WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:12.240
Tervetuloa seuraamaan videota koskien argumenttien luokittelua ja tyypittelyä kurssilla Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio.

2
00:00:12.500 --> 00:00:31.880
Videolla valaisen hiukan argumenttien lajitteluun taikka luokitteluun ja tyypittelyyn liittyviä kriteereitä - millä keinoin voidaan lajitella erilaisia argumentteja ja sitä kautta hiukan valaista erilaisten argumenttien luonnetta

3
00:00:32.000 --> 00:00:35.060
Aloitan

4
00:00:35.250 --> 00:00:40.350
muistuttamalla mielin argumentin käsitteen merkityksen.

5
00:00:40.500 --> 00:00:45.090
Sanaa käytetään joskus hiukan toisinkin;

6
00:00:45.250 --> 00:00:53.920
joskus "argumentti"- sanalla viitataan pelkästään väitteeseen, toisinaan pelkästään perusteluihin, jotka

7
00:00:54.250 --> 00:01:02.920
väitteelle on esitetty. Toisinaan sitten tarkoitetaan perustelun ja väitteen kokonaisuutta.

8
00:01:03.250 --> 00:01:08.860
Argumentti on oikeastaan semmoinen abstraktio,

9
00:01:09.000 --> 00:01:13.080
asia jossa on asioita

10
00:01:13.250 --> 00:01:17.330
esitetty tavalla tai toisella siten että jotkin

11
00:01:17.500 --> 00:01:32.800
asiat eli perustelut tukevat tai ovat perusteena sille, että väite on tarkoitettu hyväksyttäväksi, tai jos puhutaan tietyntyyppisistä väitteistä, niin voidaan ajatella että väite on totta

12
00:01:33.000 --> 00:01:38.610
sillä perusteella, että jotkin asiat ovat jollakin tavalla.

13
00:01:38.750 --> 00:01:59.150
Argumentit esitetään tyypillisesti lauseita esittämällä. Yksinkertaisissa tapauksissa lauseet ovat suoria väitelauseita ja väitelauseet ovat toisiinsa suhteessa siten, että joku tai jotkin

14
00:01:59.500 --> 00:02:09.190
lauseista ovat väitteen asemassa, ja sitten muita lauseita on esitetty ja ne ovat perustelujen asemassa.

15
00:02:09.500 --> 00:02:25.310
Konkreettinen simerkki arkielämästä voisi olla väite: "On otettava mukaan sateenvarjo", ja jos kuulija näyttää hämmentyneeltä, niin puhuja voi sitten jatkaa: "Sade on todennäköinen" , ja että 

16
00:02:25.500 --> 00:02:36.720
"Emme saa kastua", ja nämä jälkimmäiset lauseet tällöin toimisivat perusteena sille, että sateenvarjo on otettava mukaan.

17
00:02:37.000 --> 00:02:40.570
Tämä on varsin yksinkertainen argumentti, ja

18
00:02:40.750 --> 00:02:52.480
ymmärrämme välittömästi, mitä tällä haetaan, mitkä ovat ne tukemissuhteet perusteluiden ja väitteen välillä.

19
00:02:52.750 --> 00:03:09.070
Kannattaa huomioida myöskin tässä yhteydessä se, että argumentti ei ole siinä mielessä täydellinen, että siinä olisi esitetty kaikki se mikä

20
00:03:09.250 --> 00:03:27.610
perusteluitten ja väitteen välisen suhteen tekevät päteviksi. Tässä esimerkiksi oletetaan sellainen ehkäpä itsestäänselväksi ajateltava asia, että sateenvarjo on keino, jolla emme kastu,

21
00:03:27.750 --> 00:03:32.850
ja toisaalta, että sade kastelee

22
00:03:33.000 --> 00:03:44.730
ihmisen tai tai esineen. Nämä ovat taustaoletuksia, taustalla olevia lähtökohtia, joita ei tässä kyseisessä argumentissa ole

23
00:03:45.000 --> 00:03:47.040
tuotu esille.

24
00:03:47.250 --> 00:04:02.550
Käytännössä aina argumenttien taustalla on oletuksia tai lähtökohtia jotka sitten puhuja olettaa tai haluuaa kuulijan olettavan argumentin taustaksi.

25
00:04:02.750 --> 00:04:05.810


26
00:04:06.000 --> 00:04:15.690
Pidetään kiinni tästä argumentti- termin merkityksestä ja näistä  perusteluitten ja väitteiden suhteista

27
00:04:16.000 --> 00:04:24.160
Peusteluitten ja väitteen suhde on tämän videon kannalta erittäin tärkeä suhde joka useammassa 

28
00:04:24.500 --> 00:04:28.070
kohdassa tulee sitten esille.

29
00:04:28.250 --> 00:04:35.390
Argumentti tyyppejä voidaan luokitella hyvin eri tavoin.

30
00:04:35.750 --> 00:04:40.340
Tieteessä, filosofiassa

31
00:04:40.500 --> 00:04:42.030
on hyvin

32
00:04:42.250 --> 00:05:01.120
perinteistä ollut esittää muotoon perustuvia luokitteluita, jotka kytkeytyvät sitten argumenttiin varmuuteen; toisaalta sisältöön perustuvia luokittelusta esiintyy myös, mutta

33
00:05:01.250 --> 00:05:11.450
niitä löytyy myös muilta aloilta ja ne voivat itse asiassa seurata myöskin erilaisia aloja. Palataan näihin

34
00:05:11.750 --> 00:05:13.790
tuonnempana.

35
00:05:14.000 --> 00:05:18.080
Aloitetaan muotoon perustuvista luokittelusta.

36
00:05:18.250 --> 00:05:21.820
Käsitepari deduktiivinen - induktiivinen

37
00:05:22.000 --> 00:05:23.530
on

38
00:05:23.750 --> 00:05:25.790
looginen luokitteluperuste,

39
00:05:26.000 --> 00:05:42.830
eli siinä ajatellaan, että argumentit voidaan jakaa kahteen luokkaan sen perusteella, että millainen se perusteen ja väitteen välinen suhde on.

40
00:05:43.000 --> 00:05:50.140
Deduktiivisesti pätevässä luokittelussa johtopäätös seuraa väistämättä, vääjäämättä,

41
00:05:50.500 --> 00:05:55.090
ehdottomalla varmuudella lähtökohdista.

42
00:05:55.250 --> 00:06:06.470
Induktiivisessa päättelyssä pätevyys taas riippuu tilanteesta, eikä siis ole yhtä vahva kuin

43
00:06:06.750 --> 00:06:26.130
deduktiivisesti pätevä päättely. Deduktiivinen - induktiivinen jaottelu esiintyy aika tyypillisesti logiikan oppikirjoissa, argumentaation oppaissa, ja monessa monessa muussa yhteydessä, ja sen vuoksi tämä on hyvä mainita.

44
00:06:26.250 --> 00:06:33.900
Toinen seikka, mikä sitten kannattaa huomata tässä muotoon perustuvassa

45
00:06:34.250 --> 00:06:46.490
jaottelussa, on se, että tämä koskettaa sitä perusteiden ja väitteen suhdetta, ei sitä, että onko peruste

46
00:06:46.750 --> 00:06:54.910
hyväksyttävä tai kannatettava tai totta, tai jotain sellaista. Eli

47
00:06:55.250 --> 00:07:12.080
deduktiivinen ja induktiivinen jaottelu koskettaa suhdetta, joka perusteen ja väitteen välillä on, ja sitten erikseen  argumentin luonnetta voidaan tarkastella sen suhteen, että miten hyviä tai

48
00:07:12.250 --> 00:07:19.390
kannatettavia ne premissit tai perustelut argumentissa ovat.

49
00:07:19.750 --> 00:07:30.460
Tämä erottelu on varsin tärkeä ja on hyvin tavanomainen argumenttien tarkastelussa eli

50
00:07:30.750 --> 00:07:36.360
tärkeää on erikseen tarkastella argumentin

51
00:07:36.500 --> 00:07:41.090
perustelu ja väite - suhdetta

52
00:07:41.250 --> 00:07:44.820
erotettuna perusteluitten

53
00:07:45.000 --> 00:07:47.040
tarkastelusta.

54
00:07:47.250 --> 00:07:49.290
No, asia on tärkeä

55
00:07:49.500 --> 00:07:56.130
määritellä, ja tuon esille hiukan tarkemmin tätä

56
00:07:56.250 --> 00:07:59.310
edelleen. Deduktiivinen tai looginen pätevyys

57
00:07:59.500 --> 00:08:15.820
kuten toisinaan sanotaan, tarkoittaa että johtopäätöksen ei ole kerta kaikkiaan mahdollista olla epätotta tapauksissa jossa lähtökohdat ovat todet.

58
00:08:16.000 --> 00:08:18.040
Eli

59
00:08:18.250 --> 00:08:26.410
johtopäätös on vääjäämättä tosi,  sikäli kun lähtökohdat ovat todet.

60
00:08:26.750 --> 00:08:29.300
Esimerkki

61
00:08:29.500 --> 00:08:35.620
loogisesti pätevästä argumentista

62
00:08:35.750 --> 00:08:45.950
olisi seuraava: oletetaan perusteeksi tai premissiksi, että jokainen jyväskyläläinen asuu Suomessa,

63
00:08:46.250 --> 00:08:53.900
ja, että jokainen Suomessa asuva asuu pohjoisella pallonpuoliskolla.

64
00:08:54.250 --> 00:09:09.550
Näistä perusteista vääjäämättä, siis välttämättä, käsitteellisellä välttämättömyydellä seuraa, että jokainen jyväskyläläinen asuu pohjoisella pallonpuoliskolla.

65
00:09:09.750 --> 00:09:25.050
Jos tätä miettii, niin pitäisi tulla lopputulokseen, että kertakaikkiaan tämä johtopäätös seuraa noista lähtökohdista.

66
00:09:25.250 --> 00:09:28.820
Nyt sitten hyvä huomio:

67
00:09:29.000 --> 00:09:31.040
premissien

68
00:09:31.250 --> 00:09:43.490
pätevyyden tai totuuden arvionti on eri asia kuin sen arviointi, että seuraako lauseesta yksi ja kaksi annettu johtopäätös.

69
00:09:43.750 --> 00:09:49.360
Jos ryhtyy miettimään, että mahtaako jokainen jyväskyläläinen asua

70
00:09:49.500 --> 00:10:09.900
Suomessa, tai mitä jos jyväskyläläinen sattuukin asumaan vaikkapa väliaikaisesti kansainvälisellä avaruusasemalla tai olemaan käymässä Australiassa tai etelänavalla tai jotain tämän tyyppistä, niin nämä ovat eri  asia kuin argumentin

71
00:10:10.250 --> 00:10:13.310
muodon arviointi.

72
00:10:13.500 --> 00:10:18.090
Eli voi olla, että lähtökohdat tosiasiassa

73
00:10:18.250 --> 00:10:24.880
eivät pidäkään paikkaansa; siitä huolimatta argumentti on muodoltaan pätevä.

74
00:10:25.000 --> 00:10:29.080
Tämä erottelu on tärkeää pystyä tekemään.

75
00:10:29.250 --> 00:10:33.840
Induktiivinen päättely

76
00:10:34.000 --> 00:10:47.770
on sellainen, jonka ominaisuuksiin kuuluu, että vaikka lähtökohdat olisivat tosia, niin johtopäätös ei silti välttämättä ole totta.

77
00:10:48.000 --> 00:10:58.200
Induktiivinen päättely on sitten heikompaa päättelyä siinä merkityksessä, että

78
00:10:58.500 --> 00:11:06.660
lähtökohtien totuudesta huolimatta johtopäätös voi olla epätotta.

79
00:11:07.000 --> 00:11:14.650
Induktiivisia päättelyn lajeja voidaan ajatella olevan monenlaisia,

80
00:11:15.000 --> 00:11:17.550
ja osa näistä on

81
00:11:17.750 --> 00:11:21.320
varsin heikkoja, ja osa

82
00:11:21.500 --> 00:11:25.070
parhaimmillaan varsin vahvoja.

83
00:11:25.250 --> 00:11:27.290
Joskus yhdestä

84
00:11:27.500 --> 00:11:34.640
tapauksesta päätellään, että seuraava tapaus on samanlainen.

85
00:11:35.000 --> 00:11:55.400
Jos vaikkapa tapaisin jostakin eri maasta olevan ihmisen niin saattaisin  päätellä, että tuosta maasta tuleva seuraavakin tapaamani ihminen on kulttuurisilta ominaisuuksiltaan samanlainen kuin edellinen,

86
00:11:55.750 --> 00:12:01.870
edellinen oli luonteeltaan sellainen että hän tervehti

87
00:12:02.000 --> 00:12:11.180
hyvin kohteliain muodollisiin sanakääntein, niin saattaisin ajatella että seuraavakin ihminen on samantyyppinen.

88
00:12:11.500 --> 00:12:14.560
Toinen

89
00:12:14.750 --> 00:12:19.340
induktiivisen tapauksen, induktiivisen päättelyn

90
00:12:19.500 --> 00:12:21.030
muoto

91
00:12:21.250 --> 00:12:29.410
voisi olla sellanen, että ei yhdestä tapauksesta vaan muutamasta tai kenties useammastakin

92
00:12:29.750 --> 00:12:34.850
päätellään, että sitten seuraava tapaus on kuten

93
00:12:35.000 --> 00:12:37.040
edelliset.

94
00:12:37.250 --> 00:12:39.290
Jos harrastaisin 

95
00:12:39.500 --> 00:12:42.560
kalastusta

96
00:12:42.750 --> 00:12:44.280
ja näkisin

97
00:12:44.500 --> 00:12:50.620
viidellätoista taimenella, jotka saan kiinni,

98
00:12:50.750 --> 00:13:04.520
on tietty ominaisuus, väriltään tietynlaisia, sävyltään tietynlaisia, saattaisin ajatella, että seuraavakin taimen, jonka saan kiinni, on samanlainen.

99
00:13:04.750 --> 00:13:12.400
Kolmas eroteltava muoto, jonka 

100
00:13:12.750 --> 00:13:16.830
tässä tuon esille, on se, että yhdestä

101
00:13:17.000 --> 00:13:23.630
tai useammasta tapauksesta päätellään, että

102
00:13:23.750 --> 00:13:31.910
puheena olevat tapaukset, tai kaikki samaan luokkaan kuuluvat tapaukset ovat samanlaisia.

103
00:13:32.250 --> 00:13:49.590
Esimerkiksi, jos taimenista ajattelisin, että viisitoista ensimmäistä taimenta on sävyltään tietynlaisia, ajattelisin että, kaikki taimenet ovat tällaisia, tai ehkäpä jos en ihan kaikista niin, ajattelisin kuitenkin, että

104
00:13:49.750 --> 00:13:54.850
lähestulkoon kaikki taimenet ovat tällaisia.

105
00:13:55.000 --> 00:14:02.140
Yhteistä näille kaikille induktiivisille päättelyn muodoille on se, että

106
00:14:02.500 --> 00:14:06.070
johtopäätös tiukasti (striktisti)

107
00:14:06.250 --> 00:14:16.450
ottaen sisältää jotakin sellaista informaatiota joka ei lähtökohdissa ole esillä.

108
00:14:16.750 --> 00:14:21.850
Jos vaikkapa nyt otetaan se ensimmäinen esimerkki,

109
00:14:22.000 --> 00:14:25.060
vieraasts maasta oleva ihminen

110
00:14:25.250 --> 00:14:28.310
seuraava ihminen

111
00:14:28.500 --> 00:14:45.330
se, jota minun päättelyni tai johtopäätökseni koskee, sitä ihmistä koskeva informaatio ei sisälly siihen lähtökohtaan eli premissiin, joka kosketti aiemmin tapaamaani ihmistä.

112
00:14:45.500 --> 00:15:04.880
Tai jos ajatellaan taimenia voi ajatella, että se kuudestoista taimen ja sen värisävy, ja se informaatio koskien sitä asiaa ei sisälly siihen premissijoukkoon, joka minulla oli viidestätoista ensimmäisestä taimenesta.

113
00:15:05.000 --> 00:15:09.080
Ja sama idea on että, jos yleistän

114
00:15:09.250 --> 00:15:13.840
kaikkiin taimenin jonkin ominaisuuden,

115
00:15:14.000 --> 00:15:25.730
se johtopäätös sisältää informaatiota kaikista muista maailman taimenista kuin niistä, joihin se minun havaintoni tai lähtökohtani perustuu.

116
00:15:26.000 --> 00:15:36.710
Tämä on nyt se induktiivisen päättelyn ydinasia: johtopäätös sisältää informaatiota jostakin muusta kuin mihin lähtökohdat perustuvat.

117
00:15:37.000 --> 00:15:43.630
Ja jos tätä asiaa miettii,

118
00:15:43.750 --> 00:15:46.810
ja sitä kannattaa miettiä,

119
00:15:47.000 --> 00:15:59.750
hommaa, että inhimillisessä toiminnassamme aika suuri osa ajattelustamme on tämäntyyppistä. Me hyvin usein

120
00:16:00.000 --> 00:16:15.300
kytkemme tulevia asioita tai havaitsemattomia asioita johonkin aiemmin tuntemaamme ja tavalla tai toisella yleistämme jostakin aiemmin tiedetyistä tai tunnetusta siihen tulevaan.

121
00:16:15.500 --> 00:16:21.110
Ja kannattaa huomata, että ei ole mitään takeita

122
00:16:21.250 --> 00:16:24.820
absoluuttisia takeita ainakaan,

123
00:16:25.000 --> 00:16:30.100
jotka varmistaisivat johtopäätöksen

124
00:16:30.250 --> 00:16:41.980
hyväksyttävyyden tällaisissa tapauksissa eli tämä kytkeytyy semmoiseen inhimillisen tiedon rajaan: me emme voi tietää

125
00:16:42.250 --> 00:16:44.290
asioita

126
00:16:44.500 --> 00:16:53.170
varmuudella, jotka koskee tulevaisuutta tai jotain sellaista mitä emme ole aiemmin havainneet.

127
00:16:53.500 --> 00:16:57.580
Tämä on hyvin tärkeä, tärkeä asia.

128
00:16:57.750 --> 00:17:03.360
Tässä dialla on mainittu matemaattinen induktio

129
00:17:03.500 --> 00:17:05.030
joka nimestään

130
00:17:05.250 --> 00:17:12.390
huolimatta ei ole sama asia, tämä on täydellinen induktio, jossa

131
00:17:12.750 --> 00:17:14.790
tietyn säännön

132
00:17:15.000 --> 00:17:23.160
mukaan voidaan yleistää jokin ominaisuus kokonaiseen joukkoon.

133
00:17:23.500 --> 00:17:40.840
Lukuteoriassa voidaan yleistää luvuilla olevan tietyn ominaisuuden sillä perusteella, että on olemassa yksi varmistettu tapaus ja sitten että on osoitettu, että ominaisuus on sillä seuraavalla tapauksella.

134
00:17:41.000 --> 00:17:44.570
Mutta tämä on eri asia,

135
00:17:44.750 --> 00:17:58.010
täydellinen induktio, tai matemaattinen induktio ei ole päättelyn muoto, jota tavallisesti käytettäisiin arkielämässä tai käytännön elämässä.

136
00:17:58.250 --> 00:18:04.370
Videon lopuksi

137
00:18:04.500 --> 00:18:06.030
vielä

138
00:18:06.250 --> 00:18:08.290
käyn läpi kysymystä:

139
00:18:08.500 --> 00:18:16.150
onko muunkinlaisia kuih deduktiivisiä induktiivisia päätelmiä olemassa?

140
00:18:16.500 --> 00:18:28.740
Tässä oikestaan kriittisesti tarkastellaan semmoista asiaa, että onko tämä induktiivinen - deduktiivinen jako sillä tavoin

141
00:18:29.000 --> 00:18:34.100
täydellinen, että se kattaa kaikki päättelyn muodot.

142
00:18:34.250 --> 00:18:41.390
Nyt hiukan riippuen siitä mitä tällä induktiivinen - deduktiivinen jaolla tarkoitetaan,

143
00:18:41.750 --> 00:18:44.810
vastaus voi vaihdella.

144
00:18:45.000 --> 00:18:47.040
Tavallaan

145
00:18:47.250 --> 00:18:51.330
kysymys on siinä mielessä tärkeää, että jos kirjallisuutta

146
00:18:51.500 --> 00:18:58.640
tarkastelee niin voi löytää tapauksia, joissa päättelyyn

147
00:18:59.000 --> 00:19:04.100
muodoksi sanotaan jokin muu kuin deduktiivinen taikka induktiivinen.
148
00:19:04.250 --> 00:19:09.860
Onko muita kuin deduktiivisia ja induktiivisia päätelmiä?

149
00:19:10.000 --> 00:19:25.810
Ei ole, sikäli kuin tämä jaottelu tarkoittaa, että on muotonsa puolesta absoluuttisen päteviä ja sitten ei-absoluuttisesti päteviä päätelmiä.

150
00:19:26.000 --> 00:19:35.690
Jos tarkoittaa deduktiivis-induktiivis-erottelulla tätä, niin silloin tämä jako kattaa kaikki argumentit; ei ole muita vaihtoehtoja.

151
00:19:36.000 --> 00:19:44.160
Mutta jos sitten tarkoitetaan tällä jaolla jotakin muuta päättelyä koskevaa luokittelua,

152
00:19:44.500 --> 00:19:47.560
sillon voidaan ikäänkuin nimetä erityyppisiä

153
00:19:47.750 --> 00:19:53.870
päätelmiä. Ja tällöin sitten jos otetaan esimerkiksi

154
00:19:54.000 --> 00:19:58.080
yksi sellainen varsin taajaan esiintyvä päättelyn muoto

155
00:19:58.250 --> 00:19:59.780
abduktio

156
00:20:00.000 --> 00:20:01.530
eli

157
00:20:01.750 --> 00:20:05.830
päättely, jossa haetaan

158
00:20:06.000 --> 00:20:11.100
selityksen keksimistä tai selityksen oikeuttamista -

159
00:20:11.250 --> 00:20:13.290
abduktiollakin tarkoitetaan

160
00:20:13.500 --> 00:20:18.090
erilaisia asioita eri asiayhteydestä riippuen.

161
00:20:18.250 --> 00:20:29.470
Selittäminenhän on tieteessä varsin tärkeä asia ja aika tärkeää on miettiä, että miten selityksiä voitaisiin löytää.

162
00:20:29.750 --> 00:20:33.320
Ja yksi tapa etsiä

163
00:20:33.500 --> 00:20:53.390
selityksiä mielessään on seurata tällaista ajatuskuviota, joka on muotoiltavissa argumentin muotoon. Oletetaan, että meillä on jokin yllättävä ilmiö C, sellainen mihin meillä ei ole selitystä, tapahtuu jokin asia C, joka kaipaa selitystä.

164
00:20:53.750 --> 00:21:07.520
Ja sitten mietitään, että jos maailmassa on säännönmukaisuus A niin silloin C olisi varsin

165
00:21:07.750 --> 00:21:24.070
luonnollinen asia tapahtua eli se ei olisikaan enää yllättävä. Ja johtopäätös eli konkluusio tämmöisessä tapauksessa olisi että A tai varoen kenties A.

166
00:21:24.250 --> 00:21:27.310
Kenties taustalla on tämmöinen asia kuin A.

167
00:21:27.500 --> 00:21:41.780
Ja tätä nyt sitten kutsutaan abduktiiviseksi päättelyksi, jossa pyritään sitten löytämään tai keksimään selitys. Joskus abduktio-termiä käytetään myöskin

168
00:21:42.000 --> 00:21:48.630
jonkin johtopäätöksen oikeuttamiseen ja sanotaan, että asiat ovat niinkuin A:ssa sanotaan;

169
00:21:48.750 --> 00:21:52.320
tapahtui tällainen yllättävä ilmiö

170
00:21:52.500 --> 00:22:02.700
C, jos sitten pitäisi paikkansa A, niin sitten se C myöskin pitäisi paikkansa ja näin ollen voidaan ajatella että A on se taustalla

171
00:22:03.000 --> 00:22:04.530
oleva

172
00:22:04.750 --> 00:22:06.280
selitys.

173
00:22:06.500 --> 00:22:19.760
No hyvä, tässä nyt deduktiiviseen ja induktiivisen päättelyyn liittyvä jaottelu ja hiukan sen sen tarkastelua.

174
00:22:20.000 --> 00:22:26.120
Keskeiset seikat olivat siis:

175
00:22:26.250 --> 00:22:46.650
deduktiivinen - käsitteen merkitys ja induktiivinen - käsitteen merkitys ja sitten jaottelun luonne tietyntyyppisenä absoluuttisen pätevyyden rajaavana luokitteluna ja sitten sen huomiointi, että on olemassa myöskin erilaisia tapoja hahmottaa

176
00:22:47.000 --> 00:22:50.060
muodollista luokittelua.

177
00:22:50.250 --> 00:23:04.050
Tätä videota seuraava video jatkaa luokittelu-teemaa, mutta mennään sitten sisällöllisiin jakoihin ja siitä siis erillinen video.