WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.170 --> 00:00:05.850
Kriittinen ajattelu ja tieteellinen
kommunikaatio argumentaation

2
00:00:05.850 --> 00:00:10.330
ja argumenttien arviointi.

3
00:00:10.330 --> 00:00:15.290
Otan tässä käsittelyyn muutaman teorian.

4
00:00:15.290 --> 00:00:23.830
Jotka on relevantteja argumentaation ja
vaikuttavan puheen tai tekstin kannalta.

5
00:00:23.830 --> 00:00:30.630
Teoriat on pragmadielektiikkateoria,
joka jonka perusversiossa.

6
00:00:30.630 --> 00:00:35.310
Käsitellään keskustelua ja
argumentatiivista keskustelua

7
00:00:35.310 --> 00:00:40.070
nimenomaan erimielisyyden
ratkaisun kannalta.

8
00:00:40.070 --> 00:00:44.070
Ja logiikan teoria.

9
00:00:44.070 --> 00:00:52.830
Joka yleensä muotoillaan olevan
teoriaa pätevästä päättelystä.

10
00:00:52.830 --> 00:00:58.110
Sitä voidaan ajatella laajemminkin,
mutta tässä keskitytään argumentaation

11
00:00:58.110 --> 00:01:03.990
näkökulmaan ja erityisesti argumenttiin
eli tuotokseen ja siellä sitten

12
00:01:03.990 --> 00:01:07.760
logiikan näkökulmasta voidaan tarkastella.

13
00:01:07.760 --> 00:01:17.890
Perusteiden ja väitteen välistä pätevyyttä
ja nimenomaan loogista pätevyyttä.

14
00:01:17.890 --> 00:01:23.790
Logiikan teorian eräänlainen valtakausi.

15
00:01:23.790 --> 00:01:32.430
Oli voimissaan 1900 luvun puolivälin
jälkeen, mutta sitä kohtaan.

16
00:01:32.430 --> 00:01:35.790
Tuli sitten joukko.

17
00:01:35.790 --> 00:01:42.390
Teoriitikkoja, jotka suhtautuu
epäilevästi logiikan riittävyyteen tai tai

18
00:01:42.390 --> 00:01:48.530
jopa radikaalimminkin kriittisesti
suhtauduttiin logiikkaan.

19
00:01:48.530 --> 00:01:57.230
Ja eräs näistä suuntauksista oli
informaatio informaali logiikka.

20
00:01:57.230 --> 00:02:03.990
Ja siellä sitten nostettiin esille
koko joukko piirteitä argumentin

21
00:02:03.990 --> 00:02:08.240
arvioinnin suhteen, jotka sen pitäisi.

22
00:02:08.240 --> 00:02:15.710
Idealistisesti täyttää, jota ei
formaalissa logiikassa oltu juuri käsitelty.

23
00:02:15.710 --> 00:02:21.870
Ja näitä ovat hyväksyttävyysrelevanssi
ja riittävyys muutaman esimerkin

24
00:02:21.870 --> 00:02:26.070
esille nostaakseni hyvin
keskeisiä siinä suuntauksessa.

25
00:02:26.070 --> 00:02:29.790
Tää on niinku amerikkalainen
ja tää pohjoisamerikkalainen ja

26
00:02:29.790 --> 00:02:34.430
aika lailla kanadaan
suun keskittynyt suuntaus.

27
00:02:34.430 --> 00:02:43.000
Ja sitten neljäs on retoriikan.
Teoria jota joskus.

28
00:02:43.000 --> 00:02:49.040
Joka joskus samaistetaan
argumentaatioteoriaksi.

29
00:02:49.040 --> 00:02:54.240
Siinä ehkä laveammin ajatellaan vaikuttamista
ja argumentaatio on sitten yksi ja

30
00:02:54.240 --> 00:03:01.030
argumenttien esittäminen on yksi
tapa pyrkiä vakuuttamaan yleisö.

31
00:03:01.030 --> 00:03:04.720
No tässä on?
Sen vuoksi, että.

32
00:03:04.720 --> 00:03:09.600
Monet retoriikan teoreetikot
ehkä ajattelevat arvioinnista

33
00:03:09.600 --> 00:03:14.240
hiukan toisin kuin mitä muissa.

34
00:03:14.240 --> 00:03:19.630
Argumentaation teorioissa tai monissa
muissa argumentaation teorioissa esittää.

35
00:03:19.630 --> 00:03:28.910
Mennään aluksi prackmadialektiikka teoriaan
ja siinä arviointi ajatellaan olevan.

36
00:03:28.910 --> 00:03:33.150
Tehtävissä vasta sitten sen
jälkeen kun on analysoitu tekstiä

37
00:03:33.150 --> 00:03:36.590
ja sieltä nostettu esille argumentit.

38
00:03:36.590 --> 00:03:41.840
Ja tässä on nyt tärkeä hahmottaa se, että.

39
00:03:41.840 --> 00:03:48.960
Kuka ja mistä positiosta arviointia tehdään
nyt on tietysti niin, että siellä argumentoijat

40
00:03:48.960 --> 00:03:56.880
keskenään arvioivat toistensa esittämiä
argumentteja ja ja sitten vastaavat niihin

41
00:03:56.880 --> 00:04:04.720
ja sitten toisella tasolla voidaan ajatella
olevan sitten argumentaation tutkija tai

42
00:04:04.720 --> 00:04:08.750
sen keskustelun ikään kuin
jälkikäteinen arvioija.

43
00:04:08.750 --> 00:04:14.440
Ja se on hiukan eri.
Eri perspektiivi.

44
00:04:14.440 --> 00:04:19.240
Esimerkiksi argumentaatioprosessina
pragmadilektiikassa ymmärretään

45
00:04:19.240 --> 00:04:23.520
tällaisina 4 vaiheen kokonaisuutena.

46
00:04:23.520 --> 00:04:28.270
Ne on ideaalissa mielessä ja ne arvioivat.

47
00:04:28.270 --> 00:04:34.840
Kysymykset koskien sitä
argumentatiivista keskustelua liittyy.

48
00:04:34.840 --> 00:04:38.720
Eri vaiheisiin ja niitä
vaiheita on 4 kappaletta ja

49
00:04:38.720 --> 00:04:40.960
kullakin vaiheella on omat tavoitteet.

50
00:04:40.960 --> 00:04:46.640
Ensimmäinen vaihe on tää
erimielisyyden ja sille saamisen vaihe,

51
00:04:46.640 --> 00:04:51.440
että onko saatu kaikki
erimielisyydet esille?

52
00:04:51.440 --> 00:04:53.720
Ovatko?

53
00:04:53.720 --> 00:04:58.040
Kaikki sitten erimielisyyksiksi
tunnistetut asiat.

54
00:04:58.040 --> 00:05:01.860
Todella sellaisia.

55
00:05:01.860 --> 00:05:09.630
Vai onko ehkä nyt sitten sanallista
epäselvyyttä, jossa ollaan samaa mieltä mutta.

56
00:05:09.630 --> 00:05:14.830
Luullaan olevamme eri mieltä.

57
00:05:14.830 --> 00:05:19.070
Toiseksi onko lähtökohdista
ja rooleista sovittu?

58
00:05:19.070 --> 00:05:24.630
Ollaanko katsottu, että mitä yhteistä
lähtökohta pohjaa argumentatiiviselle

59
00:05:24.630 --> 00:05:26.850
keskustelulle voisi esittää?

60
00:05:26.850 --> 00:05:28.910
Voisi olla keskustelijoiden kesken.

61
00:05:28.910 --> 00:05:35.030
Onko sovittu rooleista, kuka
puolustaa mitäkin kantaa?

62
00:05:35.030 --> 00:05:41.430
Ja myöskin sitten se, että millaisin keinoin
erimielisyys ajatellaan ratkaistavaksi

63
00:05:41.430 --> 00:05:47.190
tai millainen argumentti voisi olla
ratkaiseva siinä sitten itse argumenttien

64
00:05:47.190 --> 00:05:52.680
ja vasta-argumenttien esittäminen.

65
00:05:52.680 --> 00:06:00.160
Tarkastellaan, että onko tarpeelliset argumentit
esitetty, onko käyty läpi ne kriittisesti

66
00:06:00.160 --> 00:06:05.800
asiallisesti kaikki aiheet ja
lopulta onko lopputulema selvitetty?

67
00:06:05.800 --> 00:06:11.710
Mihin on päädytty?
Onko niin, että.

68
00:06:11.710 --> 00:06:14.270
Alkuperäinen väitteen esittäjä edelleen.

69
00:06:14.270 --> 00:06:17.110
Nyt sitten säilyy, on
säilyttänyt kantansa.

70
00:06:17.110 --> 00:06:24.350
Vai onko hän kenties vetänyt
pois hän esittämänsä väitteen?

71
00:06:24.350 --> 00:06:30.400
No tää siis lyhyesti että mitä tää
frack frakman arviointi tarkoittaa.

72
00:06:30.400 --> 00:06:35.600
Tähän liittyy lukuisia yksityiskohtia
ja tarkennuksia kuhunkin vaiheeseen

73
00:06:35.600 --> 00:06:42.600
liittyen ja erityisesti varmastikin
argumentaatiovaihe on sellainen, jossa

74
00:06:42.600 --> 00:06:51.640
on potentiaalisesti iso iso
määrä asioita huomioitavana.

75
00:06:51.640 --> 00:06:57.710
Teoriatasolla tässä pragmatiikassa
on ollut eräänlainen.

76
00:06:57.710 --> 00:07:00.950
Tämmöinen kritiikin kohde.

77
00:07:00.950 --> 00:07:09.950
Sitä on moitittu siitä, että
se on argumentatiivisesti ottaen

78
00:07:09.950 --> 00:07:18.070
ikään kuin yhteisymmärrykseen
tai sopimukseen nojautuva teoria

79
00:07:18.070 --> 00:07:23.150
siinä mielessä, että.
On ajateltu.

80
00:07:23.150 --> 00:07:31.350
Siinä nojattavan keskustelijoiden
omiin sopimuksiin ja kriitikot

81
00:07:31.350 --> 00:07:37.390
ovat esittäneet, että argumentaatiossa
pitäisi pyrkiä paremminkin totuuteen

82
00:07:37.390 --> 00:07:42.440
miten asiat ovat, eikä siihen että miten.

83
00:07:42.440 --> 00:07:50.240
Ne niiden sovitaan olevan.
No en en lähde tätä.

84
00:07:50.240 --> 00:07:53.630
Kritiikkiä ja ja siihen
on annettuja vastineita.

85
00:07:53.630 --> 00:08:01.030
Tarkentamaan, mutta on hyvä tosiaan huomata,
että että noin dialektisella tasolla siinä

86
00:08:01.030 --> 00:08:10.670
keskustelun tasolla on niin, että
keskustelijat usein joutuvat nojautumaan

87
00:08:10.670 --> 00:08:16.190
siihen niinku omaan ymmärrykseensä
ja käsillä olevaan informaatioon.

88
00:08:16.190 --> 00:08:20.440
Ja ja nyt sitten tää
on tietenkin rajallinen.

89
00:08:20.440 --> 00:08:22.750
Tämä informaatio.

90
00:08:22.750 --> 00:08:28.630
Lähde tai tiedon pohja, josta
keskustelijat usein joutuvat ponnistamaan.

91
00:08:28.630 --> 00:08:35.800
Nyt tässä teoriassa
kuitenkin on sitten sellaisia.

92
00:08:35.800 --> 00:08:43.200
Ehkä vähemmän.
Esille tuotuja elementtejä, kuten se, että.

93
00:08:43.200 --> 00:08:48.600
Keskustelijat voivat päättää
hankkia tietoa tehdä vaikkapa viime

94
00:08:48.600 --> 00:08:51.800
kädessä tieteellisiä
kokeita ratkaistakseen.

95
00:08:51.800 --> 00:08:56.790
Jotain kysymyksiä ja ja siinä mielessä.

96
00:08:56.790 --> 00:09:05.710
Kriitikot ehkä eivät ole noteeranneet
kaikkia tän teorian antamia mahdollisuuksia.

97
00:09:05.710 --> 00:09:09.870
Tää on niinku tärkeä kysymys, että että
että mitä me ajatellaan keskustelijoiden

98
00:09:09.870 --> 00:09:16.420
käytössä olevasta informaatiosta
ja ja se kannattaa huomioida.

99
00:09:16.420 --> 00:09:22.580
No arvioinnin suhteen on erityisen hyvä
tästä 4 vaiheen mallista nähdäkseni huomioida

100
00:09:22.580 --> 00:09:31.300
se, että usein käy niin, että tosiasiassa
keskustelijat eivät erikseen tarkasta,

101
00:09:31.300 --> 00:09:36.940
että ovatko he aidosti
erimielisyyden selvittäneet.

102
00:09:36.940 --> 00:09:41.840
Eli erimielisyyden aiheen.
Onko täsmälleen?

103
00:09:41.840 --> 00:09:46.150
Kerrottu, että mistä ollaan eri
mieltä ja toisaalta että kuka.

104
00:09:46.150 --> 00:09:51.960
On milläkin kannalla
kyseisen asian suhteen?

105
00:09:51.960 --> 00:09:57.640
Ja tää voi olla niinku tärkeä sen
takia, että joskus keskustelussa.

106
00:09:57.640 --> 00:10:02.400
Joku osallinen ei ole muodostanut
kantaa siihen varsinaiseen propositioon,

107
00:10:02.400 --> 00:10:07.160
vaan hän suhtautuu ikään kuin
avoimin mielin tai epäilevin mielin,

108
00:10:07.160 --> 00:10:11.070
että mahtaako se pitää paikkaansa vai ei.

109
00:10:11.070 --> 00:10:17.950
Ja nyt sitten tällaisen position
tulkitseminen esimerkiksi vastakkaiseksi

110
00:10:17.950 --> 00:10:24.890
omalle kannalleen, niin on
tämmöinen keskustelullinen virhe.

111
00:10:24.890 --> 00:10:30.640
Usein.
Sääntöjä ei sovita ei.

112
00:10:30.640 --> 00:10:35.680
Ikään kuin erikseen puhuta siitä, että
miten ratkaistaan keskustelu, mutta tieteessä

113
00:10:35.680 --> 00:10:40.640
ja tieteellisessä ajattelussa kannattaa
pohtia, että miten jokin kysymys voitaisiin

114
00:10:40.640 --> 00:10:43.160
ratkaista eli minkälaista
metodia käyttäen.

115
00:10:43.160 --> 00:10:47.430
Joku tieteellinen kysymys ratkaistaan.

116
00:10:47.430 --> 00:10:54.630
Ja tästä voi olla hyväkin puhua kollegojen kanssa
tai seminaareissa, että kuinka nyt kysymykseen

117
00:10:54.630 --> 00:11:03.190
haetaan vastauksia ja kuinka selvitetään
jokin tutkimuskysymys tai tutkimusongelma ja

118
00:11:03.190 --> 00:11:11.510
miten vastataan ilmeisiin potentiaalisiin
kritiikkeihin, jotka sitten on esitetty kantaa

119
00:11:11.510 --> 00:11:18.210
tai väitettä vastaan tai menetelmiä
vastaan tai niin edespäin.

120
00:11:18.210 --> 00:11:20.440
Ja.

121
00:11:20.440 --> 00:11:25.760
Nyt koska on tavallista että tällaisia
konfrontaation tai erimielisyyden esille

122
00:11:25.760 --> 00:11:31.320
saamisvaiheita ja avausvaiheita
ei käydä, niin se tietysti avaa.

123
00:11:31.320 --> 00:11:36.200
Mahdollisuuden suurelle joukolle
väärinkäsityksiä, turhia puheita, ylimääräisiä

124
00:11:36.200 --> 00:11:42.690
puheita ja ehkä
tarpeettomiakin ristiriitoja.

125
00:11:42.690 --> 00:11:48.970
Ajatellaan usein, että se itse argumenttien
esittäminen on on riittävä, mutta

126
00:11:48.970 --> 00:11:55.910
tosiasiassa olisi tärkeä katsoa,
että mitkä ovat ne lähtökohdat.

127
00:11:55.910 --> 00:12:04.000
Niinikään lopputulema ei aina
tuoda esille keskustelussa joskus.

128
00:12:04.000 --> 00:12:09.640
Jää ehkä hiukan hämmentynyt olo, jos
keskustelukumppani ei ikään kuin anna minkään

129
00:12:09.640 --> 00:12:16.760
näköistä indikaatiota siitä, että onko hän
hyväksynyt vasta-argumentin tai argumentin

130
00:12:16.760 --> 00:12:21.350
ja ja ja se jää ikään
kuin roikkumaan ilmaan.

131
00:12:21.350 --> 00:12:28.190
Ja keskustelun päättymisen selkeä.

132
00:12:28.190 --> 00:12:34.550
Käsittely olisi toisinaan ihan paikallaan
joissakin institutionaalisissa yhteyksissä

133
00:12:34.550 --> 00:12:43.670
on ikään kun osa prosessi, että
siinä täytyy se lopputulema selvittää.

134
00:12:43.670 --> 00:12:48.630
Oikeudenkäynneissä ajatellaan
usein, että päätös täytyy

135
00:12:48.630 --> 00:12:51.390
syntyä tai hallinnollisissa prosesseissa.

136
00:12:51.390 --> 00:12:54.790
Ajatellaan, että päätös täytyy
tehdä monissa poliittisissa

137
00:12:54.790 --> 00:12:56.990
yhteyksissä on ikään kuin säännöt.

138
00:12:56.990 --> 00:13:04.270
Kuinka käsittely lopetetaan
ja ja miten mitä siinä tapahtuu

139
00:13:04.270 --> 00:13:10.470
ja ne käyttäjät oman funktionsa.

140
00:13:10.470 --> 00:13:14.830
No otetaan esimerkki
tällaisesta keskustelusta.

141
00:13:14.830 --> 00:13:21.830
Voidaan ajatella, että kyse on taloyhtiön
kokouksesta, jossa ja esittävät puheenvuoroja

142
00:13:21.830 --> 00:13:26.190
seuraavaan tapaan jossakin
vaiheessa kokousta sanoo.

143
00:13:26.190 --> 00:13:32.030
Eiköhän vain päätetä, että
rakennetaan se katos ne on emme voi

144
00:13:32.030 --> 00:13:36.950
sitä päättää siitä ei ollut
esityslistassa mainintaa.

145
00:13:36.950 --> 00:13:43.760
A jatkaa, mutta olemmehan päätösvaltaisia.

146
00:13:43.760 --> 00:13:50.280
B kyllä meitä enemmistö on, mutta asiasta
pitää olla esityslistassa kohta ja

147
00:13:50.280 --> 00:13:57.230
sitten toteaa no onpas se hankala
otetaan sitten ensi kokouksessa.

148
00:13:57.230 --> 00:14:01.950
Ja tässä viimeinen AN puheenvuorossa.

149
00:14:01.950 --> 00:14:09.200
No onpa se hankalaa otetaan sitten
ensikokouksessa, niin siinä ilmeisestikin.

150
00:14:09.200 --> 00:14:14.280
Käy.
Se ilmi että.

151
00:14:14.280 --> 00:14:21.200
Hän hyväksyy BN.
Kannan hän vetää oman kantansa pois.

152
00:14:21.200 --> 00:14:24.240
Eiköhän nyt päätetä että
rakennetaan se katos.

153
00:14:24.240 --> 00:14:30.600
No ei, ei tehdä näin ja ja
tästä käy ilmi se päätäntö päätös

154
00:14:30.600 --> 00:14:35.720
tälle kyseiselle keskustelulle ja tässä.

155
00:14:35.720 --> 00:14:43.360
Ensimmäinen BN puheenvuoro sisältää.
Vasta-argumentin AN.

156
00:14:43.360 --> 00:14:45.160
Kannalle.

157
00:14:45.160 --> 00:14:52.160
Hän esittää, että ei voi, ei voi päättää
asiaa ja hän perustelee sitä sillä, että.

158
00:14:52.160 --> 00:14:56.320
Asiasta ei ollut esityslistassa
mainintaa ja ilmeisestikin hän olettaa

159
00:14:56.320 --> 00:15:04.600
tässä, että että nyt on sellainen
sääntö taustaoletus että.

160
00:15:04.600 --> 00:15:07.600
Ainakin tietynlaiset päätökset
edellyttävät, että asiasta

161
00:15:07.600 --> 00:15:13.600
on esityslistassa ollut mainito.
A kuitenkin.

162
00:15:13.600 --> 00:15:20.520
Pitäytyy toisessa puheenvuorossa vielä
kannallaan ja ja sanoa, että olemmehan

163
00:15:20.520 --> 00:15:26.640
päätösvaltaisia tästä asiasta on samaa
mieltä eli tästä päätösvaltaisuudesta,

164
00:15:26.640 --> 00:15:32.360
mutta hän sanoo että että asiasta pitää
silti olla esityslistassa kohta, eli

165
00:15:32.360 --> 00:15:38.040
että tuo päätösvaltaisuus ei ole riittävä.

166
00:15:38.040 --> 00:15:42.250
Kriteeri sille, että
päätöksen voisi tehdä.

167
00:15:42.250 --> 00:15:46.250
Ja tästä nyt sitten voisi analysoida
tarkemmin tän argumentin tuoda

168
00:15:46.250 --> 00:15:53.970
sieltä AN ja BN kannat mistä ollaan
eri mieltä ja sitten tuoda esille

169
00:15:53.970 --> 00:15:57.610
se, että minkälaisia
taustaoletuksia tässä on.

170
00:15:57.610 --> 00:16:03.490
Tässä a, lla näyttäisi aluksi
olevan se taustaoletusta lähtökohta

171
00:16:03.490 --> 00:16:07.240
että päätösvaltaisuus on riittävä.

172
00:16:07.240 --> 00:16:09.150
Kriteeri päätöksenteon pohjalle.

173
00:16:09.150 --> 00:16:12.230
Pohjaksi, mutta on tästä eri mieltä.

174
00:16:12.230 --> 00:16:18.200
Ja lopulta siis tämä tämä ratkeaa.

175
00:16:18.200 --> 00:16:23.920
Ja nyt tässä voin tietysti voidaan niinku
kysyä sitten arvioivasti ikään kuin jälkikäteen

176
00:16:23.920 --> 00:16:31.280
tai jälkiviisaasti tästä asiasta,
että että että onko tosiaan niin että.

177
00:16:31.280 --> 00:16:38.200
Esityslistassa pitää olla.
Asiasta maininta vai ei.

178
00:16:38.200 --> 00:16:42.720
Mutta ilmeisestikin nämä
keskustelijat olettavat.

179
00:16:42.720 --> 00:16:45.880
Nyt sitten lopuksi, että
näin näin täytyy olla tai tää

180
00:16:45.880 --> 00:16:50.280
on ainakin BN kanta ja myöntyy siihen.

181
00:16:50.280 --> 00:16:55.640
Ja voisihan tietysti olla
niin, että olisi joku tämmöinen.

182
00:16:55.640 --> 00:17:01.000
Kokousjärjestelmä, jossa tällaista
vaatimusta ei olisi ja b, tosiasiassa

183
00:17:01.000 --> 00:17:06.920
olisi väärässä ja olisi ollut
oikeassa, mutta tää ei nyt käy ilmi tästä

184
00:17:06.920 --> 00:17:09.680
kyseisestä esimerkistä,
että mistä on kyse.

185
00:17:09.680 --> 00:17:13.800
Sääntöjä ei tiedetä ja niin poispäin.

186
00:17:13.800 --> 00:17:19.560
Ehkä juristi voisi sanoa tästä,
jos jos hänelle annettaisiin.

187
00:17:19.560 --> 00:17:22.230
Tarkempia tietoja, että mihin?

188
00:17:22.230 --> 00:17:28.030
Ajankohtaan ja minkä lakien voimassa
ollessa ja minkälaisten sääntöjen voimassa

189
00:17:28.030 --> 00:17:31.310
ollessa nyt tää keskustelu käytäisiin,
niin niin sieltä sitten voitaisiin

190
00:17:31.310 --> 00:17:36.270
löytää ikään kuin tämmöinen
juridinen totuus asiaa.

191
00:17:36.270 --> 00:17:39.350
Miten päätösvaltaisuus tän
tyyppisissä asioissa sitten

192
00:17:39.350 --> 00:17:43.510
menee, mutta meille riittää tää arviosta.

193
00:17:43.510 --> 00:17:50.020
Tää huomio että näin ja
tää keskustelun edennyt.

194
00:17:50.020 --> 00:17:56.860
No otetaan sitten logiikkanäkökulma,
että logiikka-termi on on siinä mielessä

195
00:17:56.860 --> 00:18:03.700
latautunut, että sitä käytetään
yleismerkityksessä eli yleiskielisenä ilmaisuna

196
00:18:03.700 --> 00:18:12.700
ja se se niinku merkitys näyttää olevan
ehkä hiukan epäselvä tai sumea arkikielessä

197
00:18:12.700 --> 00:18:19.350
se välillä samaistuu totuuteen.
Tai varmuuteen tai.

198
00:18:19.350 --> 00:18:23.550
Johonkin tän tyyppiseen asiaan.

199
00:18:23.550 --> 00:18:29.360
Mutta sitten logiikka tällaisena
akateemisena oppijalana.

200
00:18:29.360 --> 00:18:35.190
Oon jossakin matematiikan
ja filosofian maastossa.

201
00:18:35.190 --> 00:18:39.200
Logiikan teorioita on paljon.

202
00:18:39.200 --> 00:18:44.600
On olemassa semmoinen sanotaanko
tavanomainen logiikan teoria tai

203
00:18:44.600 --> 00:18:51.320
standarditeoria, joka tavallisesti
oletetaan kun puhutaan logiikasta

204
00:18:51.320 --> 00:18:58.910
akateemisessa ympäristössä
ja sen perusosa.

205
00:18:58.910 --> 00:19:08.190
On lauselugiikka ja lauselygiikan
laajennus predikaatti, logiikka.

206
00:19:08.190 --> 00:19:12.160
Nää on niinku sellaisia teoreettisia.

207
00:19:12.160 --> 00:19:15.560
Hyvin muodostettuja täsmällisesti
ja muodostettuja päättelyn

208
00:19:15.560 --> 00:19:18.160
teorioita tietyn idean mukaisesti.

209
00:19:18.160 --> 00:19:24.080
Näistä enemmän logiikan kurssilla,
jos nämä asiat kiinnostavat,

210
00:19:24.080 --> 00:19:29.150
mutta on hyvä tuoda joitakin.

211
00:19:29.150 --> 00:19:34.950
Pilkahduksia siitä, että mitä
logiikka tarkoittaa päättelyn teoriana

212
00:19:34.950 --> 00:19:39.910
argumentaation yhteydessä
ja argumenttien yhteydessä.

213
00:19:39.910 --> 00:19:42.990
Ja perus arvio.

214
00:19:42.990 --> 00:19:48.430
Kriteeri, jonka logiikasta tyypillisesti
otetaan ja johon vedotaan silloin

215
00:19:48.430 --> 00:19:53.470
kun akateemisen logiikkaan
viitataan niin niin siinä on kyse.

216
00:19:53.470 --> 00:19:58.830
Pohjimmiltaan lähtökohtia eli premissien
ja johtopäätöksen eli konkluusion

217
00:19:58.830 --> 00:20:04.310
välisestä suhteesta siitä, että
onko tää suhde pätevä vai ei.

218
00:20:04.310 --> 00:20:08.880
Ja tää pätevyys puolestaan
tarkoittaa täsmälleen sitä.

219
00:20:08.880 --> 00:20:19.830
Että mikäli premissit oletetaan tosiksi,
niin konkluusio ei voi olla epätosi.

220
00:20:19.830 --> 00:20:25.270
Muutoin päättelyajat
ajatellaan epäpäteväksi.

221
00:20:25.270 --> 00:20:30.230
Tähän viitataan joskus
tällaisella sanalla, kun totuuden

222
00:20:30.230 --> 00:20:35.040
säilyvyys tarkoittaa sitä, että.

223
00:20:35.040 --> 00:20:44.040
Premissien totuus välttämättä säilyy sinne
johtopäätökseen tai tai tarkemmin ottaen.

224
00:20:44.040 --> 00:20:49.510
Johtopäätös ei voi olla epätotta
kuin premissit ovat tosia.

225
00:20:49.510 --> 00:20:55.280
Tää on hiukan hämäävä ajatus.
Ehkä sen vuoksi, että.

226
00:20:55.280 --> 00:21:00.720
Tässä ei puhuta epätotuuden säilyvyydestä.

227
00:21:00.720 --> 00:21:05.880
Eli standardilogiikassa ei
ajatella siinä olevan ongelmaa, jos

228
00:21:05.880 --> 00:21:13.090
premissit ovat epätosia
ja sitten konkluusio tosi.

229
00:21:13.090 --> 00:21:20.320
Kirjallisten teorioitten näkökulmasta tää
on varsin luonteva ajatus sen vuoksi, että.

230
00:21:20.320 --> 00:21:23.350
Meillähän saattaa olla.

231
00:21:23.350 --> 00:21:31.550
Epätosia teorioita, jotka sattumalta johtavat
toteen johtopäätökseen ja tää sopii yksi

232
00:21:31.550 --> 00:21:39.410
tää logiikan pätevyyden kriteeri
tän tän tyyppisen ajatuksen kanssa.

233
00:21:39.410 --> 00:21:46.650
No logiikan teorian tarkoitus on antaa
täsmälliset kriteerit sille, että milloin

234
00:21:46.650 --> 00:21:54.850
ja minkä muotoiset päätelmät ovat päteviä ja
miten ne erottuvat epäpätevistä päätelmistä

235
00:21:54.850 --> 00:22:02.050
ja esimerkiksi lauselugiikka antaa
absoluuttisen keinon tarkistaa, että onko jokin

236
00:22:02.050 --> 00:22:06.230
päätelmä muodollisesti
pätevä vai epäpätevä.

237
00:22:06.230 --> 00:22:12.110
Predikaatti logiikasta ainoastaan
tietty osa on mahdollista muodostaa

238
00:22:12.110 --> 00:22:17.190
niin, että sen avulla voidaan mistä
hyvänsä päätelmästä ja päätelmän

239
00:22:17.190 --> 00:22:26.240
muodosta sanoa, että onko se pätevä vai ei.
Yllättäen on niin, että.

240
00:22:26.240 --> 00:22:30.000
Hiukan monimutkaisemmat.

241
00:22:30.000 --> 00:22:35.560
Ajatussisällöltään ja muodollisesti
rikkaammat päätelmämuodot eivät ole sellaisia,

242
00:22:35.560 --> 00:22:41.020
että niihin olisi niin sanottua
yleistä ratkaisu menetelmää.

243
00:22:41.020 --> 00:22:44.380
No tämä on enemmän sitten
logiikan kurssin asioita.

244
00:22:44.380 --> 00:22:51.360
Tässä vaan muutama huomio siihen liittyen
ja otetaan muutama esimerkki josta.

245
00:22:51.360 --> 00:22:58.390
Ensimmäinen on.
Triviaalin oloinen.

246
00:22:58.390 --> 00:23:05.550
Mutta monet päätelmät ovat
triviaaleja ne niitä ei edes ajatella

247
00:23:05.550 --> 00:23:08.790
välttämättä päätelmiksi arkielämässä.

248
00:23:08.790 --> 00:23:12.030
Mutta jos me tietäisimme tällaisen
lähtökohdan tai premissin,

249
00:23:12.030 --> 00:23:18.230
että ulkona on pakkasta ja ulkona tuulee.

250
00:23:18.230 --> 00:23:25.830
Niin tästä voitaisiin päätellä
lause tuulee ja battle se pätevästi.

251
00:23:25.830 --> 00:23:28.710
Tää ei ole mikään ihmeellinen päätelmä.

252
00:23:28.710 --> 00:23:35.550
Tuskin kukaan kehuisi omaa omia
päättelytaitojaan, jos hän tällaisen päätelmän

253
00:23:35.550 --> 00:23:40.310
osaisi tehdä, mutta tää niinku logiikan
näkökulmasta on päätelmä sen vuoksi,

254
00:23:40.310 --> 00:23:45.360
että tuo premissi ja
konkurssi ovat eri lauseita.

255
00:23:45.360 --> 00:23:50.390
Ja tän päätelmän.
Sanotaanko universaali?

256
00:23:50.390 --> 00:23:57.350
Pätevyys liittyy siihen, että mikäli
ja sana ymmärretään siten, että

257
00:23:57.350 --> 00:24:05.000
että siinä ajatellaan
molempien osalauseiden olevan.

258
00:24:05.000 --> 00:24:10.400
Väitettyinä tässä preminississä.

259
00:24:10.400 --> 00:24:15.280
Eli sekä on tää ensimmäinen osa, että
tuo jälkimmäinen osa nää 2 lausetta.

260
00:24:15.280 --> 00:24:18.880
Molemmat pitää paikkansa niin silloin.

261
00:24:18.880 --> 00:24:22.350
Jompikumpi tai kumpi tahansa näistä.

262
00:24:22.350 --> 00:24:30.280
Osa lauseista myöskin pitää paikkansa
eli tää ei voi johtaa todesta epätoteen.

263
00:24:30.280 --> 00:24:32.440
Mikä nyt ja sanalla tarkoitetaan?

264
00:24:32.440 --> 00:24:39.700
Mitä tavallisesti tarkoitetaan,
niin tää on on pätevä päättely.

265
00:24:39.700 --> 00:24:43.940
No tää on aika triviaali oloinen
päätelmä ei tästä, ei sen enempää.

266
00:24:43.940 --> 00:24:48.440
Aika monet päätelmät ovat.

267
00:24:48.440 --> 00:24:53.540
Päteviä ihan ilmiselvällä
tavalla, kuten tämä.

268
00:24:53.540 --> 00:24:59.820
No sitten toinen esimerkki.
Lause.

269
00:24:59.820 --> 00:25:02.220
Mä tää päätymä sisältää 2 premissiä.

270
00:25:02.220 --> 00:25:06.820
Ensimmäinen niistä on jos
robotit valtaavat maailman

271
00:25:06.820 --> 00:25:12.430
niin ihmisille tulee tiukat oltavat.

272
00:25:12.430 --> 00:25:19.830
Sitten toinen premissi
robotit valtaavat maailman.

273
00:25:19.830 --> 00:25:25.440
Ja konkluusiona ihmisille
tulee tiukat oltavat.

274
00:25:25.440 --> 00:25:27.880
Ja tää on pätevä päätelmä.

275
00:25:27.880 --> 00:25:31.480
Loogisesti pätevä päätelmä.

276
00:25:31.480 --> 00:25:40.400
Sillä, mikäli oletamme premissit
todeksi johtopäätös vääjäämättä on totta.

277
00:25:40.400 --> 00:25:44.920
Ja tää vääjäämättömyys perustuu
siihen, että tää ensimmäinen

278
00:25:44.920 --> 00:25:49.750
premissi on sellainen,
että siinä sanotaan että.

279
00:25:49.750 --> 00:25:55.430
Robottien maailmanvaltaus
on riittävä ehto sille, että

280
00:25:55.430 --> 00:25:59.590
välttämättä ihmiselle
tulee tiukat oltavat.

281
00:25:59.590 --> 00:26:04.030
Eli tää jos niin murtoinen
lause on luonteeltaan sellainen.

282
00:26:04.030 --> 00:26:07.630
Ja sitten jos oletetaan, että
robotit valtaavat maailman eli että

283
00:26:07.630 --> 00:26:12.440
pitää paikkansa kuten
tässä ehtolauseessa tuo.

284
00:26:12.440 --> 00:26:20.100
Ensimmäinen osa sanoo niin johtopäätös
ihmisille tulee tiukat olot seuraa vääjäämättä.

285
00:26:20.100 --> 00:26:21.950
Ja.

286
00:26:21.950 --> 00:26:31.510
Kaikki tämän muotoiset päätelmät
lauselugiikan teorian mukaan ovat päteviä, eli.

287
00:26:31.510 --> 00:26:38.040
Voidaan korvata tuo lause
robotit valtaavat maailman.

288
00:26:38.040 --> 00:26:44.120
Molemmissa sen esiintymispaikoista
millä hyvänsä lauseella.

289
00:26:44.120 --> 00:26:49.720
Eli jos voisimme.
No voisimme korvata tämän lauseen.

290
00:26:49.720 --> 00:26:59.520
Robotit valtaavat maailman molemmissa
esiintymissä esimerkiksi lauseella.

291
00:26:59.520 --> 00:27:03.980
Kuu on juustoa.

292
00:27:03.980 --> 00:27:09.990
Ja tää päätelmä säilyisi
loogisesti pätevänä.

293
00:27:09.990 --> 00:27:14.390
Sillä olettaen premissi
johtopäätös seuraa vääjäämättä.

294
00:27:14.390 --> 00:27:16.470
Samoin voidaan korvata lause.

295
00:27:16.470 --> 00:27:22.590
Ihmisille tulee tiukat oltavat
millä hyvänsä lauseella.

296
00:27:22.590 --> 00:27:27.200
Esimerkiksi marsissa on elämää.

297
00:27:27.200 --> 00:27:30.750
Ja päätelmä säilyisi edelleen pätevänä.

298
00:27:30.750 --> 00:27:36.550
Ja tää on siis muodollisesti pätevä
joka joka tarkoittaa siis sitä, että

299
00:27:36.550 --> 00:27:43.720
kaikki tämä muotoiset päätelmät
ovat loogisesti päteviä.

300
00:27:43.720 --> 00:27:47.560
Ja tää tää tuo esille logiikan
teoriasta sellaisen piirteen,

301
00:27:47.560 --> 00:27:50.440
joka on hyvä huomata formaalissa.

302
00:27:50.440 --> 00:27:53.080
Logiikassa pyritään löytämään ne päättely.

303
00:27:53.080 --> 00:27:57.040
Muodot, jotka ovat muotonsa puolesta.

304
00:27:57.040 --> 00:28:06.170
Päteviä ja erottamaan nää muodollisesti
pätevät epäpätevistä päätelmistä.

305
00:28:06.170 --> 00:28:12.250
Ja tämä oli eräs antiikin
loogikkojen keskeinen keskeinen huomio

306
00:28:12.250 --> 00:28:19.330
ja tää edelleen nykypäivänä
on tärkeä, tärkeä seikka.

307
00:28:19.330 --> 00:28:24.370
No tästä kannattaa vielä huomata
se, että tässä argumentissa logiikan

308
00:28:24.370 --> 00:28:32.610
näkökulmasta ei ole mitään ongelmaa
mitä tulee premissien totuusarvolle

309
00:28:32.610 --> 00:28:37.200
eli logiikka ei ota kantaa siihen että.

310
00:28:37.200 --> 00:28:41.640
Valtaavatko robotit maailman vai ei?

311
00:28:41.640 --> 00:28:45.800
Ja edelleen logiikka ei
ota kantaa siihen, että onko

312
00:28:45.800 --> 00:28:50.230
niin, että robottien maailmanvaltaus.

313
00:28:50.230 --> 00:28:57.840
Implikoi ihmisille tiukat
oltavat eli nää yksittäiset.

314
00:28:57.840 --> 00:29:03.440
Totuusarvot tai yksittäisten lauseiden
totuusarvot eivät ole logiikan

315
00:29:03.440 --> 00:29:07.880
tutkimuksen kannalta keskeisiä ja
logiikka ei siis ota kantaa empiirisiin

316
00:29:07.880 --> 00:29:10.000
sisällön sisällöksellisiin asioihin.

317
00:29:10.000 --> 00:29:13.320
Yksittäisten lauseiden tasolla.

318
00:29:13.320 --> 00:29:15.380
Siinä ollaan siis kiinnostuneita
siitä, että mikä on

319
00:29:15.380 --> 00:29:23.140
premissien ja konkluusion välinen suhde.

320
00:29:23.140 --> 00:29:29.740
No otetaan vielä yksi lauselugiikan
esimerkki, jos meillä olisi premissi viiniä saa

321
00:29:29.740 --> 00:29:37.540
kaupasta tai viiniä saa alkosta ja tässä
nyt merkitys on, että vähintään jompikumpi

322
00:29:37.540 --> 00:29:42.710
näistä pitää paikkansa eli
viiniä saa kaupasta tai alkosta.

323
00:29:42.710 --> 00:29:49.240
Sitten toinen premissi viniä
ei saa kaupasta tällainen.

324
00:29:49.240 --> 00:29:53.830
Tilanne on ollut.
Suurimman osan.

325
00:29:53.830 --> 00:30:00.470
Suomen historiasta kaupasta
ei saa viiniä joka tapauksessa.

326
00:30:00.470 --> 00:30:05.190
Jos päättelemme, että vähintään
toinen tästä ensimmäisestä

327
00:30:05.190 --> 00:30:12.070
premissistä tai premissin
lauseesta on totta.

328
00:30:12.070 --> 00:30:16.670
Sitten tiedetään sen lisäksi, että
viiniä ei saa kaupasta niin tällöin

329
00:30:16.670 --> 00:30:22.710
johtopäätös viiniä saa
alkosta on vääjäämätön seuraus.

330
00:30:22.710 --> 00:30:25.670
Ja jälleen kerran, mikäli
premissit pitävät paikkansa, niin

331
00:30:25.670 --> 00:30:30.320
johtopäätös pitää välttämättä paikkaansa.

332
00:30:30.320 --> 00:30:36.320
Ja tässä muoto on se, että tuo
ensimmäinen premissi sisältää tämmöisen

333
00:30:36.320 --> 00:30:42.120
tai merkkisen lauseen
osan tai connektiivin.

334
00:30:42.120 --> 00:30:48.400
Se yhdistää 2 lausetta siten, että
vähintään jompikumpi sen ympärillä

335
00:30:48.400 --> 00:30:52.840
olevista lauseista pitää tän
premissin mukaan paikkaansa.

336
00:30:52.840 --> 00:30:58.430
Eli tää koko lause pitää paikkansa
kun vähintään 1/2 lauseista on totta.

337
00:30:58.430 --> 00:31:05.230
Mahdollisesti molemmat toinen
premissi on negaatiomuotoinen lause.

338
00:31:05.230 --> 00:31:09.470
Siinä sanotaan että ei ole
niin että viiniä saa kaupasta

339
00:31:09.470 --> 00:31:13.070
tai lyhyesti viiniä ei saa kaupasta.

340
00:31:13.070 --> 00:31:18.400
Ja tässä on periaatteessa
poissulkemisen menetelmästä kyse.

341
00:31:18.400 --> 00:31:23.240
Tää toinen premissi poissulkee
yksi vaihtoehdon, jolloinka sitten

342
00:31:23.240 --> 00:31:28.470
konkluusiossa on vaihtoehto, jonka mukaan.

343
00:31:28.470 --> 00:31:33.790
Tuo jäljelle jäänyt vääjäämättä pitää
paikkansa jälleen kerran olettaen että

344
00:31:33.790 --> 00:31:37.110
premissit pitää paikkansa, niin
johtopäätös pitää myös paikkansa.