelliseltä tiedolta.

573
00:54:45.720 --> 00:54:50.470
Toivotaan varmuutta,
että se on luotettavaa.

574
00:54:50.470 --> 00:54:53.560
Nyt on tietysti niin, että.

575
00:54:53.560 --> 00:54:57.760
Tieteellistä tietoa on hyvä
ajatella sellaisena ikään kuin

576
00:54:57.760 --> 00:55:03.200
muuttuvaisena asiana siinä mielessä, että.

577
00:55:03.200 --> 00:55:06.720
Se tiedon kokonaisuus on
jatkuvasti muutoksen liikkeessä.

578
00:55:06.720 --> 00:55:13.240
Koko aika tulee uutta julkaisua.
Uutta tietoa tuotetaan.

579
00:55:13.240 --> 00:55:22.810
Aiempi tutkimus saattaa.
Saada tarkennuksia tai täsmennyksiä.

580
00:55:22.810 --> 00:55:25.210
Saattaa löytyä uusia perusteluita.

581
00:55:25.210 --> 00:55:32.250
Uusia selityksiä saatetaan
huomata yhteyksiä asioiden välillä.

582
00:55:32.250 --> 00:55:36.150
Tässä otetaan korjata vanhoja.

583
00:55:36.150 --> 00:55:43.310
Virheitä virheellisiä tulkintoja
tai päätelmiä ja niin edespäin.

584
00:55:43.310 --> 00:55:49.270
Yksittäinen tutkimus voi olla
hyvin pientä asiaa koskeva seikka.

585
00:55:49.270 --> 00:55:58.100
Tärkeä on kuitenkin se, että ne pienetkin
edistysaskeleet ovat laadukkaita.

586
00:55:58.100 --> 00:56:04.870
Ja se tieteellisen laatu
tieteellisen tiedon laatu.

587
00:56:04.870 --> 00:56:10.830
On aika suuri vaatimus, mutta se lähtee
aina sieltä tutkimuskysymyksen muotoilusta

588
00:56:10.830 --> 00:56:17.200
ja aiheen valinnasta, menetelmien
valinnasta ja niiden käytöstä.

589
00:56:17.200 --> 00:56:21.160
Selittämiseen tulkitsemiseen
ja niin edespäin koko se

590
00:56:21.160 --> 00:56:27.200
prosessi pitäisi olla erittäin harkittua.

591
00:56:27.200 --> 00:56:32.080
Ja tieteelliset edistysaskeleet
tyypillisesti ovat todella pieniä.

592
00:56:32.080 --> 00:56:35.560
Suuret mullistukset,
paradigman vaihdokset.

593
00:56:35.560 --> 00:56:39.870
Ne on todella
harvinaisia. Ja.

594
00:56:39.870 --> 00:56:44.270
Ne suuretkin mullistukset
edellyttävät, että siellä

595
00:56:44.270 --> 00:56:48.070
taustalla on paljon sellaista varmaa.

596
00:56:48.070 --> 00:56:55.280
Hyvinkin ehkä pieni pieniä
askeleita sisältäviä tutkimuksia.

597
00:56:55.280 --> 00:57:02.360
Ainoastaan sillä tavoin tiede edistyy
ainoastaan näiden arvojen seuraamisella.

598
00:57:02.360 --> 00:57:06.080
Saamme merkittävää tietoa maailmasta.