WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:05.320 --> 00:00:11.500 Niin tervetuloa kriittisen ajattelu haastateltavaksi belfortgren kansanedustaja 2 00:00:11.500 --> 00:00:16.920 ominaisuudessa tai kansanedustaja työn tuntijan ominaisuudessa. 3 00:00:16.920 --> 00:00:19.820 Kiitoksia paljon. Mielelläni olen mukana. 4 00:00:19.820 --> 00:00:25.290 Mahtavaa. Käymme läpi joitakin. 5 00:00:25.290 --> 00:00:28.010 Argumentaatio. 6 00:00:28.010 --> 00:00:32.960 Kannalta keskeisiä kysymyksiä ja olet perehtynyt argumentaatioteorian 7 00:00:32.960 --> 00:00:39.950 käsitteistön ja osaat siis vastata. Niin kun teoria. 8 00:00:39.950 --> 00:00:45.180 Teorian tuntijan ominaisuudessa samalla näihin kysymyksiin, että mistä siellä on 9 00:00:45.180 --> 00:00:49.400 kyse ja toivotaan, että me opitaan jotain kansanedustajan työstä. 10 00:00:49.400 --> 00:00:54.740 Mitä tulee argumentaatioteorian näkökulmaa. 11 00:00:54.740 --> 00:01:01.510 Ja tässä on meillä suunnitelmissa joukkokysymyksiä ja. 12 00:01:01.510 --> 00:01:07.560 Teemoja, joista nyt sitten tarkoitus on käydä seuraavien muutaman videon aikana 13 00:01:07.560 --> 00:01:14.700 läpi joitakin keskeisiä ja peruskysymys on meillä, että miten pragmatic elektroninen 14 00:01:14.700 --> 00:01:20.390 argumentaatioteoria näkyy eduskuntatyössä. 15 00:01:20.390 --> 00:01:26.150 Ja aloitetaan tästä nelivaiheisesta prosessista. 16 00:01:26.150 --> 00:01:33.600 Prosessissa on 4 vaihetta, joista ensimmäinen on konsultaationvaihe eli erimielisyyden 17 00:01:33.600 --> 00:01:41.130 esiin nostamisen vaihe ja avauspaine, jossa sovitaan säännöistä. 18 00:01:41.130 --> 00:01:43.590 Ja lähtökohdista. 19 00:01:43.590 --> 00:01:47.590 Kolmanneksi argumenttien esittäminen ja neljänneksi sitten 20 00:01:47.590 --> 00:01:52.810 keskustelun päättäminen ja tuloksen tarkastelu. 21 00:01:52.810 --> 00:01:54.670 Mitä? 22 00:01:54.670 --> 00:02:01.460 Voit sanoa eduskuntatyö tästä nelipäiväisestä argumentaatioprosessista. 23 00:02:01.460 --> 00:02:07.240 No meillä esiintyy varsinkin tätä ensimmäistä vaihetta varsin usein elikkä löydetään tietynlainen 24 00:02:07.240 --> 00:02:13.830 erimielisyys tai kanta, johon halutaan sitten saada jonkun prosessin kautta. 25 00:02:13.830 --> 00:02:20.420 Argumenttien sykli sitten välttämättä ei välttämättä päästä siihen hyvään lopputulemaan aina 26 00:02:20.420 --> 00:02:25.870 poliittisessa prosessissa, mutta tunnistaa nää 4 vaihetta tää lähtökohta. 27 00:02:25.870 --> 00:02:29.990 Tää ensimmäinen voidaan vaikka mainita, että se voisi olla vaikka hallituksen 28 00:02:29.990 --> 00:02:35.850 esitys, jossa on jonkinlainen mielipide vaikka esimerkkinä. 29 00:02:35.850 --> 00:02:40.050 Että että työttömyysturvan leikkaukset ovat vaikka hyviä 30 00:02:40.050 --> 00:02:42.350 ja perusteltua tässä taloustilanteessa. 31 00:02:42.350 --> 00:02:48.670 Se on vaan niinku vaikka ollut hallituksen esityksen tällainen niinku väittämä aika useissa 32 00:02:48.670 --> 00:02:52.830 työttömyysturvaan liittyvissä leikkauksia tällä hallituskaudella sitten sitten tavallaan 33 00:02:52.830 --> 00:02:56.350 lähtökohta ja eduskunnassa on aika paljon tulee instituution kautta. 34 00:02:56.350 --> 00:03:01.770 Eli meillä on erilaisia sisäänrakennettuja sääntöjä vaikka siitä, että mitenkä 35 00:03:01.770 --> 00:03:05.770 tietyt käsittelyt menee, mitenkä käsitellään hallituksen esitystä? 36 00:03:05.770 --> 00:03:07.890 Minkälaisia puheenvuoroja täysistunnossa? 37 00:03:07.890 --> 00:03:13.560 Pidetään vaikka pituuksien näkökulmasta ja ja sitten, että vaikka ihan prosessista 38 00:03:13.560 --> 00:03:19.020 ensimmäinen annetaan hallituksen esitys eduskunnalle sitten käydään lähetekeskustelu 39 00:03:19.020 --> 00:03:23.100 lähetekeskustelun jälkeen mennään valiokuntakäsittelyyn valiokuntakäsittelyyn jälkeen 40 00:03:23.100 --> 00:03:28.740 on ensimmäinen käsittely täysistunnossa, jossa käsitellään lain sisältöä ja sitten 41 00:03:28.740 --> 00:03:31.300 toisessa käsittelyssä taas käsitellään sitä. 42 00:03:31.300 --> 00:03:33.580 Hyväksytäänkö laki vai hylätäänkö se. 43 00:03:33.580 --> 00:03:38.240 Eli tavallaan eduskunnassa aika paljon näitä lähtökohtia, mitkä tulee annettuna. 44 00:03:38.240 --> 00:03:40.520 Sitten on totta kai tällaisia. 45 00:03:40.520 --> 00:03:44.310 Sääntöjä mitkä enemmän tällaisia niinku epämuodollisia. 46 00:03:44.310 --> 00:03:48.450 Mitkä on sitten niinku kirjaamattomia sääntöjä, että miten vaikka puhutaan salissa 47 00:03:48.450 --> 00:03:54.430 ja mitkä säännöstöt kuuluu siihen sitten on tää perusteluvaihe mikä on tavallaan 48 00:03:54.430 --> 00:03:58.430 osana jokaisesta näissä prosesseissa, mutta vähän eri tavalla. 49 00:03:58.430 --> 00:04:02.770 Ja silloin käydään näitä puolesta ja vastaan argumentteja ja se voi 50 00:04:02.770 --> 00:04:06.250 olla aika kiivastakin ja siellä sitten on erilaisia. 51 00:04:06.250 --> 00:04:10.340 Ehkä meidän kurssin näkökulmasta myös ongelmallisia muotoja mitkä eivät sitten 52 00:04:10.340 --> 00:04:16.390 ehkä kuuluisi tällaiseen tieteelliseen näkökulmasta olevan argumentaatioketjuun 53 00:04:16.390 --> 00:04:20.950 ja sitten lopulta lopulta tämä viimeinen prosessi on. 54 00:04:20.950 --> 00:04:25.050 Tavallaan sitten voidaan ajatella, että onko se sen kyseisen 55 00:04:25.050 --> 00:04:27.590 keskustelun päätös, vaikka täysistunnossa. 56 00:04:27.590 --> 00:04:30.040 Onko ajatellaanko se, että se on se päätös siitä? 57 00:04:30.040 --> 00:04:36.430 Toisaalta se voi myös tulkita olevan se äänestys, missä päätetään, että hyväksyykö hallitus eduskunta 58 00:04:36.430 --> 00:04:42.680 hallituksen esitys, mutta sitten myös jos katsoo politiikkaa pitkällä aikavälillä, niin onhan 59 00:04:42.680 --> 00:04:48.960 tavallaan niin samoista aiheista koko ajan tavallaan pitkän luotava keskusteluja ja voidaan ajatella, 60 00:04:48.960 --> 00:04:55.880 että ja joku vaikka kysymys vaikka että onko ilmastonmuutos totta, niin siihenhän on saattanut 61 00:04:55.880 --> 00:04:58.720 käydä kymmeniä ja kymmeniä kymmeniä vuosia. 62 00:04:58.720 --> 00:05:00.770 Tavallaan sitä keskustelua missä sitten? 63 00:05:00.770 --> 00:05:02.970 On avattu keskustelu uudelleen. 64 00:05:02.970 --> 00:05:07.150 Taikka sitten voidaan katsoa, että se on sitä samaa keskustelun ketjua. 65 00:05:07.150 --> 00:05:12.060 Aivan. Miten näet? 66 00:05:12.060 --> 00:05:18.380 Valiokunta työskentelyn, joka suurelle yleisölle ei ole julkista. 67 00:05:18.380 --> 00:05:24.480 Keskustelua niin onko siellä sitten vastaavanlainen oma argumentointiprosessi? 68 00:05:24.480 --> 00:05:28.210 Voitko kuvata sitä? No valiokuntatyössä. 69 00:05:28.210 --> 00:05:33.370 Itse ajattelen, että se on niin kun lähimpänä tätä meidän 70 00:05:33.370 --> 00:05:36.000 näkökulmasta olevaa argumentaatioketjua. 71 00:05:36.000 --> 00:05:44.090 Se johtuu osittain siitä, että se on ei julkinen paikka ja ihmisillä on ehkä rauha käydä 72 00:05:44.090 --> 00:05:51.660 sitä dialogia ja perustelujen niin kun nyansseja ilman että tulee. 73 00:05:51.660 --> 00:05:57.460 Tulee vaikka leimatuksi erilaisilla poliittisilla leimakirves taikka vaikka 74 00:05:57.460 --> 00:06:01.850 sellaisella ei vaikka tiedä eli siellä on niinku mahdollista käydä sitä perusteluiden 75 00:06:01.850 --> 00:06:07.750 ketjua niin että että voi saada lisää tietoa sen asian tueksi oman päättelykyvyn 76 00:06:07.750 --> 00:06:10.760 tueksi taikka niin että. 77 00:06:10.760 --> 00:06:15.680 Että, että tavallaan myös pystyy kysymään sellaisia kysymyksiä, mitä julkisesti ei pysyisi 78 00:06:15.680 --> 00:06:22.490 kysymään johtuen vaikka poliittisista nyansseista, mutta siellä on kuitenkin se sama lähtökohta 79 00:06:22.490 --> 00:06:26.940 kun täysistunnossa siellä käsitellään sitä hallituksen esitystä, joka tässä teknisesti 80 00:06:26.940 --> 00:06:32.220 on se niinku väittämä mitä sitten käsitellään. 81 00:06:32.220 --> 00:06:37.450 Mutta erona siinä on se, että siellä on ne asiantuntijat poliitikkojen lisäksi tuomas 82 00:06:37.450 --> 00:06:41.860 niitä argumentteja ja niitä perusteluja ja sitten poliitikot. 83 00:06:41.860 --> 00:06:50.840 Voi hyväksyä niitä argumentteja mitkä heille annetaan taikka tuotetaan ottaa ne oman argumenttiketjun 84 00:06:50.840 --> 00:06:58.880 mukaan taikka sitten tulla tulla toisenlaiseen johtopäätökseen siitä ja sitten joka joko 85 00:06:58.880 --> 00:07:06.300 jopa päätyä lopputulokseen että että muuttaakin omaa kantaansa ja hyväksyikin sen toisen osapuolen 86 00:07:06.300 --> 00:07:10.160 näkökulman siitä taikka alkuperäisen väittämän. 87 00:07:10.160 --> 00:07:16.790 Että, että se on teknisesti teknisesti mahdollistaa sellaisen, mutta se johtuen poliittisista 88 00:07:16.790 --> 00:07:21.180 reunaehdoista ja ilmapiirimuutoksesta, niin sitä ei kovin usein tapahdu nykyään, 89 00:07:21.180 --> 00:07:24.390 mutta prosessin näkökulmasta se olisi mahdollista. 90 00:07:24.390 --> 00:07:30.460 Kyllä. Entä eduskuntatyössä jossa? 91 00:07:30.460 --> 00:07:37.640 Työskennellään paljon. Puolueina niin miten näet puolueiden? 92 00:07:37.640 --> 00:07:40.450 Sisäisessä. 93 00:07:40.450 --> 00:07:47.710 Työskentelyssä löytyykö sieltä sitten vielä erikseen argumentaation kannalta kiinnostavia 94 00:07:47.710 --> 00:07:54.000 prosessielementtejä toki tunnet ensisijaisesti oman puolueesi. 95 00:07:54.000 --> 00:07:59.940 Sisäiset työskentelytavat, mutta arvelisin, että jonkin verran. 96 00:07:59.940 --> 00:08:04.960 Tiedät myös muiden puolueiden sisäisistä menettelytavoista. 97 00:08:04.960 --> 00:08:07.940 Voitko avata näitä? 98 00:08:07.940 --> 00:08:12.370 Eri puolueilla on eri instituutioita kenellä on erilainen. 99 00:08:12.370 --> 00:08:19.360 Rooli on keskeisiä missä käydään näitä argumentaatioisia perustelukokonaisuuksia, vaikka 100 00:08:19.360 --> 00:08:26.440 puolueen puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta ja sitten on vielä eduskuntaryhmä ja eri puolueilla 101 00:08:26.440 --> 00:08:30.670 näillä eri instituutioilla on erilainen painoarvo esimerkkinä. 102 00:08:30.670 --> 00:08:37.010 Demareilla puoluehallitukselle on iso isoin isompi rooli kuin esimerkiksi vihreillä. 103 00:08:37.010 --> 00:08:42.690 Elikkä puoluehallituksen jäsenillä ja heidän välillä käytävällä argumentaatioisillä 104 00:08:42.690 --> 00:08:47.390 keskusteluilla saattaa olla iso painoarvo siihen, mihinkä eduskuntaryhmä 105 00:08:47.390 --> 00:08:50.270 lopulta omassa kannoissaan päätyy. 106 00:08:50.270 --> 00:08:54.650 Eli mistä he lähtevät ylipäätänsä tekemään tämän väitteen. 107 00:08:54.650 --> 00:08:57.140 Toisaalta. 108 00:08:57.140 --> 00:09:01.060 Vihreillä ja monella muilla on niin taas puoluekokous, joka määrittää poliittisen 109 00:09:01.060 --> 00:09:08.260 ohjelman ja poliittiset tavoitteet, jotka ovat varmasti kaikkien puolueiden taustalla, 110 00:09:08.260 --> 00:09:13.380 jotka määrittää sitä ison kuvan poliittista sisältöä ja tavallaan myös niitä 111 00:09:13.380 --> 00:09:16.140 lähtökohtia, että mitä aiheita valitaan. 112 00:09:16.140 --> 00:09:19.480 Mistä otetaan se ylipäätänsä se keskustelu aloitetaan, mitä mitä 113 00:09:19.480 --> 00:09:22.570 väitetään ja mitä tavoitellaan sillä väitteellä. 114 00:09:22.570 --> 00:09:28.610 Eli eli tavallaan kaikilla on tai suurimmalla osalla, koska SUOMI on demokraattinen maa on 115 00:09:28.610 --> 00:09:33.010 aika sellaiset perinteiset samat instituutiot siellä taustalla, mutta sitten eri puolueilla 116 00:09:33.010 --> 00:09:40.330 korostuu eri osat niistä instituutioista ja sitten totta kai tän niin kun prosessi instituution 117 00:09:40.330 --> 00:09:44.370 näkökulman lisäksi on myös tällaisia toimintatapaeroja. 118 00:09:44.370 --> 00:09:46.870 Missä sitten? 119 00:09:46.870 --> 00:09:54.370 Saattaa olla erilaisia painoarvoja sillä, että missä käydyllä keskustelulla ja minkälaisilla 120 00:09:54.370 --> 00:09:59.770 argumenteilla on relevantteja juuri sen puolueen sisällä. 121 00:09:59.770 --> 00:10:07.470 Esimerkiksi meillä on sellaista ja elementtejä vihreillä missä missä tota. 122 00:10:07.470 --> 00:10:13.420 Hyvällä argumentaatio, jolla voi olla edellytyksiä muuttaa puolueen kantaa, mutta 123 00:10:13.420 --> 00:10:17.960 en tietenkään ole naiivia ajatellessaan, että olisimme ainoat. 124 00:10:17.960 --> 00:10:22.400 Mutta ajattelen, että puolueiden sisällä tällä. 125 00:10:22.400 --> 00:10:24.320 Argumentti. 126 00:10:24.320 --> 00:10:27.460 Kokonaisuudella on iso merkitys, mutta siinä saattaa olla erilaisia 127 00:10:27.460 --> 00:10:32.030 painoarvoja ja siinä voi olla sellaisia osuuksia mitkä sitten taas tieteellisen 128 00:10:32.030 --> 00:10:36.910 näkökulman näkökulmasta on näitä fal. 129 00:10:36.910 --> 00:10:41.730 Eli tavallaan, että kaikki kaikki kokonaisuudet siellä osana sitä keskustelua. 130 00:10:41.730 --> 00:10:48.220 Argumenttienjonot ei välttämättä ole hyväksyttyjä tieteellisestä näkökulmasta, mutta. 131 00:10:48.220 --> 00:10:52.050 Mutta tota siellä on kuitenkin tosi isossa osassa ne. 132 00:10:52.050 --> 00:10:55.730 Tietyt elementit. Aivan. 133 00:10:55.730 --> 00:10:57.560 Kiinnostava. 134 00:10:57.560 --> 00:11:01.720 Kysymys argumentaatio teorioiden näkökulmasta. 135 00:11:01.720 --> 00:11:08.250 On se että. Mitä funktiota? 136 00:11:08.250 --> 00:11:12.120 Argumentatiivinen keskustelu on tarkoitettu. 137 00:11:12.120 --> 00:11:19.290 Täyttämään. Ehkä pragmatictekniikassa perusteoria. 138 00:11:19.290 --> 00:11:25.250 Tarkastelee sellaista tavoitetta, jossa on erimielisyyden ratkaisu. 139 00:11:25.250 --> 00:11:27.680 Tavoitteena. 140 00:11:27.680 --> 00:11:32.130 Mutta jotkut teoreetikot on esittäneet että. 141 00:11:32.130 --> 00:11:36.790 Argumentaatiossa voidaan tavoitella myös vaikkapa kannanmuodostusta 142 00:11:36.790 --> 00:11:40.450 tai tiedon lisäämistä tai. 143 00:11:40.450 --> 00:11:47.190 Jotakin muuta tavoitetta, neuvottelua tai tai niin edespäin ja varmastikin 144 00:11:47.190 --> 00:11:52.630 nyt sitten jos laventamme argumentaation funktion. 145 00:11:52.630 --> 00:11:57.550 Erimielisyydestä laajempiin sfääreihin, niin sitten meille löytyy. 146 00:11:57.550 --> 00:11:59.830 Useampia. 147 00:11:59.830 --> 00:12:05.120 Keskusteluja jotka sen argumentaationteorian piiriin sitten sisältyy. 148 00:12:05.120 --> 00:12:07.160 Ja. 149 00:12:07.160 --> 00:12:11.590 Ymmärsinkö oikein siis että voisi ajatella vaikkapa jollakin puoluekokouksen 150 00:12:11.590 --> 00:12:16.130 olevan tavoitteena kannan muodostus, jossa sitten argumentaatio voi 151 00:12:16.130 --> 00:12:18.200 näytellä merkittävääkin roolia. 152 00:12:18.200 --> 00:12:24.300 Kyllä siellä voi olla erillinen tarve muodostaa kanta yksi kyseiseen asiaan, joka 153 00:12:24.300 --> 00:12:29.150 vaikka ollaan yhteiskunnassa tunnistettu, että puolueella ei ole sitä kantaa aikaisemmin 154 00:12:29.150 --> 00:12:34.630 taikka voi olla niin, että halutaan muokata aikaisempaa kantaa, joten sitä aloitetaan 155 00:12:34.630 --> 00:12:37.650 tavallaan tietynlainen käsittely missä? 156 00:12:37.650 --> 00:12:42.100 Se argumentaatio ja ketjun lopputulos onkin se kannon muodostus. 157 00:12:42.100 --> 00:12:46.910 Ja se on se tavoite sitten voi myös olla. 158 00:12:46.910 --> 00:12:49.230 Sellaisia tilanteita missä? 159 00:12:49.230 --> 00:12:56.950 Kannan muodostuksen lisäksi pyritään johonkin tällaiseen kompromissiin tai neuvottelutulokseen, 160 00:12:56.950 --> 00:13:00.890 mutta nää on taas sitten vähän tällaisia heiluvia kokonaisuuksia. 161 00:13:00.890 --> 00:13:06.890 Tämän kentän näkökulmasta, koska politiikkaa ehkä toimii eri tavalla, kun ehkä 162 00:13:06.890 --> 00:13:11.140 sellainen ideaalisessa maailmassa oleva argumentaatioketju. 163 00:13:11.140 --> 00:13:15.950 Kyllä. No lopuksi tästä prosessista. 164 00:13:15.950 --> 00:13:17.860 Haluaisin kysyä että. 165 00:13:17.860 --> 00:13:23.650 Kun eduskunnassa on myöskin sitten epämuodollisia tilanteita. 166 00:13:23.650 --> 00:13:27.060 Kutsutaan niitä vaikka nyt kahvilla keskusteluiksi. 167 00:13:27.060 --> 00:13:32.300 Jossa ei välttämättä sitten olla ihan samanlaisten, muodollisten 168 00:13:32.300 --> 00:13:35.200 ja institutionaalisten ohjaavien. 169 00:13:35.200 --> 00:13:38.760 Lähtökohtien vallitessa niin niin osaatko siitä sanoa jotain 170 00:13:38.760 --> 00:13:43.080 millaista on kahvila keskustelu eduskunnassa? 171 00:13:43.080 --> 00:13:49.780 Kahvilakeskustelu on huomattavasti julkista keskustelua ehkä rehellisempää 172 00:13:49.780 --> 00:13:55.100 ja siinä tavallaan ne argumentit ja perustelut ovat avoimempia. 173 00:13:55.100 --> 00:14:02.070 Siinä saatetaan tunnistaa toinen toisistamme sellaisia kokonaisuuksia, mitä julkisessa 174 00:14:02.070 --> 00:14:07.240 keskustelussa ei käytettäisi perustelluksi johtuen politiikan reunaehdoista ja 175 00:14:07.240 --> 00:14:10.780 siitä, että on poliittisesti sitten jollakin puolella. 176 00:14:10.780 --> 00:14:13.240 Siinä voi olla monia tekijöitä, minkä takia? 177 00:14:13.240 --> 00:14:18.050 Joten ajattelinkin, että se epämuodollinen argumentaatio 178 00:14:18.050 --> 00:14:22.000 ja keskustelut on huomattavasti. 179 00:14:22.000 --> 00:14:25.270 Merkityksellisiä meidän instituutiossa. 180 00:14:25.270 --> 00:14:31.100 Meillä on monia muitakin kuin se on se niinku perinteinen on tämä kuppila keskustelu. 181 00:14:31.100 --> 00:14:36.400 Mutta sitten siellä saattaa olla epämuodollisia instituutioita myös myös tota 182 00:14:36.400 --> 00:14:40.970 tai epämuodollisia tapoja on vaikka mitkä ei näy mihinkään. 183 00:14:40.970 --> 00:14:45.380 Pöytäkirjoissa on esimerkiksi valiokuntien valiokunta. 184 00:14:45.380 --> 00:14:51.480 Vastaavien käymät kokoukset, vaikka teknisesti se on kokous, mutta se kokouksen formaatti 185 00:14:51.480 --> 00:14:55.980 on epämuodollinen teknisesti, sillä kokouksella ei ole mitään virallista valtaa, mutta 186 00:14:55.980 --> 00:14:59.840 siellä käytetään sitä valtaa sopimalla tietyistä asioista. 187 00:14:59.840 --> 00:15:07.380 Aa siellä toinen tällainen kokonaisuus saattaa olla myös. 188 00:15:07.380 --> 00:15:09.620 Tietynlaiset ry. 189 00:15:09.620 --> 00:15:14.320 Ryhmät mitkä muodostuu kiinnostuksen perusteella. 190 00:15:14.320 --> 00:15:19.600 Niillä ryhmilläkään ei välttämättä ole muodollista. 191 00:15:19.600 --> 00:15:23.330 Valtaa tai positiota siinä instituutiossa, mutta siellä käydään 192 00:15:23.330 --> 00:15:26.360 samanlaista keskustelua kuin siellä kuppilassa. 193 00:15:26.360 --> 00:15:30.280 Eli eli tavallaan siellä on monia instituution sisällä olevia 194 00:15:30.280 --> 00:15:35.900 epa epämuodollisia paikkoja missä saatetaan. 195 00:15:35.900 --> 00:15:42.780 Pyrkiä käymään toisenlainen keskustelu perusteluineen ja sitten siellä voidaankin 196 00:15:42.780 --> 00:15:48.030 päätyä yksi johonkin lopputulemaan, joka on yhteinen taikka voi päätyä lopputulemaan, 197 00:15:48.030 --> 00:15:50.740 että kummatkin pitää omat kansan kantansa. 198 00:15:50.740 --> 00:15:57.520 Mutta mutta se keskustelun tila ja ja ilmapiiri mahdollistaa 199 00:15:57.520 --> 00:16:02.340 ehkä syvällisemmän perusteluiden. 200 00:16:02.340 --> 00:16:05.520 Ketjun mitä mitä sitten ehkä julkisessa. 201 00:16:05.520 --> 00:16:10.470 Ja ja sitten myös ehkä tällaisia tällaiset tilat myös mahdollistaa 202 00:16:10.470 --> 00:16:13.680 niiden poliittisten kompromissien löytämisen. 203 00:16:13.680 --> 00:16:16.280 Kompromissithän näyttäytyy taas julkisesti. 204 00:16:16.280 --> 00:16:23.440 Joko puolue tunnistaa ja tunnustaa, että se on on poliittinen kompromissi ja silloinhan lopputulema 205 00:16:23.440 --> 00:16:29.120 tässä argumentaatio kokonaisuudessa on se, että että se ei täyty se. 206 00:16:29.120 --> 00:16:33.680 Tavoite mikä on on ollut jollain tasolla eli päädyttäisiin jonkinlaiseen yhteiseen 207 00:16:33.680 --> 00:16:39.980 lopputulemaan, mutta on myös sellaisia tilanteita missä missä yhteisen kompromissin, 208 00:16:39.980 --> 00:16:44.980 vaikka se on todellinen kompromissi, niin sitten julkisuudessa sanotaan että että 209 00:16:44.980 --> 00:16:47.400 kaikki osapuolet on samaa mieltä siitä. 210 00:16:47.400 --> 00:16:52.510 Ja jos sitten taas katsotaan vaan sanottua julkista argumentaatiokeskustelua, 211 00:16:52.510 --> 00:16:57.920 niin silloinhan se näyttäytyy ja on teknisesti sitä, että useat osapuolet 212 00:16:57.920 --> 00:17:03.970 onkin päätyneet yhteiseen ymmärrykseen. Aivan. 213 00:17:03.970 --> 00:17:10.120 Onko näkemyksesi mukaan? Tästä vedettävissä johtopäätös. 214 00:17:10.120 --> 00:17:16.950 Koskien kansalaisia ja. Tutkijoita ja muita tarkkailijoita. 215 00:17:16.950 --> 00:17:20.990 Koskien että. 216 00:17:20.990 --> 00:17:25.850 Kovin pitkälle meneviin johtopäätöksiä pelkästään vaikkapa eduskunnan 217 00:17:25.850 --> 00:17:31.670 täysistuntoa seuraamalla ei voi tehdä siitä, että miten. 218 00:17:31.670 --> 00:17:36.390 Kantoihin on päädytty ja miten keskustelu on vaikuttanut? 219 00:17:36.390 --> 00:17:41.790 Siihen lopulliseen tulemaan koska. Taustalla on paljon. 220 00:17:41.790 --> 00:17:46.840 Julkisuudelta piilossa tai sivussa olevia keskusteluja. 221 00:17:46.840 --> 00:17:53.790 Jonka seurauksena tutkijan ja ja tarkastelijan on huomioitava nämä muut mahdolliset 222 00:17:53.790 --> 00:17:59.660 tausta asiat kyllä, että julkisista keskusteluista ei välttämättä pysty käymään sitä 223 00:17:59.660 --> 00:18:03.790 päättelyketju täysin läpi, koska osa siitä ei ole julkista. 224 00:18:03.790 --> 00:18:08.740 Mutta toisaalta kun keskustelin. 225 00:18:08.740 --> 00:18:11.800 Ihmisten kanssa, ketkä on työskennellyt eduskunnassa? 226 00:18:11.800 --> 00:18:16.970 Huomattavasti pidempään kuin minä, niin heidän viestintäänsä ja huomiot oli 227 00:18:16.970 --> 00:18:22.640 sellaiset, että nykyään harvemmin näistä epämuodollisista. 228 00:18:22.640 --> 00:18:27.920 Käsittelyssä huolimatta enää helposti päästään edes kompromissien 229 00:18:27.920 --> 00:18:31.230 kautta sellaiseen yhteiseen. 230 00:18:31.230 --> 00:18:38.230 Yhteisen lopputulemaan argumenttien ketjujen kautta, koska vaikka institutionaalisesti 231 00:18:38.230 --> 00:18:41.980 se olisi mahdollista eli prosessit mahdollistaisi sen eduskunnassa. 232 00:18:41.980 --> 00:18:46.810 Teknisesti se menee niin että että että lakia voidaan muuttaa siellä valiokunnassa. 233 00:18:46.810 --> 00:18:53.210 Eli jos tunnistetaan, että hallituksen esityksessä annetussa laissa on vaikka tavoite 234 00:18:53.210 --> 00:18:59.720 lakiesityksen tavoitteen näkökulmasta epäloogisia sisältö eli tavallaan ei päästä 235 00:18:59.720 --> 00:19:02.870 siihen vaan pyydettyyn tai tavoiteltuun tavoitteeseen. 236 00:19:02.870 --> 00:19:07.960 Siinä esityksellä taikka siinä virheitä niin teknisesti 237 00:19:07.960 --> 00:19:09.700 ekassa se käsitellään lähetekeskustelussa. 238 00:19:09.700 --> 00:19:11.880 Sen jälkeen se menee valiokuntaan. 239 00:19:11.880 --> 00:19:14.410 Siellä valiokunnassa pystytään korjaamaan se asia. 240 00:19:14.410 --> 00:19:16.790 Ja se sitähän itse ajattelen. 241 00:19:16.790 --> 00:19:23.140 Tavallaan tällaisena argumenttien tavallaan yksi kuuluvuutta ollaankin päädytty yhteisymmärrykseen 242 00:19:23.140 --> 00:19:27.710 ja muutetaan sitä esitystä joillakin reunaehdoilla ketkä mitkä on yksi jaetut siellä 243 00:19:27.710 --> 00:19:32.450 valiokunnassa tai enemmistön jaettu, mutta nykyään sitä tapahtuu todella vähän, vaikka 244 00:19:32.450 --> 00:19:38.390 prosessi mahdollistaisi sen ja tavallaan se instituutio mahdollistaisi sen niin kun 245 00:19:38.390 --> 00:19:44.670 yhteisymmärryksestä olevan lopputuloksen ja se ei johdu siitä instituution rakenteista 246 00:19:44.670 --> 00:19:46.850 vaan seita. 247 00:19:46.850 --> 00:19:51.850 Ympäristössä, missä se politiikkaa tehdään elikkä politiikan ilmapiiri on muuttunut 248 00:19:51.850 --> 00:19:58.250 ja ja politiikka on polarisoitunut siten, että ehkä ei myöskään tehdä niitä mahdollisia 249 00:19:58.250 --> 00:20:04.390 muutoksia pelossa siitä, että näytetään heikommalta taikka taikka sitten yksi 250 00:20:04.390 --> 00:20:08.380 ihminen sanoi, että nykyään hallituksen. 251 00:20:08.380 --> 00:20:14.080 En hallitusohjelma on tulkitaan niin kun raamattuna. 252 00:20:14.080 --> 00:20:20.390 Siten että kaikki tai ei mitään kun ennen on tulkittu esimerkiksi 2000 luvun 253 00:20:20.390 --> 00:20:24.810 vaihteeseen asti silleen niinku että ne on tavoitteita ja sitten niitä keinoja 254 00:20:24.810 --> 00:20:27.950 voidaan vielä prosessien aikana kehittää. 255 00:20:27.950 --> 00:20:31.560 Jos löytyy hyviä perusteluita ihan argumentteja, mutta 256 00:20:31.560 --> 00:20:35.640 sitten sitä joustavuutta ei enää tavallaan. Samalla tavalla ole.