WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.940 --> 00:00:05.660 Tervetuloa logiikan kurssille. Minä olen John Pajunen. 2 00:00:05.660 --> 00:00:09.840 Tällä videolla käsittelen joitakin käytännön asioita logiikan 3 00:00:09.840 --> 00:00:15.130 kurssin opiskeluun liittyen ja lyhyesti kuvailen. 4 00:00:15.130 --> 00:00:26.290 logiikan motivaatiota ja sitten tämän kurssin sisältöä ja hiukan johdantoa aihepiiriin. 5 00:00:26.290 --> 00:00:33.280 Käytännön asiat liittyen livekurssiin: Materiaalit, 6 00:00:33.280 --> 00:00:40.850 joita kurssilla on käytössä, löytyvät moodlesta kurssi toteutuksen sivulta. 7 00:00:40.850 --> 00:00:43.130 Kurssin edetessä 8 00:00:43.130 --> 00:00:50.970 täydennän materiaalia luentojen harjoitusmateriaalien esimerkkimateriaalien 9 00:00:50.970 --> 00:00:55.610 harjoitustehtävien ja niiden ratkaisujen osalta. 10 00:00:55.610 --> 00:00:58.120 Ja kaikki 11 00:00:58.120 --> 00:01:04.760 tiedostot tulevat vapaasti käyttöön moodleen ja 12 00:01:04.760 --> 00:01:10.610 live luentojen keskeisimmät asiat löytyvät myöskin videomuodossa 13 00:01:10.610 --> 00:01:14.430 ja diat löytyvät moodlesta. 14 00:01:14.430 --> 00:01:18.410 Eli jos joutuu olemaan poissa voi katsoa sitten 15 00:01:18.410 --> 00:01:22.810 sieltä tai jos haluaa kerrata asioita, tarkistaa jotain 16 00:01:22.810 --> 00:01:27.640 asioita, niin ne löytyvät moodlesta. 17 00:01:27.640 --> 00:01:30.910 Kurssi suoritetaan luentotentillä. 18 00:01:30.910 --> 00:01:38.490 Tentissä on käytössä niin sanottu päättelysääntöjämoniste eli kaavamoniste, ja 19 00:01:38.490 --> 00:01:44.590 Tentti koostuu todistustehtävistä ja lyhyestä esseestä liittyen 20 00:01:44.590 --> 00:01:49.760 kurssin loppupään ei- klassisiin logiikoihin. 21 00:01:49.760 --> 00:01:58.140 Tentti on mahdollista uusia ja mikäli jostain syystä uusiminenkaan ei tuota hyväksyttyä 22 00:01:58.140 --> 00:02:05.820 tai haluttua lopputulosta voi sitten sopia kanssani vaihtoehtoisesta suoritustavasta, 23 00:02:05.820 --> 00:02:12.570 joka sitten on eräänlainen tehtäväpaketti kotona tehtävänä. 24 00:02:12.570 --> 00:02:21.570 Orientaationa tälle kurssille on syytä painottaa sitä, että kannattaa viikottain 25 00:02:21.570 --> 00:02:29.230 systemaattisesti pyrkiä katsomaan luentovideot tai käymään luennolla tai molemmat 26 00:02:29.230 --> 00:02:33.130 vaihtoehdot sekä tekemään harjoitustehtävät. 27 00:02:33.130 --> 00:02:42.440 Harjoitustehtävien tekeminen on oikeastaan ainoa tapa, jolla logiikkaa voi tehokkaasti 28 00:02:42.440 --> 00:02:44.600 opiskella. 29 00:02:44.600 --> 00:02:50.140 Tästä on pitkä kokemus opettajana ja uskoakseni. 30 00:02:50.140 --> 00:02:55.710 ei ole oikeastaan oikotietä logiikan sisältöjen hahmottamiseen 31 00:02:55.710 --> 00:03:00.500 tämän harjoitustehtävien tekemisten ohella. 32 00:03:00.500 --> 00:03:08.460 Eli orientaation kannattaa suhtautua kurssiin siten, että systemaattisesti koko kurssin 33 00:03:08.460 --> 00:03:18.800 ajan käyttää viikoittain aikaa useamman tunnin logiikan opiskeluun. 34 00:03:18.800 --> 00:03:21.360 Mitä järkeä logiikan opiskelussa on? 35 00:03:21.360 --> 00:03:29.300 Eli mikä on logiikan kurssin pointti akateemisessa maailmassa yleisemmin ja sitten 36 00:03:29.300 --> 00:03:35.560 filosofian tai yhteiskuntatieteen opiskelussa erityisesti? 37 00:03:35.560 --> 00:03:43.140 Logiikan kurssi poikkeaa monesta yhteiskuntatieteen ja filosofian kurssin sisällöstä jo ihan 38 00:03:43.140 --> 00:03:50.870 sisällön ulkomuodon perusteella, on nimittäin niin, että logiikassa on paljon kaavoja, todistetaan 39 00:03:50.870 --> 00:03:59.110 formaaleja menetelmiä käyttäen erilaisia väittämiä logiikan perusteisiin liittyen ja tämä 40 00:03:59.110 --> 00:04:05.840 jo näyttää hyvin erityyppiseltä asialta kun monen muun 41 00:04:05.840 --> 00:04:11.960 aihepiirin kurssi, kurssisisällöt filosofiassa tai yhteiskuntatieteessä 42 00:04:11.960 --> 00:04:17.500 tai humanistisissa tieteissä laajemmin. 43 00:04:17.500 --> 00:04:22.330 Tällä kurssilla opitaan joitakin formaalisen lähestymistavan perusasioita, 44 00:04:22.330 --> 00:04:28.040 ja tyylejä ja sitä kautta hahmottuu myös se, että millaista formaali 45 00:04:28.040 --> 00:04:34.600 tutkimus on ja minkälaisia tutkimustuloksia formaaleissa menetelmissä saadaan 46 00:04:34.600 --> 00:04:39.480 ja miten näitä voidaan soveltaa eri eri alueisiin. 47 00:04:39.480 --> 00:04:45.790 Logiikka on erittäin tärkeä tieteenfilosofian 48 00:04:45.790 --> 00:04:51.070 kannalta hyvin suuri osa tuhatyhdeksänsataa-luvun tieteenfilosofiasta 49 00:04:51.070 --> 00:04:55.850 tavalla tai toisella kytkeytyy formaaliin menetelmiin. 50 00:04:55.850 --> 00:04:59.330 Siellä käsitellään formaaleja menetelmiä, mutta myös käytetään formaaleja 51 00:04:59.330 --> 00:05:04.630 menetelmiä ihan filosofisen sisällön tarkastelussa. 52 00:05:04.630 --> 00:05:08.850 Sen lisäksi formaaleja menetelmiä käytetään monella muullakin alalla. 53 00:05:08.850 --> 00:05:16.630 Ehkäpä välittömästi ei tule mieleen, mutta esimerkiksi kielitieteessä, informaatioteknologiassa 54 00:05:16.630 --> 00:05:22.910 teknologiassa laajemmin insinööritieteiden ja niin edespäin ja näiden 55 00:05:22.910 --> 00:05:30.300 rajapinnoilla käytetään menetelmiä, joiden yleinen tuntemus on eduksi ja kuuluu 56 00:05:30.300 --> 00:05:33.480 hyvään yleissivistykseen. 57 00:05:33.480 --> 00:05:39.640 Kurssilla opetellaan formaalin teorian luonnetta, sen muodostamisesta 58 00:05:39.640 --> 00:05:45.160 ja käytöstä soveltamiseen saakka. 59 00:05:45.160 --> 00:05:53.600 Ehkä argumentaatio on tuttu aihepiiri ennen tätä kurssia ja formaalit menetelmät ovatkin olleet 60 00:05:53.600 --> 00:06:00.500 eräs argumentaatioteorian ja argumentin teorian keskeisiä sovellusalueita. 61 00:06:00.500 --> 00:06:03.710 Sen lisäksi se sillä on yhteydet hypoteesien 62 00:06:03.710 --> 00:06:08.470 muodostamiseen luonnontieteessä, niiden kritisointiin, niiden 63 00:06:08.470 --> 00:06:12.660 testaamiseen, hylkäämiseen ja sen pohtimiseen. 64 00:06:12.660 --> 00:06:16.880 että voidaanko hypoteeseja varmistaa. 65 00:06:16.880 --> 00:06:25.730 Myös määritelmän teoria, informaation käsittely, sekä yleinen lukutaito liittyen matemaattis- 66 00:06:25.730 --> 00:06:33.860 loogisiin asioihin on sellainen, johon logiikan kurssi antaa eväitä, mutta myös laajemmin 67 00:06:33.860 --> 00:06:41.540 ymmärtämiseen liittyviä asioita tulee kurssilla esille, joita ehkä 68 00:06:41.540 --> 00:06:47.860 välittömästi ei tule yhdistäneeksi formaalisiin menetelmiin. 69 00:06:47.860 --> 00:06:53.260 Lisäksi voidaan ajatella, että logiikka on sinänsä kiinnostavaa ainakin 70 00:06:53.260 --> 00:07:00.480 sellaisten mielestä, jotka päättelyä pohtivat tarkemmin. 71 00:07:00.480 --> 00:07:06.660 Kurssin sisältö on jaettavissa oikeastaan 3 osaan. 72 00:07:06.660 --> 00:07:15.360 Ensimmäinen osa on niin sanottu lauselogiikan osa, joka on alkeellinen logiikan teoria, 73 00:07:15.360 --> 00:07:22.300 mutta samalla hyvin keskeinen standardi- tai klassisen logiikan teorioissa. 74 00:07:22.300 --> 00:07:29.720 Se on teoriana nykymuodossaan reilu 100 vuotta vanha, mutta lauselogiikan historia 75 00:07:29.720 --> 00:07:35.340 ulottuu länsimaisessa traditiossa aina antiikkiin asti. 76 00:07:35.340 --> 00:07:38.350 Predikaattilogiikka on toinen keskeinen osa. 77 00:07:38.350 --> 00:07:45.980 Siinä laajennetaan logiikan ilmaisuvoimaa eli tuodaan esiin muutamia 78 00:07:45.980 --> 00:07:50.930 uusia teoreettisia käsitteitä, joista predikaatit, 79 00:07:50.930 --> 00:07:57.020 relaatiot ja kvanttorit ovat keskeisimpiä. 80 00:07:57.020 --> 00:08:02.060 Ja tämän ohella sitten katsotaan, kuinka päättely tässä laajemmassa kielessä, 81 00:08:02.060 --> 00:08:08.140 predikaattilogiikan kielessä voidaan ymmärtää, kun keskitytään loogisen 82 00:08:08.140 --> 00:08:13.400 seurauksen tai deduktiivinen seurauksen käsitteisiin. 83 00:08:13.400 --> 00:08:16.500 Näiden käsitteiden sisällöt määritellään täsmällisesti kurssin 84 00:08:16.500 --> 00:08:22.670 aikana. Kolmas osa, jota käsitellään on sitten 85 00:08:22.670 --> 00:08:26.700 tietyllä tavalla kriittinen 86 00:08:26.700 --> 00:08:33.700 suhtautumisessaan lause- ja predikaattilogiikkaan toisaalta siten, että tarkastellaan mitä 87 00:08:33.700 --> 00:08:40.950 tapahtuu, jos lause- ja predikaattilogiikkaa laajennetaan ja tuodaan uusia käsitteitä 88 00:08:40.950 --> 00:08:48.570 ja minkälaista logiikan teoriaa voidaan muotoilla aiempaa laajemman 89 00:08:48.570 --> 00:08:52.970 käsitteistön avulla ja sitten toisaalta standardilogiikan 90 00:08:52.970 --> 00:08:55.990 tai klassisen logiikan peruslain 91 00:08:55.990 --> 00:09:03.840 kohtia, kun kyseenalaistetaan, voidaan saada vaihtoehtoisia logiikan teorioita muotoiltua ja 92 00:09:03.840 --> 00:09:09.880 kurssin loppupuolella sitten käsitellään hiukan perusasioita liittyen joukkoon 93 00:09:09.880 --> 00:09:13.320 ei- klassisia logiikoita. 94 00:09:13.320 --> 00:09:18.370 Näitä logiikoita ovat para- konsistentti logiikka, moniarvologiikka 95 00:09:18.370 --> 00:09:22.870 ei-monotoninen logiikka, modaali- logiikka, episteeminen logiikka, 96 00:09:22.870 --> 00:09:27.310 deontologinen logiikka ja relevanssi logiikka. 97 00:09:27.310 --> 00:09:34.550 On selvää, että vain muutamia perusasioita näistä voidaan käsitellä. 98 00:09:34.550 --> 00:09:42.170 Parakonsistentti logiikka ja moniarvologiikka ovat esimerkkejä sellaisista vaihtoehtoisista 99 00:09:42.170 --> 00:09:49.270 logiikoista, joissa ei lähdetä aivan samoista lähtökohdista liikkeelle kuin standardi- 100 00:09:49.270 --> 00:09:52.420 logiikassa eli klassisessa logiikassa. 101 00:09:52.420 --> 00:09:56.650 Modaalilogiikka on esimerkki logiikasta, jossa voidaan 102 00:09:56.650 --> 00:09:59.050 laajentaa lause- ja predikaattilogiikkaa. 103 00:09:59.050 --> 00:10:04.310 Uusin termein voidaan puhua esimerkiksi mahdollisuuden käsitteestä. 104 00:10:04.310 --> 00:10:09.820 Ja ja katsoa mitä päättelyä, sellaisen 105 00:10:09.820 --> 00:10:15.590 käsitteen avulla voidaan tehdä. 106 00:10:15.590 --> 00:10:23.940 Yleisenä johdantona tämän kurssin sisältöön voidaan esittää seuraavaa. 107 00:10:23.940 --> 00:10:29.390 Logiikka on pätevän päättelyn teoria. 108 00:10:29.390 --> 00:10:36.610 Voidaan ajatella, että se on teoriaa siitä, että mitä loogisella seurauksella 109 00:10:36.610 --> 00:10:44.040 oikeastaan tarkoitetaan tai että millaista on pätevä päättely. 110 00:10:44.040 --> 00:10:49.140 Tämä ei ole empiirinen teoria, eli kyse ei ole sellaisesta teoriasta, 111 00:10:49.140 --> 00:10:55.120 jossa oltaisiin tarkasteltu sitä, että miten ihmiset tosiasiassa 112 00:10:55.120 --> 00:10:58.640 päättelevät ja yrittää hahmottaa sitä. 113 00:10:58.640 --> 00:11:04.720 Kyse ei ole siis psykologisesta teoriasta eli teoriasta, joka tarkastelee 114 00:11:04.720 --> 00:11:10.120 ajattelua siten kuin se ihmisissä ilmenee. 115 00:11:10.120 --> 00:11:14.090 Sen sijaan kyseessä on oikeastaan teoria, 116 00:11:14.090 --> 00:11:19.610 joka pyrkii ilmaisemaan, että miten pitäisi päätellä kun halutaan 117 00:11:19.610 --> 00:11:23.630 täyttää tiettyjä ajattelun kriteerejä. 118 00:11:23.630 --> 00:11:30.330 Historia länsimaisen tradition osalta ulottuu antiikkiin asti. 119 00:11:30.330 --> 00:11:35.550 Siellä esimerkiksi Aristoteles on hyvin keskeinen hahmo, jonka lisäksi 120 00:11:35.550 --> 00:11:41.430 tunnetaan stoalaisten tutkineen logiikan teoriaa. 121 00:11:41.430 --> 00:11:48.270 Ei-länsimaisissa piireissä intialainen traditio on hyvin merkittävä, samoin 122 00:11:48.270 --> 00:11:54.160 kiinalainen traditio ja siellä on sitten muotoiltu 123 00:11:54.160 --> 00:12:01.840 vastaavan tyyppisiä teorioita, jotka kuitenkin poikkeavat länsimaisen nykyisen 124 00:12:01.840 --> 00:12:07.690 länsimaisen logiikan teorian vastaavista moderneista teorioista. 125 00:12:07.690 --> 00:12:14.160 Se, jota tällä kurssilla kutsutaan klassiseksi logiikan teoriaksi on 126 00:12:14.160 --> 00:12:23.660 verraten tuore siellä Gotlob Frege niminen filosofi on 127 00:12:23.660 --> 00:12:29.340 mielekkäästi ajateltavissa keskeiseksi modernin logiikan teorian kehittäjäksi 128 00:12:29.340 --> 00:12:37.120 ja oikeastaan hänen tutkimustensa mukaisia logiikan teorioita 129 00:12:37.120 --> 00:12:42.780 1900- ja 2000-luvullakin käsitellään ja sitä pidetään vakiintuneena 130 00:12:42.780 --> 00:12:50.440 standardilogiikkana ja siihen viitataan klassisena logiikkana. 131 00:12:50.440 --> 00:12:58.480 Logiikan piirteitä, kuten se tavanomaisesti yliopiston peruskursseilla muotoillaan, 132 00:12:58.480 --> 00:13:06.000 ovat muun muassa seuraavat: se on formaalista, muodollista tietyssä mielessä, eli 133 00:13:06.000 --> 00:13:13.260 kannattaa suhtautua siihen, että tällä kurssilla opetellaan muodollista esittämistapaa 134 00:13:13.260 --> 00:13:21.680 ja opitaan sitten lukemaan formaalisia ilmaisuja. 135 00:13:21.680 --> 00:13:25.680 Aivan keskeisin käsite on loogisen seurauksen käsite. 136 00:13:25.680 --> 00:13:36.480 Mitä tarkoitetaan kun sanomme, että jostakin lauseesta seuraa loogisesti jokin lause? 137 00:13:36.480 --> 00:13:42.300 On ehkä kätevä ajatella logiikkaa puhtaan teoreettisena asiana, 138 00:13:42.300 --> 00:13:51.770 ei siis sellaisena, joka nojautuisi empiiriseen kokemukseen, mutta 139 00:13:51.770 --> 00:13:59.430 tietyssä mielessä on luonnollisesti kyseenalaistettavissa se, että onko tämä puhdasta 140 00:13:59.430 --> 00:14:08.630 puhtaan teoreettista tai puhtaasti a priori, puhtaan rationaalista toimintaa. 141 00:14:08.630 --> 00:14:10.430 Mutta ehkä 142 00:14:10.430 --> 00:14:17.030 hyvin keskeinen orientaatio on liittyvä seikka, jonka haluan nostaa esille on se, 143 00:14:17.030 --> 00:14:23.630 että logiikan teoria ei ole kriittisen tarkastelun ulottumattomissa. 144 00:14:23.630 --> 00:14:31.030 Eli emme suhtaudu tähän logiikan teoriaan siten, että se olisi 145 00:14:31.030 --> 00:14:36.810 niin sanottu lopullinen sana siitä, että mitä looginen päättely on 146 00:14:36.810 --> 00:14:43.180 tai mitä looginen seuraus on, vaan voimme suhtautua 147 00:14:43.180 --> 00:14:52.350 kriittisesti punniten siihen, että onko esitetty klassinen teoria hyväksyttävissä. 148 00:14:52.350 --> 00:14:57.000 Ja ennen kaikkea tuodaan esille sen rajoja ja siihen 149 00:14:57.000 --> 00:15:01.190 liittyviä problemaattisia seikkoja. 150 00:15:01.190 --> 00:15:05.910 Eli ei kannata ajatella tätä sellaisena kurssina, josta 151 00:15:05.910 --> 00:15:09.910 saa sellaisen lopullisen lyömäaseen 152 00:15:09.910 --> 00:15:18.990 argumentaation, vaan otetaan se teoriana siitä, että joka pyrkii hahmottamaan, 153 00:15:18.990 --> 00:15:23.330 että kuinka pitäisi ajatella, mutta emme suhtaudu siihen 154 00:15:23.330 --> 00:15:26.850 ikään kuin lopullisena ja ainoana lähestymistapana.