WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.050 --> 00:00:06.080
Predikaatti logiikasta pari esimerkkiä.

2
00:00:06.080 --> 00:00:11.720
Oletetaan argumentti, jossa sanotaan,
että kaikki isokenkäiset ovat rikkaita.

3
00:00:11.720 --> 00:00:17.960
Toiseksi kaikki rikkaat ovat talousliberaaleja
ja kolmanneksi kaikki isokenkäiset

4
00:00:17.960 --> 00:00:23.350
ovat talousliberaaleja ja
näistä viimeinen on konkluusio.

5
00:00:23.350 --> 00:00:30.310
Ja jos hetken tätä ajatusta miettii
niin vääjäämättä on niin että

6
00:00:30.310 --> 00:00:36.600
johtopäätös seuraa kun
premissit oletetaan tosiksi.

7
00:00:36.600 --> 00:00:42.840
Eli, mikäli oletamme, että kaikki isokenkäiset on
rikkaita ja kaikki rikkaat ovat talousliberaaleja,

8
00:00:42.840 --> 00:00:49.220
niin vääjäämättä isokenkäiset
ovat talousliberaaleja.

9
00:00:49.220 --> 00:00:55.940
No tän tyyppiset päättelyt
on ikään kuin logiikan.

10
00:00:55.940 --> 00:01:04.740
Ihan sellaisia perusasioita ja oletettavasti nyt
on niin, että jos ei nyt maailma todella kummallinen

11
00:01:04.740 --> 00:01:10.910
ole tai kieltä käytetä tosi
kummallisesti, niin nää nyt vääjäämättä.

12
00:01:10.910 --> 00:01:15.840
On voisiko sanoa
sellaisia rationaalisuuden?

13
00:01:15.840 --> 00:01:23.070
Sanelemia perusasioita.
Näitä on logiikassa koko joukko.

14
00:01:23.070 --> 00:01:27.550
Toinen esimerkki, hyvin samantyyppinen.

15
00:01:27.550 --> 00:01:33.320
Päättely varmuutensa puolesta,
mutta muodoltaan toisenlainen.

16
00:01:33.320 --> 00:01:38.720
Kaikki miehet pitävät koneista
premissi yksi ja toinen premissi

17
00:01:38.720 --> 00:01:44.870
abraham on mies johtopäätös
abraham pitää koneesta.

18
00:01:44.870 --> 00:01:53.950
Ja tää päättely on predikaatti
logiikassa pätevä mikäli hyväksytään

19
00:01:53.950 --> 00:02:00.640
tosiksi nämä premissit niin
johtopäätös seuraa vääjäämättä.

20
00:02:00.640 --> 00:02:06.560
Eli ei ole mahdollista, että johtopäätös
olisi epätotta olettaen, että premistä

21
00:02:06.560 --> 00:02:12.240
pitää paikkansa ja ehkä muistutan tässä
edelleen sitä, että logiikan teoria

22
00:02:12.240 --> 00:02:16.270
ei ota kantaa siihen,
että onko abraham mies.

23
00:02:16.270 --> 00:02:21.830
Tai pitää, pitävätkö kaikki
miehet koneista vai ei.

24
00:02:21.830 --> 00:02:26.510
Mutta jos oletetaan näin olevan
niin sitten johtopäätös seuraa.

25
00:02:26.510 --> 00:02:32.550
Ja tässäkin päätelmässä nyt on olennaista,
mikä tekee niinku logiikan teoriasta.

26
00:02:32.550 --> 00:02:42.280
Keskeisen olennaista on se, että me
voimme korvata tästä ominaisuuden mies.

27
00:02:42.280 --> 00:02:44.650
Ja jos.

28
00:02:44.650 --> 00:02:50.600
Molemmista premisseistä mies
korvataan jollakin ominaisuudella.

29
00:02:50.600 --> 00:02:55.960
Se voisi olla vaikkapa.
Sitten punatukkaisuus.

30
00:02:55.960 --> 00:03:01.360
Niin jos me sanoisimme, että kaikki
punatukkaiset pitävät koneista ja abraham

31
00:03:01.360 --> 00:03:05.880
on punatukkainen, niin tästä
seuraisi tuo johtopäätös.

32
00:03:05.880 --> 00:03:12.520
Tai sitten jos koneet korvattaisiin
sen esiintymiskohdissa jollakin

33
00:03:12.520 --> 00:03:16.270
muutamalla jollain muulla
lauseella kuten jäätelöstä.

34
00:03:16.270 --> 00:03:24.750
Jos meillä olisi vaikkapa, että kaikki punatukkaiset
pitävät jäätelöstä ja abraha-hammon punatukkainen,

35
00:03:24.750 --> 00:03:32.790
niin sitten sanoisin, että abraham pitää jäätelöstä
ja voimme siis korvata nää tavallaan muuttujat

36
00:03:32.790 --> 00:03:39.550
täältä millä hyvänsä lauseella ja päättely
pysyy pätevänä ja se on tän logiikan teorian koko

37
00:03:39.550 --> 00:03:44.230
idea on olemassa muotonsa
puolesta päteviä päätelmiä.

38
00:03:44.230 --> 00:03:48.240
Ja jos palataan taaksepäin tähän.

39
00:03:48.240 --> 00:03:53.280
Isokenkäisyyteen ja rikkauteen talousliberaalia
koskeviin juttuihin, niin voisimme korvata

40
00:03:53.280 --> 00:04:01.440
isokenkäisyysominaisuuden jollakin muulla ja rikkauden
ominaisuuden jollakin muulla ja talousliberaaliuden

41
00:04:01.440 --> 00:04:06.030
jollakin muulla ja tää
päätelmä pysyisi pätevänä.

42
00:04:06.030 --> 00:04:12.460
Ja tätä voi mielessään testata ja ja näin.
Näin se menee.

43
00:04:12.460 --> 00:04:19.580
No logiikassa on paljon päteviä päätelmiä
ja sitten oma osuutensa on sitten

44
00:04:19.580 --> 00:04:25.580
epäpätevyys ja loogiset vallasi eli
päätelmävirheet niistä tällä videolla

45
00:04:25.580 --> 00:04:32.260
ei, ei sen enempää, mutta arvioinnin
lopputuloksena päätelmä voisi olla

46
00:04:32.260 --> 00:04:38.000
joko loogisesti pätevä
tai sitten epäpätevä.

47
00:04:38.000 --> 00:04:44.030
Mennään sen sijaan informaalin logiikan
teoriaan ja se tuodaan esille siellä.

48
00:04:44.030 --> 00:04:51.830
Ja kun muutama uusi.
Tämmöinen arvioinnin kriteeri.

49
00:04:51.830 --> 00:04:56.880
Hyvin tavallisia
informaalin logiikan teorian.

50
00:04:56.880 --> 00:05:02.150
Mukaisissa oppikirjoissa ja esityksissä.

51
00:05:02.150 --> 00:05:07.390
Nämä eivät ole täysin uusia
kaikilta osin verrattuna aiempaan,

52
00:05:07.390 --> 00:05:13.070
mutta osin ovat ensiksi hyväksyttävyys.

53
00:05:13.070 --> 00:05:19.470
Tää hyväksyttävyys liittyy premissien
hyväksyttävyyteen eli silmissä niinku logiikka logiikka

54
00:05:19.470 --> 00:05:24.870
teoriana ei ota kantaa siihen, että et mitä
näistä premisseistä ajatellaan, vaan logiikka

55
00:05:24.870 --> 00:05:28.710
keskittyy premissiin ja
konkluusion väliseen suhteeseen.

56
00:05:28.710 --> 00:05:31.720
Ja sitten.

57
00:05:31.720 --> 00:05:39.120
Informalgiikka ikään kuin pyrkii olemaan
sellainen käytännöllinen argumentaatioteoria,

58
00:05:39.120 --> 00:05:45.240
eli siellä otetaan esille tää aika
ilmeinen asia, että millä me pyrimme

59
00:05:45.240 --> 00:05:49.950
arvioimaan premissien hyväksyttävyyttä.

60
00:05:49.950 --> 00:05:53.670
Se on sitten oma kysymyksensä,
että miten miten tähän suhtaudutaan

61
00:05:53.670 --> 00:05:55.770
ja on olemassa paljon oppikirjoja.

62
00:05:55.770 --> 00:06:01.510
Argumentaation argumentaatio aiheesta,
jossa sitten käsitellään sitä, että miten

63
00:06:01.510 --> 00:06:06.310
premissien hyväksyttävyyttä
tarkastellaan tällä kurssilla.

64
00:06:06.310 --> 00:06:12.270
Nyt ei ikään kuin mennä siihen
tässä yhteydessä tarkemmin vaan

65
00:06:12.270 --> 00:06:17.320
ajatellaan vain, että
tää on yks yks aspekti.

66
00:06:17.320 --> 00:06:22.110
Ehkä semmoinen metodologinen huomio tästä
hyväksyttävyydestä on nähdäkseni tärkeä.

67
00:06:22.110 --> 00:06:30.430
Tuoda esille sen vuoksi, että argumentoinnin
teoria tai argumentin teoria ei voi kertoa

68
00:06:30.430 --> 00:06:36.920
kaikista mahdollisista premisseistä, että
mitkä ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät.

69
00:06:36.920 --> 00:06:40.680
Muutoinhan tää olisi
käytännössä teoria kaikesta.

70
00:06:40.680 --> 00:06:47.880
Eli pitäisi olla teoria joka kertoo joka
ikisestä asiasta jonka voi premisssiksi.

71
00:06:47.880 --> 00:06:52.310
Argumentissa ottaa niin niin
että onko se hyväksyttyä vai ei.

72
00:06:52.310 --> 00:06:56.790
Ja luonnollisesti tällainen
tällainen teoria on epärealistinen

73
00:06:56.790 --> 00:07:01.990
ja inhimillisen käsityskyvyn ulkopuolella.

74
00:07:01.990 --> 00:07:07.160
Mutta yleisiä kriteerejä
voimme toki antaa.

75
00:07:07.160 --> 00:07:10.360
Kun täsmennetään premissien
sisällöistä jotakin.

76
00:07:10.360 --> 00:07:18.280
Jos meillä on jokin sellainen asia, jonka
tiedettävyys edellyttää näköhavaintoa vaikkapa

77
00:07:18.280 --> 00:07:25.920
tai jotakin muuta aistimellista
havaintoa, niin sitten tarkastellaksemme.

78
00:07:25.920 --> 00:07:29.080
Lauseen hyväksyttävyyttä
täytyy sitten olla jossakin

79
00:07:29.080 --> 00:07:32.870
yhteydessä joko suoraan tai aiemmin.

80
00:07:32.870 --> 00:07:36.550
Välillisesti jonkun tekemä
havainto sen asian taustalla.

81
00:07:36.550 --> 00:07:41.830
Esimerkiksi jos puhuttaisiin
säästä ja menneisyyden

82
00:07:41.830 --> 00:07:44.590
jostakin päivästä ja sen säätilasta.

83
00:07:44.590 --> 00:07:52.870
Oliko tammikuun 1 vuonna 2024 lumisadetta
vai ei, niin ilmeisestikin jonkun näköinen

84
00:07:52.870 --> 00:07:58.480
havainto suoraan tai epäsuoraan täytyisi
olla ratkaistavaksemme ratkaistaksemme.

85
00:07:58.480 --> 00:08:02.430
Tuon kyseisen lauseen totuusarvon.

86
00:08:02.430 --> 00:08:06.350
Mutta sitten on olemassa paljon
erilaisia premissejä, kuten arvo, arvo,

87
00:08:06.350 --> 00:08:12.680
premisseja tai jotain
käytännöllistä toimintaa koskevia.

88
00:08:12.680 --> 00:08:19.520
Premissejä, että miten pitäisi toimia tai tai
niin edespäin ja sitten et millä kriteereillä

89
00:08:19.520 --> 00:08:25.840
me nämä hyväksytään tai ollaan hyväksymättä,
niin se on sitten oma oma juttunsa.

90
00:08:25.840 --> 00:08:27.830
Eli teoria.

91
00:08:27.830 --> 00:08:34.230
Joka on salliva premissien laadun
suhteen, niin sitten hän vastaavasti

92
00:08:34.230 --> 00:08:38.910
joutuu ottamaan kantaa siihen, että
miten erilainen, miten erilaisia

93
00:08:38.910 --> 00:08:43.110
hyväksyttävyyskriteerejä
voidaan voidaan asettaa.

94
00:08:43.110 --> 00:08:50.150
Ehkä pääasiassa tieteen ympäristössä premissit
ajatellaan faktuaalisiksi premisseiksi

95
00:08:50.150 --> 00:08:56.830
silloin kun puhutaan empiirisestä
tutkimuksesta tai sitten ehkä käsitteellisiä

96
00:08:56.830 --> 00:09:00.870
faktojakin voitaisiin ajatella olevan
eli ajatella, että joidenkin joidenkin

97
00:09:00.870 --> 00:09:04.760
käsitteiden välillä on suhteita, jotka.

98
00:09:04.760 --> 00:09:07.400
Ovat jollain tavalla vääjäämättömiä.

99
00:09:07.400 --> 00:09:10.920
Tästä voi toki olla eri mieltä.

100
00:09:10.920 --> 00:09:16.870
Mutta moraalisia arvoja
koskien ja arvostelmia koskien.

101
00:09:16.870 --> 00:09:20.990
Vaikkapa inhimillistä käyttäytymistä tai
toimintaa, niin niitä niitä nyt sitten

102
00:09:20.990 --> 00:09:24.910
perinteisesti tieteessä ei
ajatella ajatella esitettävän.

103
00:09:24.910 --> 00:09:29.710
Sen sijaan episteemisiä arvoja
kyllä käsitellään metodologiassa,

104
00:09:29.710 --> 00:09:35.330
joten tää kysymys on aika aika mutkikas.

105
00:09:35.330 --> 00:09:43.720
No jos palataan sitten tähän informaalin
logiikan aihepiiriin ja siellä sitten.

106
00:09:43.720 --> 00:09:48.440
Relevanssikriteerin ja riittävyyskriteerin
niin informaalissa logiikassa

107
00:09:48.440 --> 00:09:56.320
tavallisesti ajatellaan, että
premissien on oltava olennaisia suhteessa

108
00:09:56.320 --> 00:10:03.710
johtopäätökseen eli relevanssikrite.
Taan.

109
00:10:03.710 --> 00:10:05.810
Ja.

110
00:10:05.810 --> 00:10:08.870
Jonkunnäköistä tukea täytyisi
premissien antaa konkluusiolle, jotta

111
00:10:08.870 --> 00:10:12.910
se ikään kuin olisi ylipäänsä
järkevästi ymmärrettävä.

112
00:10:12.910 --> 00:10:16.430
Mutta sitten että mikä
on relevanssin määritelmä?

113
00:10:16.430 --> 00:10:20.470
Minkälaisia kriteereitä sille
sitten annetaan tarkemmin, niin

114
00:10:20.470 --> 00:10:25.070
se on sitten oma oma
aika hankala kysymyksensä.

115
00:10:25.070 --> 00:10:33.030
Ja riippuu sitten relevanssin
teoriasta, että mitä siitä ajatellaan.

116
00:10:33.030 --> 00:10:38.510
Ehkä tavanomaista on kuitenkin ajatella,
että että relevanssi ei ole puhtaasti

117
00:10:38.510 --> 00:10:43.470
ikään kuin mielipidekysymys tai tai
mielivaltaisen sopimuksen piirissä oleva

118
00:10:43.470 --> 00:10:48.320
kysymys vaan että sille
voidaan antaa jotakin.

119
00:10:48.320 --> 00:10:51.990
Muun tyyppistä kriteeristöä.

120
00:10:51.990 --> 00:10:59.630
No en mene siihen tässä riittävyys kriteerit
on tärkeä myöskin argumentin arvioinnissa.

121
00:10:59.630 --> 00:11:04.400
Eli eli mehän voimme
antaa joillekin väitteille.

122
00:11:04.400 --> 00:11:10.800
Jonkun verran tukea eli löytää jotakin
perusteita vaikkapa jonkun päätöksenteon

123
00:11:10.800 --> 00:11:15.120
pohjalle tai antaa jotakin tukea
sille, että asiat ovat jollakin tavalla,

124
00:11:15.120 --> 00:11:20.360
mutta välttämättä se ei ole ratkaiseva.
Sitten jos väittämä on.

125
00:11:20.360 --> 00:11:22.330
Niinku sisällöltään.

126
00:11:22.330 --> 00:11:25.550
Merkityksellisempi tai
laajempi ja esimerkki.

127
00:11:25.550 --> 00:11:30.150
Ehkä nyt valaisee tätä
informaalin logiikan ajatusta.

128
00:11:30.150 --> 00:11:34.150
Esimerkiksi jos meillä olisi tämmöinen
käytännöllinen ehdotusta ehdotus,

129
00:11:34.150 --> 00:11:40.750
että mennään elokuviin, tää olisi
väite teesi ja sitten todettaisiin,

130
00:11:40.750 --> 00:11:42.910
että no on meillä sen verran rahaa.

131
00:11:42.910 --> 00:11:44.990
Eli ehdottaisin, että mennään elokuviin.

132
00:11:44.990 --> 00:11:49.110
On meillä sen verran rahaa, niin mulla olisi
väite ja perustelu eli kokonaisuudessaan

133
00:11:49.110 --> 00:11:53.030
mulla olisi niinku argumentoitu näkökanta.

134
00:11:53.030 --> 00:11:56.510
Nyt sitten arvio arvion osalta
informaalin logiikan hengessä.

135
00:11:56.510 --> 00:12:00.430
Voimme kysyä, että että onko
tää perustelu hyväksyttävä?

136
00:12:00.430 --> 00:12:03.030
Onko se totta?

137
00:12:03.030 --> 00:12:07.550
Tässä tapauksessa kun on faktuaalinen kyse,
onko meillä nyt sen verran rahaa vai eikö?

138
00:12:07.550 --> 00:12:12.230
No tietysti jos kävisi ilmi, että rahat
olisi hävinneet tai ne olisi hpuloitu

139
00:12:12.230 --> 00:12:15.870
jonnekin muualle, niin sitten tää
perustelu ei pitäisi paikkaansa ja voisi

140
00:12:15.870 --> 00:12:22.270
ajatella että elokuviin
ei ole sitten menemistä.

141
00:12:22.270 --> 00:12:26.750
Ellei sitten keksitä jotain muuta
keinoa tai ole tilanteet jotenkin

142
00:12:26.750 --> 00:12:30.830
erityyppisiä ja rahaa ei tarvittaisikaan.

143
00:12:30.830 --> 00:12:37.070
No toiseksi onko perustelu
sisällöllisesti relevantti olennainen?

144
00:12:37.070 --> 00:12:40.720
Antaako se tukea väitteille?

145
00:12:40.720 --> 00:12:47.680
Voitaisiin nyt ajatella tavanomaisessa
tilanteessa, että kyllä se on.

146
00:12:47.680 --> 00:12:53.120
Olennainen seikka tavallisesti elokuviin.

147
00:12:53.120 --> 00:12:58.560
Menemisestä päätettäessä, mutta
antaako se riittävästi tukea elokuviin

148
00:12:58.560 --> 00:13:02.870
menemiselle, niin se on
sitten toinen kysymys.

149
00:13:02.870 --> 00:13:05.910
Jos pelkästään se, että meillä
on riittävästi rahaa elokuviin,

150
00:13:05.910 --> 00:13:09.710
me niin mennä menemiselle olisi riittävä.

151
00:13:09.710 --> 00:13:12.430
Sinne menee menemiselle niin
sitten aina kun meillä olisi

152
00:13:12.430 --> 00:13:15.710
rahaa niin sitten pitäisi mennä elokuviin.

153
00:13:15.710 --> 00:13:20.150
Eli näin ollen nyt sitten voisi ajatella
intuitiivisesti, että tarvitaan muutakin

154
00:13:20.150 --> 00:13:27.110
tän päätöksenteon pohjaksi kuin
pelkästään se, että rahaa on.

155
00:13:27.110 --> 00:13:30.390
No jos ottaa nyt esimerkkejä
tähän tähän ajatukseen,

156
00:13:30.390 --> 00:13:33.910
niin riittävyyskriteeri ei täyttyisi.

157
00:13:33.910 --> 00:13:40.510
Jos nyt sitten vaikka keskustelun
jatkosta kävisi ilmi, että no elokuvissa

158
00:13:40.510 --> 00:13:44.360
ei ole menossa mitään
kiinnostavaa juuri nyt.

159
00:13:44.360 --> 00:13:51.800
Eli emme nyt sitten menisikään elokuviin,
vaikka rahaa olisi eli päätös elokuviin

160
00:13:51.800 --> 00:13:57.080
menemisestä voitaisiin ajatella
edellyttävän tässä kyseisessä tilanteessa sen

161
00:13:57.080 --> 00:14:00.630
että on rahaa ja sitten
siellä on jotain kiinnostavaa.

162
00:14:00.630 --> 00:14:04.710
Ja toki voisi ajatella myöskin, että
että pitäisi olla lippuja saatavilla,

163
00:14:04.710 --> 00:14:09.790
että kaikki ei ole myyty loppuun ja ehkä
elokuviin pääseminen voisi edellyttää

164
00:14:09.790 --> 00:14:14.870
jotakin jotakin asiaa ja ja niin edespäin.

165
00:14:14.870 --> 00:14:20.950
No hyväksyttävyyskriteeri jäisi täyttymättä,
jos nyt vaikka keskustelun jatkosta kävisi

166
00:14:20.950 --> 00:14:26.110
ilmi että että ei meillä ole riittävästi
rahaa, että lippujen hinnat on nousseet,

167
00:14:26.110 --> 00:14:31.230
että aiemmin meidän rahoitus
riittänyt, mutta nykyisin ei.

168
00:14:31.230 --> 00:14:35.030
Ja nyt vero veroja on korotettu tai
olisi tapahtunut jotain muuta, jonka

169
00:14:35.030 --> 00:14:40.350
seurauksena sitten meillä
ei olisikaan varaa mennä.

170
00:14:40.350 --> 00:14:47.150
No renevanssikriteeri puolestaan sitten ei
täyttyisi tän rahaperusteen osalta, jos vaikka kävisi

171
00:14:47.150 --> 00:14:54.510
ilmi, että on jokin sellainen kampanja,
jossa pääsikin elokuviin ilmaiseksi.

172
00:14:54.510 --> 00:15:02.430
Ja ja tuota nyt sitten huolimatta tai
nyt ei, ei vaikuttaisi elokuva elokuviin

173
00:15:02.430 --> 00:15:07.870
menopäätökseen se että onko rahaa vai
ei ja tää tuokin esille relevanssista

174
00:15:07.870 --> 00:15:11.630
aika aika hyvän semmoisen nyrkkisäännön.

175
00:15:11.630 --> 00:15:16.430
Eli mikäli perusteella ei ole
vaikutusta sen lopputuloksen hyväksymisen

176
00:15:16.430 --> 00:15:19.990
kannalta, niin silloin voidaan
ajatella, että se ei ole relevantti

177
00:15:19.990 --> 00:15:23.770
siihen kyseiseen konkluusioon nähden.

178
00:15:23.770 --> 00:15:26.850
Ja tää on ehkä hyvä semmoinen
kriittinen kysymys pitää mielessä

179
00:15:26.850 --> 00:15:33.720
kun pohditaan relevanssin kysymystä.

180
00:15:33.720 --> 00:15:37.640
No joo mennään sitten lopuksi
retoriikkaa koskeviin asioihin

181
00:15:37.640 --> 00:15:43.600
ja muutama nopea kommentti
tästä tästä aiheesta.

182
00:15:43.600 --> 00:15:49.200
Nyt retoriikka ajatellaan
toisinaan jotenkin vastakkaiseksi

183
00:15:49.200 --> 00:15:52.280
argumentatiiviselle toiminnalle.

184
00:15:52.280 --> 00:15:56.760
Näin olen tunnistavinani
semmoisessa arki arkielämässä eli

185
00:15:56.760 --> 00:16:00.950
retoriikka jotenkin
ymmärretään semmoisena.

186
00:16:00.950 --> 00:16:05.360
Asiana, joka nähdään epäilyttävänä.

187
00:16:05.360 --> 00:16:12.440
Sanan vääntelynä tai suostutteluna ilman asiasisältöä
tai asiaperusteita tai jotain sen tyyppistä

188
00:16:12.440 --> 00:16:20.320
puhutaan pelkästä retoriikasta ja tässä
jälleen kerran ei ajatella näin vaan.

189
00:16:20.320 --> 00:16:26.360
Tämän kurssin yhteydessä ajatellaan,
että retoriikka on erilaisten.

190
00:16:26.360 --> 00:16:32.230
Keinojen ja aspektien.
Tutkimisessa koskinen.

191
00:16:32.230 --> 00:16:36.350
Sitä, että miten voidaan
vakuuttaa ihmisiä jostakin kannasta

192
00:16:36.350 --> 00:16:39.430
tai miten voidaan muuttaa
ihmisten näkökantoja?

193
00:16:39.430 --> 00:16:41.600
Miten?

194
00:16:41.600 --> 00:16:44.640
Ymmärrystä maailmasta voidaan muuttaa,
miten saadaan ihmiset toimimaan

195
00:16:44.640 --> 00:16:50.680
tietyllä tavalla tai miten
voi pyrkiä tilannetta.

196
00:16:50.680 --> 00:16:56.910
Muuttamaan siten, että jokin
toimintaehdotus tai näkemys menee menee läpi.

197
00:16:56.910 --> 00:17:05.390
Retoriikka on pitkän historian omaava
oppiala länsimaissa länsimaisessa

198
00:17:05.390 --> 00:17:07.410
retoriikassa.

199
00:17:07.410 --> 00:17:14.720
Juuret menevät antiikkiin saakka ja
monet retoriikan peruskäsitteestä ovatkin.

200
00:17:14.720 --> 00:17:19.910
Kreikankielisiä juureltaan.

201
00:17:19.910 --> 00:17:26.070
No jotkut ajattelevat
retoriikasta, että ne eivät että

202
00:17:26.070 --> 00:17:30.640
retoriikka ei ole sellainen teoria, jonka.

203
00:17:30.640 --> 00:17:36.240
Puitteissa voitaisiin esittää arvioita
ja esimerkiksi saatetaan saatettaisiin

204
00:17:36.240 --> 00:17:42.760
ajatella niin, että logiikan teoria on
se, joka pyrkii antamaan jonkun näköisiä

205
00:17:42.760 --> 00:17:47.080
kriteerejä siitä, että mikä premissi
ja konkurssien välinen suhde on nyt

206
00:17:47.080 --> 00:17:49.190
blogiikassahan tietysti on niin, että.

207
00:17:49.190 --> 00:17:55.230
Että jos jos me hyväksytään se päättelyn
teoria, niin tiettyjen premissien

208
00:17:55.230 --> 00:17:58.190
hyväksymisestä seuraa
tietynlainen velvollisuus.

209
00:17:58.190 --> 00:18:02.950
Tai ainakin tältä vaikuttaa tietynlainen
velvollisuus hyväksyä myös johtopäätös

210
00:18:02.950 --> 00:18:08.950
on on vääjäämätöntä ja
ehkä nyt sitten tämmöinen.

211
00:18:08.950 --> 00:18:13.670
Tämmöisten hyväksymisvelvoitteiden
esittäminen on sitten joidenkin

212
00:18:13.670 --> 00:18:18.030
retorikkojen mielestä
vähän vähän liikaa sanottu.

213
00:18:18.030 --> 00:18:20.440
No.

214
00:18:20.440 --> 00:18:24.440
Jotkut retorikot tosiaan ajattelee ja
suhtautuu siihen tutkimukseen jotenkin sillä

215
00:18:24.440 --> 00:18:28.800
tavalla, että siinä tarkoitus on vaan
tuoda esille erilaisia vaikutusyrityksiä

216
00:18:28.800 --> 00:18:33.440
ja ja systematisoida niitä vaikutusyrityksiä
ja niitä keinoja, joilla voidaan kieltää

217
00:18:33.440 --> 00:18:37.720
käyttäen saada ihmiset
hyväksymään asioita.

218
00:18:37.720 --> 00:18:42.720
Mutta sitten näyttää siltä, että
että retorista vaikuttavuutta

219
00:18:42.720 --> 00:18:47.120
voidaan monin osin myöskin arvioida.

220
00:18:47.120 --> 00:18:50.630
Eli esittää jonkunnäköisiä
näkemyksiä siitä, että miten.

221
00:18:50.630 --> 00:18:59.390
Hyvin jokin teksti tai puhe on retorisesti
onnistunut ja politiikan puheita

222
00:18:59.390 --> 00:19:04.590
arvioidaan retoriikan näkökulmasta varsin
usein, mutta aivan hyvin voidaan puhua vaikkapa

223
00:19:04.590 --> 00:19:10.880
tieteellisestä retoriikasta eli
minkälaisia kielellisiä keinoja käytetään.

224
00:19:10.880 --> 00:19:16.440
Aiottu yleisö tutkimusyhteisö sitten.

225
00:19:16.440 --> 00:19:26.150
Saa nähdäkseen ja minkälaisia keinoja
käytetään vakuuttamaan tutkijayhteisöä.

226
00:19:26.150 --> 00:19:32.070
No klassiset käsitteet tämmöinen
kolmi 3 käsitteen joukko

227
00:19:32.070 --> 00:19:37.430
eetos logosi paatos on ajateltavissa.

228
00:19:37.430 --> 00:19:43.400
Semmoisiksi aspekteiksi
puheesta tai tekstistä.

229
00:19:43.400 --> 00:19:49.120
Ja jotka kukin viittaa vähän
eri vaikutuskeinojen valikoimaan

230
00:19:49.120 --> 00:19:55.200
et tos on puhujan tai kirjoittajan.

231
00:19:55.200 --> 00:20:03.200
Ominaisuuksien hyödyntämistä puheessa
esimerkiksi joku saattaa pyrkiä.

232
00:20:03.200 --> 00:20:09.350
Rakentamaan.
Puheestaan vakuuttavampaa kertomalla.

233
00:20:09.350 --> 00:20:15.040
Sen, että mitä kaikkea
on tullut alalla tehtyä?

234
00:20:15.040 --> 00:20:22.400
Luetella meriittejä tai positioita tai
tunnustuksia, joita on saanut tai tai kirjoittamiensa

235
00:20:22.400 --> 00:20:28.960
kirjojen lukumäärä tai artikkeli lukumäärä
satsiollakulla ole keino kertoa, että

236
00:20:28.960 --> 00:20:33.600
kuinka asiantunteva onkaan kyseisellä
alalla tai kertoa kuinka on professori sillä

237
00:20:33.600 --> 00:20:39.790
ja tällä alalla ja ja niin edespäin.

238
00:20:39.790 --> 00:20:43.590
Näitä keinoja, joilla voidaan ikään
kuin sitä omaa eehtoista tuoda esille.

239
00:20:43.590 --> 00:20:45.990
Ne voivat olla vaivihkaisia.

240
00:20:45.990 --> 00:20:52.030
Esimerkiksi saatetaan taitavasti
valikoiden käyttää sellaisia termejä, jotka

241
00:20:52.030 --> 00:21:00.110
osoittaa lukeneisuutta kyseiseltä
alalta tai saatetaan viitata sellaiseen

242
00:21:00.110 --> 00:21:05.310
olennaisiin kirjoittajiin, joiden
tunteminen osoittaa asiantuntemusta ja lukija

243
00:21:05.310 --> 00:21:09.310
sitten vakuutus siitä,
että tämä tuntee relevantit.

244
00:21:09.310 --> 00:21:17.950
Lähteet ja ne on sitten ehkäpä
varteenotettavampi kirjoittaja tai puhuja.

245
00:21:17.950 --> 00:21:22.400
Vaatteissa on se puheen osa, jolla.

246
00:21:22.400 --> 00:21:26.000
On tarkoitus vaikuttaa
lukijan tai kuulijaan ja saada

247
00:21:26.000 --> 00:21:29.240
hänet myötämieliseksi kyseiseen aiheeseen.

248
00:21:29.240 --> 00:21:36.160
Ja yksi tällainen keino, jolla voidaan
yrittää saada vakuutettua ihminen.

249
00:21:36.160 --> 00:21:44.640
On pyrkiä luomaan yhteys siihen
kuuliaan tai lukijaan esimerkiksi.

250
00:21:44.640 --> 00:21:47.840
Osoittamalla olevansa
samankaltaisesta yhteisöstä peräisin

251
00:21:47.840 --> 00:21:53.390
tai tai ajattelevansa samalla tavalla tai.
Tai jotain muuta.

252
00:21:53.390 --> 00:21:58.830
Logo puolestaan asiasisältöä koskeva
puheenosa ja voidaan ajatella, että

253
00:21:58.830 --> 00:22:04.110
se kytkeytyy niinku loogisiin
argumentteihin ja ja niihin.

254
00:22:04.110 --> 00:22:08.510
Samantapaisin keinoihin kun
mitä logiikassa tai informaalissa

255
00:22:08.510 --> 00:22:15.460
logiikassa on esitetty argumentista.
Mutta sitten.

256
00:22:15.460 --> 00:22:21.860
Retoriikassa myöskin käsitellään tekee
muita vaikutuskeinoja ja taitavan puhujia.

257
00:22:21.860 --> 00:22:26.580
Ne kirjoittajan keinoja, joita kannattaa
hyödyntää saadakseen oman sanomansa

258
00:22:26.580 --> 00:22:33.200
läpi esimerkiksi kairos on käsite,
joka viittaa ajanmukaisuuteen.

259
00:22:33.200 --> 00:22:38.160
Ja sitten taas siis
viittaa niihin lähtökohtien.

260
00:22:38.160 --> 00:22:42.150
Käsittelyyn ja ja niiden käsittelyä.

261
00:22:42.150 --> 00:22:47.440
Taitavasti hallitseva
ihminen voi vakuuttaa.

262
00:22:47.440 --> 00:22:49.950
Kuulijaa.

263
00:22:49.950 --> 00:22:56.350
Pyrkimällä tuomaan esille yhteistä näkö
näkökantaa tai yhteisiä lähtökohtia ja muuttamaan

264
00:22:56.350 --> 00:23:01.670
ikään kuin mahdollisesti erimielisiä
erimielisyyden kohteena olevia lähtökohteita

265
00:23:01.670 --> 00:23:07.040
tavalla, jotka sitten saa
kuulijan tai lukijan hyväksymä.

266
00:23:07.040 --> 00:23:08.930
Kannan.

267
00:23:08.930 --> 00:23:11.670
Keinoja voisi luetella
koko joukon tässä nyt ei sen

268
00:23:11.670 --> 00:23:13.750
systemaa suurempaa systematiikkaa ole.

269
00:23:13.750 --> 00:23:20.720
Mainitse vain että että voidaan esittää
realistisia näkemyksiä eli me voidaan arvioida.

270
00:23:20.720 --> 00:23:24.240
Vaikkapa poliitikon puheessa, että onko
näkemys realistinen, jotta hän esittää

271
00:23:24.240 --> 00:23:30.960
onko realistista ajatella jollakin
tietyllä tavalla tai jos ajatellaan vaikkapa

272
00:23:30.960 --> 00:23:35.120
käytännön elämää, niin onko realistista?

273
00:23:35.120 --> 00:23:38.310
Päättää jo jostain toimintatavasta.

274
00:23:38.310 --> 00:23:40.830
Onko käsitelty erilaisia vaihtoehtoja?

275
00:23:40.830 --> 00:23:44.910
Onko ikään, kun esimerkiksi.

276
00:23:44.910 --> 00:23:51.590
Nähtävästi katsottu kaikki mahdolliset
realistiset vaihtoehdot ja sitten osoitettu,

277
00:23:51.590 --> 00:23:55.870
että kaikki muut vaihtoehdot ovat jollakin
tavalla ongelmallisia ja sitten esitettävä

278
00:23:55.870 --> 00:24:01.400
vaihtoehto on on sitten ainoa
ainoa järkevä mahdollisuus.

279
00:24:01.400 --> 00:24:05.390
Voidaan käyttää tilastoja.

280
00:24:05.390 --> 00:24:11.750
Osoittaakseen omaa asiantuntemusta tai
formaaleja keinoja tai asiantuntemusta

281
00:24:11.750 --> 00:24:15.710
voi tietysti osoittaa
monellakin eri tavalla.

282
00:24:15.710 --> 00:24:20.950
Ei tilastot sen kummempi asia oikeastaan
ole, mutta käytännössä nää ihmisiä

283
00:24:20.950 --> 00:24:25.960
usein vakuutetaan käyttämällä
tällaisia tieteellisen oloisia.

284
00:24:25.960 --> 00:24:29.070
Vaikuttamisen välineitä.

285
00:24:29.070 --> 00:24:31.750
No joo, tässä on nyt semmoinen
niinku näkökulma, että miten

286
00:24:31.750 --> 00:24:35.400
retoriikan näkökulmasta voidaan arvioida.

287
00:24:35.400 --> 00:24:42.400
Vaikuttavaa puhetta tai tekstiä ja ja
tätä näkökulmaa voi voin sitten harrastaa.