WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.590 --> 00:00:09.750 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio retoriikkaa osa 2. 2 00:00:09.750 --> 00:00:16.430 Tällä videolla käsittelen retoriikkaa modernin modernimmasta näkökulmasta 3 00:00:16.430 --> 00:00:20.990 verrattuna tuohon ensimmäiseen osaan, jossa. 4 00:00:20.990 --> 00:00:26.800 Pääosa käsitteistä ja ajatuksista pohjautuu suorempaa. 5 00:00:26.800 --> 00:00:33.030 Antiikin kreikan ja rooman retoriikkaan. 6 00:00:33.030 --> 00:00:36.670 Nyt sitten mennään moderniin retoriikkaan. 7 00:00:36.670 --> 00:00:40.390 Sen verran voisi tässä historiaa. 8 00:00:40.390 --> 00:00:47.430 Nopeasti käydä läpi, että retoriikan asema akateemisessa koulutuksessa on 9 00:00:47.430 --> 00:00:53.990 vaihdellut antiikin ja nykypäivän välillä kovastikin jossakin vaiheessa retoriikka 10 00:00:53.990 --> 00:01:01.950 oli ilman muuta osa koulutusta akateemista koulutusta länsimaisessa traditiossa 11 00:01:01.950 --> 00:01:09.470 sitten uudella ajalla retoriikan. Rooli vähän hiipui. 12 00:01:09.470 --> 00:01:16.470 Niin se modernin valistuksen ajan jälkeen ehkä nousi sitten esille sellaisia 13 00:01:16.470 --> 00:01:21.990 ajatuksia tieteentekemisestä, että sitä ei tarvita. 14 00:01:21.990 --> 00:01:28.920 Ehkä tietyntyyppinen skientistinen ajattelutapa. 15 00:01:28.920 --> 00:01:32.960 Valtasi alaa ja ja sen merkitys näkyy vähän pienempänä ja 16 00:01:32.960 --> 00:01:38.990 tuhatyhdeksänsataaluvun alkupuolella logiikan. 17 00:01:38.990 --> 00:01:44.670 Kehittymisen kannalta keskeiset askeleet modernin logiikan kehittyminen 18 00:01:44.670 --> 00:01:49.280 ehkä tuli hiukan suurempaa muotiin. 19 00:01:49.280 --> 00:01:54.880 Osana tieteellistä toimintaa, päättelyä, viestintää ja 20 00:01:54.880 --> 00:01:58.280 sitten retoriikan rooli sitten joutui. 21 00:01:58.280 --> 00:02:06.880 Retoriikka joutui vähän kapeampaan rooliin tuhatyhdeksänsataaluvun puolivälin jälkeen. 22 00:02:06.880 --> 00:02:12.030 Tuli sitten. Uutta nostetta retoriikan alaan. 23 00:02:12.030 --> 00:02:16.270 Se sitä ehkä sitten nosti esille. 24 00:02:16.270 --> 00:02:23.710 Toisaalta se, että huomattiin, että tää logiikka tai päättelyn teoria sellaisenaan ei, ei ole 25 00:02:23.710 --> 00:02:31.350 vielä riittävä kommunikaatio tai viestinnän teoria se ohittaa monet keskeiset. 26 00:02:31.350 --> 00:02:34.830 Viestinnän piirteet. 27 00:02:34.830 --> 00:02:40.590 Ja yksi näistä asioista, joka on ehkä ajateltavissa. 28 00:02:40.590 --> 00:02:45.870 Se standardi logiikan kannalta sokeaksi pisteeksi pisteeksi 29 00:02:45.870 --> 00:02:52.430 on niinku puhujan ja yleisön. 30 00:02:52.430 --> 00:02:58.200 Rooli tiedon tuottamisessa ja ehkä. 31 00:02:58.200 --> 00:03:04.960 Nyt sitten yleisön huomiointi retoriikan käsitteistössä. 32 00:03:04.960 --> 00:03:12.420 On aika keskeinen kun taas logiikan. Alalla ei. 33 00:03:12.420 --> 00:03:17.340 No nyt on ilmeisesti että että kun puhutaan viestinnästä niin yleisöjä 34 00:03:17.340 --> 00:03:23.960 on kovin kovin monenlaisia ja aristoteles antiikin aikana. 35 00:03:23.960 --> 00:03:26.260 Oman. 36 00:03:26.260 --> 00:03:31.760 Virhe käsityksen kanssa ehkä oli skeptinen sen suhteen, että. 37 00:03:31.760 --> 00:03:35.550 Mikä on logiikan rooli? 38 00:03:35.550 --> 00:03:41.510 Vakuuttavassa puheessa ja aristoteles ehkä ajatteli, että että suurelle yleisölle 39 00:03:41.510 --> 00:03:46.630 puhuttaessa niin ei kannata logiikkaa todistuksena niinkään käyttää. 40 00:03:46.630 --> 00:03:52.030 Ja voihan olla, että nykypäivänäkin jos ajatellaan vaikkapa tieteen popularisointia, 41 00:03:52.030 --> 00:03:57.720 niin että tämmöinen niinku totuuden tai tiukan. 42 00:03:57.720 --> 00:04:08.710 Todistuksen esille tuominen jonkun väittämän tuokseni ei saa yleisöä vakuuttuneeksi. 43 00:04:08.710 --> 00:04:15.630 Retoriikan piirissä aristelee mukaan, joka on siis jotain tieteen ulkopuolista asiaa. 44 00:04:15.630 --> 00:04:19.110 Paremminkin niin siellä ei kannata. 45 00:04:19.110 --> 00:04:23.400 Käyttää tosiaan loogisia todistuksia. 46 00:04:23.400 --> 00:04:27.760 Ihmiset eivät niitä ymmärrä jaksa seurata tai tai niin edespäin. 47 00:04:27.760 --> 00:04:34.630 Sen sijaan sitten tämmöistä yleistämistä retoriikan piirissä. 48 00:04:34.630 --> 00:04:43.550 Käytetään tää paradigma termi yksittäisistä tapauksista yleistetään muihin tapauksiin. 49 00:04:43.550 --> 00:04:50.630 Eli tavallaan assosioidaan jossakin tapauksessa toinen tapaus analytiikassa. 50 00:04:50.630 --> 00:04:57.710 Ahdistelen analytiikka teoksessa sitten induktio tarkoitti tämmöistä yleistystä, yksittäistapauksista, 51 00:04:57.710 --> 00:05:06.030 universaalimpaa suuntaan retoriikan piirissä tämmöistä tiukkaa diduktiivista todistavaa päättelyä 52 00:05:06.030 --> 00:05:11.720 vastaan se sitten tämmöinen vajavainen argumenttien entsyyma. 53 00:05:11.720 --> 00:05:15.880 Josta ääneen jätetään lausumatta jokin jokin oletus tai lähtökohta 54 00:05:15.880 --> 00:05:20.270 tai periaate, johon johon se argumentti nojautuu. 55 00:05:20.270 --> 00:05:26.440 No ehkä ahdistellinen ajatus niinku suuresta yleisöstä on hiukan. 56 00:05:26.440 --> 00:05:28.680 Neuiva. 57 00:05:28.680 --> 00:05:36.150 Eihän nykyaikana, ehkä ei muotoiltaisiin samaan tapaan kuin aristoteles ajatteli. 58 00:05:36.150 --> 00:05:45.990 Saim perelman. On modernin retoriikan keskeinen hahmo. 59 00:05:45.990 --> 00:05:51.720 1900. Luvun puolivälissä perelman. 60 00:05:51.720 --> 00:05:59.360 Ja locy alfred titica kirjoittivat teoksen uusi retoriikka. 61 00:05:59.360 --> 00:06:09.000 Sitten kirjoitti, toisen teoksen, joka on suomennettu nimellä retoriikan valtakunta. 62 00:06:09.000 --> 00:06:11.640 Näistä tätä retoriikan valtakuntaa suosittelen luettavaksi. 63 00:06:11.640 --> 00:06:22.050 Jos tää uusi retoriikka kiinnostaa. Perhemaan oli. 64 00:06:22.050 --> 00:06:29.190 Oikeuden ja oikeustilan tuntia. Ja hän. 65 00:06:29.190 --> 00:06:35.390 Lähestyi retoriikkaa sellaisella aikakaudella, jossa logiikan ja 66 00:06:35.390 --> 00:06:38.470 looginen päättely ja oikeudellinen argumentaatio. 67 00:06:38.470 --> 00:06:43.680 Ikään kuin tällaisena loogisena. Argumenttina. 68 00:06:43.680 --> 00:06:50.360 Oli oli vallitseva näkemys ja näki, että itse asiassa. 69 00:06:50.360 --> 00:06:56.200 Vaikuttava ja suostutteleva puhe on muutakin kuin logiikkaa 70 00:06:56.200 --> 00:07:00.030 ja ehkäpä logiikan rooli oli hänen mukaansa. 71 00:07:00.030 --> 00:07:04.510 Väärin ymmärretty. 72 00:07:04.510 --> 00:07:11.870 Ehkä toisaalta voidaan kriittisesti pohtia, että mikä tämä permanin logiikkanäkemys 73 00:07:11.870 --> 00:07:16.350 oli, mutta en lähde siihen sen kummemmin. 74 00:07:16.350 --> 00:07:22.230 Joka tapauksessa hedelman uudessa retoriikassa käsittelee valtavan 75 00:07:22.230 --> 00:07:27.280 määrän praktisia esimerkkejä erilaisista retorisista. 76 00:07:27.280 --> 00:07:29.760 Ilmiöistä erilaisia välineitä. 77 00:07:29.760 --> 00:07:33.270 Miten suostuttelu ja vakuuttava puhe? 78 00:07:33.270 --> 00:07:38.320 Voidaan muotoilla ja ja siinä on valtavasti kirjallista. 79 00:07:38.320 --> 00:07:41.720 Evidenssiä esimerkkejä. 80 00:07:41.720 --> 00:07:46.360 Joiden avulla voidaan hahmottaa vaikuttamista, mutta nostan 81 00:07:46.360 --> 00:07:51.390 nyt esille perhemanin filosofiasta muutamia. 82 00:07:51.390 --> 00:07:59.510 Seikkoja ja yks mielestäni tärkeää hahmotettava seikka on yleisön käsite ja 83 00:07:59.510 --> 00:08:07.590 pedelman jaottelee käsitteellisesti yleisön 2 luokkaan tai hän 84 00:08:07.590 --> 00:08:16.070 tekee erottelun nyt tarkkaan ottaen luokkia on enemmän, mutta hän erottelee yleisön 85 00:08:16.070 --> 00:08:21.870 partikulaariseen yleisöön ja toisaalta universaalin yleisöön. 86 00:08:21.870 --> 00:08:25.870 Ja tää partikulaarinen yleisö on on ikään kuin aktuaalinen 87 00:08:25.870 --> 00:08:29.590 yleisö, jolle puhe esitetään. 88 00:08:29.590 --> 00:08:35.280 Ja tää eroaa universaali yleisöstä joka on. 89 00:08:35.280 --> 00:08:38.990 Pellamani mukaan ehkä tämmöinen niinku filosofis. 90 00:08:38.990 --> 00:08:47.870 Tyyppinen yleisökäsitys, joka on puhujan mielestä tuottama konstruktio, spesialisteja 91 00:08:47.870 --> 00:08:54.200 tai joku idealisoitu yleinen universaali yleisö. 92 00:08:54.200 --> 00:08:58.280 Mut partikolanne yleisö. 93 00:08:58.280 --> 00:09:06.720 Se kelle puhe esitetään on on sellainen, jolle puhe on tarkoituksenmukaista. 94 00:09:06.720 --> 00:09:12.230 Adaptoida muokata. Siten, että huomioidaan. 95 00:09:12.230 --> 00:09:20.320 Yleisön arvojen ja mielipiteiden ja käsitysten kokonaisuus ja. 96 00:09:20.320 --> 00:09:26.040 Tämän tarkoitus on siinä, että lähtökohdaksi voitaisiin ottaa 97 00:09:26.040 --> 00:09:33.400 jos mahdollista niin yleisön ja puhujan. Yksi hyväksymät asiat. 98 00:09:33.400 --> 00:09:37.160 Eli jos on yhteistä pohjaa niin kannattaa siihen rakentaa. 99 00:09:37.160 --> 00:09:45.960 Mikäli mahdollista sen tavoitteen kannalta. Ja tää on nyt se. 100 00:09:45.960 --> 00:09:51.150 Puheen rakentajan semmoinen tietty lähtökohta. 101 00:09:51.150 --> 00:09:53.360 No. 102 00:09:53.360 --> 00:10:00.840 Argumentatiivisesti premissit tai lähtökohdat perusteet voidaan 103 00:10:00.840 --> 00:10:05.470 perelmanin mukaan jakaa 2 kategoriaan. 104 00:10:05.470 --> 00:10:13.350 Siellä on toisaalta todellisuuden luonteeseen vetoavat reaaliset lähtökohdat, 105 00:10:13.350 --> 00:10:18.750 joita perhemaan sitten jaottelee edelleen 3 alakategoriaan. 106 00:10:18.750 --> 00:10:23.840 Siellä on faktat totuudet ja oletukset. 107 00:10:23.840 --> 00:10:28.760 Näistä nää on joko yksittäisiä. 108 00:10:28.760 --> 00:10:33.640 Asioita koskevat seikat tai sitten semmoiset yleiset. 109 00:10:33.640 --> 00:10:37.800 Ehkäpä teoriat todellisuudesta. 110 00:10:37.800 --> 00:10:41.360 Tota todellisuutta koskevat teoriat ja sitten yleiset 111 00:10:41.360 --> 00:10:45.520 oletukset, faktuaalis tyyppiset oletukset. 112 00:10:45.520 --> 00:10:54.080 Toisaalta lähtökohdat sitten voivat sisältää arvoja, arvo, hierarkioita tai preferenssejä liittyviä 113 00:10:54.080 --> 00:11:04.560 asioita ja nää on ne siten erilaisen argumentityyppien rakennusaineistoa. 114 00:11:04.560 --> 00:11:08.310 No yleisön ohella. 115 00:11:08.310 --> 00:11:16.710 On skeeman käsite tärkeä myös persemanilla ja hän jakaa 116 00:11:16.710 --> 00:11:25.510 steemat 2 alaluokkaan, joista yksi on assosiaatioon perustuva skeema ja toinen 117 00:11:25.510 --> 00:11:29.160 dissosiaation perusteleva. 118 00:11:29.160 --> 00:11:34.760 Perustuvat skeemat ja assosiaatio on tavallaan asioiden yhdistämistä 119 00:11:34.760 --> 00:11:37.950 ja ja sitten dissosiaatio asioiden erottamista. 120 00:11:37.950 --> 00:11:46.310 Ja ja tää on niinku 2 perus tapaa käsitellä asioita ja tää perhemanin assosiaatioon 121 00:11:46.310 --> 00:11:51.430 perustuvat skeemat on jaoteltu hiukan tarkemmin siellä on. 122 00:11:51.430 --> 00:11:55.840 Niin sanotut kvasilogiset eli tämmöiset. 123 00:11:55.840 --> 00:12:02.160 Muka loogiset skeemat eli jotenkin sanotaan kun matemaattis loogisia kaavoja 124 00:12:02.160 --> 00:12:07.960 muistuttavat skeemat tai argumenttimuodot perilmani mukaan. 125 00:12:07.960 --> 00:12:14.160 Tosiasiassa aidossa argumentaatiossa ei koskaan ole. 126 00:12:14.160 --> 00:12:17.800 Ikään kuin loogisia skeemoja. 127 00:12:17.800 --> 00:12:20.050 Tarkkaan ottaen käytössä. 128 00:12:20.050 --> 00:12:24.870 Ja vaikkapa oikeudessa esitettävät loogisoloiset argumentit eivät 129 00:12:24.870 --> 00:12:30.070 koskaan täytä loogista semmoista tiukkaa kriteeristöä. 130 00:12:30.070 --> 00:12:34.570 Hänen mukaansa. 131 00:12:34.570 --> 00:12:41.490 Todellisuuden rakenteeseen perustuvat skeemat tämmöinen perhemanin ajatus, 132 00:12:41.490 --> 00:12:47.650 että todellisuudessa on tiettyjä rakenteita, jotka sitten voivat olla joko 133 00:12:47.650 --> 00:12:55.930 ikään kun peräkkäisiä toisiinsa liittyviä asioita, että jokin vaikkapa syy-seuraussuhde 134 00:12:55.930 --> 00:12:58.640 olisi tällainen segmentiaalinen skeema. 135 00:12:58.640 --> 00:13:02.430 Jossa joku aiheuttaa jonkin asian. 136 00:13:02.430 --> 00:13:06.590 K eksistentit eli tavallaan samaan aikaan toisiinsa. 137 00:13:06.590 --> 00:13:10.270 Jollakin tapaa liittyvät sisällöt. 138 00:13:10.270 --> 00:13:13.550 Nyt on niinku asioiden ja niiden ominaisuuksia tai asioita, 139 00:13:13.550 --> 00:13:18.710 joilla on niinku keskinäinen riippuvuussuhde. 140 00:13:18.710 --> 00:13:25.920 Sitten on todellisuuden rakennetta tuottavat eli eli puhuja voi niinku pyrkiä. 141 00:13:25.920 --> 00:13:31.360 Ikään kuin esittämään, että todellisuudessa on tietynlaiset. 142 00:13:31.360 --> 00:13:36.040 Piirteet annetaan esimerkkitapauksia tai otetaan käsiteltäväksi jokin 143 00:13:36.040 --> 00:13:41.840 spesifi tapaus tai sitten toinen on ikään kuin. 144 00:13:41.840 --> 00:13:45.710 Yrittää näyttää, että asiat ovat samankaltaisia tai analogisia. 145 00:13:45.710 --> 00:13:49.830 Luonteeltaan. 146 00:13:49.830 --> 00:13:54.510 Dissosiaatio, perustelu dissosiaatioskeemma on yksinkertaisesti 147 00:13:54.510 --> 00:13:57.030 asioiden erottaminen toisistaan. 148 00:13:57.030 --> 00:14:05.590 Eli ehkäpä jos puhe lähtee siitä lähtötilanteesta liikenteeseen, että jotkin asiat 149 00:14:05.590 --> 00:14:11.870 on yleisen näkemyksen mukaan kytkeytyneet toisiinsa, niin sitten dissosiaatioon perustuvan 150 00:14:11.870 --> 00:14:17.720 argumentti skeeman pohjalta voidaan pyrkiä tekemään erottelu 2 asian. 151 00:14:17.720 --> 00:14:20.190 Välillä. 152 00:14:20.190 --> 00:14:27.990 No jos ottaisi nopean esimerkin, että miten niinku keskustelussa voitaisiin 153 00:14:27.990 --> 00:14:34.080 tämmöistä assosiaatio ja dissosiaatio skeemoja käyttää hyväksi. 154 00:14:34.080 --> 00:14:44.290 Että joku saattaisi vaikkapa nyt ilmaston. Suhteen ja. 155 00:14:44.290 --> 00:14:49.810 Ilmaston ja säännöllisen suhteen tarkkaan ottaen niin nähdään jotenkin toisiinsa 156 00:14:49.810 --> 00:14:55.610 liittyvinä tai sitten toisistaan erotettavissa olevina asiana ja joku saattaisi 157 00:14:55.610 --> 00:15:02.470 vaikkapa nyt sitten olla sitä mieltä, että ilmastonmuutos. 158 00:15:02.470 --> 00:15:09.600 Ei nyt saa evidenssiä säätilasta, että kun. 159 00:15:09.600 --> 00:15:17.880 Sää on tietynlainen, niin niin se on vastoin sitten sitä tarinaa joka ilmastonmuutoksesta 160 00:15:17.880 --> 00:15:25.240 esitetään ja tällöin sitten sää ja ilmasto pyrittäisiin assosioimaan toisiinsa tiukasti ja 161 00:15:25.240 --> 00:15:30.630 kun niissä on tietynlaiset ominaisuudet niin ne ei ne ei sitten tue. 162 00:15:30.630 --> 00:15:33.590 Tarinaa ilmastonmuutoksesta. 163 00:15:33.590 --> 00:15:38.470 Mä sitten joku saattaisi tähän keskusteluun tuoda tämmöinen disso tämmöiseen dissosiatiivisen 164 00:15:38.470 --> 00:15:45.070 ajatuksen niin pyrkiä tekemään erotteluja sanomaan, että sää ja ilmasto eivät ole ikään 165 00:15:45.070 --> 00:15:51.270 kun toisiinsa kytkeytyviä tällä tavalla, vaan ne ne on erillisiä asioita ja näin voitaisiin 166 00:15:51.270 --> 00:15:55.800 ikään kuin jäsentää erimielisyyttä as. 167 00:15:55.800 --> 00:15:59.050 Sosiaation ja dissosiaation välillä. 168 00:15:59.050 --> 00:16:06.760 Tai jos ottaisi toisen esimerkin voisi olla vaikkapa tilanne jossa joku. 169 00:16:06.760 --> 00:16:10.510 Esittäisi moraalisesta. 170 00:16:10.510 --> 00:16:16.150 Kysymyksestä vaikkapa nyt aborttia koskevasta moraalisesta kysymyksestä, 171 00:16:16.150 --> 00:16:20.880 että että abortti on murha ja siinä. 172 00:16:20.880 --> 00:16:32.030 Sitten riistetään henki ihmiseltä ja assosioittaisiin niin kuin. 173 00:16:32.030 --> 00:16:40.070 Sikiön ja ihmisyyden välillä jokin jokin kytkös saatettaisiin sanoa, että ihmisyys 174 00:16:40.070 --> 00:16:49.080 ja ja ja sikiön olemassaolo ovat samaan aikaan olemassa oleva ko eksistentit ja sitten. 175 00:16:49.080 --> 00:16:51.920 Että koska näin on niin niin tuota noin niin on. 176 00:16:51.920 --> 00:16:57.470 Ilman muuta väärin väärin sitten riistää henki sikiöltä. 177 00:16:57.470 --> 00:17:02.750 Dissosiaatioon perustuva ajatus sitten tästä asiasta voisi olla se, että että että 178 00:17:02.750 --> 00:17:09.350 ihmisyys ja ja ja sikiö ei ole sama asia tai että sikiöllä ei ole ihmisen ominaisuuksia 179 00:17:09.350 --> 00:17:15.350 ja näin ollen sitten ne olisi toisistaan eroteltavissa. 180 00:17:15.350 --> 00:17:20.830 Joo, tässä ei siis oteta kantaa siihen, että miten se asia on, vaan tässä 181 00:17:20.830 --> 00:17:23.750 pyritään ikään kun hahmottamaan teoreettisella tasolla. 182 00:17:23.750 --> 00:17:33.610 Se se ajattelutapa käyttäjän assosiaation ja dissosiaation käsitteitä. 183 00:17:33.610 --> 00:17:40.170 No tää perhemonilainen ajattelutapa ja retoriikan traditio on on ollut 184 00:17:40.170 --> 00:17:45.810 aika voimakas viimeisen puolen 100 vuoden puolen vuosisadan aikana ja 185 00:17:45.810 --> 00:17:50.240 on tehty paljon niin sanotusti berlmanilaista. 186 00:17:50.240 --> 00:17:55.840 Retorista tutkimusta ja tarkasteltu puheita, puheita ja keskusteluja 187 00:17:55.840 --> 00:17:58.720 näiden perhemainin käsitteiden avulla. 188 00:17:58.720 --> 00:18:02.990 Ja nyt jos perjanma niin haluaa perehtyä niin niin tietysti pitää. 189 00:18:02.990 --> 00:18:08.310 Pitää tarkastella tarkastella tarkemmin permanin ajatuksia, mutta tästä 190 00:18:08.310 --> 00:18:13.480 saa hyvän käsityksen siitä, että mihin suuntaan tää. 191 00:18:13.480 --> 00:18:16.030 Retoriikka on mennyt. 192 00:18:16.030 --> 00:18:22.590 Ja näkisin, että sen rooli argumentaatioterioitten piirissä on aika 193 00:18:22.590 --> 00:18:27.950 merkittävä, koska berlman samoin kuin toisaalla. 194 00:18:27.950 --> 00:18:36.270 Olen tällä kurssilla mainittu stephen toolmin on ja kun tuoneet retoriikan ja argumentaation 195 00:18:36.270 --> 00:18:42.400 tutkimukseen paljon uutta käsitteistöä ikään kuin tuonne. 196 00:18:42.400 --> 00:18:46.680 Myöskin niiden vanhoja käsitteistöjä. 197 00:18:46.680 --> 00:18:51.350 Modernin moderniin keskusteluun. 198 00:18:51.350 --> 00:18:58.850 No lopuksi tästä retoriikasta. Lähden kysymään. 199 00:18:58.850 --> 00:19:06.760 Että mitä tämä retoriikka tutkimusalana on? Tarkoituksena. 200 00:19:06.760 --> 00:19:08.670 Hiukan kuvata. 201 00:19:08.670 --> 00:19:15.200 Retoriikan luonnetta ja nimenomaan modernin retoriikan luonnetta. 202 00:19:15.200 --> 00:19:17.790 Eli näkisin että. 203 00:19:17.790 --> 00:19:23.710 Että toki nämä klassiset retoriikan käsitteet, joita aiemmin käsittelin 204 00:19:23.710 --> 00:19:29.600 eetos logospaahtoista topos tän tyyppiset. 205 00:19:29.600 --> 00:19:34.560 Aiheet niin ne on ihan käyttökelpoista ja asiallista, mutta 206 00:19:34.560 --> 00:19:40.000 ehkä moderni retoriikan tutkimus nähdäkseni. 207 00:19:40.000 --> 00:19:42.070 Ansaitsee. 208 00:19:42.070 --> 00:19:52.970 Hiukan laveampaakin käsittelyä kuin pelkkä klassisten käsitteiden luettelo. 209 00:19:52.970 --> 00:19:56.090 Nykyisin määritelmiä on olemassa. 210 00:19:56.090 --> 00:20:02.410 Monenlaisia osa retoriikan määritelmistä on hyvin laveita. 211 00:20:02.410 --> 00:20:11.560 Siinä puhutaan niinku symbolien käytöstä ja viestinnästä kommunikaatiosta. 212 00:20:11.560 --> 00:20:16.560 Laidasta laitaan ja silloin ikään kuin retoriikka on aika ohuesti 213 00:20:16.560 --> 00:20:21.770 määritelty ja se sisältää aika paljon asiaa. 214 00:20:21.770 --> 00:20:28.050 Välttämättä ei sitten määritelmä sellaisena ole kovin informatiivinen, 215 00:20:28.050 --> 00:20:33.890 mut että jotakin voitaisiin yrittää kuitenkin määritelmällisesti 216 00:20:33.890 --> 00:20:39.070 täsmentää, jotta saadaan parempi käsitys. 217 00:20:39.070 --> 00:20:46.190 Jotkut sanovat, että retoriikka on symbolien tehokkaan käytön tutkimusta ja ja symbolit 218 00:20:46.190 --> 00:20:54.850 on melkein mitä tahansa merkkejä, joilla on jokin niinku merkitysrakenne. 219 00:20:54.850 --> 00:21:02.330 Ja myös puhutaan symbolien tehokkaasta käytöstä, niin silloin tietysti on kysymys, että että 220 00:21:02.330 --> 00:21:09.410 minkä suhteen tehokkaita ja tällöin kielenkäyttäjän tavoitteet tulevat kysymykseen ja näitä 221 00:21:09.410 --> 00:21:13.770 tällaisia kielenkäyttäjän tavoitteita voidaan luetella koko joukko. 222 00:21:13.770 --> 00:21:20.320 Ne voivat olla ikään kuin yhteisymmärryksen hakemista tai selkeyden tuottamista tai. 223 00:21:20.320 --> 00:21:24.960 Suostuttelu jonkun kannan taakse tai jonkun asian kaunis 224 00:21:24.960 --> 00:21:29.070 esittäminen tai tai jotain tän tyyppistä. 225 00:21:29.070 --> 00:21:35.590 Ja retoriikan hakulla sitten voidaan tehostaa viestintää ennen kaikkea, kun 226 00:21:35.590 --> 00:21:40.990 kyse on sitten lopulta systemaattinen tehokkaan kommunikaation välineiden ja 227 00:21:40.990 --> 00:21:48.910 menetelmien tutkiminen ja miten ihmisiä voidaan vakuuttaa? 228 00:21:48.910 --> 00:21:53.310 No retoriikan käsitteistöä. 229 00:21:53.310 --> 00:21:59.390 Voi miettiä monenlaisissa kommunikatiivisessa yhteydessä 230 00:21:59.390 --> 00:22:04.680 ja vaikkapa niin kun mainostaminen ja. 231 00:22:04.680 --> 00:22:07.880 Ihmisten taivuttelu jonkun kannan taakse. 232 00:22:07.880 --> 00:22:11.520 Tässä mainosten tapauksessa, että kannattaa ostaa jokin 233 00:22:11.520 --> 00:22:16.550 asia niin mainoksethan on niinku valtavan. 234 00:22:16.550 --> 00:22:21.430 Vaikutusvaltaisia siinä, että nää ihmiset ihmisten käyttäytyminen muuttuu 235 00:22:21.430 --> 00:22:27.000 mainosten myötä ja mainoksilla on iso iso rooli. 236 00:22:27.000 --> 00:22:29.370 Mutta. 237 00:22:29.370 --> 00:22:34.690 Näiden ohella tietysti symboleja käytetään monissa muissakin funktioissa 238 00:22:34.690 --> 00:22:41.510 ja näitä funktiota on hyvä hyvä mainita vähän enemmänkin. 239 00:22:41.510 --> 00:22:45.920 Mutta palataan siihen ihan hetken päästä. 240 00:22:45.920 --> 00:22:53.280 Retoriikan modernissa määritelmässä puhutaan ikään kuin retorisesta diskurssista tai retorisesta 241 00:22:53.280 --> 00:23:00.200 viestinnästä ja ja seuraavat 5 on aika tavanomaisia mainittavia seikkoja. 242 00:23:00.200 --> 00:23:07.320 Ensinnäkin nyt se on suunniteltu eli se on tarkoitettu jonkunlaiseksi. 243 00:23:07.320 --> 00:23:12.910 Se viesti eli suunnitelmallisesti käytetään jotakin termejä tai ilmaisuja. 244 00:23:12.910 --> 00:23:18.390 Vähän kielellisiä välineitä tai muiden symbolien symbolijärjestelmien 245 00:23:18.390 --> 00:23:22.710 mahdollistamia välineitä sen tavoitteen saamiseksi. 246 00:23:22.710 --> 00:23:27.190 Sitten tää aiemmin mainittu yleisön käsite nousee hyvin 247 00:23:27.190 --> 00:23:29.870 tyypillisesti retoriikan määritelmissä. 248 00:23:29.870 --> 00:23:34.110 Sen mukaan otetaan ne adaptoidaan yleisön nähden, eli se 249 00:23:34.110 --> 00:23:40.920 on jotenkin sen huomion yleisön huomioimisen. 250 00:23:40.920 --> 00:23:47.110 Edellyttämä asia tämä retorinen viestintä. 251 00:23:47.110 --> 00:23:51.910 Joo, ehkä tässä on hyvä hyvä ottaa esimerkki tähän, että mitä mitä 252 00:23:51.910 --> 00:23:56.270 tää retorisen tutkimuksen kannalta tarkoittaa. 253 00:23:56.270 --> 00:24:03.680 Esimerkiksi jos ajatellaan vaikkapa yhdysvaltain presidentin puhetta. 254 00:24:03.680 --> 00:24:12.560 Amerikkalaisille tai presidenttiehdokkaan puhetta amerikkalaisille niin. 255 00:24:12.560 --> 00:24:19.200 Olisi. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna. 256 00:24:19.200 --> 00:24:23.760 Varmaan usein luonteva ehkä herättää ihmetystä, että miksi 257 00:24:23.760 --> 00:24:28.720 näin sanotaan tai tai saatettaisiin. 258 00:24:28.720 --> 00:24:32.070 Ikään kun arvioida puhetta. 259 00:24:32.070 --> 00:24:38.240 Eurooppalaisten standardien mukaan yksinkertaistavaksi tai. 260 00:24:38.240 --> 00:24:44.480 Typeräksi jopa tai joksikin muuksi, mutta tää retorinen analyysi tällöin on on 261 00:24:44.480 --> 00:24:50.400 jäänyt huomiotta erityisesti tän yleisö aspektin näkökulmasta. 262 00:24:50.400 --> 00:24:56.960 Tosiasia on, että että tällaiset korkean tason poliitikot 263 00:24:56.960 --> 00:25:01.480 tyypillisesti nojautuu puheisiin, joiden. 264 00:25:01.480 --> 00:25:05.110 Kirjoittajina ja suunnittelijana on ammattilaiset. 265 00:25:05.110 --> 00:25:08.300 Ja ne. 266 00:25:08.300 --> 00:25:15.460 Ovat sellaisia, jotka erittäin suurella todennäköisyydellä tosiasiassa 267 00:25:15.460 --> 00:25:23.960 uppoavat tarkoitettuun yleisöön nähden. Ja näin ollen. 268 00:25:23.960 --> 00:25:29.560 Kun tehdään retorista analyysiä, niin yksi aspekti on on aivan ratkaisevan 269 00:25:29.560 --> 00:25:37.070 tärkeä ja se on se, että huomioidaan kenelle se on tarkoitettu. 270 00:25:37.070 --> 00:25:43.350 Ja mikäli tätä yleisöä ei ole huomioitu puheen analyysissä, niin sitten uskaltaisin sanoa, 271 00:25:43.350 --> 00:25:49.600 että et varsinainen analyysivetoisessa mielessä on jäänyt tekemättä. 272 00:25:49.600 --> 00:25:58.870 No kolmas piirre on inhimillisten tarkoitusperien huomio, huomioiminen ja. 273 00:25:58.870 --> 00:26:03.230 On niin, että jos me haluamme saada ihmiset vakuutumaan 274 00:26:03.230 --> 00:26:08.400 jostakin asiasta, niin silloin se motivoi. 275 00:26:08.400 --> 00:26:15.520 Motivoituminen johonkin asian taakse nojautuu tyypillisesti inhimillisiin piirteisiin 276 00:26:15.520 --> 00:26:22.950 eli on huomioitava se, että mitkä asiat ihmisiä liikuttavat. 277 00:26:22.950 --> 00:26:25.190 Ja. 278 00:26:25.190 --> 00:26:30.150 Mitä se aina kussakin tilanteessa on ja kunkin ihmisjoukon suhteen on niin se 279 00:26:30.150 --> 00:26:38.240 vaihtelee tietysti, mutta on aina tarkasteltava myöskin sitä. 280 00:26:38.240 --> 00:26:46.750 Inhimillisten tarkoitusperien kokonaisuutta kun arvioidaan retorista tehokkuutta. 281 00:26:46.750 --> 00:26:54.950 Neljäs retorisen viestinnän piirteistä liittyy tilannetajuun aikaan paikkaan 282 00:26:54.950 --> 00:26:56.840 ja. 283 00:26:56.840 --> 00:27:04.680 Historialliseen tai kulttuuriseen tilanteeseen nähden. 284 00:27:04.680 --> 00:27:13.270 Hyvä puhuja, tehokas puhuja aina kykenee. Sen tilanteen. 285 00:27:13.270 --> 00:27:21.270 Oivaltamaan oikealla tavalla ja tämä on hyvän retorisen viestinnän perusasioita. 286 00:27:21.270 --> 00:27:25.310 Modernin retoriikan näkökulmasta. 287 00:27:25.310 --> 00:27:30.030 Lopuksi retorinen viestintä on jotain sellaista, joka pyrkii 288 00:27:30.030 --> 00:27:37.520 suostuttelemaan saamaan yleisön taakseen. Eli kyse ei ole. 289 00:27:37.520 --> 00:27:41.440 Ikään kuin ilmaan jäävästä puheesta tai ilmaanjäävästä viestistä, 290 00:27:41.440 --> 00:27:48.750 vaan se pyrkii saamaan aikaiseksi jonkin. Jonkin hyväksynnän. 291 00:27:48.750 --> 00:27:58.560 Ja miten se onnistuu, niin se tietysti on. Retorisen tutkimuksen. 292 00:27:58.560 --> 00:28:01.800 Keskeisiä kysymyksiä. 293 00:28:01.800 --> 00:28:07.550 Mutta menen nyt äsken mainittuihin retoriikan sosiaalisiin funktioihin. 294 00:28:07.550 --> 00:28:10.670 Ja tää on minusta nyt hyvä niinku. 295 00:28:10.670 --> 00:28:16.150 Panna merkille, että mitä kaikkea modernin retoriikan. 296 00:28:16.150 --> 00:28:23.150 Näkökulmasta retoriikalla voidaan ajatella. Ensinnäkin. 297 00:28:23.150 --> 00:28:25.030 Siinä voidaan. 298 00:28:25.030 --> 00:28:30.430 Ajatella olevan funktioita, jotka ovat ehkä laveampia kuin 299 00:28:30.430 --> 00:28:34.150 pelkästään hyväksynnän saamisen saaminen. 300 00:28:34.150 --> 00:28:37.200 Eli voidaan ajatella, että. 301 00:28:37.200 --> 00:28:42.360 Kieli on inhimillisen yhteisön rakentamisen ylläpidon ja sen 302 00:28:42.360 --> 00:28:48.400 muuttamisen keskeinen väline, jolloinka saamme. 303 00:28:48.400 --> 00:28:55.200 Koko joukon ikään kuin uusia. Aspekteja retoriseen. 304 00:28:55.200 --> 00:29:02.060 Diskurssiin tai keskusteluun. Tarkasteltavaksi. 305 00:29:02.060 --> 00:29:09.630 Tässä on lueteltu. Ideoiden testaaminen voidaan yrittää. 306 00:29:09.630 --> 00:29:16.720 Testata yleisössä, että mitenkä tän tyyppinen uudenlainen ajattelutapa voisi. 307 00:29:16.720 --> 00:29:22.680 Onnistua jos muutetaan vaikka järjestelmää poliittisten järjestelmää tai yhteiskunnallista 308 00:29:22.680 --> 00:29:30.550 järjestelmää tai mitä mitä hyvänsä aihetta nyt sattuukaan olemaan käsillä. 309 00:29:30.550 --> 00:29:37.430 Voidaan ajaa asioita eli asianajaminen ei pyritä johonkin tavoitteeseen 310 00:29:37.430 --> 00:29:41.960 ja tässä sitten voidaan käyttää retorisia keinoja. 311 00:29:41.960 --> 00:29:46.760 Inhimilliseen toimintaan kuuluu valta ja. 312 00:29:46.760 --> 00:29:50.760 Vallankäyttö sen jakaminen. 313 00:29:50.760 --> 00:29:58.000 Ikään kuin kielellisen kielellisten keinojen avulla voidaan pyrkiä. 314 00:29:58.000 --> 00:30:03.800 Muuttamaan maailmankatsomusta ja jos saadaan esimerkiksi. 315 00:30:03.800 --> 00:30:08.590 Tietynlaiset kielelliset. 316 00:30:08.590 --> 00:30:15.310 Keinot menemään läpi yleisessä puhetavassa, niin sitten voidaan ajatella vallan käytön 317 00:30:15.310 --> 00:30:22.000 näkökulmasta, että on pystytty ikään kuin vaikuttamaan asioihin. 318 00:30:22.000 --> 00:30:32.560 Osoittaa tässä ehkä semmoisen esimerkin, että mitä tällä voisi niinku tarkoittaa. 319 00:30:32.560 --> 00:30:39.350 Viimeisten vuosikymmenien aikana. On ollut havaittavissa. 320 00:30:39.350 --> 00:30:49.520 Asiakas-termin yleistyminen ja sen käytön käyttöalan laajeneminen. 321 00:30:49.520 --> 00:30:56.880 Aiemmin asiakas on ollut ikään kuin osa puoli tämmöisessä taloudellisessa. 322 00:30:56.880 --> 00:31:03.190 Vaihdantatilanteessa eli on ollut myyjä ja asiakas. 323 00:31:03.190 --> 00:31:08.070 Ja on ymmärretty, että että asiakkuusroolina on sellainen, jossa 324 00:31:08.070 --> 00:31:14.190 ostetaan jotain ja vastineeksi annetaan rahaa. 325 00:31:14.190 --> 00:31:20.830 Mutta yhä uusille ja uusille aloille. Oon. 326 00:31:20.830 --> 00:31:27.120 Viety tämä asiakaskäsite ja nykyisin. 327 00:31:27.120 --> 00:31:31.680 On jokseenkin tavanomaista törmätä tilanteeseen, jossa 328 00:31:31.680 --> 00:31:39.800 opiskelija on ymmärretty asiakkaana. Tai. 329 00:31:39.800 --> 00:31:46.920 Vaikkapa terapeutilla on joku asiakas. Tai. 330 00:31:46.920 --> 00:31:52.160 Poliisilla on asiakas tai. 331 00:31:52.160 --> 00:31:55.950 Tai niin edespäin eli on. 332 00:31:55.950 --> 00:32:03.080 Aiemmin aika omituiselta kuulostavalta. Puhetapa asiakkuudesta. 333 00:32:03.080 --> 00:32:07.990 Jossain muualla on tullut hyvin tavanomaiseksi. 334 00:32:07.990 --> 00:32:14.870 Ja nyt tää on sikäli niinku kiinnostava tämmöinen puhetavan leviäminen, että 335 00:32:14.870 --> 00:32:23.550 että onko mahtanut ikään kuin samat piirteet, jotka liittyvät myyjän ja asiakkaan 336 00:32:23.550 --> 00:32:27.240 väliseen suhteeseen, niin myöskin sitten. 337 00:32:27.240 --> 00:32:32.550 Leviämässä näille muille aloille. Ja ehkäpä näin on. 338 00:32:32.550 --> 00:32:40.590 Olen siis spekuloida sellaisen idean kanssa, että että asiakkaalla on jonkin 339 00:32:40.590 --> 00:32:48.360 näköisiä oikeuksia, vaatimusoikeuksia koskien ostamaansa esinettä tai palvelua. 340 00:32:48.360 --> 00:32:55.640 Ja nyt voi olla, että monilla vaikkapa poliisin asiakkaaksi joutuvilla on on ehkä ajatus 341 00:32:55.640 --> 00:33:01.950 asiakkuudesta sellainen, että heillä olisi vaatimusoikeus palvelusta. 342 00:33:01.950 --> 00:33:05.640 Tai taisin ajatella että. 343 00:33:05.640 --> 00:33:10.400 Koulumaailmassa on kyse ikään kuin palvelutuotannosta 344 00:33:10.400 --> 00:33:15.120 jollekin asiakkaalle ja tällöin sitten. 345 00:33:15.120 --> 00:33:22.200 On velvollisuus ikään kuin. Tuottaa niitä palveluja. 346 00:33:22.200 --> 00:33:27.640 Asiakkaille ja sitten se myyjä asiakassuhde ja sen ominaisuudet saatetaan 347 00:33:27.640 --> 00:33:32.360 nyt pyrkiä siirtämään myöskin sinne ja täällä on tietysti semmoinen 348 00:33:32.360 --> 00:33:36.310 iso merkitys tämmöisellä asiakaspuheella. 349 00:33:36.310 --> 00:33:41.390 Että mikäli se asiakaspuhe tuo mukanaan näitä muita muita sitten 350 00:33:41.390 --> 00:33:47.350 myyjä asiakassuhteen piirteitä uusille aloille, niin nää uudet alat 351 00:33:47.350 --> 00:33:52.590 tulevat ikään kuin samanlaisen ideologisen. 352 00:33:52.590 --> 00:33:56.280 Käsittelyn alaiseksi kun. 353 00:33:56.280 --> 00:34:02.280 Aiempi tämmöiset kauppasuhteen myyjä asiakassuhteen. 354 00:34:02.280 --> 00:34:08.310 Piirteet. Ja. 355 00:34:08.310 --> 00:34:13.000 Tätä voisi ajatella jonkun näköisten ideoiden. 356 00:34:13.000 --> 00:34:18.360 Vallan leviämiseksi. Ja. 357 00:34:18.360 --> 00:34:22.760 Ikään kuin suhteiden kaupallistuminen voisi olla se 358 00:34:22.760 --> 00:34:35.150 asia, jossa joka tässä lopulta on kyse. No faktojen löytäminen. 359 00:34:35.150 --> 00:34:43.150 Retoriset ajattelukuviot. Välineet jolla? 360 00:34:43.150 --> 00:34:47.270 Sitten ajatuksia voidaan muodostaa tai. 361 00:34:47.270 --> 00:34:51.560 Ilmaista ovat myöskin keinoja. 362 00:34:51.560 --> 00:34:58.320 Löytää uusia faktoja tai tehdä päätöksiä jostakin asiasta. 363 00:34:58.320 --> 00:35:06.510 Esimerkiksi jos sattuu olemaan tilanne, jossa on erimielisyyksiä. 364 00:35:06.510 --> 00:35:11.990 Jonkun toimintatavan valitsemisen suhteen, niin puhuja voi joutua miettimään, että kuinka 365 00:35:11.990 --> 00:35:17.710 sitten nämä erimielisyydet huomioidaan ja kuinka ristiriidat huomioidaan ja kuinka ikään 366 00:35:17.710 --> 00:35:26.510 kuin voidaan yrittää ratkaista niitä ja ajattelukuviot voivat olla elimellisiä 367 00:35:26.510 --> 00:35:31.080 sellaisten ajattelutapojen tai faktojen löytämiselle. 368 00:35:31.080 --> 00:35:39.170 Jotka edesauttavat. Ikään kuin ymmärryksen kasvamista. 369 00:35:39.170 --> 00:35:45.890 Ja tiedon muodostamisen näkökulmasta voitaisiin tarkastella 370 00:35:45.890 --> 00:35:53.480 retoriikkaa siten, että kun on niin, että. 371 00:35:53.480 --> 00:36:02.560 Inhimillisen todellisuuden rakentuminen tapahtuu usein käyttäjän kielten ja viestintää. 372 00:36:02.560 --> 00:36:07.630 Niin. 373 00:36:07.630 --> 00:36:13.070 Voidaan ajatella muodostettavan uusia ajatuksia käyttäen 374 00:36:13.070 --> 00:36:17.920 erinäisiä kiireellisiä keinoja, jotka sitten. 375 00:36:17.920 --> 00:36:21.800 Voivat resonoida. 376 00:36:21.800 --> 00:36:28.430 Yleisön ymmärryksen kanssa niin, että tuotetaan uudentyyppistä tietoa. 377 00:36:28.430 --> 00:36:36.630 Ja jos ottaa nyt tästä nyt esimerkiksi, että tuolla mistä tässä voisi olla kyse? 378 00:36:36.630 --> 00:36:45.880 Yksi hyvin keskeinen kielen piirre on metafora eli kielikuva eli. 379 00:36:45.880 --> 00:36:49.640 Jostakin asiasta muodostetaan kielellinen kuva. 380 00:36:49.640 --> 00:36:57.320 Se on jotenkin samankaltainen tai analoginen tai jotain sellaista ja ajatellaan että. 381 00:36:57.320 --> 00:37:05.750 Se uusi asia on ymmärrettävissä vanhan avulla tällaisen kielikuvallisen sillan kautta. 382 00:37:05.750 --> 00:37:09.040 Joo. 383 00:37:09.040 --> 00:37:17.080 Yksi tämmöinen esimerkki, jota jota voi ajatella tässä olisi miettiä tämmöistä filosofista 384 00:37:17.080 --> 00:37:26.680 käsitettä, kun tieto ja tälläkin kurssilla tietoa on määritelty. 385 00:37:26.680 --> 00:37:31.840 Pohjautuen platonin tiedon määritelmään, mut sitten tiedon luonnetta 386 00:37:31.840 --> 00:37:37.160 voitaisiin ajatella myöskin hyvin erityyppisistä. 387 00:37:37.160 --> 00:37:39.410 Perspektiivistä käsin. 388 00:37:39.410 --> 00:37:43.750 Ja voitaisiin esimerkiksi ajatella, että minkälaisia metaforia tietoa 389 00:37:43.750 --> 00:37:48.430 voitaisiin liittää tai mitä niihin on liitetty. 390 00:37:48.430 --> 00:37:58.110 Ja ihan tietosana sisältää. Ajatuksen. 391 00:37:58.110 --> 00:38:04.400 Tai sanantie ja voisi ajatella että. 392 00:38:04.400 --> 00:38:10.760 Että tieto on tavallaan tie jostakin johonkin, eli se on käsitys siitä, 393 00:38:10.760 --> 00:38:16.390 että miten päädytään johonkin päämäärään ja sitten tähän. 394 00:38:16.390 --> 00:38:22.750 Ikään kuin päämäärä pääsy jotakin tietä pitkin tai reittiä 395 00:38:22.750 --> 00:38:27.280 pitkin voisi olla tietynlainen metaforinen. 396 00:38:27.280 --> 00:38:33.760 Aspekti koskien tietoa ja voitaisiin opetella, että tietoa määriteltäisiin 397 00:38:33.760 --> 00:38:42.000 jonkun näköisen ajatteluprosessin kaltaisena asiana, jossa. 398 00:38:42.000 --> 00:38:44.520 Jostakin päädytään johonkin ja tässä olisi tämmöinen 399 00:38:44.520 --> 00:38:51.840 niinku topologinen tai paikallinen. Paikkaa koskeva tai. 400 00:38:51.840 --> 00:38:57.350 Maaston muoto ja koskeva mahdollisuus ajatella tiedosta. 401 00:38:57.350 --> 00:39:02.870 Tai ihan eri metaforallis tiedon puu, jossa ajatellaan, 402 00:39:02.870 --> 00:39:05.990 että tieto pohjautuu johonkin. Se ei. 403 00:39:05.990 --> 00:39:08.990 Siinä on juuret jossakin siinä on runko oksisto. 404 00:39:08.990 --> 00:39:13.790 Siinä on kenties hedelmiä tai marjoja tai jotain tällaista ja siellä 405 00:39:13.790 --> 00:39:17.950 oksat haarautuvat sinne tällaisia rakenteita niin ikään kuin tällaista 406 00:39:17.950 --> 00:39:21.920 tiedon puun metaforaa käyttäen voitaisiin pyrkiä. 407 00:39:21.920 --> 00:39:25.800 Hahmottamaan tiedon luonnetta ja erityisesti metaforien kautta voitaisiin 408 00:39:25.800 --> 00:39:30.110 pyrkiä luomaan mielikuvia näkemyksiä siitä. 409 00:39:30.110 --> 00:39:35.550 Hyvin abstraktista asiasta, kun tieto ja ja muuttamaan kenties siitä, 410 00:39:35.550 --> 00:39:39.710 että miten tieto ymmärretään tai hahmotetaan. 411 00:39:39.710 --> 00:39:46.390 Ja vastaavasti sitten muussa inhimillisessä todellisuudessa ihmisen inhimillinen 412 00:39:46.390 --> 00:39:53.600 ymmärrys koskien todellisuutta ja varmaan myöskin. 413 00:39:53.600 --> 00:39:57.480 Erityisesti sosiaalista todellisuutta ajatellen, niin siellä voitaisiin 414 00:39:57.480 --> 00:40:05.520 käyttää metaforia, jolla muokata näkemyksiä maailmasta ja sitä kautta 415 00:40:05.520 --> 00:40:10.310 ja kenties muodostaa pohjaa ymmärtää maailmaa. 416 00:40:10.310 --> 00:40:13.840 Eli tietoa. 417 00:40:13.840 --> 00:40:17.040 Lopuksi sitten yks sosiaalinen funktio, joka retoriikkaan 418 00:40:17.040 --> 00:40:19.160 liittyy on sosiaalinen funktio. 419 00:40:19.160 --> 00:40:27.280 Voitaisiin nähdä, että yhteisön muodostaminen olisi tämmöinen tärkeä seikka eli. 420 00:40:27.280 --> 00:40:32.040 Retorisia keinoja retoristin keinojen avulla me voimme niin 421 00:40:32.040 --> 00:40:36.640 kun ylläpitää yhteisöllistä koheesiota. 422 00:40:36.640 --> 00:40:41.550 Varmaan aika tavanomaisia yhteisön. 423 00:40:41.550 --> 00:40:48.480 Keinoja oon yhteiset ja jaetut symbolit kielenkäyttötavat. 424 00:40:48.480 --> 00:40:55.480 Yhteinen tapa jäsentä ja hahmottaa todellisuutta käyttää samanlaista kieltä siinä todellisuuden 425 00:40:55.480 --> 00:41:02.600 kuvaamisessa ja ehkäpä navigoinnissa selittämisessä ja niin edespäin. 426 00:41:02.600 --> 00:41:11.230 Ja voisi olla esimerkiksi jokin uskonnollinen yhteisö, joka jonka asema saattaisi olla. 427 00:41:11.230 --> 00:41:17.390 Ikään kuin hyvin pienenä yhteisönä. 428 00:41:17.390 --> 00:41:24.030 Uhattu niin osa sitä ikään kuin yhteisön ylläpitoa ja sen koheesiota olisi yhteiset 429 00:41:24.030 --> 00:41:31.510 yhteinen kieli, joka sitten poikkeaa ehkä valta valtavirran kielestä. 430 00:41:31.510 --> 00:41:38.830 Tai sitten voisi olla jokin mikä tahansa muu yhteisö, jossa jossa tuota tarkasteltaisiin 431 00:41:38.830 --> 00:41:44.990 kieltä ja siis sille yhteiselle ominaista kieltä ja voitaisiin nähdä että että selkeästikin 432 00:41:44.990 --> 00:41:52.590 se kielenkäyttö tapa on tunnistettava merkki siitä siitä yhteisöstä ja sitä yhteisöä voitaisiin 433 00:41:52.590 --> 00:41:56.880 ylläpitää nimenomaan siellä siellä kielen. 434 00:41:56.880 --> 00:42:05.190 Jaetulla kielellä sen sanastolla ja sanaston käyttötahoilla. 435 00:42:05.190 --> 00:42:14.240 Ja jos nämä kaikki ikään kuin huomioidaan niin niin retoriikka. 436 00:42:14.240 --> 00:42:21.330 Verrattuna sellaiseen ajatukseen, että kyse on. 437 00:42:21.330 --> 00:42:23.950 Pilgasta retoriikasta. 438 00:42:23.950 --> 00:42:27.990 Niin silloin me väheksyttäisiin aika montaa inhimillisen toiminnan kannalta 439 00:42:27.990 --> 00:42:34.270 keskeistä keskeistä asiaa, jotka tässä nyt on juuri tullut mainittua 440 00:42:34.270 --> 00:42:40.630 retoriikan sosiaalisten funktioiden osalta. 441 00:42:40.630 --> 00:42:47.710 No monet näistä ajatuksista, joita tässä edellä olen esittänyt 442 00:42:47.710 --> 00:42:52.480 pohjautuvat james herrik nimisen. 443 00:42:52.480 --> 00:42:58.040 Retoriikon ajatuksiin, mutta päätän nyt tämän. 444 00:42:58.040 --> 00:43:05.920 Videon juuge kennedyn, joka on retoriikan historiaa tutkinut, niin hän määrittelee. 445 00:43:05.920 --> 00:43:12.110 Retoriikan seuraavasti, the energia inherent inmotion and fort. 446 00:43:12.110 --> 00:43:16.790 Sä smitsit through system of signs, including language to oters, 447 00:43:16.790 --> 00:43:23.710 to influence there descitions or actions. Ja olen kääntänyt tän. 448 00:43:23.710 --> 00:43:30.630 Muotoon retoriikka siis on merkkien kuten kielen järjestelmän avulla. 449 00:43:30.630 --> 00:43:35.350 Muille välitetty tunteiden ja ajattelun voima tarkoituksena 450 00:43:35.350 --> 00:43:39.520 vaikuttaa päätöksiin tai tekoihin. 451 00:43:39.520 --> 00:43:45.240 Ja tähän retoriikan määritelmään sisältyy aika paljon 452 00:43:45.240 --> 00:43:52.100 edellä olevista hyvin tiiviissä muodossa. 453 00:43:52.100 --> 00:43:58.550 Kenties tämä, tämä herättää ajatuksia. 454 00:43:58.550 --> 00:44:01.830 Tästä määritelmästä haluaisin. 455 00:44:01.830 --> 00:44:10.630 Nostaa esille tämän termin energy, jonka olen suomentanut voimaksi. 456 00:44:10.630 --> 00:44:18.750 Se voisi olla toki ajattelun energia tai tunteideni ajattelun energia, mutta 457 00:44:18.750 --> 00:44:25.430 valittiinpa nyt voima tai energia niin siinä on kyse eräänlaisista metaforisesta ilmaisusta. 458 00:44:25.430 --> 00:44:29.720 Se on jotain sellaista joka. Ehkä. 459 00:44:29.720 --> 00:44:32.750 Tavallisesti yhdistetään fysikaalisiin asioihin. 460 00:44:32.750 --> 00:44:38.910 Ja ja silloin niinku joku semmoinen potentiaali vaikuttaa asioihin. 461 00:44:38.910 --> 00:44:43.670 Ja tää on nyt metafora tietysti sen vuoksi tässä on tunteiden ja ajattelun 462 00:44:43.670 --> 00:44:50.960 voimasta tai energiasta tai niiden sisältämästä energiasta. 463 00:44:50.960 --> 00:44:53.560 On kyse. 464 00:44:53.560 --> 00:45:01.320 Niin tää ehkä nyt samalla tuo hyvän esimerkin tästä metaforisesta luonteesta metaforisuus 465 00:45:01.320 --> 00:45:07.960 ei ole lainkaan huono, vaan ajattelen että metaforat samoin kuin analogiat ja mallit ja 466 00:45:07.960 --> 00:45:16.360 muut vastaavat tällaiset ajatus välineet ovat elimellisiä inhimillisen ajattelun 467 00:45:16.360 --> 00:45:21.120 kehittymisessä, sen ilmaisussa ja ajatuksien välittämisessä. 468 00:45:21.120 --> 00:45:23.990 Ja. Siitä. 469 00:45:23.990 --> 00:45:29.270 Nyt sitten tämä itse retoriikan määritelmä on hyvänä esimerkkinä, että sen 470 00:45:29.270 --> 00:45:34.990 avulla voidaan ilmaista varsin informatiivisesti jotakin. 471 00:45:34.990 --> 00:45:39.750 Toki nyt sitten hyvä kysymys, että minkälaista se energia ja voima 472 00:45:39.750 --> 00:45:43.470 siellä on, mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. 473 00:45:43.470 --> 00:45:45.430 Ja tähän tähän sitten voi. 474 00:45:45.430 --> 00:45:53.550 Voi toki asettaa semmoisen hyvän vaatimuksen kuten kaikkeen muuhunkin 475 00:45:53.550 --> 00:46:00.360 tieteelliseen, että et sen tulisi suhtautua kriittisesti siihen. 476 00:46:00.360 --> 00:46:04.450 Että mitä siinä mitä siinä haetaan takaa? 477 00:46:04.450 --> 00:46:09.320 Mutta joka tapauksessa george kenelle? 478 00:46:09.320 --> 00:46:15.400 On tutkinut merkittävästi retoriikan historiaa, kirjoittanut siitä paljon 479 00:46:15.400 --> 00:46:22.560 ja ja voidaan ajatella, että hän on muodostanut aika hyvän sivistyksen itselleen 480 00:46:22.560 --> 00:46:26.640 retoriikasta ja pystynyt välittämään siitä. 481 00:46:26.640 --> 00:46:31.310 Kirjoituksistaan muillekin ja se on hyvinkin harkittu. 482 00:46:31.310 --> 00:46:40.180 Tämä kyseinen metafora eli sitä ei voi ikään kuin sivuuttaa vain metaforana. 483 00:46:40.180 --> 00:46:47.940 No päätän tämän videon tähän ja ja samalla tämän retoriikan luento-osuuden.