WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:07.760 --> 00:00:12.340
Yhteiskunnallinen osaaminen on varsin
luonteva osa koulun ja koulutuksen toimintaa,

2
00:00:12.340 --> 00:00:17.700
sillä onhan kaikki koulutuksen
instituutiot osa yhteiskuntaa.

3
00:00:17.700 --> 00:00:21.730
Niillä on paitsi tavoite,
jolla opiskelijoita

4
00:00:21.730 --> 00:00:28.860
ikään kuin valmistetaan
kansalaisuuteen, mutta ne ovat myös osa yhteiskuntaa,

5
00:00:28.860 --> 00:00:34.800
jolloinka sitten toiminta siellä
oppilaitoksessa lukiossa tulisi olla

6
00:00:34.800 --> 00:00:40.250
yhteiskunnallista. Se miten ollaan
ja eletään on yhteiskuntaa ja

7
00:00:40.250 --> 00:00:43.050
siksi tavallaan koulu
on paitsi yhteiskunnassa,

8
00:00:43.050 --> 00:00:49.990
hteiskunta on myöskin koulussa. John Dewey,
yhdysvaltalainen kasvatusfilosofi, ja varmasti

9
00:00:49.990 --> 00:00:55.120
keskeisin koulun ja yhteiskunnan
suhdetta käsitellyt ajattelija,

10
00:00:55.120 --> 00:01:01.040
kuvasi koulua pienoisyhteiskunnassa,
jossa lapsilla on mahdollisuus harjoittaa

11
00:01:01.040 --> 00:01:06.400
mahdollisimman laajoine oikeuksineen, mutta
myöskin velvollisuuksineen, kansalaisuuttaan

12
00:01:06.400 --> 00:01:09.730
ja kasvaa demokratian jäseneksi.

13
00:01:09.730 --> 00:01:12.890
Kun meillä suomessa puhutaan
yhteiskunnallisesta osaamisesta,

14
00:01:12.890 --> 00:01:18.770
se on toki paljon paljon monia eri asioita,
mutta se on erityisesti kasvamista demokratiaan,

15
00:01:18.770 --> 00:01:24.750
demokratiakansalaiseksi, joka ei pelkästään
seuraa sitä mitä yhteiskunta juuri sillä hetkellä

16
00:01:24.750 --> 00:01:29.810
on vaan kehittää ja aktiivisesti
tuottaa uudenlaista yhteiskuntaa.

17
00:01:29.810 --> 00:01:34.130
Toisin sanoen luo demokratiaa.

18
00:01:34.130 --> 00:01:38.770
Demokratia ei kuitenkaan ole
mitenkään yksiselitteinen käsite, vaan itse

19
00:01:38.770 --> 00:01:43.010
asiassa hyvinkin
monimuotoinen ja moninainen.

20
00:01:43.010 --> 00:01:45.220
Kun Dewey lausui aikanaan

21
00:01:45.220 --> 00:01:47.950
tuon pienoisyhteiskunta
-vertauksen niin siitä kyllä

22
00:01:47.950 --> 00:01:51.440
kuulee nykyaikana monenlaisia versioita.

23
00:01:51.440 --> 00:01:55.480
Yhden mielestä se tarkoittaa
kasvamista nykyiseen yhteiskuntaan

24
00:01:55.480 --> 00:01:59.360
ja toisen mielestä
radikaalisti muuttamaan sitä.

25
00:01:59.360 --> 00:02:04.380
Kolmannen mielestä se voi tarkoittaa
kasvamista menneen ajan arvoihin ja maailmoihin,

26
00:02:04.380 --> 00:02:08.800
jolloinka opettajat voivat edustaa
hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

27
00:02:08.800 --> 00:02:13.700
Tyypillistä on kuitenkin, että
nykyisin varsin vähän keskustellaan

28
00:02:13.700 --> 00:02:18.500
siitä, että mitä itse kukin ymmärtää
tuolla yhteiskunnallisen osaamisen

29
00:02:18.500 --> 00:02:25.040
tai demokratiaan kasvamisen ajatuksella
tai käsitteellä.

30
00:02:25.040 --> 00:02:29.100
Avataan hieman mitä
kaikkea se demokratia voi olla.

31
00:02:29.100 --> 00:02:33.320
Suppeimmillaan demokratia on
vain ajatus siitä, kuinka me

32
00:02:33.320 --> 00:02:37.750
organisoimme yhteisen
elämämme, toisin sanoen

33
00:02:37.750 --> 00:02:40.390
teemme tietyt sopimukset, jolla

34
00:02:40.390 --> 00:02:47.550
sovimme, kuinka tämä järjestelmä pyörii niin,
että se takaa kuitenkin tällaiset 

35
00:02:47.550 --> 00:02:51.470
perus demokratiaoikeudet, kuten
mielipiteenvapauden ja sananvapauden.

36
00:02:51.470 --> 00:02:55.290
Toki niin kuin nykyaikaisesta
yhteiskunnasta keskustelusta tiedämme,

37
00:02:55.290 --> 00:02:58.970
nuo määrittelyt ovat todella
vaikeita, mutta joka tapauksessa

38
00:02:58.970 --> 00:03:02.850
ne on oikeuksia jotka kuuluu demokratiaan.

39
00:03:02.850 --> 00:03:07.200
Sitten siellä toisessa päässä on
varmastikin se mitä John Dewey edusti.

40
00:03:07.200 --> 00:03:13.160
Elikkä demokratia määrittyy meille
elämäntapana. 

41
00:03:13.160 --> 00:03:16.780
Me emme ajattele sitä elämässämme
jatkuvasti, mutta me pyrimme

42
00:03:16.780 --> 00:03:18.860
elämään, kuten demokratiassa tulee

43
00:03:18.860 --> 00:03:23.860
Elää, me pyrimme toteuttamaan niitä
arvoja, jotka demokratian taustalla on.

44
00:03:23.860 --> 00:03:27.770
Me pyrimme kehittämään koulussa,
koulutuksessa niitä taitoja mitä

45
00:03:27.770 --> 00:03:31.870
demokratiassa tarvitaan.

46
00:03:31.870 --> 00:03:39.050
Me pyrimme kasvattamaan asenteita,
joilla demokratia tulee vahvemmaksi.
47
00:03:39.050 --> 00:03:41.020
Me pyrimme myös

48
00:03:41.020 --> 00:03:46.060
antamaan tietoja ja kriittistä
ymmärrystä siitä, millainen maailma

49
00:03:46.060 --> 00:03:50.270
on ja millainen on
demokraattinen yhteiskunta.

50
00:03:50.270 --> 00:03:53.430
Lopultahan kyse on siitä,
että kuinka me määrittelemme

51
00:03:53.430 --> 00:03:56.180
sen yhteisen maailman, jossa elämme.

52
00:03:56.180 --> 00:03:59.700
Ja määrittelemme suhteen
yksilön ja yhteisön välillä.

53
00:03:59.700 --> 00:04:02.180
Siitähän yhteiskunnallisessa

54
00:04:02.180 --> 00:04:06.790
keskustelussa ja
osaamisessa lopulta on kyse.

55
00:04:06.790 --> 00:04:11.760
Sitä yhteiskunnallista todellisuutta voi
aina leikitellä sillä, että mitä jos meiltä

56
00:04:11.760 --> 00:04:18.680
poistettaisiin demokratiaan ja tilalle asettuisi
diktatuuri tai joku muu yhteiskuntajärjestelmä,

57
00:04:18.680 --> 00:04:22.440
joka ei perustuisi samoihin
arvoihin kuin demokratia.

58
00:04:22.440 --> 00:04:27.960
Silloin varsin nopeasti huomaamme sen, että
mikä merkitys sillä, millainen on yhteiskunta,

59
00:04:27.960 --> 00:04:33.770
jossa elämme, on myöskin sitten kouluun
ja siihen, miten me opettajina toimimme.

60
00:04:33.770 --> 00:04:37.630
Jos ajatellaan suomalaisen
opettajan melko vapaata

61
00:04:37.630 --> 00:04:46.390
autonomista ja pedagogista vapautta, niin
järjestelmä muuttuessa se olisi mennyttä.

62
00:04:46.390 --> 00:04:51.190
Jos tarkastellaan vähän lähemmin
sitä, että miten demokratiakasvatus,

63
00:04:51.190 --> 00:04:54.900
jota se yhteiskunnallinen
osaaminen siis erityisesti on,

64
00:04:54.900 --> 00:04:57.240
ikään kuin voi toteutua.

65
00:04:57.240 --> 00:05:02.080
Sitä voi tarkastella oikeastaan
kolmesta eri tasosta. Ensinnäkään

66
00:05:02.080 --> 00:05:06.140
mikään oppiaine ei itsessään ole
irrallinen yhteiskunnasta, vaikka

67
00:05:06.140 --> 00:05:09.960
oppiaineissa on omia
itsearvoisia tavoitteita,

68
00:05:09.960 --> 00:05:17.140
oppiaineet on aina olemassa jotakin syytä varten,
jotka määrittelee yhteiskuntaa, koska yhteiskunta

69
00:05:17.140 --> 00:05:22.070
ja erityisesti se vallanpitäjät
näkevät kouluinstituution ikään kuin

70
00:05:22.070 --> 00:05:25.810
paikkana, jossa kasvetaan sellaiseen
yhteiskunnalliseen maailmaan,

71
00:05:25.810 --> 00:05:29.970
mitä vallanpitäjät haluavat
on siis demokratiassa.

72
00:05:29.970 --> 00:05:35.670
Toki tämä on huomattavasti paljon mutkikkaampi
kysymys kuin diktatuurissa ja hyvä niin.

73
00:05:35.670 --> 00:05:39.780
Suomihan on varsin
tyypillinen maa jossa kasvatus

74
00:05:39.780 --> 00:05:46.010
ja koulutus on saanut elää varsin 
rauhanomaista eloa niin, että se miten 

75
00:05:46.010 --> 00:05:50.820
koulutuksemme on kehittynyt, on varsin
pitkäkestoisen kohtuullisen rauhanomaisen prosessin

76
00:05:50.820 --> 00:05:55.190
tulos, jossa asiantuntijoilla
on ollut merkittävä rooli.

77
00:05:55.190 --> 00:05:59.320
Ja tällöin asiantuntijat myöskin
pitkälti työssään määrittävät sitä mitä se

78
00:05:59.320 --> 00:06:05.110
demokratia kasvatus konkreettisesti
koulutuksessa on. Siksi oppiaineet,

79
00:06:05.110 --> 00:06:10.500
jonka ympärille koulu ja lukio rakentuu
niin määrittää pitkälti myös sitä,

80
00:06:10.500 --> 00:06:13.460
että kuinka hyvin
demokratiakasvatus onnistuu.

81
00:06:13.460 --> 00:06:18.840
Toisin sanoen jokaisen opettaja
olisi kyettävä kytkemään demokratiaa,

82
00:06:18.840 --> 00:06:23.080
demokratiakasvatusta
osaksi omaa toimintaansa.

83
00:06:23.080 --> 00:06:29.540
No helpoimmillaan se tapahtuu sen oppiaineen
kautta, jolloin mietitään, että millaisia

84
00:06:29.540 --> 00:06:37.380
kompetensseja oppiaineen sisällä
tai sen tavassa opiskella on.

85
00:06:37.380 --> 00:06:42.620
Euroopan neuvosto julkaisi 2017 kaksikymmentä demokratiakulttuurin

86
00:06:42.620 --> 00:06:48.260
kompetenssia, joita sen jäsenmaat
ovat ja sitoutuneet viemään omassa

87
00:06:48.260 --> 00:06:51.400
järjestelmässään eteenpäin.

88
00:06:51.400 --> 00:06:57.280
Nämä kompetenssit auttavat meitä ymmärtämään
sitä, että kuinka moniulotteinen ilmiö

89
00:06:57.280 --> 00:07:02.340
demokratia on, mutta myöskin auttavat
meitä kytkemään sitä omaan toimintaamme ja

90
00:07:02.340 --> 00:07:08.340
omien oppiaineiden sisältöä
osaksi demokratian kasvua.

91
00:07:08.340 --> 00:07:14.060
Toki opettaja voi monella muullakin
tavalla edesauttaa demokraattisten taitoja,

92
00:07:14.060 --> 00:07:18.420
erityisesti demokraattisten taitojen ja
asenteen, kriittisen ymmärryksen, tietojen

93
00:07:18.420 --> 00:07:22.540
ja arvojen kehittymistä
omalla toiminnallaan.

94
00:07:22.540 --> 00:07:26.660
Keskeistä on saada, kuten
jo aikaisemmin totesin,

95
00:07:26.660 --> 00:07:32.500
kansalaisia, jotka ovat aktiivisia ja
sitoutuneita siihen yhteiskuntajärjestelmään,

96
00:07:32.500 --> 00:07:34.300
missä me elämme.

97
00:07:34.300 --> 00:07:41.450
Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että
asiat omat omaksutaan kritiikittömästi,

98
00:07:41.450 --> 00:07:44.580
vaan opiskelijoiden tehtävänä
itse arvioida, millaista

99
00:07:44.580 --> 00:07:47.440
demokratiaa ja miten he haluavat kehittää.

100
00:07:47.440 --> 00:07:55.430
Siksi on keskeistä tehdä heistä aktiivinen
osa opiskelua ja oppimista lukiossa.

101
00:07:55.430 --> 00:08:00
Toisena tasona lukiokoulutuksessa on määritelty
juurikin tämä yhteiskunnallisen

102
00:08:00.830 --> 00:08:06.670
osaamisen laaja-alainen näkökulma,
jossa sitten on mahdollisuutena, että

103
00:08:06.670 --> 00:08:10.970
Lukiot ratkaisevat jollakin
tavalla yhdessä sen, että kuinka

104
00:08:10.970 --> 00:08:13.630
edesautetaan yhteiskunnallista osaamista.

105
00:08:13.630 --> 00:08:19.790
Tämä ei poista sitä, etteikö oppiaineissa
edelleenkin ole tärkeä edesauttaa niitä demokratia-

106
00:08:19.790 --> 00:08:26.190
kompetensseja, mutta laaja-alaisissa näkökulmassa
se tehdään yhdessä esimerkiksi jonkinlaisena

107
00:08:26.190 --> 00:08:32.630
projektiviikkoina, erilaisena systemaattisena
toimintana, jota koulussa on tai muuna

108
00:08:32.630 --> 00:08:36.900
vastaavana, jossa ikään
kuin sitten yhteisö,

109
00:08:36.900 --> 00:08:41.360
yhteistyössä,
edistää demokratian kasvamista.

110
00:08:41.360 --> 00:08:43.980
Tällaisia ovat tosiaan projektiviikot.

111
00:08:43.980 --> 00:08:47.840
Ne voivat olla erilaiset
keskustelutilaisuudet ja niin edelleen.

112
00:08:47.840 --> 00:08:53.170
Tärkeää siinä on se, että sitä tehdään yhdessä ja
se jollakin tavalla nousee niiden oppiaineiden

113
00:08:53.170 --> 00:09:00.080
yläpuolelle, muodostuu osaksi koulun toimintakulttuuria
tai sitten osaksi oppiaineiden yhteistyötä,

114
00:09:00.080 --> 00:09:06.490
integroitumista tai jollain muulla
tavalla laajaalaista tarkastelu.

115
00:09:06.490 --> 00:09:10.930
No kolmannessa muodossa, jota
John Dewey sitten itse edusti,

116
00:09:10.930 --> 00:09:19.390
demokratiasta tulee ikään kuin sisäistetty
yhteisön toimintamuoto, elämäntapa,

117
00:09:19.390 --> 00:09:25.170
joka määrittää sitä koko koulun
opiskelun ja opettajien toimintaa.

118
00:09:25.170 --> 00:09:27.690
Se on tietenkin varsin ideaalikuva,

119
00:09:27.690 --> 00:09:31.750
ja voi varmaan sanoa että
monikaan koulu jos mikään,

120
00:09:31.750 --> 00:09:34.180
on saavuttanut tällaista,

121
00:09:34.180 --> 00:09:42.430
elämäntapamuotoa, josta Dewey puhuu. Célestin Freinet, 
joka on tunnettu Freinet -pedagogiikan 

122
00:09:42.430 --> 00:09:47.800
kehittäjänä, on ehkä vienyt pisimmälle
ajatuksen demokraattisesta koulusta.

123
00:09:47.800 --> 00:09:54.440
Esimerkiksi Suomessa Raumalla olevalla Freinet-
koululla, ken on siellä käynyt tai käy, huomaa, että

124
00:09:54.440 --> 00:10:00.860
koululuokat tai se koko koulun kokonaisuus on
rakennettu eri tavalla tukien yhteistoiminnallisuutta,

125
00:10:00.860 --> 00:10:05.560
keskustelevaa kulttuuria ja
ylipäätänsä monia sellaisia asioita

126
00:10:05.560 --> 00:10:12.090
jotka on demokratiaan kasvamisessa
ja demokratiassa tärkeitä.

127
00:10:12.090 --> 00:10:16.470
Yksi keino kehittää
tällaista elämäntapamuotoa,

128
00:10:16.470 --> 00:10:19.880
on utopiaointi.

129
00:10:19.880 --> 00:10:26.270
1900-luvun yksi keskeisistä
kasvatusfilosofieista ja pedagogiikan kehittäjistä

130
00:10:26.270 --> 00:10:33.810
Paulo Freire on kehittänyt utopioiden muodon,
jossa yhteisö lähtee yhdessä rakentamaan tulevaisuutta

131
00:10:33.810 --> 00:10:38.660
utopiaoimalla maailmaa,
jossa he haluaisivat elää.

132
00:10:38.660 --> 00:10:42.540
Freirelle oli tärkeätä myöskin
ajatella, että se maailma, joka

133
00:10:42.540 --> 00:10:47.500
utopiaoidaan, tulisi
myöskin sitten elää todeksi.

134
00:10:47.500 --> 00:10:54.920
Niillä periaatteilla, jota oikeudenmukaisempi,
parempi maailma kaikille, tavoittelee.

135
00:10:54.920 --> 00:11:00.280
Se on keino kouluyhteisölle luoda
elämäntavalle mahdollisuuksia

136
00:11:00.280 --> 00:11:05.840
utopiaoimalla sitä mitä
he haluaisivat olla.

137
00:11:05.840 --> 00:11:08.790
Ja on toki myös paljon käytännön
esimerkkejä siitä, kuinka

138
00:11:08.790 --> 00:11:12.260
demokratiakasvatus voi tulla osaksi

139
00:11:12.260 --> 00:11:18.630
opettajien ja luokkahuonetyöskentelyä. Vuonna
2021 Jyväskylän

140
00:11:18.630 --> 00:11:23.110
yliopistosta väitellyt Jesper
Kristiansson on esimerkiksi

141
00:11:23.110 --> 00:11:26.430
varsin radikaalilla tavalla
vienyt demokratian osaksi

142
00:11:26.430 --> 00:11:29.730
historian ja yhteiskuntaopin opiskelua.

143
00:11:29.730 --> 00:11:33.140
Lyhyesti kuvattuna Kristiansson
johdattaa

144
00:11:33.140 --> 00:11:39.210
opiskelijat lukemaan opetussuunnitelmaa 
ja kehottaa

145
00:11:39.210 --> 00:11:42.840
heitä sen jälkeen
opiskelemaan sen mukaisesti.

146
00:11:42.840 --> 00:11:45.060
Kyseisessä 

147
00:11:45.060 --> 00:11:50.290
tavassa valta siirretään
radikaalisti koko sille luokalle,

148
00:11:50.290 --> 00:11:52.410
pois opettajalta.

149
00:11:52.410 --> 00:11:55.550
No me kaikki tiedämme, ettei
opettajan valtaa voida pois ottaa,

150
00:11:55.550 --> 00:12:00.490
hän on aina vastuullinen, mutta
opettaja voi radikaalisti demokratisoida

151
00:12:00.490 --> 00:12:06.230
sitä, mitä koulussa tapahtuu
ja mitä koulunkäynti on.

152
00:12:06.230 --> 00:12:11.720
Tietyllä tavalla voisi sanoa, että yhteiskunnallisessa
osaamisessa on kyse siitä, että koulutuksessa

153
00:12:11.720 --> 00:12:17.020
tapahtuu ikään kuin tämmöinen
hiljaisempi kolmas vallankumous.

154
00:12:17.020 --> 00:12:21.960
Kolmas vallankumous siksi, että
ensimmäisessä vallankumouksessa

155
00:12:21.960 --> 00:12:25.060
ikään kuin synnytettiin koulu,

156
00:12:25.060 --> 00:12:28.500
jolloin lapsille tuli
mahdollisuus käydä koulua.

157
00:12:28.500 --> 00:12:30.850
Toisessa aallossa sitten

158
00:12:30.850 --> 00:12:35.800
koulutusta radikalisoitiin ja tasa-arvoistettiin
niin, että kaikilla oli mahdollisuudet

159
00:12:35.800 --> 00:12:39.620
opiskella niin pitkälle
kuin haluaa ja kykyjä riitti.

160
00:12:39.620 --> 00:12:44.200
Ja tässä kolmannessa
vallankumouksessa ikään kuin 

161
00:12:44.200 --> 00:12:48.650
lukiolaisista nuorista tulee 

162
00:12:48.650 --> 00:12:56.190
aktiivinen osa sen lukion luomista ja
niistä tulee myös sitten sen toteuttajia.

163
00:12:56.190 --> 00:12:59.970
Heidän roolinsa on
aktiivisempi kuin aikaisemmin.

164
00:12:59.970 --> 00:13:05.910
Heistä tulee määrittääjiä ja luojia,
merkityksentäjiä sille opiskelulle ja toiminnalle

165
00:13:05.910 --> 00:13:09.430
mitä lukiot edustavat.

166
00:13:09.430 --> 00:13:14.290
Sitä emme tietenkään näe, mutta se
tapahtuu ja 

167
00:13:14.290 --> 00:13:18.090
yhteiskunnallinen osaaminen, joka
opetussuunnitelmassa on lukioille

168
00:13:18.090 --> 00:13:21.270
määritelty, on osa tätä prosessia.

169
00:13:21.270 --> 00:13:24.430
Se osaltaan edesauttaa sitä, että

170
00:13:24.430 --> 00:13:30.070
lukioit paitsi demokratisoituvat
myös luovat uutta demokratiaa.

171
00:13:30.070 --> 00:13:35.710
Koulun, lukion ei tarvitse olla
reaktiivinen yhteiskuntaan suhteessa,

172
00:13:35.710 --> 00:13:39.740
vaan se voi olla proaktiivinen,
uuden yhteiskunnan luoja.