WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.860 --> 00:00:05.010
Kriittinen ajattelu ja
tieteellinen kommunikaatio.

2
00:00:05.010 --> 00:00:11.130
Kieli.
Tällä videolla käsitellään.

3
00:00:11.130 --> 00:00:16.720
Kieltä erityisesti suhteessa
argumentaation, sillä argumentaatio

4
00:00:16.720 --> 00:00:21.140
ymmärtään tässä yhteydessä.
Olennaisena.

5
00:00:21.140 --> 00:00:27.660
Asiana kriittisen ajattelun suhteen ja
samoin tieteellisen kommunikaation osalta.

6
00:00:27.660 --> 00:00:38.470
Argumentaatio on keskeinen toimintatapa.
No kielifilosofiassa.

7
00:00:38.470 --> 00:00:45.270
On varsin tavanomaista.
Eritellä kielen eri tasoja.

8
00:00:45.270 --> 00:00:48.310
Ja seuraava kolmijako.

9
00:00:48.310 --> 00:00:54.140
Tasoista on syntaksi
semantiikka dramatiikka.

10
00:00:54.140 --> 00:01:00.020
Tyyppinen jaottelu mitä ei tarvitse
eikä kannatakaan ajatella siten,

11
00:01:00.020 --> 00:01:05.070
että nää olisivat
toisistaan riippumattomia.

12
00:01:05.070 --> 00:01:11.910
Mutta jonkinlaisia käsitteellisiä
erotteluja ja suuntaviivoja ne ne antavat.

13
00:01:11.910 --> 00:01:14.990
Ensiksikin voidaan puhua syntaxsista.

14
00:01:14.990 --> 00:01:23.070
Joka on kieliopillinen tai muotoon
liittyvä taso eli miten sanoista muotoutuu

15
00:01:23.070 --> 00:01:25.410
lauseita.

16
00:01:25.410 --> 00:01:34.710
Ja tää on yksi kielen taso ja sanojen
funktio osana lauseita tai laajempia.

17
00:01:34.710 --> 00:01:41.100
Ajatuskokonaisuuksia on
syntaksin keskeinen seikka.

18
00:01:41.100 --> 00:01:44.400
Semantiikka on merkitys oppi.

19
00:01:44.400 --> 00:01:49.860
Se on sisältöihin
liittyvä taso. Ja.

20
00:01:49.860 --> 00:01:52.770
Merkitykset jotka.

21
00:01:52.770 --> 00:01:58.920
Kielellisiä ilmaisulla voi olla
nyt sitten semantiikasta pyritään.

22
00:01:58.920 --> 00:02:00.910
Muotoilemaan.

23
00:02:00.910 --> 00:02:07.030
Teoria sitten, että me ymmärrämme,
miten sanat kytkeytyvät lauseisiin.

24
00:02:07.030 --> 00:02:11.360
Ja ja laajempiin kokonaisuuksiin.

25
00:02:11.360 --> 00:02:17.370
Dramatiikka puolestaan on.
Kielen tasosta.

26
00:02:17.370 --> 00:02:21.930
Sellainen käytön taso eli
miten kieltä käytetään osana

27
00:02:21.930 --> 00:02:25.780
vuorovaikutusta tai kommunikaatiota.

28
00:02:25.780 --> 00:02:28.940
Miten ilmaistaan asioita ja miten se?

29
00:02:28.940 --> 00:02:33.540
Miten se sitten kytkeytyy
muihin kielen tasoihin?

30
00:02:33.540 --> 00:02:40.630
Tämmöinen laaja 3 laaja laajaa
aluetta on mielekästä erottaa.

31
00:02:40.630 --> 00:02:43.510
Ja nyt käytän tätä erottelua.

32
00:02:43.510 --> 00:02:48.340
3 tasoon seuraavassa aluksi.

33
00:02:48.340 --> 00:02:54.830
Ilmaistakseni joitakin erillisiä
pointteja koskien argumentaatiota.

34
00:02:54.830 --> 00:03:00.840
Ja syntaksi siis aluksi.
Argumenttien ilmaisussa.

35
00:03:00.840 --> 00:03:07.290
Ja.
Tulkitsemisessa ja edelleen analyysissä.

36
00:03:07.290 --> 00:03:10.610
On erittäinkin.

37
00:03:10.610 --> 00:03:15.810
Tärkeä kiinnittää huomio
sellaisiin sanoihin.

38
00:03:15.810 --> 00:03:19.980
Jotka market heräävät tai indikoivat.

39
00:03:19.980 --> 00:03:26.800
Jotakin argumentatiivista
elementtiä. Ja.

40
00:03:26.800 --> 00:03:35.040
Me emme siis puhu tavallisesti pelkästään
asiasisältöjä sellaisenaan, vaan me

41
00:03:35.040 --> 00:03:37.100
haluamme.

42
00:03:37.100 --> 00:03:42.040
Tehdä jotakin niillä asia
sisällöillä yhdistää ne jonkinlaisiin

43
00:03:42.040 --> 00:03:46.460
suhteisiin toisiin sisältöihin.
Nähden.

44
00:03:46.460 --> 00:03:50.900
Ja jos ajatellaan argumentaatiota.
Niin teoriassa.

45
00:03:50.900 --> 00:03:56.260
Jota tällä kurssilla pääasiassa käsitellään
eli pragmatic elektroniikkateoria.

46
00:03:56.260 --> 00:03:59.890
Siellä on esimerkiksi.

47
00:03:59.890 --> 00:04:04.610
Argumentaatio ajateltavissa
erilaisina vaiheina.

48
00:04:04.610 --> 00:04:10.460
Siellä on ikään kuin erimielisyyden
selvittäminen tai erimielisyyden esiin nostamista.

49
00:04:10.460 --> 00:04:17.470
Ekontakti argumentaation edellytysten
ja lähtökohtien selvittämisenvaihe avaus.

50
00:04:17.470 --> 00:04:20.160
Itse argumenttien esittää.

51
00:04:20.160 --> 00:04:27.770
Ja sitten päätösvalta, jossa se
tarkastellaan sitä, että mihin on päädytty.

52
00:04:27.770 --> 00:04:31.970
Siihen liittyy erilaisia indikaattoreita.

53
00:04:31.970 --> 00:04:38.630
Sitten voimme ajatella itse
argumenttien olevan asiasisältöjä, jotka

54
00:04:38.630 --> 00:04:46.500
on asetettu tietynlaisiin
suhteisiin ja näitä suhteita.

55
00:04:46.500 --> 00:04:54.990
Sitten ilmaistaan käyttäjän erilaisia
ilmaisuja edelleen näitä ilmaisia.

56
00:04:54.990 --> 00:04:59.410
Jotka kertovat, että minkä tyyppisiä asia?

57
00:04:59.410 --> 00:05:04.550
Suhteet ovat niin niitä on koko joukko.

58
00:05:04.550 --> 00:05:10.070
Nyt tää indikaattoreiden tutkiminen
argumentaatio teoreetikkojen

59
00:05:10.070 --> 00:05:13.650
piirissä ei ole ollut kauhean laaja.

60
00:05:13.650 --> 00:05:22.780
Ja viime vuosikymmeninä kenties siihen on
tullut tullut lisää viime aikoina tutkimusta.

61
00:05:22.780 --> 00:05:29.970
Mutta suuressa roolissa ne eivät ole
olleet, vaikka tää on aika tärkeä asia.

62
00:05:29.970 --> 00:05:35.030
Erityisesti tulkitsemisen ja
ymmärtämisen ja myöskin sitten esittämisen

63
00:05:35.030 --> 00:05:40.470
suhteen kun muotoillaan omia
ajatuksia johonkin tiettyyn.

64
00:05:40.470 --> 00:05:47.900
Tiettyyn formaattiin, jotta kuulijat ja
lukijat ymmärtäisivät niitä niitä ajatuksia.

65
00:05:47.900 --> 00:05:53.060
Kielitieteessä jonkun
verran enemmän on näitä.

66
00:05:53.060 --> 00:05:58.350
Kielellisiä indikaattoreita tutkittu ja.

67
00:05:58.350 --> 00:06:02.830
Arvelisin, että tulevaisuudessa
indikaattoreita koskeva

68
00:06:02.830 --> 00:06:05.970
tutkimus kiihtyy sen vuoksi, että.

69
00:06:05.970 --> 00:06:13.830
Automaattiset järjestelmät
algoritmit, jotka.

70
00:06:13.830 --> 00:06:20.590
Luodaan analysoimaan ja tunnistamaan esimerkiksi
argumentteja mo tyyppisistä teksteistä

71
00:06:20.590 --> 00:06:26.430
tai teksteistä ylipäänsä, niin niin siellä
tarvitaan sitten jonkun näköisiä sanalistoja

72
00:06:26.430 --> 00:06:34.050
siitä, että mitkä sanat indikoivat mitäkin.
Elementtiä.

73
00:06:34.050 --> 00:06:37.620
No jos nyt joitakin esimerkkejä.

74
00:06:37.620 --> 00:06:42.560
Argumentaation indikaatioilmaisusta
otetaan ja aloitetaan

75
00:06:42.560 --> 00:06:46.430
argumentti skeemamoista problematiikasta.

76
00:06:46.430 --> 00:06:52.380
Skeemoja on 3 analogiaa
systemaattinen ja kausaalinen skeema.

77
00:06:52.380 --> 00:06:57.940
Ja on tavanomaista että.
Teemaan.

78
00:06:57.940 --> 00:07:03.740
Siihen ajattelutapaan joka
puheessa silloin on läsnä.

79
00:07:03.740 --> 00:07:10.230
Niin viitataan käyttämällä jotakin.
Termiä.

80
00:07:10.230 --> 00:07:16.430
Että nää ei ole mitään sellaisia absoluuttisia
indikaattoreita, että aina aina käytettäisiin

81
00:07:16.430 --> 00:07:21.910
juuri näitä ja luonnollisestikaan
luettelot eivät ole täydellisiä.

82
00:07:21.910 --> 00:07:24.020
Ja.

83
00:07:24.020 --> 00:07:29.980
On monenmoisia komplikaatioita näihin
liittyen, mutta voidaan ajatella.

84
00:07:29.980 --> 00:07:37.800
Että analogia argumentissa.
Tai skeema skeemassa.

85
00:07:37.800 --> 00:07:45.860
Ilmenee jokin sellainen ilmaisu, kuten
verrattuna tai 6 tai samanlainen tai sama

86
00:07:45.860 --> 00:07:54.140
kuin yksi lailla samaan tapaan jokin tän
tyyppinen ilmaisu, jolla sitten puhuu jotain.

87
00:07:54.140 --> 00:08:00.690
Kirjoittaja pyrkii sanomaan,
että vetoaa asian olevan

88
00:08:00.690 --> 00:08:05.980
samankaltainen jonkun muun asian kanssa.

89
00:08:05.980 --> 00:08:11.590
Vastaavasti systemaattisessa skeemassa.

90
00:08:11.590 --> 00:08:19.690
Usein siihen viitataan käyttämällä termiä
merkki tai vihje tai esimerkiksi tai jotakin

91
00:08:19.690 --> 00:08:28.960
muuta lueteltua termiä ja vastaavasti
sitten kausalallisuuteen saatetaan.

92
00:08:28.960 --> 00:08:31.410
Viitata.

93
00:08:31.410 --> 00:08:36.250
Aiheuttamissa sanalla tai seuraavissa
sanalla tai johtamissa sanalla

94
00:08:36.250 --> 00:08:43.850
tai tuottaa tai tuloksena
tai niin edespäin.

95
00:08:43.850 --> 00:08:49.980
No.
Muitakin argumentatiivisia.

96
00:08:49.980 --> 00:08:54.930
Elementtejä on olemassa
kuin mitä tässä on kerrottu.

97
00:08:54.930 --> 00:08:59.600
Muun muassa argumenttien
rakenteita koskien.

98
00:08:59.600 --> 00:09:02.140
On olemassa.

99
00:09:02.140 --> 00:09:08.540
Ilmaisuja, jotka ovat
tulkitsijalle tai analyytikolle.

100
00:09:08.540 --> 00:09:15.640
Tärkeitä huomioida.
Ja nyt ideana.

101
00:09:15.640 --> 00:09:21.870
Tän synteettisen tason esittelyssä on
se, että kun me mietitään mietitään, että

102
00:09:21.870 --> 00:09:29.780
mitähän joku on mahtanut tarkoittaa
jollakin ilmaisulla niin yksi.

103
00:09:29.780 --> 00:09:34.490
Keino saada selville.

104
00:09:34.490 --> 00:09:38.530
Että mitä on mahdettu tarkoittaa
siinä siinä ilmaisussa,

105
00:09:38.530 --> 00:09:42.550
niin on katsoa näitä näitä termejä.

106
00:09:42.550 --> 00:09:50.670
Ja mitä ei ole mitenkään triviaalia
tää tulkitsemistaasia eli tuota on

107
00:09:50.670 --> 00:09:52.760
on.

108
00:09:52.760 --> 00:09:56.460
Välillä vaikea ja jopa mahdoton
varmuudella selvittää, että

109
00:09:56.460 --> 00:10:00.590
mitä puhuja tai
Kirjoittaja on tarkoittanut.

110
00:10:00.590 --> 00:10:07.240
Ja epäselvä puhe on hyvin tavallista
inhimillisessä toiminnassa.

111
00:10:07.240 --> 00:10:11.560
Nyt sitten kun me olemme akateemisessa.

112
00:10:11.560 --> 00:10:15.520
Kontekstissa ja tarkoitus on.

113
00:10:15.520 --> 00:10:19.860
Myöskin sitten oppia ilmaisemaan
itseään mahdollisimman

114
00:10:19.860 --> 00:10:23.240
tehokkaasti tarkasti täsmällisesti.

115
00:10:23.240 --> 00:10:33.340
Niin sitten tää tän tyyppiset sanalistat
ja ilmaisut on hyvä pyrkiä ottamaan omaan.

116
00:10:33.340 --> 00:10:35.520
Sanastoon.

117
00:10:35.520 --> 00:10:42.770
Jotta sitten pystyy ilmaisemaan
tarkoittamassa asiat mahdollisimman selvästi.

118
00:10:42.770 --> 00:10:48.560
Ja nyt tällaisten ilmaisujen
käyttäminen on suositeltavaa.

119
00:10:48.560 --> 00:10:52.450
Jotta tehdään selväksi, että
mitä ollaan, mitä ollaan sanomassa

120
00:10:52.450 --> 00:10:59.040
ja mitä halutaan tavoittaa
sillä sanomisella.

121
00:10:59.040 --> 00:11:03.420
No kielestä ehdotettiin aiemmin toinenkin.

122
00:11:03.420 --> 00:11:11.240
Taso ja semantiikan taso tai merkitysopin.
Taso.

123
00:11:11.240 --> 00:11:15.440
Ja, että merkitykset on ehkä se mihin.

124
00:11:15.440 --> 00:11:20.170
Tavanomaisesti eniten
eniten huomio kiinnittyy.

125
00:11:20.170 --> 00:11:24.990
Kun kielestä puhutaan ja
monesti niistä niistä kysytään.

126
00:11:24.990 --> 00:11:33.070
Nyt on kuitenkin niin, että
semantiikka on luonteva ajatella

127
00:11:33.070 --> 00:11:34.870
kytköksissä.

128
00:11:34.870 --> 00:11:39.020
Toisaalta sinne syntaksin
eli siihen muoto oppiin.

129
00:11:39.020 --> 00:11:44.480
On vaikea ajatella merkitysten välittämistä
ilman jonkun näköisiä muotoja ja toisaalta

130
00:11:44.480 --> 00:11:50.580
sitten kohta puhutaan tällä
videolla lisää ragmatiikan tasosta.

131
00:11:50.580 --> 00:11:55.520
Eli kielenkäytön tasosta
ja merkitykset useinkin on

132
00:11:55.520 --> 00:12:05.000
ymmärrettävä siinä käyttöön tekstissä.
Mutta teknisesti ottaen.

133
00:12:05.000 --> 00:12:10.940
Kieltotieteessä ja filosofiassa ja vastaavissa
usein merkityssä sisältöihin viitataan

134
00:12:10.940 --> 00:12:15.620
termillä proposition eli se on
se asia, sisältö ja niiden ohella.

135
00:12:15.620 --> 00:12:21.200
Sitten on niin sanottu
propositiononaalinen asenne.

136
00:12:21.200 --> 00:12:28.620
Eli se mitä sille sisällölle ajatellaan
tehtävän tai miten sitä käytetään.

137
00:12:28.620 --> 00:12:34.100
Esimerkiksi jos sanon, että
sanon lauseen, onko niin, että

138
00:12:34.100 --> 00:12:39.600
politiikassa keskitytään vääriin asioihin?
Ja tällöin.

139
00:12:39.600 --> 00:12:46.880
Asenne voitaisiin ajatella tietämättömyyden
tai että minulta puuttuu jokin informaatio

140
00:12:46.880 --> 00:12:53.610
ja haluaisin saada nyt siitä
selkoa tää itse lauseen.

141
00:12:53.610 --> 00:12:55.800
Ilmaisu.

142
00:12:55.800 --> 00:13:05.130
On oma tekonsa ja ja kyseessä on
kysymys teko ikään kuin sama asiasisältö.

143
00:13:05.130 --> 00:13:12.750
Politiikassa keskitytään vääriin asioihin,
niin voisi olla myöskin väitteenä eli

144
00:13:12.750 --> 00:13:20.850
esittäisin kuulijalle, että asia on
kyseisellä tavalla ja ja se se olisi silloin

145
00:13:20.850 --> 00:13:26.590
teko, jossa väitetään se
kyseinen asia vallitsevaksi.

146
00:13:26.590 --> 00:13:30.700
Ja se miten tää kytkeytyy sitten
ympäröivään kommunikaatioon, niin

147
00:13:30.700 --> 00:13:35.700
siitä sitten dramatiikan
kohdalla hiukan lisää.

148
00:13:35.700 --> 00:13:41.040
Nyt tärkeää on huomata ensinnäkin
se, että ilmiasu tai kirjaimellinen

149
00:13:41.040 --> 00:13:47.300
merkitys ei välttämättä
ole tarkoitettu merkitys.

150
00:13:47.300 --> 00:13:53.120
Eli kirjaiminen merkitys ja sitten
puhujan tarkoittama merkitys voivat

151
00:13:53.120 --> 00:14:00.300
olla eri asioita, jopa siis
vastakkaisia ja on äärimmäisen tärkeää

152
00:14:00.300 --> 00:14:04.110
huomioida, että kieli on erittäin rikas.

153
00:14:04.110 --> 00:14:09.750
Asia se sisältää ironiaa,
sarkasmia, vitsejä.

154
00:14:09.750 --> 00:14:15.090
Siellä on epäsuoria ilmaisuja ja
ja ja vaikka kuinka paljon erilaisia

155
00:14:15.090 --> 00:14:22.310
ilmiöitä, jotka rikastuttavat
kielen ilmaisuvoimaa.

156
00:14:22.310 --> 00:14:26.210
Ja varmasti varmaankin tämmöinen.

157
00:14:26.210 --> 00:14:32.600
Kielten kielen ikään kuin
rikkaus on mahdollistanut.

158
00:14:32.600 --> 00:14:39.770
Sellaisia kielen tulkintaan liittyviä.
Sanotaanko yksioikoisia?

159
00:14:39.770 --> 00:14:46.410
Menettelytapoja vaikkapa politiikan
kentällä on viime vuosina yleistynyt.

160
00:14:46.410 --> 00:14:51.160
Tällainen ilmiö kuin
tahallinen väärinymmärrys.

161
00:14:51.160 --> 00:14:56.020
Ja kiinnostava tietysti on tässä se,
että että miten voidaan ikään kuin

162
00:14:56.020 --> 00:15:03.200
ajatella, että että joku
tahallisesti väärin ymmärtää.

163
00:15:03.200 --> 00:15:10.460
Se tarkoittaa tietysti sitä, että siinä
tehdään tulkinta siten, että ymmärretään mitä

164
00:15:10.460 --> 00:15:18.300
puhuja on todellisuudessa tarkoittanut, mutta
koska kieli antaa sen mahdollisuuden tehdä

165
00:15:18.300 --> 00:15:27.300
tulkinta myöskin kirjaimellisen merkityksen
mukaan, niin tekijöiltään tietämättömäksi

166
00:15:27.300 --> 00:15:36.550
siitä ei kirjaimellisesti
tarkoitetusta merkityksestä.

167
00:15:36.550 --> 00:15:44.170
Merkitys opissa filosofiassa on
useita eri teorioita, mutta eräs

168
00:15:44.170 --> 00:15:49.770
aika merkittävä teoria
on ollut sellainen, jossa.

169
00:15:49.770 --> 00:15:57.780
Ajatellaan totuuden olevan
hyvin keskeisellä tasolla.

170
00:15:57.780 --> 00:16:06.180
Ajatellaan, että lauseen merkitys
liittyy sen totuusarvooon eli että

171
00:16:06.180 --> 00:16:16.110
että merkitys on jotakin siinä sen
kohteen ominaisuuksista riippuvaa.

172
00:16:16.110 --> 00:16:23.380
Mutta tää on kovasti yksinkertainen
ilmaisu ja se on kovinkin problemaattinen.

173
00:16:23.380 --> 00:16:29.660
Joka tapauksessa on hyvä hahmottaa,
että on erilaisia merkityst teorioita.

174
00:16:29.660 --> 00:16:36.920
Joskus kytkeydytään hyvinkin läheisesti
kirjaimellisia merkityksiin joissakin yhteyksissä ja ja

175
00:16:36.920 --> 00:16:45.760
joskus sitten taas ajatellaan mutkikkaampi
merkityksistä, mutta jos ajatellaan.

176
00:16:45.760 --> 00:16:51.280
Yhteiskuntatieteitä ja ihmistieteitä ja.

177
00:16:51.280 --> 00:16:57.780
Niiden tutkimuskohdetta niin niin
kielenkäyttö on yhteisön ja inhimillisten

178
00:16:57.780 --> 00:17:02.580
inhimillisen vuorovaikutuksen
kannalta aika keskeinen.

179
00:17:02.580 --> 00:17:08.320
Ilmiöpiiri tällöin on mielekästä ajatella.

180
00:17:08.320 --> 00:17:14.160
Tarkastelevansa myöskin merkitystä,
teorioita ja kielen teorioita

181
00:17:14.160 --> 00:17:18.230
ymmärtääkseen inhimillistä toimintaa.

182
00:17:18.230 --> 00:17:22.170
Ja nyt tällä kurssilla tietysti
kun ollaan eksplisiittisesti

183
00:17:22.170 --> 00:17:26.730
tekemissä ja keskeisessä roolissa.

184
00:17:26.730 --> 00:17:30.380
Siinä toiminnassa on
argumentaatioteoria, joka ymmärretään

185
00:17:30.380 --> 00:17:36.580
nimenomaan kielellisen toiminnan muotona.
Niin tällöin on.

186
00:17:36.580 --> 00:17:42.680
Erityisen hyvä kiinnittää
kielenkäyttöön huomiota.

187
00:17:42.680 --> 00:17:46.120
No tällä kurssilla ei ole
mahdollisuutta lähteä merkitys

188
00:17:46.120 --> 00:17:50.630
teorioihin kovin laajasti menemään, mutta.

189
00:17:50.630 --> 00:17:56.950
Noteerataan kuitenkin tän asian tärkeys.

190
00:17:56.950 --> 00:18:06.790
Kolmas taso kielelle on niin sanottu
pragmaattinen taso ja argumentaatiossa.

191
00:18:06.790 --> 00:18:10.630
Ja argumentaation suhteen tää
pragmaattinen taso on hyvinkin

192
00:18:10.630 --> 00:18:15.660
luonteva käsitellä
jollakin tarkkuudella läpi.

193
00:18:15.660 --> 00:18:21.100
Nyt tää pragmaattinen taso liittyy
kommunikaatioon ja vastavuoroisuuteen ja

194
00:18:21.100 --> 00:18:26.490
funktionaaliisuuteen eli siihen, että
kun me puhutaan tai tai kirjoitetaan

195
00:18:26.490 --> 00:18:29.800
niin me kirjoitetaan jollekin
tai puhutaan jollekin.

196
00:18:29.800 --> 00:18:36.080
Meillä on siis yleisö kuulija lukija, että
puhutaan siis kommunikatiivinenuudesta.

197
00:18:36.080 --> 00:18:43.740
Tässä on lisäksi kyse usein vastavuoroisuudesta
eli että kun sanomme jollekulle jotakin,

198
00:18:43.740 --> 00:18:48.150
niin odotettavissa on, että saamme
jonkun näköisen vastauksen siihen.

199
00:18:48.150 --> 00:18:52.810
Ja se ei ole pelkästään vuoropuhelua
vuoropuhelun vuoksi, vaan usein meillä

200
00:18:52.810 --> 00:18:59.150
on jokin tarkoitusperä eli ne niillä
meidän puheenvuoroilla on joku funktio,

201
00:18:59.150 --> 00:19:03.130
niin tavoittelemme
jotakin argumentaatiossa.

202
00:19:03.130 --> 00:19:11.730
Tavoittelu on saada joku vakuuttuneeksi jostakin
jollakin perusteella se voisi jossakin muussa

203
00:19:11.730 --> 00:19:17.940
funktiossa olla esimerkiksi kuvata
jokin asia täsmällisesti jollekulle tai.

204
00:19:17.940 --> 00:19:26.230
Jossakin yksinkertaisessa vuorovaikutustilanteessa
joku saattaisi kysyä ohjeita reitille

205
00:19:26.230 --> 00:19:32.440
matkakeskukselle ja tällöin funktio olisi
saada nyt sitten informaatio, että miten

206
00:19:32.440 --> 00:19:38.390
kyseisestä paikasta pääsee
sitten haluttuun paikkaan.

207
00:19:38.390 --> 00:19:44.170
No on olemassa lukuisia eri
kielenkäyttötilanteita ja funktioita

208
00:19:44.170 --> 00:19:48.480
ja argumentaatio on näistä vain yksi.

209
00:19:48.480 --> 00:19:54.020
Mutta se on erittäin tärkeä tieteellisen toiminnan
suhteen ja toisaalta sitten inhimillisessä

210
00:19:54.020 --> 00:19:59.510
toiminnassa, sillä voidaan ajatella
olla olevan erittäinkin suuri merkitys.

211
00:19:59.510 --> 00:20:07.970
Erityisesti monessa institutionaalisessa
yhteydessä, kuten politiikassa tai vaikkapa

212
00:20:07.970 --> 00:20:17.090
asiakaspalvelutyössä tai terapiatyössä tai
sillä voi ajatella olevan suuri merkitys

213
00:20:17.090 --> 00:20:23.700
kaupankäynnissä juridiikasta
oikeudessa ja niin edespäin.

214
00:20:23.700 --> 00:20:27.920
No kustakin näistä erilaisesta.

215
00:20:27.920 --> 00:20:37.440
Kielenkäyttö yhteydessä tai tavasta
voimme löytää joitakin yhteisiä piirteitä.

216
00:20:37.440 --> 00:20:43.720
Nimittäin kielelliset ilmaisut ovat
eräänlaisia tekoja, nimittäin puhe

217
00:20:43.720 --> 00:20:51.440
tekoja tai toisella
ilmaisulla sanottuna puhejeja.

218
00:20:51.440 --> 00:20:54.630
Englanninkielessä käytetään.

219
00:20:54.630 --> 00:21:01.160
Termiä spect ja siitä sitten
aika suorasti voidaan suomentaa

220
00:21:01.160 --> 00:21:05.360
puheviestit tai sitten puheteko termiä?

221
00:21:05.360 --> 00:21:11.870
Käytän itse puheteko ja puheakti termejä.
Molempia.

222
00:21:11.870 --> 00:21:13.990
No.

223
00:21:13.990 --> 00:21:21.450
Teoissa ilmaistaan sisältö eli
proposition ynnä niihin kytkeytyvä asenne.

224
00:21:21.450 --> 00:21:27.360
Toki molemmat näistä voivat olla
jotenkin epäselviä ja epämääräisiä.

225
00:21:27.360 --> 00:21:36.500
Mutta kun ilmaisimme lauseen niin niin sillä
on tavallisesti jokin sisältö ja se asenne,

226
00:21:36.500 --> 00:21:43.180
joka siihen asiaan puhujalta tai
kirjoittajalla on niin ilmaistaan siinä samalla.

227
00:21:43.180 --> 00:21:48.540
On hyvä huomata, että näillä
puhetiedoilla on tietynlaisia edellytyksiä

228
00:21:48.540 --> 00:21:53.720
ja toisaalta, että niillä
on tietynlaisia seurauksia.

229
00:21:53.720 --> 00:22:01.900
Puhetekoteoria tai puheaktiteoria
on sellainen 100 vuotta vanha teoria.

230
00:22:01.900 --> 00:22:09.840
Sen tunnetuimpia
kehittäjiä ovat john ostin.

231
00:22:09.840 --> 00:22:16.040
Ja john sul.
Ja heidän.

232
00:22:16.040 --> 00:22:23.290
Teorioissa pyritään
hahmottamaan sitä, että miten.

233
00:22:23.290 --> 00:22:28.530
Sanoja tai lauseita ilmaisemalla
voidaan tehdä tekoja ja edelleen,

234
00:22:28.530 --> 00:22:33.600
että miten näitä erilaisia
tekojatyyppejä voidaan.

235
00:22:33.600 --> 00:22:37.230
Luokitella.

236
00:22:37.230 --> 00:22:45.850
Ja ehkä semmoisia klassisia esimerkkejä
näistä puhetiedoista ovat seuraavan kaltaiset.

237
00:22:45.850 --> 00:22:55.670
Esimerkiksi jos pappi.
Sanoo julistan teidät mieheksi ja vaimoksi.

238
00:22:55.670 --> 00:23:03.920
Niin silloin ajatellaan, että että
tästä on tekoja, jonka jolla on.

239
00:23:03.920 --> 00:23:11.890
Seurauksia tai vaikutuksia
nimittäin sanomalla nämä sanat niin.

240
00:23:11.890 --> 00:23:17.810
Maailmaan ilmaantuu yksi uusi aviopari.

241
00:23:17.810 --> 00:23:26.420
Ja sosiaalinen todellisuus on muuttunut
siten, että uusi aviopari on ilmaantunut

242
00:23:26.420 --> 00:23:31.950
siihen sosiaaliseen todellisuuteen
ja periaatteessa nyt.

243
00:23:31.950 --> 00:23:38.390
Tämän.
Papin julistuksen.

244
00:23:38.390 --> 00:23:45.110
Osalta ei tarvita muuta kuin
että hän sanoo nämä sanat

245
00:23:45.110 --> 00:23:51.050
ja silloin uusi aviopari tulee maailmaan.
Tai sitten toinen.

246
00:23:51.050 --> 00:23:55.460
Jos puheenjohtaja sanoo, että
julistan kokouksen alkaneeksi tai sanoo

247
00:23:55.460 --> 00:24:01.490
että kokous on alkanut, niin silloin
sosiaaliseen todellisuuteen ilmaantuu

248
00:24:01.490 --> 00:24:09.590
uusi kokous ja sillä
kokouksella on sitten.

249
00:24:09.590 --> 00:24:11.830
Tietyt.

250
00:24:11.830 --> 00:24:17.670
Proseduurit joita seurataan ja sitten
sillä voi olla esimerkiksi tämän jälkeen

251
00:24:17.670 --> 00:24:23.030
valtaa, jos kokousta ei ole julistettu
alkaneeksi, niin voidaan siis ajatella

252
00:24:23.030 --> 00:24:29.130
että mitkä tahansa puheet siellä
esitetäänkään niin eivät ole kokouksen puhetta

253
00:24:29.130 --> 00:24:35.620
vaan vaan ne ovat jotain
muuta muuta puhetta.

254
00:24:35.620 --> 00:24:39.520
Samoin sitten voidaan ajatella, että
että mikäli oltaisiin kovin tarkkoja

255
00:24:39.520 --> 00:24:44.370
siitä aviopariksi tulemisesta niin
ilman papin aamen niin sanotusti

256
00:24:44.370 --> 00:24:50.580
niin ei, ei sitä arviota ole olemassa.

257
00:24:50.580 --> 00:24:54.820
Todellisuudessa aviopari.

258
00:24:54.820 --> 00:25:03.030
Älkää avioparina olla olemassa
allekirjoitushetkellä, mutta ehkä ennen tällaisia

259
00:25:03.030 --> 00:25:08.520
kirjallisia dokumentteja oli, oli
yksinkertaisesti tää julistusvoimassa, mutta

260
00:25:08.520 --> 00:25:13.160
pointti tästä sosiaalisen todellisuuden
luonteesta ja siihen kuinka puhe tekoja

261
00:25:13.160 --> 00:25:17.850
tekemällä voimme muuttaa
sitä, niin se on tärkeää.

262
00:25:17.850 --> 00:25:22.890
No edellytykset puhe
teoille ovat kiinnostavia.

263
00:25:22.890 --> 00:25:29.470
Nyt jos nyt sitten sanoisin täällä
luennoitsijana, että julistan

264
00:25:29.470 --> 00:25:35.000
teidät mieheksi mieheksi ja vaimoksi.

265
00:25:35.000 --> 00:25:39.320
Niin ei ole niin, että jokainen
tämän videon kuulija tulee

266
00:25:39.320 --> 00:25:43.220
osaksi semmoista pölyämistä suhdetta.

267
00:25:43.220 --> 00:25:50.840
Ja tää tietenkään ei pidä paikkaansa, koska
ei ole olemassa niitä institutionaalisia

268
00:25:50.840 --> 00:25:55.140
edellytyksiä, että minä voisin
tällaisen julistuksen tehdä.

269
00:25:55.140 --> 00:26:03.730
Minulla ei ole valtuutuksia siihen
edelleen aviopariksi täytyy olla suostunut.

270
00:26:03.730 --> 00:26:05.960
Ainakin suomalaisessa.

271
00:26:05.960 --> 00:26:15.040
Yhteiskunnassa ja on täytynyt olla
ilmaissut tahtonsa haluta olla aviossa.

272
00:26:15.040 --> 00:26:23.160
Suomessa ei ole sallittua kaksin
****** tai monin ****** vaan on.

273
00:26:23.160 --> 00:26:30.820
On on oltava pariskunta
aviossa ei, ei kolmio tai jokin

274
00:26:30.820 --> 00:26:37.560
muu moniarvoinen suhde ja niin edespäin.

275
00:26:37.560 --> 00:26:41.840
Eli nyt nää on sellaisia
institutionaalisia tai yhteisöllisiä

276
00:26:41.840 --> 00:26:43.780
ehtoja, joiden on oltava voimassa.

277
00:26:43.780 --> 00:26:49.660
Jotta nyt sitten tällaiset
institutionaaliset tosiasiat kuten

278
00:26:49.660 --> 00:26:56.500
avio tai kokous voivat
tulla olemassa oleviksi.

279
00:26:56.500 --> 00:26:58.590
No.

280
00:26:58.590 --> 00:27:06.620
Avioparin tai kokouksen ohella on olemassa
paljonkin sosiaalista toimintaa, jotka.

281
00:27:06.620 --> 00:27:14.130
Operoivat tai jotka ovat olemassa
nimenomaan puhekojen tai puhejien voimalla.

282
00:27:14.130 --> 00:27:19.030
Ja nyt keskitytään tässä yhteydessä
argumentaatioteorian ja nimenomaan

283
00:27:19.030 --> 00:27:23.170
pragmatic dialektiikka
argumentaatiotateorian.

284
00:27:23.170 --> 00:27:28.210
Nyt on olemassa muitakin muitakin
teorioita, jotka kytkeytyvät

285
00:27:28.210 --> 00:27:32.280
puheakti tai puhekoteorioihin.

286
00:27:32.280 --> 00:27:36.810
Eli ne huomioidaan monessa muussakin
teoriassa tai monen muun teoreetikon

287
00:27:36.810 --> 00:27:42.110
voimalla, mutta kaikki eivät
kovinkaan paljon keskity.

288
00:27:42.110 --> 00:27:44.000
Argument.

289
00:27:44.000 --> 00:27:46.730
Argumentoinnin tai argumenttien
tutkimisessa tähän tähän

290
00:27:46.730 --> 00:27:52.730
puhe monet loogisesti orientoituneita.

291
00:27:52.730 --> 00:27:58.170
Teoriat ovat sellaisia, joissa
ikään kuin abstraktioidaan pois.

292
00:27:58.170 --> 00:28:00.360
Jostakin.

293
00:28:00.360 --> 00:28:04.740
Spesifistä argumentaatiotilanteesta ja
ja ja tarkastellaan ikään kuin sisältöjen

294
00:28:04.740 --> 00:28:11.200
välisiä suhteita, mutta drakma dialektiikan
näin näin ei tehdä, vaan siellä otetaan

295
00:28:11.200 --> 00:28:17.210
sitten nää puhetiedot
hyvin keskeiseen rooliin.

296
00:28:17.210 --> 00:28:26.680
Aiemmin mainitsemani teoreetikot
john sul ja john ostin ovat

297
00:28:26.680 --> 00:28:35.090
muotoilleet omanlaisensa puheeksiteoria,
mutta pragmaat, decot oneemren ja grotesdorst

298
00:28:35.090 --> 00:28:38.270
muotoilivat omansa.

299
00:28:38.270 --> 00:28:45.470
Kuitenkin mainiten ihan selkeästi, että
mistä mistä lähtien heidän teoriansa?

300
00:28:45.470 --> 00:28:50.890
Nyt sitten tai mistä heidän teoreettiset
sanotaanko velat olivat peräisin

301
00:28:50.890 --> 00:28:57.160
ja miten he muuttivat sitten
esitettyjä aiempia teorioita.

302
00:28:57.160 --> 00:29:02.700
Ja en nyt sitten lähde tätä puheeksiteorian
kehittymistä setvimään sen tarkemmin.

303
00:29:02.700 --> 00:29:08.300
Totean vain, että olennaisia tässä
pragmatic elektroniikkateorian

304
00:29:08.300 --> 00:29:13.950
kannalta ovat muutamat.
Akti tyypit.

305
00:29:13.950 --> 00:29:18.820
Jotka.
Tässä ajatellaan ikään kuin kattaviksi.

306
00:29:18.820 --> 00:29:25.380
Eli ajatellaan, että on olemassa 5
akti tyyppiä tai akti tyyppien luokkaa.

307
00:29:25.380 --> 00:29:31.980
Tarkkaan ottaen siten, että niillä
tehdään tietyn tyyppisiä asioita.

308
00:29:31.980 --> 00:29:40.740
Ja näitä ovat assertiivi komission
direktiivi, dekratiivi ja expressiin.

309
00:29:40.740 --> 00:29:48.540
Assertiivi on sellainen puheekstien luokka,
jossa muun muassa esitetään väitteitä,

310
00:29:48.540 --> 00:29:56.180
esitetään oletuksia ja ja ylipäänsä ikään
kuin kerrotaan jollekin, että asiat ovat

311
00:29:56.180 --> 00:30:02.210
näin tai oletetaan olevan
näin tai tai niin edespäin.

312
00:30:02.210 --> 00:30:08.250
Komissaari on sitoutumista eli
luvataan esimerkiksi antaa perusteluja

313
00:30:08.250 --> 00:30:14.390
tai sitoudutaan, luvataan sitoutua
johonkin lähtökohtiin ja argumentatiivisen

314
00:30:14.390 --> 00:30:21.750
prosessin ajaksi voidaan sitoutua vaikkapa.
Olemaan.

315
00:30:21.750 --> 00:30:26.510
Niin sanottuja paholaisen
asianajajia eli olemaan kriittisiä

316
00:30:26.510 --> 00:30:30.800
vastaväittäjä tai saatetaan luva.

317
00:30:30.800 --> 00:30:37.760
Puolustaa jotakin esitettyä kantaa
tai ideologiaa tai jotakin muuta.

318
00:30:37.760 --> 00:30:47.690
Kolmanneksi direktiivi on käsky
tai pyyntö ja voidaan antaa.

319
00:30:47.690 --> 00:30:54.710
Pyyntö perustella jotakin väitettä,
että OK en hyväksy tuota väitettä.

320
00:30:54.710 --> 00:30:56.510
Voitko perustella?

321
00:30:56.510 --> 00:31:02.590
Tai jos joku on antanut perusteen OK miten
millaisen logiikan mukaan tai minkälaisen

322
00:31:02.590 --> 00:31:07.230
ajattelutavan mukaan ajattelet tuon
väitteen seuraavan tästä antamasta tosi

323
00:31:07.230 --> 00:31:12.390
perusteesta ja niin
edespäin tai sitten voidaan.

324
00:31:12.390 --> 00:31:18.500
Antaa käsky perustella korean määritellä
jokin käsite jos käyttää jotakin

325
00:31:18.500 --> 00:31:23.520
termiä kovin epäselvästi niin voi sanoa
että OK, kerrotko nyt että mitä tarkoitat

326
00:31:23.520 --> 00:31:29.420
tuolla kyseisellä
sanalla tai niin edespäin?

327
00:31:29.420 --> 00:31:34.380
Dekratiivi on sellainen muoto, jossa
julistetaan asioiden olevan jollakin tavalla.

328
00:31:34.380 --> 00:31:43.520
Aiemmin mainittu julistan teidän mieheksi
ja vaimoksi on dekratiivi tyyppinen puheeksi

329
00:31:43.520 --> 00:31:51.140
ja nyt sitten pragmatic elektroniikassa on
vain osa declarationiveistä on sellaisia, jotka

330
00:31:51.140 --> 00:32:00.450
on sallittuja ja näitä ovat
käyttötapa ilmoitukset koskien kieltä.

331
00:32:00.450 --> 00:32:03.630
Eli.

332
00:32:03.630 --> 00:32:08.510
Tää tarkoittaa sitä, että voi sanoa
että käytän sanaa se ja se tällä

333
00:32:08.510 --> 00:32:13.970
ja tällä tavalla ja ja ja kun
julistetaan jonkin kielen merkitystä

334
00:32:13.970 --> 00:32:19.910
koskeva asia olevan jollakin tavalla ja.

335
00:32:19.910 --> 00:32:23.550
Muita tämäntyyppisiä
tai muita decorativejä.

336
00:32:23.550 --> 00:32:32.770
Ei ei rationaaliseen keskusteluun kuulu
vaan emeryn emersonin ja grotesdorf mukaan.

337
00:32:32.770 --> 00:32:35.280
Eli emme voi.

338
00:32:35.280 --> 00:32:41.180
Ikään kuin vaan julistaa väitettä
ilmeisesti todeksi tai absoluuttiseksi

339
00:32:41.180 --> 00:32:46.100
kyseenalaistamattomaksi minkään
tyyppiset immunisaatio strategiat

340
00:32:46.100 --> 00:32:49.540
omalle kannalle eivät tule kyseeseen.

341
00:32:49.540 --> 00:32:54.640
Tällaisessa keskustelussa,
jossa on aina sallittua esittää.

342
00:32:54.640 --> 00:32:58.660
Ja sitten tää olevansa
epäileväinen jonkun kannan suhteen.

343
00:32:58.660 --> 00:33:03.980
Tai on aina mahdollisuus sanoa
että en hyväksy tuota väitettä

344
00:33:03.980 --> 00:33:08.870
annettujen perusteiden
nojalla tai niin edespäin.

345
00:33:08.870 --> 00:33:14.200
Niin niinkään argumentaatio on saadaan.

346
00:33:14.200 --> 00:33:18.810
Ideaalisessa mielessä
ei kuulu ekspressiivisen.

347
00:33:18.810 --> 00:33:26.150
Esimerkiksi tunteen ilmaisut ei ole.
Asiallista.

348
00:33:26.150 --> 00:33:32.330
Sanoa, että etkö voisi hyväksyä nyt tätä
väitettä, muuten minulle tulee pahaa mieli tai

349
00:33:32.330 --> 00:33:40.570
tai minulle tuli paha mieli tästä asiasta, joten
se ei pidä paikkaansa eli ikään kuin tunteet

350
00:33:40.570 --> 00:33:44.650
ja tunteen ilmaisut eivät ole
osa idealista argumentaatiota.

351
00:33:44.650 --> 00:33:49.630
Pragmaattiikkaateorian mukaan.

352
00:33:49.630 --> 00:33:54.390
Ja ja ydin tässä niinku on se,
että se että asia tuntuu joltakin

353
00:33:54.390 --> 00:33:58.830
ei vielä tarkoita, että
se on sillä tavalla.

354
00:33:58.830 --> 00:34:05.420
Tää on se perusajatus no ilokuutionaalista
ja aktia olivat siis nämä 5

355
00:34:05.420 --> 00:34:13.500
luokkaa tai aktiluokkaa ja
ajatus on että jokainen puhe.

356
00:34:13.500 --> 00:34:18.850
Teko kuuluu johonkin
näistä ja ei ole muita.

357
00:34:18.850 --> 00:34:23.760
Aktiivi.

358
00:34:23.760 --> 00:34:28.260
No kun tehdään puhetekoja niin
niin paitsi että meillä on tällaisia

359
00:34:28.260 --> 00:34:34.650
illuusion aktia eli sellaisia
joihin jonkun sisällön.

360
00:34:34.650 --> 00:34:43.450
Suhteen on joku kanta, niin on olemassa se
itse sanomisen teko tai sanomisen akti, jota

361
00:34:43.450 --> 00:34:49.570
jota kutsutaan loukutjoonaalliseksi aktiiviseksi
eli loukussa on puhe eli yksinkertaisesti se,

362
00:34:49.570 --> 00:34:54.230
että sanotaan tai kirjoitetaan jokin
asia, niin se on ikään kuin myöskin teko.

363
00:34:54.230 --> 00:35:01.570
Eli ilmeistä on, että teemme samanaikaisesti
sekä tämmöisen fyysisen puhumisteon

364
00:35:01.570 --> 00:35:05.100
ja sitten samaan aikaan
ilmaisemme jonkun sisällön ja.

365
00:35:05.100 --> 00:35:09.510
Ja asenteemme siihen sisältöön nähden.

366
00:35:09.510 --> 00:35:15.750
Edelleen on hyvä huomata tässä puhetekojen
teoriassa ja pragmatic etiikassa käytetään,

367
00:35:15.750 --> 00:35:21.440
että siinä on myöskin tällainen
perlosutionaalinen vaikutus.

368
00:35:21.440 --> 00:35:29.930
Eli ajatus on, että teot
kytkeytyvät toisiinsa ja.

369
00:35:29.930 --> 00:35:37.280
Meillä on.
Esittäessämme jokin lause.

370
00:35:37.280 --> 00:35:42.360
Tavoitteena saada jokin
vaikutus aikaiseksi.

371
00:35:42.360 --> 00:35:47.940
Ja tämä on puheen
puheesta johtuva vaikutus.

372
00:35:47.940 --> 00:35:53.620
Esimerkiksi jos pyydän opiskelijaa
määrittelemään käyttämänsä käsitteen,

373
00:35:53.620 --> 00:36:00.580
niin toivottu vaikutus on, että
opiskelija esittää sen kyseisen käsitteen

374
00:36:00.580 --> 00:36:06.000
määritelmän eli vastaa
siihen määrittelypyyntöön.

375
00:36:06.000 --> 00:36:10.200
Tai jos opiskelija esittää
minulle kysymyksen, niin hänen

376
00:36:10.200 --> 00:36:13.300
tarkoituksensa on saada minusta irti.

377
00:36:13.300 --> 00:36:16.730
Vastaus siihen esitettyyn kysymykseen.

378
00:36:16.730 --> 00:36:24.650
Eli ajatus on, että nää puheet teot kytkeytyvät
toisiinsa siten, että joidenkin tekoa.

379
00:36:24.650 --> 00:36:31.060
Pienen ikään kun funktio on
saada aikaiseksi muita tekoja.

380
00:36:31.060 --> 00:36:36.540
Ja vastaavasti voitaisiin ajatella
jonkun teon olevan mielekäs

381
00:36:36.540 --> 00:36:42.570
vain suhteessa johonkin
aikaisempaan tekoon nähden.

382
00:36:42.570 --> 00:36:46.330
Ja kokonaisuudessaan
voitaisiin ajatella siten, että

383
00:36:46.330 --> 00:36:50.460
argumentaatio on yksinkertaisesti sarja.

384
00:36:50.460 --> 00:36:57.250
Tällaisia puhetekoja tai puheaikaatteja.

385
00:36:57.250 --> 00:37:05.490
Kussakin teossa on tietysti aina
tekijä ja argumentaatio on mielekästä

386
00:37:05.490 --> 00:37:13.570
ajatella siten, että siinä on
tekijänä joko roponentti tai

387
00:37:13.570 --> 00:37:15.730
sitten opponentti.

388
00:37:15.730 --> 00:37:25.560
Toisin sanoen siinä argumentaatiotasolla
tasolla ei ole ikään kuin muita tekijöitä.

389
00:37:25.560 --> 00:37:27.360
Tästä on hyvä.

390
00:37:27.360 --> 00:37:32.580
Nyt huomata, että että ikään kuin
läsnäolijoita tähän niinku jossakin arktisessa

391
00:37:32.580 --> 00:37:36.970
tai oikeassa tilanteessa voi
olla vaikka kuinka paljon.

392
00:37:36.970 --> 00:37:40.870
Voi olla yleisöä ja sitten
voi olla kommentaattorijia

393
00:37:40.870 --> 00:37:45.770
ja selostaja ja ja jos kyseessä olisi.

394
00:37:45.770 --> 00:37:49.530
Vähän argumentatiivinen tilanne, joka
tapahtuisi jossakin journalistisessa

395
00:37:49.530 --> 00:37:53.950
ympäristössä, niin
silloin siellä voisi olla.

396
00:37:53.950 --> 00:38:00.670
Vaikkapa että juontaja tai tai
sitten jossakin yhteydessä voisi olla

397
00:38:00.670 --> 00:38:06.860
tuomari ikään kuin ratkomassa
asiaa ja niin edespäin.

398
00:38:06.860 --> 00:38:11.800
Mutta nää kaikki on niinku sellaisia
komplikaatioita, jotka nyt argumentaatioteorian

399
00:38:11.800 --> 00:38:17.990
näkökulmasta on sen ytimen ydinporukan tai
sen argumentoidaan ja vasta argumentoidaan

400
00:38:17.990 --> 00:38:25.040
ulkopuolisia toimijoita
ja tekojen suhteen niin.

401
00:38:25.040 --> 00:38:29.810
Tässä keskitytään nimenomaan nyt sitten
niihin tekoihin, jotka kytkeytyvät

402
00:38:29.810 --> 00:38:35.840
pöpönentin ja opponentin
oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

403
00:38:35.840 --> 00:38:43.540
No puhetiot luonnollisesti puheeksiteorian
näkökulmasta on luonteva ajatella nimenomaan lauseiden

404
00:38:43.540 --> 00:38:52.120
ilmaisuina ja tässä on nyt hyvä tää
tavallisesti siinä mielessä noteerata, että

405
00:38:52.120 --> 00:39:00.020
on mielekästä ajatella argumentoitavan myöskin
käyttäen muita kuin lauseita informaation

406
00:39:00.020 --> 00:39:05.400
välittämiseksi ja voitaisiin
ajatella, että olisi kuvallista tai.

407
00:39:05.400 --> 00:39:11.590
Tai muun tyyppistä argumentaatiota,
mutta jätetään tämä noteerauksen asteelle

408
00:39:11.590 --> 00:39:14.730
ja keskitytään nyt sitten
tässä yhteydessä kielenkäyttöön.

409
00:39:14.730 --> 00:39:23.410
Se mutkistaa turhaan tätä perus perusideaa.
No lauseiden ilmaisussa.

410
00:39:23.410 --> 00:39:28.820
Siis on aina sen sisällön ohella
ajateltava jokin asenne, joka voi

411
00:39:28.820 --> 00:39:33.410
olla pahimmillaan hyvinkin
epäselvät tai se ei ole aivan selkeä,

412
00:39:33.410 --> 00:39:36.480
että mikä se on
parhaimmillaan taas sitten on.

413
00:39:36.480 --> 00:39:40.400
On täysin selvää, että
mikä se mahtaa olla.

414
00:39:40.400 --> 00:39:45.680
Eli väite on tosiaan selkeästi väite.

415
00:39:45.680 --> 00:39:52.650
Perustelu on selkeästi perustelu
johonkin ja niin poispäin.

416
00:39:52.650 --> 00:39:57.470
Arkikielessä se arkikielen käytössä
muuten useimmiten näin ei ole ja se tekee

417
00:39:57.470 --> 00:40:03.920
sitten tulkinnasta ja analyysista
välillä aika haasteellista.

418
00:40:03.920 --> 00:40:08.660
Puhetekoja ajatellaan kytkeytyvän
edeltäviin ja tuleviin puhekoihin.

419
00:40:08.660 --> 00:40:16.800
Eli eli se on että että että puheet teot
eivät ole ikään kuin catomaanrisiä ja ja

420
00:40:16.800 --> 00:40:25.480
toisistaan täysin riippumattomia, vaan että
niiden välillä on jonkinnäköinen kytkös.

421
00:40:25.480 --> 00:40:33.580
Teoin ilmaistaan asioita.
Argumentaatiossa.

422
00:40:33.580 --> 00:40:38.890
Siten, että väitetään,
annetaan perusteluja.

423
00:40:38.890 --> 00:40:45.050
Esitetyille väitteille ilmaistaan
erimielisyyttä tai hyväksyntää

424
00:40:45.050 --> 00:40:48.820
koskien lähtökohtia ne päättelyä.

425
00:40:48.820 --> 00:40:53.420
Pyydetään määritelmiä, tarkennuksia,
selvennyksiä sitoudutaan

426
00:40:53.420 --> 00:40:57.830
pöpönentin opponentin
rooliin ja niin edespäin.

427
00:40:57.830 --> 00:41:06.160
Eli me voidaan ajatella argumentaatio teorian
näkökulmasta, että puhe teoin me voimme.

428
00:41:06.160 --> 00:41:10.580
Ikään kuin analysoida minkä hyvänsä
argumentaation ja ja tunnistaa

429
00:41:10.580 --> 00:41:14.660
sieltä jotakin tietyn tyyppisiä asioita.

430
00:41:14.660 --> 00:41:20.180
Eli argumentaatio ei ole mitä tahansa
puhetta, vaan siellä on olemassa

431
00:41:20.180 --> 00:41:25.340
ja löydettävissä jonkun näköisiä
rakenteita ja eri eri tyyppisiä elementtejä,

432
00:41:25.340 --> 00:41:30.210
jotka suhtautuu toisiinsa eri tavoin.

433
00:41:30.210 --> 00:41:37.310
Ja menemättä nyt aivan täydellisesti
kaikkia läpi niin tässä yhteydessä.

434
00:41:37.310 --> 00:41:43.270
Olkoot seuraavat edellämainitut
nyt sellaisia joita jotka nyt sitten

435
00:41:43.270 --> 00:41:48.510
riittää hahmottamaan,
että mistä tässä on kyse.

436
00:41:48.510 --> 00:41:57.750
No puheakti teorian ohella.
On hyvä mainita.

437
00:41:57.750 --> 00:42:05.290
Pragmaat dialektiikkaateorian
taustateoriaoista tai aputeoriaoista.

438
00:42:05.290 --> 00:42:14.370
Tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäviisi
all price nimisen kielifilosofi julkaisema

439
00:42:14.370 --> 00:42:22.080
julkaisemassa logic and conversation
artikkeli, jossa hän käsittelee.

440
00:42:22.080 --> 00:42:27.340
Kommunikaation, sisäistä logiikkaa.

441
00:42:27.340 --> 00:42:31.740
Ja tai keskustelun sisäistä
logiikkaa ja tässä on nyt sitten

442
00:42:31.740 --> 00:42:37.520
siteerattu, josta hänen
artikkelistään tällainen.

443
00:42:37.520 --> 00:42:42.690
Yhteistoiminnan periaate.
Jota.

444
00:42:42.690 --> 00:42:51.070
Grossin mukaan niin normaalisti noudatamme
kielenkäytössämme ja olen samaa mieltä.

445
00:42:51.070 --> 00:42:55.040
Näin näin pääasiassa teemme.

446
00:42:55.040 --> 00:42:59.740
Ja tunnistamme kielenkäytöstä
tän tyyppisiä tämmöistä

447
00:42:59.740 --> 00:43:03.300
niinku periaatetta ja luen sen ääneen.

448
00:43:03.300 --> 00:43:12.100
Make our conversation contribution satsasi
is recorded at the stage twitch of cards.

449
00:43:12.100 --> 00:43:21.650
By accepted purposes of direction of the
talk exchange, niin with your engaged.

450
00:43:21.650 --> 00:43:28.410
Ja.
Lyhyesti siis?

451
00:43:28.410 --> 00:43:33.350
Yhteistoiminnan periaate
sanoo, että että meidän tulee.

452
00:43:33.350 --> 00:43:41.210
Osallistua vaaditulla tavalla
tilanteen vaatimalla tavalla.

453
00:43:41.210 --> 00:43:44.720
Siten että me.

454
00:43:44.720 --> 00:43:50.780
Pyritään kohti sitä tavoitetta, joka
siinä kyseisessä keskustelussa on.

455
00:43:50.780 --> 00:43:56.240
Ja nyt ainahan keskustelut eivät
ole tarkoitushakuisia, vaan ne on

456
00:43:56.240 --> 00:43:59.580
enemmänkin jutustelua tai
sanotaan mitä mieleen tulee.

457
00:43:59.580 --> 00:44:04.640
Hyvin semmoista assosiatiivista.

458
00:44:04.640 --> 00:44:12.280
Sana sanailua ja ja silloin tietysti
niin ei ole olemassa mitään sellaisia

459
00:44:12.280 --> 00:44:18.130
periaatteita tai maksimeja,
joita välttämättä noudatettaisi.

460
00:44:18.130 --> 00:44:23.130
Sitten jotkut keskustelutyypit on sellaisia,
että siellä nimenomaan pyritään johonkin tiettyyn

461
00:44:23.130 --> 00:44:29.580
tavoitteeseen ja se tavoite voi olla
joko keskustelijoiden asettama tai se.

462
00:44:29.580 --> 00:44:35.640
Sosiaalisen ympäristön tai
instituution asettama asettama tavoite.

463
00:44:35.640 --> 00:44:40.560
Ja jos me nyt sitten mainitaan, että mitä
tää tarkoittaa tarkoittaa tää polku pricen

464
00:44:40.560 --> 00:44:47.910
juttu niin hän esittää että tää
palautuu tämmöisiin maksimimeihin.

465
00:44:47.910 --> 00:44:50.160
Ikään kun.

466
00:44:50.160 --> 00:44:57.150
Sellaisiin sääntöihin koskien kielenkäyttöä,
jota pitäisi pyrkiä noudattamaan.

467
00:44:57.150 --> 00:45:02.840
Ensinnäkin laadun maksimi,
joka esimerkiksi nyt sitten

468
00:45:02.840 --> 00:45:07.820
faktuaalisesti väitteiden esittämien.

469
00:45:07.820 --> 00:45:13.420
Lauseiden osalta on
totuudenmukaisuusvaatimus eli me emme.

470
00:45:13.420 --> 00:45:21.240
Höpötä ihan mitä sattuu mielikuvituksellisia
asioita vaan vaan vaadimme totuutta.

471
00:45:21.240 --> 00:45:28.290
Määrän maksimi ollaan sopivan
informatiivisia eli annetaan

472
00:45:28.290 --> 00:45:34.110
riittävä määrä informaatiota,
mutta ei enempää.

473
00:45:34.110 --> 00:45:41.320
Ollaan.
Kunnioittamassa suhteen maksimia.

474
00:45:41.320 --> 00:45:46.570
Relation.
Eli esitetyt asiat.

475
00:45:46.570 --> 00:45:50.900
Kytkeytyvät siihen
tilanteeseen esimerkiksi.

476
00:45:50.900 --> 00:45:54.890
Jos.
Olen.

477
00:45:54.890 --> 00:46:03.100
Ilmaisemassa jonkun jonkun lauseen niin
se kytkeytyy edellä olevaan lauseeseen.

478
00:46:03.100 --> 00:46:10.700
Esimerkiksi jos on määritellyt jonkun termin
niin niin en määrittele sitä termiä ihan milloin

479
00:46:10.700 --> 00:46:20.810
tahansa, vaan nimenomaan pyynnöstä
tai tarpeesta, joka on ilmaistu.

480
00:46:20.810 --> 00:46:27.540
Ja tavan maksimi puolestaan, että
pyrimme olemaan selkeitä sopivassa määrin

481
00:46:27.540 --> 00:46:35.270
ja sitten toisaalta pyrimme organisoimaan
puhumamme asiat sellaiseen järjestykseen,

482
00:46:35.270 --> 00:46:45.360
jotta se olisi kuulijalle
ymmärrettävää. Ja.

483
00:46:45.360 --> 00:46:51.670
Esitin väitteen, että tai sanon että on
samaa mieltä paul grimesin kanssa näistä

484
00:46:51.670 --> 00:46:58.190
maksimista, että ne ovat
kommunikaatiota ohjaavia tekijöitä.

485
00:46:58.190 --> 00:47:00.350
Ja.

486
00:47:00.350 --> 00:47:05.010
Itse asiassa voitaisiin ajatella,
että tää näkyy siinä, että

487
00:47:05.010 --> 00:47:09.880
meillä on olemassa
sellaisia ilmaisuja jotka.

488
00:47:09.880 --> 00:47:14.600
Osoittavat meidän välillä.

489
00:47:14.600 --> 00:47:20.840
Ilmaisemaan nimenomaan sitä, että
kunnioitamme tän tyyppisiä sääntöjä.

490
00:47:20.840 --> 00:47:24.210
Ja vaikkapa nyt sellainen aika kulunut.

491
00:47:24.210 --> 00:47:33.940
Kulunut tuota ilmaisu, joka saatetaan sanoa
on asiasta toiseen tai tai vitsikkäästi

492
00:47:33.940 --> 00:47:40.240
asiasta postilaatikkoon tai jotain
tän tyyppistä, niin me ollaan silloin.

493
00:47:40.240 --> 00:47:46.260
Oikeastaan sanomassa, että
nyt olen vaihtamassa aihetta.

494
00:47:46.260 --> 00:47:54.900
Ja voitaisiin ajatella, että tän tyyppinen
ilmaisu on informatiivinen kuulijalle.

495
00:47:54.900 --> 00:47:57.510
Koskapa olen.

496
00:47:57.510 --> 00:48:05.490
Silloin kertomassa hänelle, että se mitä nyt
sanon ei liity edeltäviin puheenvuoroihin.

497
00:48:05.490 --> 00:48:11.740
Eli siinä ilmaistaan, että
kunnioitan tätä suhteen maksimia.

498
00:48:11.740 --> 00:48:17.680
Ja ja haluan ikään kuin kertoa, että nyt
seuraavat eivät kuulu mihinkään aiempaan

499
00:48:17.680 --> 00:48:22.740
ilman tällaista ilmaisua voitaisiin
ajatella, että kuulija jäisi miettimään, että

500
00:48:22.740 --> 00:48:27.040
mikähän oli tuo ajatusyhteys
edeltävään puheenvuoroon.

501
00:48:27.040 --> 00:48:30.960
Mutta kun on sanonut, että asiasta
toiseen niin silloin on kerrottu,

502
00:48:30.960 --> 00:48:36.200
että seuraavaa ei tule
yrittää liittää aiempaa.

503
00:48:36.200 --> 00:48:40.110
Joskus taas sitten ihmiset ovat kovin.

504
00:48:40.110 --> 00:48:46.330
Että antavat liikaa informaatiota eli selostavat
jotakin asiaa tarpeettoman yksityiskohtaisesti

505
00:48:46.330 --> 00:48:52.110
tai monimutkaisesti ja ja silloin ikään
kuin rikotaan sitä määrän maksimia.

506
00:48:52.110 --> 00:48:57.430
Ei, ei välttämättä hahmoteta, että vähempikin
informaatiota riittäisi ja tää on sikäli

507
00:48:57.430 --> 00:49:02.980
ongelmallista kommunikaation kannalta, että
ne sitten kuulija tai lukija saattaa jäädä

508
00:49:02.980 --> 00:49:10.770
miettimään, että nyt tällä
hyvin tarkalla informaatiolla on.

509
00:49:10.770 --> 00:49:14.910
Jokin sellainen merkitys, jota en
kuitenkaan hahmota, että miksi tää

510
00:49:14.910 --> 00:49:21.470
näin yksityiskohtainen selostus
on tarpeen ja se ei ole sitten hyvä

511
00:49:21.470 --> 00:49:26.020
asia sen yhteistoiminnan
sujuvan etenemisen.

512
00:49:26.020 --> 00:49:33.610
Suhteen.
No näitä on hyvä pohtia.

513
00:49:33.610 --> 00:49:41.510
Mutta mitä merkitystä täällä nyt sitten on,
niin se seuraa muun muassa tästä on olemassa

514
00:49:41.510 --> 00:49:47.610
niin sanottuja epäsuoria puhetekoja
ja näitä on itse asiassa aika paljon.

515
00:49:47.610 --> 00:49:52.310
Ja me.
Normaali normaalisti kielessä.

516
00:49:52.310 --> 00:49:58.950
Käytämme epäsuoria.
Puhetekoja ihan.

517
00:49:58.950 --> 00:50:04.330
Ajattelematta niitä sen kummemmin.

518
00:50:04.330 --> 00:50:09.170
Itse asiassa uskaltaisin
väittää, että melko suuri osa.

519
00:50:09.170 --> 00:50:13.540
Meidän puhe teoistamme on epäsuoria.

520
00:50:13.540 --> 00:50:20.520
Ja nyt yksi kysymys jolla jolla nyt
sitten no johdattaa tähän on se, että miten

521
00:50:20.520 --> 00:50:26.530
esimerkiksi tiedetään, että
joku on ironinen tai sarkastinen.

522
00:50:26.530 --> 00:50:29.610
Ja puheessa.

523
00:50:29.610 --> 00:50:35.370
Ironia voi olla hyvinkin selvä ja
ja silloin sanotaan jotain sellaista,

524
00:50:35.370 --> 00:50:38.930
jotka kirjaimellisesti
ottaen ei pidä paikkaansa.

525
00:50:38.930 --> 00:50:43.750
Tai sitten saattaa olla hyvinkin
sarkastinen ja ja se tulkittava

526
00:50:43.750 --> 00:50:46.990
asia pitää ajatella juurikin päinvastoin.

527
00:50:46.990 --> 00:50:54.370
Eli se kirjaimellinen
merkitys sarkastisessa.

528
00:50:54.370 --> 00:50:59.960
Sävyssä sanottuna niin
muuttuukin aivan toisenlaiseksi.

529
00:50:59.960 --> 00:51:04.450
Mutta miksi me tulkitaan
ilmaisuja huomaamatta?

530
00:51:04.450 --> 00:51:07.560
Ei kirjaimellisesti.

531
00:51:07.560 --> 00:51:11.780
Ja tavallisesti ihan vaivattomasti
huomataan, että joku joku nyt

532
00:51:11.780 --> 00:51:18.620
ei ikään kuin ole
tulkittavissa kirjaimellisesti.

533
00:51:18.620 --> 00:51:21.680
Miksi ja miten tää on mahdollista?

534
00:51:21.680 --> 00:51:25.380
Mut yks tapa vastata tän
tyyppisiin kysymyksiin on vedota

535
00:51:25.380 --> 00:51:28.610
edellä mainittuihin crisin maksimiin.

536
00:51:28.610 --> 00:51:36.620
Ja se idea on siinä, että grimesin
maksimien ilmeiseltä vaikuttava rikkominen

537
00:51:36.620 --> 00:51:42.040
ilman että yhteistyö periaatteesta
oltaisiin tinkimässä, antaa aiheen tulkita

538
00:51:42.040 --> 00:51:51.760
sanottu toisin eli tulkita
se epäsuoraksi puheteon.

539
00:51:51.760 --> 00:51:59.200
Esimerkiksi väittämistä akti.
Puheakti joka on.

540
00:51:59.200 --> 00:52:04.150
Kirjaimellisesti.
Tulkittavissa.

541
00:52:04.150 --> 00:52:11.500
Väittämäsi, että asiat ovat sillä ja
sillä tavalla, niin voikin olla näin.

542
00:52:11.500 --> 00:52:16.660
Pikemminkin epäilyksen esittämistä
sille asialle ja vastaavasti joku

543
00:52:16.660 --> 00:52:24.120
saattaa ilmaista tunteikkaasti jonkun
asian ja ja sen näyttää päällisin

544
00:52:24.120 --> 00:52:28.700
puolin tai kirjaimellisesti
suoraan ajateltuna.

545
00:52:28.700 --> 00:52:34.430
Ihan vaan tunneilmaisua, niin
se voikin olla ekspressiivisen.

546
00:52:34.430 --> 00:52:38.120
Eli voidaan ajatella, että
ekspressiivisen express.

547
00:52:38.120 --> 00:52:43.860
Esiintyvät ihan normaalissa ja
rationaalisessa argumentaatiossa,

548
00:52:43.860 --> 00:52:51.370
mutta epäsuorin muina
puheeksteina ja niin edespäin.

549
00:52:51.370 --> 00:52:56.450
Vastaavasti propositioninen sisältö
voidaan tulkita päinvastaiseksi,

550
00:52:56.450 --> 00:53:02.900
kuten sarkastiset ilmaissut
usein ovat eli saatetaan.

551
00:53:02.900 --> 00:53:09.460
Sanoa jotenkin sarkastiseen sävyyn,
että että olipas olipas tänään ihan

552
00:53:09.460 --> 00:53:15.620
mahtavan makuista ruokaa ja saattaa
olla ilmeistä asiayhteys huomioon

553
00:53:15.620 --> 00:53:25.650
ottaen, että ruoka oli
ihan karmea karmea kuraa.

554
00:53:25.650 --> 00:53:28.620
No.

555
00:53:28.620 --> 00:53:33.580
Epäsuorat puheet teot ja tässä tapauksessa
jonkinlainen selitys sille, että miten me voimme

556
00:53:33.580 --> 00:53:39.660
tulkita asioita toisin kun ne on sanottu, on
erinomaisen tärkeätä ajatellen argumentaation

557
00:53:39.660 --> 00:53:48.620
tulkintaa, sen analyysiä ja näin ollen
voidaan ajatella näiden teoreettisten aspektien

558
00:53:48.620 --> 00:53:54.640
olevan hyvinkin käytännöllisiä
ajateltuna argumentatiivista toimintaa.

559
00:53:54.640 --> 00:54:01.920
Samalla se valaisee sitä, että miten meidän
kannattaisi pyrkiä akateemisessa tekstissä.

560
00:54:01.920 --> 00:54:10.480
Ja puheessa ilmaisemaan itseämme ja ja
näemme, että sillä on ero verrattuna arkiseen

561
00:54:10.480 --> 00:54:17.950
kommunikaatioon, jossa ei välttämättä ole
samoja institutionaalisia edellytyksiä.

562
00:54:17.950 --> 00:54:22.670
Tieteellisessä kommunikaatiossa
selkeys yksiselitteisenyys,

563
00:54:22.670 --> 00:54:27.750
totuuden mukaisuus, niiden yhteys.

564
00:54:27.750 --> 00:54:32.370
Tutkimusaiheisiin kysymyksiin,
ongelmiin ja niin edespäin on.

565
00:54:32.370 --> 00:54:39.130
On hyvin tärkeätä asioita ja tällöin
akateemisessa kommunikaatiossa

566
00:54:39.130 --> 00:54:45.220
tieteellisessä kommunikaatiossa on.

567
00:54:45.220 --> 00:54:54.970
Ehkäpä tärkeämpi yrittää yrittää olla selkeä
ja yksiselitteinen kuin sitten esittää.

568
00:54:54.970 --> 00:55:02.510
Kirjallisesti jotakin kauniita
muotoiluja ja vaikka niin kun.

569
00:55:02.510 --> 00:55:10.380
Äidinkielen opettaja jossakin fiktiivisten
aineiden osalta saattavat neuvoa.

570
00:55:10.380 --> 00:55:14.860
Esimerkiksi välttämään toistoa
niin niin niin välttämättä se

571
00:55:14.860 --> 00:55:20.190
toiston välttäminen ei
ole sellainen sääntö joka.

572
00:55:20.190 --> 00:55:24.030
Pätee akateemisissa yhteyksissä.

573
00:55:24.030 --> 00:55:30.420
Välillä on hyvä yksinkertaisesti
vain toistaa samaa ilmaisua.

574
00:55:30.420 --> 00:55:37.120
Käyttäen joku ajatus kuin sekoittaa
sitten lukija lukijaa tai kuulijaa

575
00:55:37.120 --> 00:55:41.430
käyttämällä hakemalla
haettuja synonyymejä.

576
00:55:41.430 --> 00:55:45.470
Eli nyt tää akateeminen kielenkäyttö
on tietyn tyyppistä ja siellä sitten

577
00:55:45.470 --> 00:55:51.610
omat normit, jotka lopulta pohjautuu
tieteellisen tiedon tuottamisen

578
00:55:51.610 --> 00:55:56.470
ja ymmärtämisen normeihin,
niin ne on tärkeitä.

579
00:55:56.470 --> 00:56:06.680
No tässä tiiviisti.
Kieltä koskevia asioita näitä kaikkia on.

580
00:56:06.680 --> 00:56:13.770
Mahdollista laajentaa hyvinkin
paljon ja tämänkin luennon sisältämät

581
00:56:13.770 --> 00:56:20.820
asiat pohjautuvat periaatteessa
useampaan kirjaan ja artikkeliin, joten

582
00:56:20.820 --> 00:56:23.820
joten hyvin paljon
asioita on jätetty pois.