WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:07.380 --> 00:00:11.470 Hei, olen Heidi Layne ja toimin Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden 2 00:00:11.470 --> 00:00:13.720 ja psykologian tiedekunnassa 3 00:00:13.720 --> 00:00:17.630 globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen yliopistonlehtorina, 4 00:00:17.630 --> 00:00:24.420 joka on minun opetus- ja tutkimusaiheeni ja tänään teille puhumassa globaalista ja kulttuurisesta 5 00:00:24.420 --> 00:00:30.520 osaamisesta, osana lukion uusien laaja-alaisten osaamisalueiden 6 00:00:30.520 --> 00:00:37.440 sisältöä opetussuunnitelmissa. Se miksi globaalikasvatus ja kulttuuriosaaminen 7 00:00:37.440 --> 00:00:43.800 on tärkeätä, niin lähden siitä ensin liikkeelle. Käytän vähän tämmöistä 8 00:00:43.800 --> 00:00:47.600 siementen kylvämis -metaforaa. 9 00:00:47.600 --> 00:00:53.500 Ajattelen näin, että me ollaan tällä hetkellä kylvetty vähän sellaisia, 10 00:00:53.500 --> 00:00:59.370 tai meidän kylvömaasto tällä hetkellä on pikkaisen heikko. 11 00:00:59.370 --> 00:01:02.360 Me ollaan tulossa ulos pandemiasta, 12 00:01:02.360 --> 00:01:06.600 meillä on myös erilaisia kriisejä ja konflikteja 13 00:01:06.600 --> 00:01:12.980 ympärillä, jotka vaikuttaa nuorten elämään meidän yhteiskunnassa, mutta myös globaalisti 14 00:01:12.980 --> 00:01:18.560 ja tietysti myös sitten teidän opettajien ja meidän kaikkien elämään. Sen vuoksi 15 00:01:18.560 --> 00:01:23.510 on nyt tärkeätä, että ruvetaan tuomaan tämmöistä 16 00:01:23.510 --> 00:01:30.760 globaalia ja kulttuurista osaamista ja näkökulmaa myös sinne lukion opetussuunnitelmiin. 17 00:01:30.760 --> 00:01:38.200 Ja se miksi sitä tarvitaan, siteeraan Suomen tällaista pioneeri rauhankasvattajaa 18 00:01:38.200 --> 00:01:40.460 Helena Kekkosta, 19 00:01:40.460 --> 00:01:46.230 joka nuorena aktivistina halusi tehdä yhteiskunnallisesti jotakin hyvää. Hän päätti, että 20 00:01:46.230 --> 00:01:52.920 hän lähtee vankilaan opettamaan omaa ainettaan, joka oli kemia, vangeille. 21 00:01:52.920 --> 00:01:59.520 Hän huomasin hyvin nopeasti, että vangit ei ollut ollenkaan kiinnostuneita siitä, mitä Helena heille 22 00:01:59.520 --> 00:02:05.400 jutteli, koska se ei millään lailla koskettanut heidän sen hetkistä elämää. Mutta Helena ei luovuttanut, 23 00:02:05.400 --> 00:02:12.600 vaan hän palasi ja hän toi vankien keskuuteen tämmöisiä yhteiskunnallisia teemoja ja päätti, 24 00:02:12.600 --> 00:02:15.930 että hän alkaa opettamaan yhteiskunnallisia aineita. 25 00:02:15.930 --> 00:02:22.530 Ja tuloksena nämä vangit eivät koskaan enää palannut vankilaan. Enkä nyt suinkaan tarkoita, että 26 00:02:22.530 --> 00:02:28.450 ne oppilaat siellä koulussa on vankeja, mutta ajattelen lähinnä, että Helena pystyi kylvämään 27 00:02:28.450 --> 00:02:35.420 semmoisia siemeniä näiden vankien elämään, jotka sitten lähti uudella tavalla kasvamaan. 28 00:02:35.420 --> 00:02:43.410 Ajattelen itse, että globaalikasvatuksella on sellainen vastuu sekä globaalisti että lokaalisti 29 00:02:43.410 --> 00:02:48.710 tuoda nuorten keskuuteen yhteiskunnallisia aiheita. OECD on esimerkiksi määritellyt, 30 00:02:48.710 --> 00:02:53.280 että globaalikasvatukseen linkittyy läheisesti 31 00:02:53.280 --> 00:02:56.910 nämä kestävyyden teemat, joista puhun. 32 00:02:56.910 --> 00:03:02.180 Ja samoin tavoitteena on tavallaan kasvattaa tällaisia 33 00:03:02.180 --> 00:03:06.950 interkulttuurisesti osaavia ja myös 34 00:03:06.950 --> 00:03:12.560 nuoria, jotka ottaa huomioon planetaarisen hyvinvoinnin, ja että heistä tulee tämmöisiä 35 00:03:12.560 --> 00:03:21.390 aktiivisia maailmankansalaisia huomioiden koko tämän planetaarisen hyvinvoinnin. 36 00:03:21.390 --> 00:03:25.070 Lähden liikkeelle niin, että puhutaan ensin vähän näistä kestävyyden teemoista 37 00:03:25.070 --> 00:03:28.960 ja sitten mennään enemmän siihen kulttuuriosaamiseen. 38 00:03:28.960 --> 00:03:31.220 Ja tavallaan tähän globaali- kasvatukseen linkittyy 39 00:03:31.220 --> 00:03:33.700 hyvin vahvasti kestävyyden eri alueet, 40 00:03:33.700 --> 00:03:39.760 elikkä on taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ympäristö. Minun oma tutkimusaihe 41 00:03:39.760 --> 00:03:44.640 ja osaaminen linkittyy hyvinkin vahvasti sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, 42 00:03:44.640 --> 00:03:50.320 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuskysymyksiin, antirasistiseen pedagogiikkaan 43 00:03:50.320 --> 00:03:54.880 ja opettamiseen. Ajattelen itse sen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, 44 00:03:54.880 --> 00:03:59.200 että tavallaan se on hyvin keskeinen kaikille näille kestävyyden eri osa alueille, 45 00:03:59.200 --> 00:04:05.040 että jos me pystytään luomaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävämpi 46 00:04:05.040 --> 00:04:07.110 maapallo ja myös Suomi, 47 00:04:07.110 --> 00:04:11.900 niin samalla lailla sitten ihmiset pääsee tasavertaisemmin vaikuttamaan siihen 48 00:04:11.900 --> 00:04:16.320 ympäristön hyvinvointiin ja tekemään niitä hyviä valintoja. 49 00:04:16.320 --> 00:04:19.740 Ja globaalikasvatuksen tärkeä päämäärä on, että minkälaisia 50 00:04:19.740 --> 00:04:22.880 tulevaisuuksia me halutaan luoda ja tavallaan lähteä 51 00:04:22.880 --> 00:04:27.700 yhdessä pohtimaan oppilaiden kanssa sitä, että mikä se on, että minkälaisia tulevaisuuksia 52 00:04:27.700 --> 00:04:34.540 oppilaat haluaa luoda, koulussa opettajat ja oppilaat yhteisönä. Ja sitten, 53 00:04:34.540 --> 00:04:39.300 että minkälaisia tekoja, minkälaista aktiviteettia se vaatii, että ne teot tulee 54 00:04:39.300 --> 00:04:41.780 toteutumaan ja siinähän tulee hyvin laajasti 55 00:04:41.780 --> 00:04:46.740 sitten laaja-alainen osaaminen käyttöön. 56 00:04:46.740 --> 00:04:52.300 Ja tässä kestävyydessä kulttuurinen kestävyys on yksi vahva osa-alue, joka 57 00:04:52.300 --> 00:04:57.680 vaikuttaa ja linkittyy kulttuuriseen osaamiseen. Siihen liittyy myös hyvin 58 00:04:57.680 --> 00:05:02.360 pitkälle rauhan kysymykset. Minulta kysytäänkin usein globaalikasvatuksen yliopistolehtorina, 59 00:05:02.360 --> 00:05:04.850 että mikä on rauhankasvatuksen rooli 60 00:05:04.850 --> 00:05:08.830 globaalikasvatuksessa. Itse ajattelen, että jos meillä ei ole rauhaa, 61 00:05:08.830 --> 00:05:13.230 niin meillä ei ole myöskään koulutusta eikä kasvatusta ja kaiken koulutuksen 62 00:05:13.230 --> 00:05:16.770 pitäisi tähdätä siihen, että me osataan käsitellä 63 00:05:16.770 --> 00:05:22.810 konflikteja ja myös annetaan mahdollisuuksia koulussa nuorille käsitellä 64 00:05:22.810 --> 00:05:28.970 konflikteja, tuoda niitä vaikeita teemoja sinne arkipäivän keskusteluihin. 65 00:05:28.970 --> 00:05:32.230 Ja siihen liittyy tähän kulttuuriseen kestävyyteen 66 00:05:32.230 --> 00:05:36.030 tällaiset kulttuuriin liittyvät seikat, kuten kielten, 67 00:05:36.030 --> 00:05:39.570 perinteiden ja tapojen säilyttäminen. 68 00:05:39.570 --> 00:05:43.880 Ja näihin linkittyy tietenkin kaikkien näiden kulttuurien ja tapojen säilyttämisen 69 00:05:43.880 --> 00:05:50.010 monimuotoisuus. Elikkä kenen kulttuuria me säilytetään ja viedään eteenpäin. Samoin kuin 70 00:05:50.010 --> 00:05:54.150 ihmisoikeudet nivoutuu vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin. 71 00:05:54.150 --> 00:05:57.310 Meillähän on vahvasti suomalaisissa opetussuunnitelmissa ja koulutuspoliittisissa 72 00:05:57.310 --> 00:06:02.600 linjauksissa kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet, ihmisoikeuskasvatus 73 00:06:02.600 --> 00:06:04.810 ja kaikki siellä näkyvissä. 74 00:06:04.810 --> 00:06:09.070 Toinen asia on sitten se, että tutkimukset osoittaa, että ne ei aina tule näkyväksi 75 00:06:09.070 --> 00:06:13.880 siellä koulun arjessa. Ja tavallaan nyt tässä 76 00:06:13.880 --> 00:06:15.880 77 00:06:15.880 --> 00:06:19.460 yritän vähän tuoda sitä näkökulman kanssa, että miltä se voisi näyttää siellä 78 00:06:19.460 --> 00:06:25.240 koulun arjessa. Tuohon sosiaaliseen kestävyyteen taas liittyy oikeudenmukaisuuden, 79 00:06:25.240 --> 00:06:28.630 yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymykset. 80 00:06:28.630 --> 00:06:34.690 Ja vahvasti siihen linkittyy myös yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään 81 00:06:34.690 --> 00:06:40.240 ja sitten samalla miten yksilö on osana yhteisöä ja miten se yhteisö 82 00:06:40.240 --> 00:06:45.050 rakentuu. Tämä on erittäin tärkeätä koulussa. Koulut ovat 83 00:06:45.050 --> 00:06:48.950 omia semmoisia yhteisöjä ja samoin kuin luokat. 84 00:06:48.950 --> 00:06:55.750 Sitten myös sosiaaliseen kestävyyteen linkittyy vahvasti oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus 85 00:06:55.750 --> 00:07:00.800 tasa-arvo, yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus. 86 00:07:00.800 --> 00:07:03.260 Se miten se kaikki tulee näkyväksi 87 00:07:03.260 --> 00:07:09.920 koulun arjessa. On erittäin tärkeätä, että kasvatusyhteisöissä edistetään kestävää 88 00:07:09.920 --> 00:07:17.060 elämäntapaa tukevia arvoja ja asenteita, ja että näistä arvoista ja asenteista keskustellaan. 89 00:07:17.060 --> 00:07:25.340 Ja sitten, että luodaan semmoista ihmisten arvoja yhdistäviä, moninaista kunnioittavaa 90 00:07:25.340 --> 00:07:29.860 ilmapiiriä. Tietenkään kaikesta me ei voida olla samaa mieltä, mutta että miten me luodaan 91 00:07:29.860 --> 00:07:33.580 semmoinen ilmapiiri, jossa voi turvallisesti tuoda 92 00:07:33.580 --> 00:07:38.350 omia kokemuksia ja näkemyksiä esille. 93 00:07:38.350 --> 00:07:43.450 Ja samalla tavallaan tämä monitahoinen ympäröivä maailma ja moninaiset yksilöt 94 00:07:43.450 --> 00:07:49.890 asettuvat keskenään riippuvuussuhteen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan erilaisten rakenteiden 95 00:07:49.890 --> 00:07:56.270 kanssa ja siellä vaikuttaa hyvin paljon yksilön vapaus, vastuu ja vastuunotto, 96 00:07:56.270 --> 00:08:00.130 ja linkittyy juuri siihen, että minkälaisia tulevaisuuksia me halutaan 97 00:08:00.130 --> 00:08:03.290 luoda ja mikä on se oma rooli 98 00:08:03.290 --> 00:08:10.040 niissä teoissa kohti sitä uudenlaista tulevaisuutta. 99 00:08:10.040 --> 00:08:13.810 Jotta se koulun arki on kestävää, 100 00:08:13.810 --> 00:08:17.510 me puhutaan paljon rauhankasvatuksen ja globaalikasvatuksen näkökulmasta 101 00:08:17.510 --> 00:08:21.910 siitä, että semmoiset arvokeskustelut on erittäin tärkeitä. 102 00:08:21.910 --> 00:08:26.030 sitten pitää myös muistaa, että 103 00:08:26.030 --> 00:08:32.930 arvojen edelle menee meidän yhteiskunnan lait. Meillähän on yhdenvertaisuuslait, jotka myös 104 00:08:32.930 --> 00:08:39.330 määrittelee niitä rajoja ja raameja joissa opettajat ja 105 00:08:39.330 --> 00:08:44.320 oppilaat voivat keskustella esimerkiksi vaikeista teemoista. 106 00:08:44.320 --> 00:08:48.820 Ja sen vuoksi, jos me ajatellaan tämmöistä yhdenvertaista, kestävää arkea siellä 107 00:08:48.820 --> 00:08:54.470 koulumaailmassa, niin opettajien on erityisen tärkeätä ymmärtää, milloin 108 00:08:54.470 --> 00:08:59.880 semmoinen globaali- ja kulttuuriosaaminen tuottaa rakentavaa vuorovaikutusta 109 00:08:59.880 --> 00:09:05.220 ja milloin se voi muuttua taas semmoiseksi syrjäyttäväksi ja poissulkevaksi. 110 00:09:05.220 --> 00:09:09.740 Me ei aina tulla tietoiseksi siitä, että minkälaista keskustelua 111 00:09:09.740 --> 00:09:11.540 me viedään eteenpäin. 112 00:09:11.540 --> 00:09:14.640 On myös tietenkin tärkeätä, että koulussa on semmoinen ilmapiiri myös opettajien 113 00:09:14.640 --> 00:09:20.320 keskuudessa, että voidaan rakentavasti ja kannustavasti tuoda esille niitä 114 00:09:20.320 --> 00:09:24.480 hetkiä, jolloin itse saattaa esimerkiksi viedä eteenpäin semmoista keskustelua, 115 00:09:24.480 --> 00:09:28.690 joka saattaa loukata tai poissulkea 116 00:09:28.690 --> 00:09:33.600 yhteisön jäseniä. Tähän tärkeä 117 00:09:33.600 --> 00:09:38.480 esimerkki on, miten me puhutaan S2 oppilaista tai miten me puhutaan maahanmuuttajataustaisista 118 00:09:38.480 --> 00:09:44.010 ja keitä me ajatellaan S2 oppilaiksi ja maahanmuuttajataustaisiksi. 119 00:09:44.010 --> 00:09:50.220 Samoin esimerkiksi, miten me tuodaan esille sukupuolen binaareja. 120 00:09:50.220 --> 00:09:55.160 Ja tämmöiseen yhdenvertaiseen arkeen vaikuttaa myös hyvin paljon vuorovaikutustaidot 121 00:09:55.160 --> 00:10:00.500 ja yhteistyötaidot ja sitten dialogisuus. Miten luodaan semmoinen keskusteleva ilmapiiri 122 00:10:00.500 --> 00:10:06.510 opetukseen ja minkälaisia mahdollisuuksia nuorilla on tuoda omaa ääntä esille, puhua niistä 123 00:10:06.510 --> 00:10:12.880 arvoista ja omista kokemuksista turvallisessa tilassa. Ja kun me puhutaan siitä turvallisesta 124 00:10:12.880 --> 00:10:16.740 tilasta, niin usein ajatellaan, että se on semmoinen tila missä tavallaan yritetään 125 00:10:16.740 --> 00:10:18.740 poissulkea niitä konflikteja. 126 00:10:18.740 --> 00:10:24.050 Mutta turvallinen tila oikeasti tarkoittaa sitä, että vähemmistöön tai 127 00:10:24.050 --> 00:10:28.140 marginaaleihin kuuluvien, tai ihmisten jotka tuntee jollakin lailla 128 00:10:28.140 --> 00:10:36.170 olevansa marginaalissa tai ei kuulu siihen porukkaan, joka yleensä saa äänensä kuuluviin, 129 00:10:36.170 --> 00:10:40.730 niin heidän ääntä erityisesti kuunnellaan ja otetaan huomioon, 130 00:10:40.730 --> 00:10:44.250 annetaan mahdollisuuksia luoda sitä turvallista tilaa myös niille 131 00:10:44.250 --> 00:10:49.490 konflikteille ja niiden konfliktien käsittelemiselle. 132 00:10:49.490 --> 00:10:54.980 Turvallinen tila ei tarkoita konfliktien 133 00:10:54.980 --> 00:10:59.830 välttämistä vaan nimenomaan, että miten me luodaan 134 00:10:59.830 --> 00:11:03.680 semmoisia turvallisia tiloja puhua ja käsitellä 135 00:11:03.680 --> 00:11:09.700 vaikeita asioita ja ihmiset saa tuoda omat kokemukset esimerkiksi 136 00:11:09.700 --> 00:11:16.360 rasismista tai kiusaamisesta sinne kouluyhteisöön ja tulla myös tietoiseksi 137 00:11:16.360 --> 00:11:20.610 siitä, että kaikilla oppilailla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua 138 00:11:20.610 --> 00:11:23.220 ja vaikuttaa omiin mahdollisuuksiin. 139 00:11:23.220 --> 00:11:26.520 Miten se vaikuttaa teidän työhön lukion opettajana? 140 00:11:26.520 --> 00:11:30.970 Minulla on oma esimerkki, kun tein väitöskirjaa tutkimushankkeessa, 141 00:11:30.970 --> 00:11:35.280 me tutkittiin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tavallaan tämmöisiä 142 00:11:35.280 --> 00:11:40.680 menestystekijöitä, että miten jotkut lapset ja nuoret menee eteenpäin ja pääsee 143 00:11:40.680 --> 00:11:43.290 esimerkiksi lukio- opintoihin. Haastateltiin 144 00:11:43.290 --> 00:11:49.560 lukiossa opiskelevia maahanmuuttajataustaisia. Me määriteltiin maahanmuuttajataustaisuus 145 00:11:49.560 --> 00:11:55.090 sillä, että kotikielenä oli joku muu kuin suomi tai ruotsi ja koulun kieli. 146 00:11:55.090 --> 00:11:59.500 Haastateltiin heidän kokemuksia, ja he sanoi, että heillä ei aina ole välttämättä 147 00:11:59.500 --> 00:12:05.910 perheen tuki akateemisissa opinnoissa, mutta että heillä on perheen tuki 148 00:12:05.910 --> 00:12:10.470 siinä, että ruokahuolto ja semmoinen muu huolto pelaa ja sitten heillä on se 149 00:12:10.470 --> 00:12:14.850 akateemisen tiedon ja opiskelu- taitoihin liittyvä tuki koulussa. 150 00:12:14.850 --> 00:12:20.150 Siellä on välittävät opettajat jotka auttaa ja tukee heitä eteenpäin. 151 00:12:20.150 --> 00:12:22.800 Ja tässä muistutuksena, yhdenvertaisuuslain 152 00:12:22.800 --> 00:12:27.860 tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintää 153 00:12:27.860 --> 00:12:30.050 kaikenlaisilla perusteilla. 154 00:12:30.050 --> 00:12:34.650 Ja yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, 155 00:12:34.650 --> 00:12:40.900 kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, politiikka, Ay-toiminta, vammaisuus, seksuaalinen 156 00:12:40.900 --> 00:12:43.990 suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. 157 00:12:43.990 --> 00:12:47.630 Elikkä tavallaan kun me viedään näitä arvokeskusteluja eteenpäin 158 00:12:47.630 --> 00:12:51.590 niin se turvallisen tilan säilyttäminen 159 00:12:51.590 --> 00:12:58.310 toimii näiden lain eri osa-alueiden raamien sisällä. Ja tämä on myös hyvä työkalu 160 00:12:58.310 --> 00:13:04.530 opettajille ohjata sitä keskustelua nuorten keskuudessa. On myös tärkeätä muistaa, että 161 00:13:04.530 --> 00:13:06.870 jokaisessa koulussa pitäisi olla yhdenvertaisuussuunnitelma. 162 00:13:06.870 --> 00:13:11.170 Se pitäisi tehdä yhdessä oppilaiden ja jopa 163 00:13:11.170 --> 00:13:13.010 laajemman kouluyhteisön kanssa. 164 00:13:13.010 --> 00:13:17.920 Elikkä semmoista mitä esimerkiksi voidaan, jos ajatellaan tätä globaali- ja kulttuuriosaamista, 165 00:13:17.920 --> 00:13:23.260 niin se voi olla semmoinen yhteinen projekti siellä koulussa. 166 00:13:23.260 --> 00:13:27.740 Ja sitten mennään tähän kulttuuriosaamisen, 167 00:13:27.740 --> 00:13:31.220 joka on kanssa tärkeä osa globaalikasvatusta. 168 00:13:31.220 --> 00:13:35.790 Ja siinä on tärkeä miettiä, että kenen kulttuuriperintöä me edistetään. Tulla tietoiseksi, 169 00:13:35.790 --> 00:13:41.460 että meidän suomalainen koulun kalenteri kulkee meidän kristillisten 170 00:13:41.460 --> 00:13:47.400 juhlaperinteiden mukaan ja sen kaikille oppilaille välttämättä ne 171 00:13:47.400 --> 00:13:51.020 ei tule läheisesti osaksi sitä omaa 172 00:13:51.020 --> 00:13:55.360 elinympäristöä. Miten pystyy luomaan tavallaan sellaista 173 00:13:55.360 --> 00:13:59.860 kouluyhteisöä, jossa näkyy erilaiset kulttuuriperinnöt. 174 00:13:59.860 --> 00:14:02.940 Miten siellä tulee erilaiset historiat näkyviin. Esimerkiksi 175 00:14:02.940 --> 00:14:05.580 historian opetuksella on hirmuisen tärkeä 176 00:14:05.580 --> 00:14:10.660 asema tässä, samoin jopa ihan matematiikalla. Minkälaisia 177 00:14:10.660 --> 00:14:18.820 tavallaan matematiikan opetuksen logiikkoja on erilaisissa kulttuuriperinteissä. 178 00:14:18.820 --> 00:14:25.870 Hyvin monella tapaa voidaan ymmärtää tämä kulttuuriperinnön säilyttäminen. Erittäin 179 00:14:25.870 --> 00:14:30.630 tärkeätä on, että kun me puhutaan siitä kulttuuriperinnöstä, niin me ei ajatella, että 180 00:14:30.630 --> 00:14:37.150 ihmiset kuuluu johonkin tiettyyn maantieteelliseen tai uskonnolliseen kulttuuriin, vaan 181 00:14:37.150 --> 00:14:45.370 että erilaiset identiteetin osa-alueet, kuten sukupuoli, luokka, 182 00:14:45.370 --> 00:14:50.690 kieli, ideologiat, etnisyys, katsomukset, koulutustausta, tiedonkäsitys, 183 00:14:50.690 --> 00:14:55.260 ne elää meissä risteävinä ja leikkaavina eron tekijöinä. Ja 184 00:14:55.260 --> 00:14:58.330 tullaan tietoiseksi esimerkiksi siitä, että olen tietoinen 185 00:14:58.330 --> 00:15:00.890 omassa opetuksessani, että olen suomalainen, 186 00:15:00.890 --> 00:15:02.960 puhun suomea äidinkielenä, 187 00:15:02.960 --> 00:15:08.790 olen valkoihoinen, mutta samalla olen nainen. Eli tietyissä identiteetin 188 00:15:08.790 --> 00:15:12.980 osa-alueissa minulla on hyvin paljon etuoikeuksia, mutta sitten taas kun on 189 00:15:12.980 --> 00:15:19.200 nainen niin se asettaa minut tietynlaiseen asemaan meidän yhteiskunnassa ja samoin 190 00:15:19.200 --> 00:15:22.660 sitten tämmöisessä globaalissa 191 00:15:22.660 --> 00:15:27.510 mittakaavassa. Eli nämä on semmoisia tärkeitä huomioita, joista meidän pitäisi 192 00:15:27.510 --> 00:15:33.720 tulla tietoiseksi itsestämme ja myös antaa tilaa nuorten keskustella näistä 193 00:15:33.720 --> 00:15:38.900 heidän omasta positiostansa siinä kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa, meidän 194 00:15:38.900 --> 00:15:42.570 yhteiskunnassa Suomessa sekä sitten globaalisti. 195 00:15:42.570 --> 00:15:47.870 Ja kulttuuriosaamisen linkittyy sitten tätä kautta tärkeänä 196 00:15:47.870 --> 00:15:52.290 valtasuhteet ja normit. Se mikä näyttäytyy toiselle normina 197 00:15:52.290 --> 00:15:55.430 niin saattaa olla toiselle hyvinkin vierasta. 198 00:15:55.430 --> 00:15:58.790 Ja taas on tärkeää, että nämä keskustelut tulee esille 199 00:15:58.790 --> 00:16:06.050 siellä kouluyhteisössä. On tärkeätä ymmärtää, että yksilöitä, vähemmistöön tai enemmistöön 200 00:16:06.050 --> 00:16:12.520 kuuluvia, ei tulisi jaotella yksittäisiin kapeisiin kategorioihin. 201 00:16:12.520 --> 00:16:18.710 Ja tässä nyt taas muistuttelisin S2 ja maahanmuuttajataustaisten 202 00:16:18.710 --> 00:16:21.250 lasten ja nuorten luokittelusta. 203 00:16:21.250 --> 00:16:25.260 Keitä me luokitellaan? Nyt mediassa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, että 204 00:16:25.260 --> 00:16:29.500 usein S2 ja maahanmuuttajataustaisiksi luokitellaan kaikki 205 00:16:29.500 --> 00:16:35.510 ei-valkoihoiset nuoret, elikkä puhutaan rodullistetuista lapsista 206 00:16:35.510 --> 00:16:41.750 ja nuorista, jotka joutuu tavallaan kantamaan sitä mamu- ja S2 -identiteettiä, 207 00:16:41.750 --> 00:16:47.530 huolimatta siitä, ovatko he syntyneet Suomessa ja onko heidän äidinkieli suomen kieli. 208 00:16:47.530 --> 00:16:51.750 Ja tämmöiset kategoriat, joita me luodaan, niin pitää tulla tietoiseksi myös 209 00:16:51.750 --> 00:16:57.810 siitä, että ne altistaa rasismille itsessään, kaikennäköiset kulttuuriset 210 00:16:57.810 --> 00:17:04.030 kategorisoinnit. Meillä ei Suomessa ole sellaista rotuerottelun historiaa, 211 00:17:04.030 --> 00:17:10.390 niin nyt tavallaan tämmöisen monikulttuurisuuskasvatuksen, joka on minun oma tutkimusaiheeni 212 00:17:10.390 --> 00:17:16.460 hyvin pitkälle, niin sen haittapuoli tai sen semmoinen vähän 213 00:17:16.460 --> 00:17:21.200 niin kuin huono 214 00:17:21.200 --> 00:17:25.220 rakennelma, joka on rakentunut tämmöisen monikulttuurisuuskasvatuksen ympärille 215 00:17:25.220 --> 00:17:29.360 on se, että me harrastetaan tämmöistä kulttuurista luokitusta. Koska meillä 216 00:17:29.360 --> 00:17:32.180 ei ole rodullista luokitusta, niin sitten me ollaan tavallaan ruettu 217 00:17:32.180 --> 00:17:34.740 puhumaan hyvin vahvasti tällaisista 218 00:17:34.740 --> 00:17:39.210 erilaisista kulttuureista, jotka sitten 219 00:17:39.210 --> 00:17:45.960 on jollakin lailla uhka tai pelottava asia täällä meidän Suomen maassa. 220 00:17:45.960 --> 00:17:50.980 Sellaisesta keskustelusta pitäisi päästä eroon, jotta meidän polarisaatio yhteiskunnassa 221 00:17:50.980 --> 00:17:58.710 ei jatkuisi. Sitten tässä lopuksi pohdittavaksi teille sen sinne kouluun, 222 00:17:58.710 --> 00:18:04.960 omaan työhön, että miten te näette oman roolinne opettajana yhdenvertaisen arjen 223 00:18:04.960 --> 00:18:07.500 ja planetaarisen hyvinvoinnin edistäjinä? 224 00:18:07.500 --> 00:18:14.080 Elikkä tavallaan se, että luodaan semmoista kuuntelevaa, hyväksyvää, oikeudenmukaista 225 00:18:14.080 --> 00:18:18.700 dialogia sekä niiden kanssaihmisten, mutta myös meidän ympäröivän 226 00:18:18.700 --> 00:18:22.690 ympäristön, elollisen ja elottoman luonnon kanssa. 227 00:18:22.690 --> 00:18:30.890 Miten tällainen yhdenvertaisen arjen edistäjänän rooli vaikuttaa siihen teidän 228 00:18:30.890 --> 00:18:37.180 opetuksen suunnitteluun, materiaaleihin ja siihen, että miten te opetatte. 229 00:18:37.180 --> 00:18:41.850 Elikkä tavallaan se loppukysymys, että minkälaisia siemeniä 230 00:18:41.850 --> 00:18:47.360 te haluatte kylvää ja kylvätte. Viimeisenä vetoan 231 00:18:47.360 --> 00:18:50.960 tähän Freiren sorrettujen pedagogiikkaan. 232 00:18:50.960 --> 00:18:56.160 Hänhän puhui, että on tavallaan tämmöisiä asetelmia, että on sortajia, jotka tietoisesti 233 00:18:56.160 --> 00:19:01.360 haluaa käyttää sitä valtaa ja sortaa. Usein siinä on takana semmoinen pelko, että jos 234 00:19:01.360 --> 00:19:07.050 ne sorretut saavat valtaa, niin sitten se tasapaino 235 00:19:07.050 --> 00:19:10.250 menee toisinpäin ja joutuukin itse sorretuksi. 236 00:19:10.250 --> 00:19:14.290 Sitten on myös sellaisia ihmisiä, jotka on tietyllä tapaa siinä 237 00:19:14.290 --> 00:19:18.990 sortajan asemassa, mutta tietoisesti eivät halua sortaa, mutta eivät myöskään 238 00:19:18.990 --> 00:19:22.410 puolusta tai anna tukea niille sorretuille. 239 00:19:22.410 --> 00:19:24.790 Eli hiljaisesti hyväksyy. 240 00:19:24.790 --> 00:19:30.000 Sitten on myös sellaisia sortajia, jotka aktiivisesti tekee työtä, tai sortajien 241 00:19:30.000 --> 00:19:36.530 ryhmään kuuluvia ihmisiä, jotka aktiivisesti tekee työtä sen eteen, että sorretut 242 00:19:36.530 --> 00:19:43.370 voimaantuu ja pääsee tasa-arvoiseksi osalliseksi yhteiskuntaan. Se on tavallaan 243 00:19:43.370 --> 00:19:46.000 tärkeää pohdintaa, että minkälaista roolia 244 00:19:46.000 --> 00:19:51.200 itse vien eteenpäin ja käydään näitä keskusteluja koulussa nuorten 245 00:19:51.200 --> 00:19:55.990 keskuudessa, että nuoretkin tulee tietoiseksi 246 00:19:55.990 --> 00:20:02.070 omasta tavasta olla tässä maailmassa. Liittyy se sitten 247 00:20:02.070 --> 00:20:07.870 vuorovaikutukseen, kouluun, lokaalisti, globaalisti tai planetaarisesti. 248 00:20:07.870 --> 00:20:12.230 Ja siinä se idea on myös, ja rauhankasvatuksen idea, tavallaan semmoisen 249 00:20:12.230 --> 00:20:18.350 dialogin eteenpäin vieminen, että tavallaan tasapainotetaan niitä valtasuhteita, eikä 250 00:20:18.350 --> 00:20:23.900 niin, että sitten luodaan taas semmoista ilmapiiriä että sieltä sorretut 251 00:20:23.900 --> 00:20:29.570 ottaa vallan. Sehän on tavallaan nyt pohja näille meidän maailman konflikteille, että me 252 00:20:29.570 --> 00:20:34.520 ollaan hyvin tämmöisessä epätasapainossa. Tällaisella globaali- ja 253 00:20:34.520 --> 00:20:39.570 rauhankasvatuksella ja kulttuurisella osaamisella on hirveän tärkeä rooli siinä, että miten me 254 00:20:39.570 --> 00:20:45.070 luodaan semmoista tulevaisuutta, että me pystytään tasapainottamaan näitä valta-asetelmia 255 00:20:45.070 --> 00:20:48.370 ja tulla tietoiseksi siitä omasta roolista, 256 00:20:48.370 --> 00:20:54.320 lokaalisti, globaalisti ja tässä meidän planetaarisen systeemissä. Kiitoksia.