WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.300 --> 00:00:06.560
Tervetuloa Jyväskylän
yliopiston Tietoniekka-tilaan -

2
00:00:06.560 --> 00:00:08.700
yliopiston pääkirjastoon.

3
00:00:08.700 --> 00:00:10.900
Mukava, että täällä on näin
paljon porukkaa paikalla.

4
00:00:10.900 --> 00:00:14.730
Aihe on mitä ajankohtaisin ja
kiinnostavin eli vetytalous.

5
00:00:14.730 --> 00:00:17.000
Puhutaan vihreästä vedystä.

6
00:00:17.000 --> 00:00:21.380
Nyt on paljon puhuttu vihreästä vedystä,
mutta mitä se oikein tarkoittaa?

7
00:00:21.380 --> 00:00:25.880
Miksi Matti Meikäläisen pitäisi olla siitä
kiinnostunut ja millaisia mahdollisuuksia -

8
00:00:25.880 --> 00:00:31.160
se voi tuoda Keski-Suomeen? Meillä on
jälleen paikalla loistavat asiantuntijat.

9
00:00:31.160 --> 00:00:34.720
Jyväskylän yliopiston
Nanotiedekeskuksesta on paikalla -

10
00:00:34.720 --> 00:00:39.070
professori Karoliina Honkala.
Nanotiedekeskus täyttää tänä vuonna -

11
00:00:39.070 --> 00:00:44.690
20 vuotta, ja tämä tilaisuus toteutetaan
yhteistyössä sen kanssa, eli samalla -

12
00:00:44.690 --> 00:00:48.260
esitellään vähän Nanotiedekeskuksen
tutkimusta. Nanotiedekeskuksessa on tutkittu -

13
00:00:48.260 --> 00:00:50.740
jo pitkään vihreän vedyn tuotantoa, -

14
00:00:50.740 --> 00:00:57.430
ja Karoliina on siinä mukana.
Seuraavana on -

15
00:00:57.430 --> 00:01:03.030
diplomi-insinööri Mikko Lappalainen
Teknologian Tutkimuskeskus VTT:ltä, -

16
00:01:03.030 --> 00:01:06.770
joka myös tutkii vihreän vedyn tuotantoa
ja erilaisia tekniikoita.

17
00:01:06.770 --> 00:01:11.230
Sitten on ohjelmapäällikkö Timo Harju
Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluista.

18
00:01:11.230 --> 00:01:14.520
Timo Harju on ollut mukana kehittämässä
Jyväskylän vetystrategiaa -

19
00:01:14.520 --> 00:01:21.510
eli tällaista toimijoiden yhteistä
elintä, joka on sitten mukana -

20
00:01:21.510 --> 00:01:26.660
vetytalouden kehittämisessä Keski-Suomessa.

21
00:01:26.660 --> 00:01:30.700
Ohjelma menee sillä tavoin,
että aluksi on lyhyet esittelyt, -

22
00:01:30.700 --> 00:01:34.460
eli kunkin asiantuntijan kanssa
käydään vähän läpi, -

23
00:01:34.460 --> 00:01:39.620
mitä se vihreä vety on eri kanteilta.
Sen jälkeen on paneelikeskustelu, -

24
00:01:39.620 --> 00:01:43.890
jossa yleisö voi esittää kysymyksiä.

25
00:01:43.890 --> 00:01:48.140
Tervetuloa myös yleisö siellä
striimin päässä. Teitä on -

26
00:01:48.140 --> 00:01:54.160
varmaan siellä ihan hyvä joukko, ja voitte
laittaa kysymyksiä WhatsAppin kautta.

27
00:01:54.160 --> 00:01:59.210
Ne tulevat tänne kännykkääni -

28
00:01:59.210 --> 00:02:03.340
ja esitän niitä sitten
paneelikeskusteluvaiheessa.

29
00:02:03.340 --> 00:02:05.200
Pidemmittä puheitta asiaan.

30
00:02:05.200 --> 00:02:09.400
Minä olen tiedetoimittaja Mari Heikkilä,
ja unohdan aina esitellä itseni.

31
00:02:09.400 --> 00:02:12.840
Mutta pidemmittä puheitta
pyydän Karoliina Honkalan -

32
00:02:12.840 --> 00:02:18.640
tähän viereeni, eli käydään vähän
läpi, millaisia asioita te tutkitte.

33
00:02:18.640 --> 00:02:23.730
Olet kemian professori ja
tutkit vihreän vedyn tuotantoa -

34
00:02:23.730 --> 00:02:29.290
sähköisellä katalyysisysteemillä.
Lähdetään liikkeelle siitä, -

35
00:02:29.290 --> 00:02:34.060
miksi tätä aihetta
on tärkeä tutkia?

36
00:02:34.060 --> 00:02:37.650
Vetyhän on kemianteollisuuden raaka-aine, -

37
00:02:37.650 --> 00:02:41.450
ja sitä käytetään hyvin laajasti
yhteiskunnassa moninaisissa sovelluksissa, -

38
00:02:41.450 --> 00:02:46.630
esim. öljynjalostuksessa,
polttoaine- ja lannoiteteollisuudessa, -

39
00:02:46.630 --> 00:02:53.260
muovien valmistuksessa ja yleensäkin
kemianteollisuudessa. Se vety valmistetaan -

40
00:02:53.260 --> 00:02:57.000
tyypillisesti fossiilisista polttoaineista, -

41
00:02:57.000 --> 00:03:00.570
ja se tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä.

42
00:03:00.570 --> 00:03:05.490
Nyt kyse on siitä, voitaisiinko
nämä päästöt välttää valmistamalla -

43
00:03:05.490 --> 00:03:10.100
vetyä sillä lailla, että niitä
hiilidioksidipäästöjä ei tule.

44
00:03:10.100 --> 00:03:11.900
Ja oliko tässä nyt -

45
00:03:11.900 --> 00:03:15.920
kuva siitä maakaasusta
valmistetusta vedystä?

46
00:03:15.920 --> 00:03:20.980
Kyllä. Siinä otetaan metaania,
josta sitten höyryreformoinnilla -

47
00:03:20.980 --> 00:03:25.420
valmistetaan vetyä. Sitten vielä
vesikaasunsiirtoreaktiolla tuotetaan lisää, -

48
00:03:25.420 --> 00:03:29.600
mutta ikävä kyllä tuotetaan
paljon sitä hiilidioksidiakin, -

49
00:03:29.600 --> 00:03:32.420
että sitä tulee noin
kymmenkertainen määrä.

50
00:03:32.420 --> 00:03:37.600
Ja oliko niin, että tällä hetkellä
maailmanlaajuisesti 95 % vedystä -

51
00:03:37.600 --> 00:03:41.750
tuotetaan juuri tällä tavalla maakaasusta.
- Kyllä, juuri tällä tavalla.

52
00:03:41.750 --> 00:03:46.780
Elikä fossiilisia ja isot päästöt?
- Isot päästöt, joo.

53
00:03:46.780 --> 00:03:49.440
Ja oliko se niin,
että vedyn käytöstä -

54
00:03:49.440 --> 00:03:54.780
iso osa menee lannoiteteollisuuteen
eli tuotetaan ammoniakkia ja lannoitteita?

55
00:03:54.780 --> 00:03:59.610
Kyllä, siihen ja öljynjalostukseen. Ne ovat
nykyään suurimmat yksittäiset käyttökohteet.

56
00:03:59.610 --> 00:04:05.000
Molemmat ovat toki meidän jokapäiväisessä
elämässä aika tärkeitä asioita.

57
00:04:05.000 --> 00:04:08.360
Millaisia tutkimushankkeita
teillä on nyt sitten menossa?

58
00:04:08.360 --> 00:04:11.200
Eli miten sitä vihreää vetyä...?

59
00:04:11.200 --> 00:04:14.750
Tässä vasemmalla näkyy kaaviokuva -

60
00:04:14.750 --> 00:04:21.180
elektrolyyseristä, tämmöinen ihan itse tehty.
Kun me tehdään aurinkosähköä -

61
00:04:21.180 --> 00:04:26.090
tai tuulisähköä, niin sitten
me voidaan sen sähkövirran avulla ajaa -

62
00:04:26.090 --> 00:04:30.530
sitä vedyn valmistusta katodilla
ja anodilla, missä toisella -

63
00:04:30.530 --> 00:04:33.760
syntyy vetyä ja toisella sitten happea.

64
00:04:33.760 --> 00:04:37.360
Tässä taitaa olla kyseessä -

65
00:04:37.360 --> 00:04:39.680
jo yläasteen kemian kirjasta tuttu -

66
00:04:39.680 --> 00:04:45.960
hapetus-pelkistysreaktio?
- Kyllä, kyse on juuri siitä.

67
00:04:45.960 --> 00:04:48.680
Katodin ja anodin lisäksi -

68
00:04:48.680 --> 00:04:51.640
meillä on sitten vielä
katalyyttimateriaali, joka voimistaa -

69
00:04:51.640 --> 00:04:54.520
ja parantaa sitä tuottoa.

70
00:04:54.520 --> 00:04:58.500
Onko siinä se idea, että se reaktio
saadaan tapahtumaan sähkön avulla?

71
00:04:58.500 --> 00:05:03.420
Kyllä, se on se ajava voima.
- Tarkoittaako se käytännössä -

72
00:05:03.420 --> 00:05:07.210
veden pilkkomista?
- Kyllä, vettä pilkotaan -

73
00:05:07.210 --> 00:05:11.650
eli hajotetaan niin,
että me saadaan muodostettua -

74
00:05:11.650 --> 00:05:14.960
protoneista vetyä -

75
00:05:14.960 --> 00:05:17.590
ja OH-ryhmistä happea.

76
00:05:17.590 --> 00:05:22.490
Siis mitä tässä pitää tutkia -

77
00:05:22.490 --> 00:05:24.890
ja minkä takia? Eikö tämä ole -

78
00:05:24.890 --> 00:05:30.930
ihan simppeli juttu, että näin se tehdään?
- (Naurahdus.) Näinhän se tehdään, -

79
00:05:30.930 --> 00:05:35.770
ja näitä reaktioita on tutkittu pitkään.
Me itse tutkitaan tällä hetkellä -

80
00:05:35.770 --> 00:05:39.870
vedyn valmistusta, jossa tyypillisesti
käytetään platinakatalyyttiä -

81
00:05:39.870 --> 00:05:43.600
mutta meillä on tällaisia
kultananorakenteita.

82
00:05:43.600 --> 00:05:47.710
Niistä ei koskaan tule teollista
sovellusta, mutta ne toivottavasti antavat -

83
00:05:47.710 --> 00:05:52.060
meille perustietoa siitä, mitkä
siellä ovat niitä keskeisiä tekijöitä, -

84
00:05:52.060 --> 00:05:56.440
koska ne ovat itse asiassa ihan
yhtä hyviä kuin platinakatalyytit -

85
00:05:56.440 --> 00:05:58.540
tuottamaan sitä vetyä.

86
00:05:58.540 --> 00:06:03.840
Eli mitä ovat ne erilaiset mikroskooppiset
tekijät, jotka vaikuttavat siihen, -

87
00:06:03.840 --> 00:06:05.880
että vetyä syntyy niin tehokkaasti.

88
00:06:05.880 --> 00:06:10.800
Siinä prosessissa siis tarvitaan
katalyyttinä platinaa, -

89
00:06:10.800 --> 00:06:15.860
joka on aika arvokas metalli?
- 27 000 €/kg.

90
00:06:15.860 --> 00:06:18.880
Eli te etsitte nyt
sitten niitä vaihtoehtoja?

91
00:06:18.880 --> 00:06:20.680
Etsitään vaihtoehtoa.

92
00:06:20.680 --> 00:06:23.310
Toki se kulta ei ole vaihtoehto,
koska se on 56 000 €/kg.

93
00:06:23.310 --> 00:06:28.280
Viime viikolla tarkistin näitä hintoja.
Mutta me etsitään niitä tekijöitä, -

94
00:06:28.280 --> 00:06:32.300
jotta me voitaisiin löytää vaihtoehtoja.
- Ja siitä kullasta voisi saada ideoita, -

95
00:06:32.300 --> 00:06:35.630
minkätyyppisiä materiaaleja...?
- Ja voiko nanorakenteissa tehdä, -

96
00:06:35.630 --> 00:06:38.780
koska siinähän tarvitaan
huomattavasti vähemmän sitä ainetta, -

97
00:06:38.780 --> 00:06:42.080
eli voiko sillä tavalla
saada säästöjä.

98
00:06:42.080 --> 00:06:46.840
Toiseksi me tutkitaan täällä anodipuolella
sitä, että jospa emme valmistaisikaan happea, -

99
00:06:46.840 --> 00:06:51.980
koska sen kaupallinen arvo on
kohtuullisen matala, -

100
00:06:51.980 --> 00:06:56.670
vaan meillä olisi
anodipuolella oksidireaktiossa -

101
00:06:56.670 --> 00:07:02.780
jokin biomassapohjainen, esimerkiksi
jätettä, biomassaa, sivuvirtoja, -

102
00:07:02.780 --> 00:07:07.480
ja sitä hapetettaisiin sähkövirran avulla
ja saataisiin sitten arvotuotteita, -

103
00:07:07.480 --> 00:07:11.620
joita myymällä saataisiin sitten
ehkä taloudellistakin hyötyä.

104
00:07:11.620 --> 00:07:17.340
Sitä paitsi kemiallisesti se
vaatii vähemmän sähköä.

105
00:07:17.340 --> 00:07:20.530
Nimenomaan hapen tuotto on
tässä prosessissa se pullonkaula -

106
00:07:20.530 --> 00:07:24.220
ja se suurin syy, miksi
se vaatii niin paljon sähköä.

107
00:07:24.220 --> 00:07:29.180
Kun siinä reaktiossa on pakko
olla sekä hapetus että pelkistys, -

108
00:07:29.180 --> 00:07:33.360
ja pelkistys on tässä tapauksessa,
että saadaan sitä vetyä, -

109
00:07:33.360 --> 00:07:38.050
mutta sitä hapetusreaktiota
pystytään vaihtamaan, -

110
00:07:38.050 --> 00:07:41.750
eli tuotoksena ei tarvitse olla happi?
- Juu, ja tästä on tutkimusjulkaisuja, -

111
00:07:41.750 --> 00:07:45.740
että laboratoriomittakaavassa tätä on
jo toteutettu, ei toki teollisessa -

112
00:07:45.740 --> 00:07:47.910
isossa mittakaavassa, toisin kuin tätä.

113
00:07:47.910 --> 00:07:51.750
Eli onko idea se, että kun
olisi jotain biomateriaaleja, -

114
00:07:51.750 --> 00:07:57.770
sanotaan jotain puunjalostusteollisuuden
jämää, niin sieltä saataisiin hapettamalla -

115
00:07:57.770 --> 00:08:02.960
jotain hyvää, järkevää tuotetta?
- Kyllä, ja samalla saataisiin muutettua -

116
00:08:02.960 --> 00:08:08.850
tätä energiatasapainoa ja
alennettua sähkönkulutusta.

117
00:08:08.850 --> 00:08:13.700
Happea voisi luulla ihan arvokkaaksi
materiaaliksi, mutta eikö se olekaan sitä?

118
00:08:13.700 --> 00:08:18.570
Ei siitä saa myydessä niin paljon rahaa
kuin joistain orgaanisista yhdisteistä, -

119
00:08:18.570 --> 00:08:21.380
jotka ovat kemianteollisuuden
keskeisiä raaka-aineita.

120
00:08:21.380 --> 00:08:28.060
Jos nyt puhutaan siitä vihreästä vedystä,
niin harmaa vetyhän tarkoitti -

121
00:08:28.060 --> 00:08:34.260
fossiilista vetyä, mutta sitten on kaiken
maailman vetyjä: pinkkiä, ruskeaa, valkoista.

122
00:08:34.260 --> 00:08:37.780
Mitä nämä eriväriset vedyt ovat
ja ovatko ne oikeasti erivärisiä, -

123
00:08:37.780 --> 00:08:39.580
ei varmaankaan?

124
00:08:39.580 --> 00:08:42.320
No eivät ole. Kyllä kaikki vety on
samanlaista, mutta se väri kuvaa -

125
00:08:42.320 --> 00:08:47.180
tätä vedyn valmistuksen hiilijalanjälkeä.
Harmaa vety on yleisesti -

126
00:08:47.180 --> 00:08:51.670
tätä fossiilisesti tuotettua vetyä.
Sitten puhumme vihreästä vedystä, -

127
00:08:51.670 --> 00:08:56.560
jos se on uusiutuvalla sähköllä
eli vettä hajottamalla tuotettua vetyä.

128
00:08:56.560 --> 00:09:00.020
On myös sinistä vetyä,
joka on fossiilista vetyä -

129
00:09:00.020 --> 00:09:02.280
mutta siinä on mukana
hiilidioksidin talteenotto.

130
00:09:02.280 --> 00:09:07.060
Pinkkiä vetyä tuotetaan
ydinvoimalla valmistetulla sähköllä.

131
00:09:07.060 --> 00:09:10.110
Valkoinen vety on aika harvinaista -

132
00:09:10.110 --> 00:09:14.110
luonnossa esiintyvää vetyä.

133
00:09:14.110 --> 00:09:18.130
Miten paljon vetyä
käytetään teollisuudessa?

134
00:09:18.130 --> 00:09:21.470
Kuinka isot maailmanmarkkinat sillä on?

135
00:09:21.470 --> 00:09:25.180
Onko se ihan... iso...?

136
00:09:25.180 --> 00:09:26.980
On, siis vuonna 2022 -

137
00:09:26.980 --> 00:09:31.320
sitä taidettiin myydä 95 megatonnia, -

138
00:09:31.320 --> 00:09:36.760
jotakin tämmöistä suuruusluokkaa,
eli sille on valtavat markkinat.

139
00:09:36.760 --> 00:09:42.520
Eli on olemassa ihan euroissa
laskettavat isot markkinat?

140
00:09:42.520 --> 00:09:46.740
Ja nyt tässä siirtymässä haetaan tietysti
myös uusia käyttökohteita vaikkapa -

141
00:09:46.740 --> 00:09:49.460
teräksen valmistuksessa
näiden vanhojen lisäksi.

142
00:09:49.460 --> 00:09:52.880
Nyt me on puhuttu lannoitteista -

143
00:09:52.880 --> 00:09:56.350
ja teollisuudesta, mutta ei ole
puhuttu autokäytöstä.

144
00:09:56.350 --> 00:10:00.320
Tavalliselle Matti Meikäläiselle
tulee tietysti mieleen vetyautot, -

145
00:10:00.320 --> 00:10:04.910
niin sekin on yksi potentiaalinen
tulevaisuuden käyttö?

146
00:10:04.910 --> 00:10:08.780
Kyllä, mutta ehkä henkilöliikenteen
käytössä se ei ole -

147
00:10:08.780 --> 00:10:12.900
niin todennäköinen, mutta raskaassa
liikenteessä ja tämmöisissä -

148
00:10:12.900 --> 00:10:15.940
off road -sovelluksissa
yms. maastoajoneuvoissa, -

149
00:10:15.940 --> 00:10:20.640
kun ajatellaan esim. tankkausnopeutta -

150
00:10:20.640 --> 00:10:23.400
ja muita etuja, mitä
sähköautoissa ei ehkä ole.

151
00:10:23.400 --> 00:10:28.810
Tästä varmaan keskustellaan
paneelivaiheessa lisää.

152
00:10:28.810 --> 00:10:33.030
Matti Meikäläiselle tulee vedystä
mieleen ehkä juuri se, -

153
00:10:33.030 --> 00:10:39.160
että se on kaasua ja se on
räjähtävää ja häviävää.

154
00:10:39.160 --> 00:10:41.480
Te olette tutkineet myös
vedyn varastointia, -

155
00:10:41.480 --> 00:10:43.540
niin millaisia haasteita siinä on?

156
00:10:43.540 --> 00:10:47.230
Itse asiassa juuri vasta aloitamme
tätä varastoinnin tutkimusta, -

157
00:10:47.230 --> 00:10:50.810
mutta varastointi on yksi
näistä vedyn haasteista, -

158
00:10:50.810 --> 00:10:52.940
eli kun sitä on valmistettu,
niin mitä sillä sitten tehdään.

159
00:10:52.940 --> 00:10:57.220
Voidaanko se heti hyödyntää kemianteollisuudessa
vai pitäisikö se panna varastoon -

160
00:10:57.220 --> 00:11:01.540
ja siirtää kenties toiseen paikkaan.
Varastoinnissa monesti -

161
00:11:01.540 --> 00:11:04.990
menetetään aika paljon energiaa
tai joudutaan käyttämään energiaa, -

162
00:11:04.990 --> 00:11:07.450
että se saadaan varastoitua.
Se vaatii myös -

163
00:11:07.450 --> 00:11:12.890
erilaisia materiaaleja, ja niissä on vielä
paljon toivomisen varaa, että ne olisivat -

164
00:11:12.890 --> 00:11:17.170
tehokkaita siinä varastoinnissa.
Tähän me sitten pyrimme.

165
00:11:17.170 --> 00:11:20.740
Yksi vaihtoehto, mikä tulikin
jo esiin, on jatkojalostus.

166
00:11:20.740 --> 00:11:28.410
Vedystä voidaan tehdä vaikka lentokerosiinia
tai monimutkaisempia polttoaineita, -

167
00:11:28.410 --> 00:11:32.210
jotka ovat nestemäisiä
ja helpommin kuljetettavissa.

168
00:11:32.210 --> 00:11:34.010
Onko se yksi mahdollisuus, -

169
00:11:34.010 --> 00:11:40.030
mutta sekin kuluttaa ilmeisesti
huomattavasti energiaa?

170
00:11:40.030 --> 00:11:43.730
Kyllä. Toki sitä voidaan jalostaa vaikka
tämmöiseksi uusiutuvaksi lentopolttoaineeksi, -

171
00:11:43.730 --> 00:11:48.230
mutta toisaalta voidaan miettiä,
varastoidaanko sitä vaikka ammoniakkina.

172
00:11:48.230 --> 00:11:52.820
En sano, että se on helppoa, mutta ehkä
helpompaa kuin vedyn varastointi.

173
00:11:52.820 --> 00:11:57.230
On monia vaihtoehtoja, esimerkiksi
voi tehdä juurikin niitä lopputuotteita, -

174
00:11:57.230 --> 00:12:02.460
vaikkapa sitä lentokerosiinia tai muita
uusiutuvia polttoaineita biomassalähteistä.

175
00:12:02.460 --> 00:12:07.480
Tässä vaiheessa kiitän,
ja palataan paneelivaiheessa -

176
00:12:07.480 --> 00:12:09.380
vielä näihin aiheisiin.

177
00:12:09.380 --> 00:12:14.010
Pyydän seuraavaksi tänne
Mikko Lappalaisen VTT:ltä.

178
00:12:14.010 --> 00:12:19.450
Olet tutkinut erilaisia
elektrolyysimenetelmiä -

179
00:12:19.450 --> 00:12:21.730
ja kerrotko nyt sitten -

180
00:12:21.730 --> 00:12:23.990
tämmöisestä tehdasmittakaavasta, -

181
00:12:23.990 --> 00:12:27.930
kun tässä nähtiin aiemmin lähinnä
se simppeli kuvaus.

182
00:12:27.930 --> 00:12:31.170
Tehdas vaatii sitten erilaisia systeemejä,
niin kerrotko, miten se tuotanto tapahtuu?

183
00:12:31.170 --> 00:12:36.050
Olen itse aloittanut vedyn tutkimusta
noissa kuvissa näkyvällä laitteella.

184
00:12:36.050 --> 00:12:41.920
Tuossa näkyy PEM-elektrolyysi.

185
00:12:41.920 --> 00:12:44.270
Se ottaa sähkötehoa 30 kW -

186
00:12:44.270 --> 00:12:49.010
ja tuottaa vetyä -

187
00:12:49.010 --> 00:12:52.600
65 %:n hyötysuhteella siitä.

188
00:12:52.600 --> 00:12:55.650
Tämä on yksi niistä teknologioista, -

189
00:12:55.650 --> 00:12:58.470
mitä Karoliina äsken luettelikin.

190
00:12:58.470 --> 00:13:04.230
Tämä on ehkä toinen niistä kaupallisista
teknologioista tällä hetkellä.

191
00:13:04.230 --> 00:13:08.650
Perustutkimukseen verrattuna tässä -

192
00:13:08.650 --> 00:13:12.430
aletaan tarkastella sitä,
että kun ympärille alkaa tulla -

193
00:13:12.430 --> 00:13:14.730
myös muuta laitteistoa -

194
00:13:14.730 --> 00:13:18.100
kuin pelkästään se kennosto,
missä vety tehdään, -

195
00:13:18.100 --> 00:13:24.920
niin miten se dynamiikka siinä
ympärillä toimii. Ylhäällä oikealla -

196
00:13:24.920 --> 00:13:29.740
näkyy myös varastopuolen kuva.

197
00:13:29.740 --> 00:13:34.360
Kaasumainen varasto
on nyt ehkä se yleisin tapa -

198
00:13:34.360 --> 00:13:37.340
ainakin pienemmässä mittakaavassa.

199
00:13:37.340 --> 00:13:43.710
Alakuvassa vasemmalla
näkyy laitteistoa -

200
00:13:43.710 --> 00:13:47.860
vedyn hajottamiseen,
kun se tehdään vedestä.

201
00:13:47.860 --> 00:13:50.940
Tässä PEM-systeemissä se kennosto, -

202
00:13:50.940 --> 00:13:55.580
joka tekee sen hajottamisen, on
aika pieni, mutta se ympärillä oleva -

203
00:13:55.580 --> 00:14:02.270
muu laitteisto tarvitaan
jäähdytykseen ja veden kierrätykseen -

204
00:14:02.270 --> 00:14:07.390
ja kaasun puhdistukseen yms. juttuihin.
- Onko se kuinka iso, -

205
00:14:07.390 --> 00:14:12.080
jos kuvitellaan vetytehdasta
verrattuna vaikka ydinvoimalaan, -

206
00:14:12.080 --> 00:14:17.020
joka on ihan jättimäinen rakennelma?
Tietenkin se riippuu siitä, -

207
00:14:17.020 --> 00:14:19.540
kuinka paljon halutaan tuottaa, -

208
00:14:19.540 --> 00:14:21.770
mutta minkätyyppisiä ne voisivat olla?

209
00:14:21.770 --> 00:14:27.060
Tässä diassa on semmoinen konseptikuva, -

210
00:14:27.060 --> 00:14:32.830
kun ollaan edelleen PEM-elektrolyysissä.
Jos on nähnyt vaikka Ylen lähetyksen -

211
00:14:32.830 --> 00:14:37.990
Harjavallan tehtaasta, missä on
alkalielektrolyysi, niin ne kennostot -

212
00:14:37.990 --> 00:14:43.470
ovat isompia. Näiden kahden kaupallisen
menetelmän yksi isoimpia eroja on se, -

213
00:14:43.470 --> 00:14:46.210
että PEM on kompaktimpi.

214
00:14:46.210 --> 00:14:50.070
Toki alkali on se, mitä on tehty
jo kauan aikaa.

215
00:14:50.070 --> 00:14:52.070
Se on hyvin kypsä teknologia.

216
00:14:52.070 --> 00:14:57.410
PEM on alkanut olla
lähellä kaupallisuuden tasoa -

217
00:14:57.410 --> 00:15:02.540
tai onkin siellä jo.

218
00:15:02.540 --> 00:15:04.810
Sen tuntomerkki on nopeus, -

219
00:15:04.810 --> 00:15:07.280
joten tällä voidaan
ehkä paremmin seurata -

220
00:15:07.280 --> 00:15:11.660
muuttuvaa uusiutuvaa
energiaprofiilia.

221
00:15:11.660 --> 00:15:16.320
Onko se nimenomaan niin,
että se tehdas koostuu tuommoisista -

222
00:15:16.320 --> 00:15:20.960
pienemmistä elektrolyysiyksiköistä, joita
laitetaan rinta rinnan monta yksikköä?

223
00:15:20.960 --> 00:15:25.820
Aika lailla. Suunta on kuitenkin se, -

224
00:15:25.820 --> 00:15:31.600
että noidenkin kennostojen,
cell stacks -palikoiden -

225
00:15:31.600 --> 00:15:34.690
kokoa kasvatetaan, mutta tässä
on se modulaarisuus.

226
00:15:34.690 --> 00:15:39.870
Tämä kuva on 20 megawatin
sähkötehon laitoksesta, -

227
00:15:39.870 --> 00:15:43.940
mutta jos sitten oikeasti halutaan tuottaa
sitä vetymäärää, mitä nykyään tuotetaan, -

228
00:15:43.940 --> 00:15:46.730
niin puhutaan gigawateista.

229
00:15:46.730 --> 00:15:51.790
Eli tämäkin on vielä aika pieni.

230
00:15:51.790 --> 00:15:56.330
Mutta näitä voidaan tosiaan
laittaa rinta rinnan -

231
00:15:56.330 --> 00:16:01.750
isommalle alueelle ja siten saadaan
kasvatettua kapasiteettia.

232
00:16:01.750 --> 00:16:05.970
Niin kuin näkyy,
väittäisin tätä -

233
00:16:05.970 --> 00:16:07.770
aika yksinkertaiseksi -

234
00:16:07.770 --> 00:16:13.270
ydinvoimalaan verrattuna. Siellä
tosiaan tarvitaan paljon sähköä, -

235
00:16:13.270 --> 00:16:18.350
joka muutetaan tasasähköksi. Sitten
siellä on näitä komponentteja, -

236
00:16:18.350 --> 00:16:22.890
mitä on lueteltu. Kennostoille
viedään puhdistettua vettä, -

237
00:16:22.890 --> 00:16:27.390
joka hajoaa siellä kennostossa,
ja siellä on sitten -

238
00:16:27.390 --> 00:16:32.060
vety- ja happipuoli, jotka on
erotettu. Sitten vety menee käyttöön -

239
00:16:32.060 --> 00:16:34.540
ja happikin mahdollisesti käyttöön, -

240
00:16:34.540 --> 00:16:39.690
jos sille on sieltä alueelta
löytynyt käyttökohteita. 

241
00:16:39.690 --> 00:16:43.620
Kun se hyötysuhde on tässä
ehkä 65 %:n luokkaa, -

242
00:16:43.620 --> 00:16:49.000
niin se loppu on aika lailla lämpöä,
ja senkin hyödyntäminen olisi järkevää.

243
00:16:49.000 --> 00:16:56.720
Kaukolämpö tai joku systeemi
sitten siihen?

244
00:16:56.720 --> 00:16:59.520
Nämä toimivat semmoisessa -

245
00:16:59.520 --> 00:17:04.350
60–90 asteen lämpötilassa, eli se
ei ihan suoraan kelpaa kaukolämpöverkkoon, -

246
00:17:04.350 --> 00:17:08.360
mutta sitä lämpötilaa voi
kyllä sitten nostaa, -

247
00:17:08.360 --> 00:17:11.120
että ei sitä nyt
ihan hukkaan kannata -

248
00:17:11.120 --> 00:17:14.700
ainakaan täällä
kylmemmissä maissa heittää.

249
00:17:14.700 --> 00:17:20.560
Kun juttelimme ennen tätä lähetystä,
niin Timo Harju -

250
00:17:20.560 --> 00:17:25.500
toit esiin sen, että olet
nähnyt semmoisia ihan pieniä -

251
00:17:25.500 --> 00:17:30.050
minielektrolyysilaitteita, eli niitä on
olemassa ihan semmoisia... minkäkokoisia?

252
00:17:30.050 --> 00:17:33.530
Teknisesti mahdollista, mutta
kaupallisesti ehkä vielä kyseenalaista.

253
00:17:33.530 --> 00:17:38.690
Mutta periaatteessa sen voi saada
hyvinkin pieneen kokoluokkaan.

254
00:17:38.690 --> 00:17:42.750
Jos vertaa johonkin ydinvoimalaan,
niin se on ihan eri asia, -

255
00:17:42.750 --> 00:17:47.790
koska siellä pitää olla
nimenomaan iso mittaluokka.

256
00:17:47.790 --> 00:17:51.390
Täytyy kyllä sanoa, että
tässäkin on isommasta skaalasta hyötyä, -

257
00:17:51.390 --> 00:17:56.130
kun aletaan puhua rahasta.
- Se onkin seuraava kysymys, -

258
00:17:56.130 --> 00:17:59.850
että mitä haasteita on
saada se kannattavaksi?

259
00:17:59.850 --> 00:18:05.610
Tosiaan tämä veden hajotus on
aika vanhaa teknologiaa, -

260
00:18:05.610 --> 00:18:10.280
mutta kehittämisen kohteena on
vielä saada ne komponentit -

261
00:18:10.280 --> 00:18:14.870
ja materiaalit halvemmiksi. Jos
tuommoisen laitoksen pistää pystyyn, -

262
00:18:14.870 --> 00:18:19.770
niin se on aika kallis, ja sitten
sitä käytettäessä se sähkönhinta -

263
00:18:19.770 --> 00:18:23.390
rupeaa olemaan määräävä tekijä.

264
00:18:23.390 --> 00:18:28.430
Hyötysuhde pitää saada korkeammalle,
eli että tarvitaan vähemmän sähköä, -

265
00:18:28.430 --> 00:18:32.460
että saadaan tuotettua sama määrä vetyä.

266
00:18:32.460 --> 00:18:36.700
Myöskin ne laitteet pitää saada
kestäviksi, että ei tarvitse -

267
00:18:36.700 --> 00:18:40.600
vuoden päästä laittaa -

268
00:18:40.600 --> 00:18:45.730
uutta komponenttia tilalle. Tällaista
kehitystyötä on kyllä vielä jäljellä.

269
00:18:45.730 --> 00:18:50.710
Sitä kautta myös -

270
00:18:50.710 --> 00:18:53.780
taloudellisuutta saadaan parannettua.

271
00:18:53.780 --> 00:18:56.030
Eikös se haaste tule siitä, -

272
00:18:56.030 --> 00:19:02.060
että kaksi kolmasosaa vedyn hinnasta
on riippuvaista sähkön hinnasta, -

273
00:19:02.060 --> 00:19:06.000
eli sähkön hinta on aika
suoraan se, joka ratkaisee?

274
00:19:06.000 --> 00:19:09.940
Kyllä, jotakuinkin noin. Toki
siinä on vähän tapauskohtaisuuksia, -

275
00:19:09.940 --> 00:19:13.650
mutta jos sitä halutaan ajaa
mahdollisimman paljon, niin silloin -

276
00:19:13.650 --> 00:19:17.040
sähkön hinta on kyllä se,
joka määrää sen vedyn hinnan.

277
00:19:17.040 --> 00:19:20.520
Sähkön hinnasta varmaan
puhutaan ja spekuloidaan -

278
00:19:20.520 --> 00:19:23.960
vielä paneelivaiheessakin.

279
00:19:23.960 --> 00:19:28.920
Suomessa tuotetaan jo vetyä,
eli kerrotko vähän, -

280
00:19:28.920 --> 00:19:32.410
millaisia laitoksia meillä
nykyään on Suomessa?

281
00:19:32.410 --> 00:19:37.790
Ihan perusvedyntuotanto
tehdään suurimmalta osin -

282
00:19:37.790 --> 00:19:42.860
Suomessakin maakaasusta.
Tässä on karttakuva -

283
00:19:42.860 --> 00:19:48.730
"National Hydrogen Roadmap"
Suomen osalta, -

284
00:19:48.730 --> 00:19:51.170
ja siihen on kartoitettu nykyiset -

285
00:19:51.170 --> 00:19:57.140
vedyntuotantotehtaat. Kartalla
näkyy yksi elektrolyysilaitoskin, -

286
00:19:57.140 --> 00:19:59.340
jollainen löytyy Kokkolasta.

287
00:19:59.340 --> 00:20:04.300
Woikoski on siellä tehnyt
elektrolyysillä, mutta isoimmat pallot -

288
00:20:04.300 --> 00:20:09.180
löytyvät kuitenkin
maakaasutuotannon sektorilta.

289
00:20:09.180 --> 00:20:14.490
Meillä on myös tämmöistä
sivutuotevedyn tuotantoa -

290
00:20:14.490 --> 00:20:19.830
enimmäkseen Kemiran laitoksilla.
Sekin on periaatteessa kyllä -

291
00:20:19.830 --> 00:20:24.950
elektrolyyttistä vetyä.

292
00:20:24.950 --> 00:20:30.210
Onko Woikoski sähköelektrolyysilaitos?
- Kyllä.

293
00:20:30.210 --> 00:20:35.510
Mutta se ei ole vihreää,
vai miten se määritelmä menee?

294
00:20:35.510 --> 00:20:39.820
Se määritelmä nyt ei ole kauhean
yksinkertainen, mutta jos se olisi -

295
00:20:39.820 --> 00:20:44.440
verkosta otettua uusiutuvaa energiaa,
niin se menisi aika lähelle -

296
00:20:44.440 --> 00:20:47.480
sitä vihreää ja uusiutuvaa vetyä.

297
00:20:47.480 --> 00:20:51.720
Eli siinä on kyllä
mahdollisuudet siihen.

298
00:20:51.720 --> 00:20:55.620
Jos palataan vielä tähän määritelmään,
niin se haastehan on se, että se sähkö -

299
00:20:55.620 --> 00:20:59.400
on osaksi tuotettu ydinvoimalla,
osaksi tuulivoimalla, -

300
00:20:59.400 --> 00:21:03.220
tällä hetkellä ilmeisesti aika paljon
tuulivoimalla, koska nyt aika hyvin tuulee -

301
00:21:03.220 --> 00:21:08.660
ja sähkö on halpaa. Mutta se ei ole
selvää, onko se täysin vihreää.

302
00:21:08.660 --> 00:21:14.070
Siihen on EU-tasolta säännöksiä,
ja miten se säännös Suomessa -

303
00:21:14.070 --> 00:21:20.000
otetaan käyttöön, niin
siinä on vielä vähän semmoista -

304
00:21:20.000 --> 00:21:21.820
muutosta ehkä, en tiedä.

305
00:21:21.820 --> 00:21:26.700
Julkisuudessakin on puhuttu,
että olisi kaikenlaista suunnitteilla, -

306
00:21:26.700 --> 00:21:30.640
eli mitä vetylaitoksia Suomeen
olisi tulossa?

307
00:21:30.640 --> 00:21:35.330
Tuossa on toinen karttakuva,
missä on näitä -

308
00:21:35.330 --> 00:21:37.410
tulevaisuuden suunnitelmia.

309
00:21:37.410 --> 00:21:42.050
Olen nimennyt siihen Woikosken
laitoksen ja Harjavallan laitoksen -

310
00:21:42.050 --> 00:21:47.530
"Power-to-X-Solutions", joka on nyt
harjakorkeudessa. Siitä on jo -

311
00:21:47.530 --> 00:21:52.200
vähän uutisoitukin, että sinne
on tuotu niitä laitteistoja.

312
00:21:52.200 --> 00:21:54.050
Ne ovat oikeasti -

313
00:21:54.050 --> 00:21:58.610
realisoitumassa ainakin
oman käsitykseni mukaan, samoin kuin -

314
00:21:58.610 --> 00:22:04.850
nuo sivutuotevetylaitokset. 
Sitten on noita isompia palleroita -

315
00:22:04.850 --> 00:22:11.290
kyllä paljonkin suunnitteilla, ja osaan
on tullut jo investointitukeakin.

316
00:22:11.290 --> 00:22:16.430
Siitäkin on uutisoitu, että osa
on jo pistetty ikään kuin jäähylle -

317
00:22:16.430 --> 00:22:19.550
odottelemaan parempia aikoja.

318
00:22:19.550 --> 00:22:23.340
Mutta Suomessa kuitenkin
nähdään potentiaalia siihen, -

319
00:22:23.340 --> 00:22:25.590
että täällä olisi hyvät puitteet -

320
00:22:25.590 --> 00:22:30.100
elektrolyyttiselle vedylle.
- Onko odottelun -

321
00:22:30.100 --> 00:22:33.800
ja lykkääntymisten syy
sitten epävarmuus -

322
00:22:33.800 --> 00:22:35.600
sähkön hinnasta, -

323
00:22:35.600 --> 00:22:39.000
kun ei tiedetä,
onko sitä halpaa sähköä?

324
00:22:39.000 --> 00:22:43.740
No sepä juuri. Kyllä se halpa sähkö on
tärkeä asia. Toinen asia on ehkä se, -

325
00:22:43.740 --> 00:22:50.160
että nuo perinteisetkin menetelmät
tehdä vetyä ovat aika kilpailukykyisiä, -

326
00:22:50.160 --> 00:22:54.430
vaikkakin siellä on tekijöitä, jotka
tulevat nostamaan sen hinta ja vaikeuttavat -

327
00:22:54.430 --> 00:22:56.930
sitä hommaa. Siinä mielessä -

328
00:22:56.930 --> 00:23:01.500
vihreä vety alkaa päästä
aika lähelle jopa sitä perinteistäkin, -

329
00:23:01.500 --> 00:23:05.410
mutta siinä on edelleen
näitä investointitukikysymyksiä -

330
00:23:05.410 --> 00:23:09.540
ja sähkönhintakysymyksiä, että
jos sitä vihreää vetyä tuotetaan, -

331
00:23:09.540 --> 00:23:13.870
niin onhan sille sitten ottajia.

332
00:23:13.870 --> 00:23:17.980
Palataan tähän paneelikeskustelussa,
mutta tässä vaiheessa kiitän -

333
00:23:17.980 --> 00:23:23.980
ja pyydän tänne paikan päälle
ohjelmapäällikkö Timo Harjun -

334
00:23:23.980 --> 00:23:29.540
Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluista.
Olet ollut kehittämässä -

335
00:23:29.540 --> 00:23:32.730
Keski-Suomen vetystrategiaa.

336
00:23:32.730 --> 00:23:38.220
Kerrotko, mitä se tarkoittaa, ja
millaisia ajatuksia teillä on siihen liittyen?

337
00:23:38.220 --> 00:23:43.370
Mikonkin kartalta taisi nähdä,
että Keski-Suomessa -

338
00:23:43.370 --> 00:23:45.240
on ollut aika tyhjän näköistä -

339
00:23:45.240 --> 00:23:49.490
vedyn tuotannon ja vihreiden
investointien osalta laajemminkin.

340
00:23:49.490 --> 00:23:57.060
Aloitin kaupungilla 2021... tipahtiko
mikrofoni... 1. tammikuuta 2021, -

341
00:23:57.060 --> 00:24:01.040
ja aika pian tuli eteen
keskustelu siitä, -

342
00:24:01.040 --> 00:24:03.480
miten meidän energiajärjestelmä muuttuu.

343
00:24:03.480 --> 00:24:06.060
Mitä Keski-Suomessa tehdään
vihreän siirtymän eteen?

344
00:24:06.060 --> 00:24:10.380
Miten tavoitellaan hiilineutraaliutta?
Keskustelu johtaa väistämättä siihen, -

345
00:24:10.380 --> 00:24:14.590
että me puhutaan myös siitä,
mikä on vetytalouden rooli -

346
00:24:14.590 --> 00:24:18.740
Keski-Suomessa, ja silloin totta kai
jutellaan kansallisella tasolla.

347
00:24:18.740 --> 00:24:22.350
Samanmielisiä keskustelijoita löytyi
esim. Keski-Suomen liitosta -

348
00:24:22.350 --> 00:24:25.060
ja meidän korkeakoulusta.

349
00:24:25.060 --> 00:24:29.330
Kun oli ihan samat huolenaiheet, niin
lähdettiin keräämään voimiamme.

350
00:24:29.330 --> 00:24:32.330
Erityisesti Keski-Suomen
liitto ja sieltä Pirita Huotari, -

351
00:24:32.330 --> 00:24:34.130
joka on nyt paikalla ja
heiluttaa siellä kättä, -

352
00:24:34.130 --> 00:24:37.670
oli meillä yksi tosi kantava,
tärkeä voima, -

353
00:24:37.670 --> 00:24:39.970
kiitos siitä, mutta
sitten myös korkeakoulut ja VTT -

354
00:24:39.970 --> 00:24:43.630
on kerätty saman asian ääreen.

355
00:24:43.630 --> 00:24:47.380
Mehän kaupunkina ei voida yksin
ratkaista tällaista asiaa, -

356
00:24:47.380 --> 00:24:49.670
vaan kyllä meidän pitää toimia
isompana porukkana.

357
00:24:49.670 --> 00:24:54.050
Kun tuossa lukee tuo
"kansallinen vetytiekartta", -

358
00:24:54.050 --> 00:24:58.910
onko se siis jokin Suomen
vetysuunnitelma? Mitä se sisältää?

359
00:24:58.910 --> 00:25:01.570
Onko siinä ideoita, että
lisätään vedyn tuotantoa -

360
00:25:01.570 --> 00:25:04.310
ja Suomesta tulee vedyn suurvalta?

361
00:25:04.310 --> 00:25:06.850
Tällaisiakin saattaa olla.
Mikko pystyisi vielä paremmin -

362
00:25:06.850 --> 00:25:09.780
sen kertomaan, mutta siinä on
lähdetty hahmottelemaan, -

363
00:25:09.780 --> 00:25:12.400
mitä se kansallisella tasolla
tarkoittaa meille.

364
00:25:12.400 --> 00:25:14.590
Menemättä yksityiskohtiin -

365
00:25:14.590 --> 00:25:18.400
siellä nähdään, että Suomella on hyvin
vahvoja mahdollisuuksia vihreän siirtymän -

366
00:25:18.400 --> 00:25:23.060
edelläkävijänä ja vetytalouden kehittäjänä.

367
00:25:23.060 --> 00:25:28.260
Se taitaa olla se dokumentti, missä on
visioitu, että Suomi voisi tuottaa -

368
00:25:28.260 --> 00:25:32.850
10 % siitä vedystä, mitä EU tarvitsee.
Se on määrällisesti melkoinen satsi, -

369
00:25:32.850 --> 00:25:36.650
että siinä on tekemistä.
Mikon kuvaamia laitoksia saa olla -

370
00:25:36.650 --> 00:25:38.910
meillä aika monta
ennen kuin siihen päästään.

371
00:25:38.910 --> 00:25:41.270
Mutta se on myös valtava mahdollisuus.

372
00:25:41.270 --> 00:25:45.220
Tähän mennessä on ollut -

373
00:25:45.220 --> 00:25:51.250
konkreettisinta tuo
Vireonin vetytankkausasema.

374
00:25:51.250 --> 00:25:56.310
Onko nyt tietoa, milloin se olisi tulossa?
- Silloin kun juteltiin, se oli -

375
00:25:56.310 --> 00:26:02.230
vielä HydRe mutta nyt
jo norjalaisomistuksessa, -

376
00:26:02.230 --> 00:26:07.230
mutta heidän suunnitelmansa mukaan 2025
Seppälänkankaalla päästään tankkaamaan -

377
00:26:07.230 --> 00:26:09.490
vetykalustoa. He etenevät
ihan määrätietoisesti -

378
00:26:09.490 --> 00:26:12.990
suunnitelmiensa mukaan. He hakevat
toki vielä EU-tasoista tukea, -

379
00:26:12.990 --> 00:26:17.080
eli EU on tukemassa liikenteenkin -

380
00:26:17.080 --> 00:26:19.820
siirtymistä myös kohti vetyä.

381
00:26:19.820 --> 00:26:22.260
Onko Suomessa jo -

382
00:26:22.260 --> 00:26:24.700
olemassa vetytankkausasemia?

383
00:26:24.700 --> 00:26:29.820
Jos minulla olisi tässä nyt vetyrekka,
niin pääsisinkö minä tankkaamaan?

384
00:26:29.820 --> 00:26:33.880
Et pääsisi valitettavasti kovin pitkälle
sillä yhdellä tankillisella.

385
00:26:33.880 --> 00:26:38.020
Sitten pitäisi lähteä hinauttamaan
varmaan Ruotsin maalle. Mutta Järvenpäähän -

386
00:26:38.020 --> 00:26:41.390
tulee ensimmäinen. Kyllä me
Jyväskylässä ollaan ihan eturintamassa -

387
00:26:41.390 --> 00:26:45.330
tällä aikataululla. Tietysti
katsellaan sitä Nelostien merkitystä -

388
00:26:45.330 --> 00:26:48.030
meille siinä asiassa.

389
00:26:48.030 --> 00:26:54.390
Millaisia projekteja täällä
Keski-Suomessa on menossa?

390
00:26:54.390 --> 00:27:01.340
Jos silloin 2021-22 katseltiin,
että meillä oli -

391
00:27:01.340 --> 00:27:06.310
aika vähän sellaisia näkyvissä
olevia tekemisiä, niin kyllä meillä -

392
00:27:06.310 --> 00:27:09.220
ammattikorkeakoulu ja VTT
ja yliopisto olivat jo hereillä.

393
00:27:09.220 --> 00:27:14.920
Esimerkiksi JTF-rahoituksella,
jolla EU kompensoi -

394
00:27:14.920 --> 00:27:20.950
turpeen energiakäytön poistumista, -

395
00:27:20.950 --> 00:27:25.530
on tuettu kahta hanketta.
VTT:llä on oma HyPer-hanke -

396
00:27:25.530 --> 00:27:28.970
ja lisäksi ammattikorkeakoululla
on ns. gH2ADDVA-hanke.

397
00:27:28.970 --> 00:27:32.060
Näissä kummassakin on yliopisto
mukana, että molemmissa kyllä tehdään -

398
00:27:32.060 --> 00:27:35.350
aika vahvaa tutkimusta,
että koetetaan ymmärtää, -

399
00:27:35.350 --> 00:27:37.270
mitä vetytalous täällä
Keski-Suomessa tarkoittaa, -

400
00:27:37.270 --> 00:27:39.630
millaisia mahdollisuuksia siinä on,
ja myös mitä se siellä -

401
00:27:39.630 --> 00:27:42.930
teknologiankin tasolla tarkoittaa.

402
00:27:42.930 --> 00:27:48.330
Tuossa lukee myös "Toyota-kumppanuus",
niin mitäs se sisältää?

403
00:27:48.330 --> 00:27:52.370
Toyotan kanssahan me uutisoitiin -

404
00:27:52.370 --> 00:27:55.060
jo viime vuoden ralleilla
yhteistyösopimuksesta, jossa ovat mukana -

405
00:27:55.060 --> 00:27:59.080
Jyväskylän kaupunki, Toyota GAZOO Racing
ja sitten vielä ehkä erityisen tärkeänä -

406
00:27:59.080 --> 00:28:03.350
Toyota Mobility Foundation,
eli Toyota-säätiöstä puhutaan.

407
00:28:03.350 --> 00:28:09.690
Heillä on hyvin vahva tavoite edistää
ihan hiilineutraalia yhteiskuntaa.

408
00:28:09.690 --> 00:28:13.940
Kun heillä on näinkin ylevä missio,
niin sielläkin jälleen kerran -

409
00:28:13.940 --> 00:28:18.530
se vety tulee vastaan yhtenä työkaluna.

410
00:28:18.530 --> 00:28:22.610
Ihan viime viikkoina on uutisoitu
Central Finland Mobility Foundation -säätiön -

411
00:28:22.610 --> 00:28:26.390
perustamisesta, eli heidän kanssaan
tehdään tosi vahvasti yhteistyötä, -

412
00:28:26.390 --> 00:28:30.450
ja he kyllä puskevat meitä
positiivisessa mielessä eteenpäin.

413
00:28:30.450 --> 00:28:33.080
Mitäs tuo "Nelostien käytävä"
ja raskas logistiikka tarkoittaa?

414
00:28:33.080 --> 00:28:36.970
Jos Toyota-yhteistyö
on puskenut meitä eteenpäin, -

415
00:28:36.970 --> 00:28:42.250
niin siinä aiemmassa strategiatyössä
me varmaan lähdettiin liikkeelle -

416
00:28:42.250 --> 00:28:44.600
nimenomaan Vireonin tankkausasemasta.

417
00:28:44.600 --> 00:28:46.880
Mutta kun meitä katsoo kartalla, -

418
00:28:46.880 --> 00:28:49.820
niin hyvin äkkiä käy selväksi, -

419
00:28:49.820 --> 00:28:52.630
että me ollaan liikenteen solmukohta.

420
00:28:52.630 --> 00:28:58.120
Tämä on erittäin hyvä paikka
kehittää liikenteen vähähiilistämistä.

421
00:28:58.120 --> 00:29:03.290
Kun mekin toimitaan paljon yritysten kanssa,
niin he joutuvat joka päivä enemmän miettimään -

422
00:29:03.290 --> 00:29:07.040
omaa ympäristövaikutustaan ja niitä
käyttövoimia ja tällaisia asioita.

423
00:29:07.040 --> 00:29:10.950
Me on todettu, että vety
on erityisen toimiva -

424
00:29:10.950 --> 00:29:12.990
raskaassa liikenteessä
ja sitä on lähdetty katsomaan.

425
00:29:12.990 --> 00:29:17.120
Me kyllä uskotaan jopa siihen
henkilöautoliikenteeseen, mutta kyllä se -

426
00:29:17.120 --> 00:29:20.370
helpointa on perustella
raskaaseen liikenteeseen.

427
00:29:20.370 --> 00:29:26.910
Onko se ajatuksena, että kun Nelostie
on pääväylä pohjoisesta etelään, -

428
00:29:26.910 --> 00:29:32.030
niin me ollaan juuri sopivasti
puolivälissä tankkausta ajatellen?

429
00:29:32.030 --> 00:29:38.280
Kyllä. Nelostie on EU:n teiden runkoverkon
ihan ydinväylää, mikä tarkoittaa sitä, -

430
00:29:38.280 --> 00:29:44.730
että myös EU tukee vetytankkausasemia,
joita pitää olla ainakin 200 km:n välein.

431
00:29:44.730 --> 00:29:49.520
Saa niitä toki tiheämminkin olla,
mutta EU tukee ihan sillä tasolla.

432
00:29:49.520 --> 00:29:54.410
Oletteko nyt siinä verkostossa pohtineet,
millaista liiketoimintaa vety -

433
00:29:54.410 --> 00:29:57.850
voisi tuoda Keski-Suomeen?

434
00:29:57.850 --> 00:30:01.730
Itse ehkä näen, että sillä on
vielä enemmän epäsuorat vaikutukset, -

435
00:30:01.730 --> 00:30:05.130
että mä viittasin jo siihen
liikenteen vähähiilistämiseen.

436
00:30:05.130 --> 00:30:08.140
Nämä tulevat olemaan sellaisia
asioita, että kun me nyt tuolla -

437
00:30:08.140 --> 00:30:12.550
yrityskentällä käydään paljon
vastuullisuuskeskustelua, niin se on ehkä -

438
00:30:12.550 --> 00:30:15.920
ollut sellaista, että pitää näyttää hyvältä
ja pitää olla asiat ojennuksessa.

439
00:30:15.920 --> 00:30:20.100
Mutta tällä hetkellä se alkaa olla niin,
että jos yrityksessä ei ole -

440
00:30:20.100 --> 00:30:24.360
vastuullisuusajattelu kunnossa ja siitä asiat
osoitettavissa, niin se ei saa rahoitusta.

441
00:30:24.360 --> 00:30:28.480
Uskallan väittää, että näitä
ympäristövaikutuksia tulee myös -

442
00:30:28.480 --> 00:30:33.250
sitä hiilijalanjälkeä tarkemmin ja
sen oman ympäristöjalanjäljen -

443
00:30:33.250 --> 00:30:38.480
minimoiminen on liiketoimintaetu
ja myös pakko. Sinne se regulaatio -

444
00:30:38.480 --> 00:30:41.160
meitä puskee ihan tuolta EU-tasolta.

445
00:30:41.160 --> 00:30:45.130
Tältä osin se on ensinnäkin mahdollistaja,
mutta totta kai sitten kun ollaan ensimmäisiä, -

446
00:30:45.130 --> 00:30:47.850
niin siitä syntyy ihan
mielenkiintoisia mahdollisuuksia -

447
00:30:47.850 --> 00:30:51.700
myös vedyn jatkojalosteisiin.

448
00:30:51.700 --> 00:30:55.800
Tuolla Karoliinankin tiimissä
tutkitaan hienoja mahdollisuuksia, -

449
00:30:55.800 --> 00:30:58.680
että mitä kaikkia jatkojalosteita
sieltä voidaan saada.

450
00:30:58.680 --> 00:31:02.760
Saksa on ilmoittanut, että he ostavat
kaiken vedyn, mitä he Euroopasta saavat.

451
00:31:02.760 --> 00:31:07.990
On sanottu, että ei meidän kannata
olla Euroopan Saudi-Arabia ja myydä -

452
00:31:07.990 --> 00:31:11.250
sitä raaka-ainetta, mutta meillä
on kyllä varmaan varaa molemmille, -

453
00:31:11.250 --> 00:31:14.880
kun me saadaan esimerkiksi
se vedynsiirtoinfra kuntoon.

454
00:31:14.880 --> 00:31:20.860
Myös Neste on ihan julkisestikin
ilmoittanut olevansa kiinnostunut, -

455
00:31:20.860 --> 00:31:25.480
ja heillä olisi öljynjalostajana
varmaan intressejä -

456
00:31:25.480 --> 00:31:29.600
olla osana myös vetytaloutta.

457
00:31:29.600 --> 00:31:33.510
Kyllä. Neste on kantava voima Suomen
vetyklusterissa, mikä on yrityspohjainen.

458
00:31:33.510 --> 00:31:38.190
He hyvin vahvasti ajavat siellä omia
intressejään ja tekevät aika paljon rahaa -

459
00:31:38.190 --> 00:31:44.480
nimenomaan kestävillä polttoaineilla.
Kyse on sitten siitä, painotetaanko me -

460
00:31:44.480 --> 00:31:48.710
esim. lentoliikenteessä lipun hintaa vai
planetaarista kestävyyttä. Minun mielestä -

461
00:31:48.710 --> 00:31:52.990
sitä keskustelua ei tarvita kauhean kauan.
Jos Neste pystyy tekemään siitä liiketoimintaa, -

462
00:31:52.990 --> 00:31:55.290
niin hyvä. Mielellään ollaan mukana.

463
00:31:55.290 --> 00:31:59.410
Kiitoksia, jatketaan tästä
paneelikeskusteluvaiheeseen.

464
00:31:59.410 --> 00:32:02.850
Täytyy heti jatkaa tästä, -

465
00:32:02.850 --> 00:32:08.750
mistä nyt viimeksi juteltiin, -

466
00:32:08.750 --> 00:32:11.290
eli miten se vedyn hinta -

467
00:32:11.290 --> 00:32:13.190
tulee muodostumaan?

468
00:32:13.190 --> 00:32:15.550
Mitä vihreä vety saa maksaa?

469
00:32:15.550 --> 00:32:17.510
Onko teillä ajatusta siitä?

470
00:32:17.510 --> 00:32:21.960
Saako se olla kalliimpaa kuin
harmaa vety ja kuinka paljon?

471
00:32:21.960 --> 00:32:25.270
Mehän todettiin jo se
sähkösidonnaisuus.

472
00:32:25.270 --> 00:32:29.290
Meillä on erilaisia arvioita siitä,
että kun sähkön hinta on tämä, -

473
00:32:29.290 --> 00:32:32.030
niin mihin me silloin
voidaan käyttää vetyä.

474
00:32:32.030 --> 00:32:36.660
Jos sähkö on halpaa, niin meillä on
tosi laaja käyttöalue, mihin meidän -

475
00:32:36.660 --> 00:32:41.710
kannattaa vetyä käyttää. En osaa
euromääräiseen hintaan ottaa kantaa, -

476
00:32:41.710 --> 00:32:45.770
mutta usein tarkastellaan
hieman yksisilmäisesti -

477
00:32:45.770 --> 00:32:48.880
vain sitä euromäärää, 
mitä vety saa maksaa.

478
00:32:48.880 --> 00:32:52.060
Mutta meillä on ehkä muitakin
arvoja, esimerkiksi se -

479
00:32:52.060 --> 00:32:55.400
tuotannon tai toiminnan
ympäristöjalanjälki. Jos vety pystyy -

480
00:32:55.400 --> 00:32:59.200
laskemaan sitä, niin silläkin on
oma arvonsa, joka saattaa olla -

481
00:32:59.200 --> 00:33:02.250
hyvin vaikea muuttaa euroiksi.

482
00:33:02.250 --> 00:33:08.290
Olen samaa mieltä. Tosiaan riippuu ehkä
myös käyttökohteista, mitä se saa maksaa.

483
00:33:08.290 --> 00:33:14.130
Jos kilpaillaan fossiilisen vedyn kanssa, niin
ei se oikeastaan hirveästi saisi sille hävitä.

484
00:33:14.130 --> 00:33:20.390
Mutta taas toisaalta siellä on niitä
muita tekijöitä kuten CO2-päästöjen hinta, -

485
00:33:20.390 --> 00:33:27.150
joka nousee Euroopassa koko ajan.
Sitä paitsi kun vetyä on tehty maakaasusta, -

486
00:33:27.150 --> 00:33:32.710
jota on aiemmin tullut paljon Venäjältä -

487
00:33:32.710 --> 00:33:34.590
eikä sitä nyt enää tule sieltä, -

488
00:33:34.590 --> 00:33:37.800
niin se on kallistunut.
Nämä ovat sellaisia tekijöitä, -

489
00:33:37.800 --> 00:33:40.430
jotka auttavat tätä vihreää vetyä -

490
00:33:40.430 --> 00:33:43.730
olemaan myös enemmän kilpailukykyinen.

491
00:33:43.730 --> 00:33:46.190
Karoliinalla on vielä kommentti.

492
00:33:46.190 --> 00:33:49.670
En minäkään sitä
euromäärää voi sanoa, -

493
00:33:49.670 --> 00:33:51.470
mutta minun tulokulmani on, -

494
00:33:51.470 --> 00:33:53.540
että meidän pitää tehdä vielä
perustutkimusta, koska siellä on -

495
00:33:53.540 --> 00:33:57.560
se oksidaatioprosessi. Jos me
vaihdamme sen toisenlaiseksi kemiaksi, -

496
00:33:57.560 --> 00:34:01.210
niin se säästää sähköä.

497
00:34:01.210 --> 00:34:06.540
Laboratoriotutkimuksista tiedetään jo,
että jos sinne otetaan biomassapohjaista -

498
00:34:06.540 --> 00:34:12.090
raaka-ainetta, aldehydeja, niin se vie 
vain yhden neljästoistaosan siitä sähköstä, -

499
00:34:12.090 --> 00:34:18.360
mitä tämä perusvesielektrolyysi vie. Silloin
sähkön hinnan vaikutus tippuu, mutta se ei ole -

500
00:34:18.360 --> 00:34:22.500
vielä noita Mikon näyttämiä laitteistoja.
Se on vasta siellä laboratoriotyövaiheessa.

501
00:34:22.500 --> 00:34:26.200
Menee siis vielä jokunen vuosi
ennen kuin saadaan niitä uusia menetelmiä.

502
00:34:26.200 --> 00:34:30.060
Tietenkin yksi kysymys, joka kylläkin
menee kristallipallon katsomiseen, -

503
00:34:30.060 --> 00:34:33.000
on se, miten sääntely muuttaa tilannetta.

504
00:34:33.000 --> 00:34:38.870
Tiedetäänhän, että bensassa on oltava
tietty määrä bioetanolia.

505
00:34:38.870 --> 00:34:43.610
Kun nyt 95 % lannoiteteollisuuden -

506
00:34:43.610 --> 00:34:49.330
käyttämästä vedystä on fossiilista, niin
voisiko tulla vaikkapa sellainen vaatimus, -

507
00:34:49.330 --> 00:34:52.930
että pitääkin olla vähintään
15 % vihreää vetyä.

508
00:34:52.930 --> 00:34:55.050
Onko mahdollista, -

509
00:34:55.050 --> 00:34:57.650
että tulee jotain tällaista
sääntelyä EU-tasolla?

510
00:34:57.650 --> 00:34:59.450
Suoraa ja epäsuoraa -

511
00:34:59.450 --> 00:35:03.710
ihan varmasti tulee. Ei meidän tarvitse
regulaation kehittymisen suuntaa -

512
00:35:03.710 --> 00:35:08.850
kauheasti arvailla, ellei meille tule ihan
massiivisia poliittisia muutoksia EU-tasolla.

513
00:35:08.850 --> 00:35:14.470
Hiilidioksidin tuottaminen tulee -

514
00:35:14.470 --> 00:35:17.800
pitkällä aikavälillä
maksamaan koko ajan enemmän.

515
00:35:17.800 --> 00:35:20.770
Täällä on ennakkokysymys, -

516
00:35:20.770 --> 00:35:26.210
joka liittyy juuri tähän hintaan ja
jonka luen kokonaan. Kiitän jo etukäteen -

517
00:35:26.210 --> 00:35:32.670
asiantuntijoita. REPowerEU:n tavoitteet
tuotetulle vedylle, 333 terawattituntia, -

518
00:35:32.670 --> 00:35:37.410
tarkoittavat merkittävää lisäystä
sähkönkulutukseen. Elektrolyysi-investointien -

519
00:35:37.410 --> 00:35:41.890
voinee olettaa keskittyvän maihin,
joissa sähkö on tällä hetkellä -

520
00:35:41.890 --> 00:35:43.750
keskimäärin halpaa, kuten Suomeen.

521
00:35:43.750 --> 00:35:47.370
Miten varmistetaan, että
tavallisen suomalaisen sähkölaskut -

522
00:35:47.370 --> 00:35:50.490
eivät nouse dramaattisesti
vedyntuotannon myötä?

523
00:35:50.490 --> 00:35:54.020
Tämä oli haastava kysymys.

524
00:35:54.020 --> 00:36:01.000
Se tosiaan lisää
sähkönkulutusta merkittävästi.

525
00:36:01.000 --> 00:36:05.240
Mutta nyt on myös vähän se tilanne,
että meillä olisi potentiaalia saada -

526
00:36:05.240 --> 00:36:09.840
enemmänkin uusiutuvaa
energiaa tuotantoon, -

527
00:36:09.840 --> 00:36:12.950
mutta sitä rajoittaa juuri se,
että onko sille käyttöä.

528
00:36:12.950 --> 00:36:17.530
Ja toinen kysymys on sitten nämä
sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetit.

529
00:36:17.530 --> 00:36:19.550
Mutta niin niin...

530
00:36:19.550 --> 00:36:24.080
Sitten meillä on yhteinen
pohjoismainen sähköpörssi, -

531
00:36:24.080 --> 00:36:28.040
eli me ollaan Ruotsiin ja Norjaan ja
muihin maihin yhteyksissä sitä kautta.

532
00:36:28.040 --> 00:36:32.740
Sitä tuotantoa pitäisi olla enemmän, -

533
00:36:32.740 --> 00:36:36.680
että ei siinä oikein muu auta.

534
00:36:36.680 --> 00:36:39.870
Periaatteessahan voisi ajatella, että
tuotettaisiin semmoisilla laitoksilla, -

535
00:36:39.870 --> 00:36:43.980
jotka ovat irrallaan sähköverkosta,
kun nyt on ongelmana sähköverkon kestävyys.

536
00:36:43.980 --> 00:36:47.970
Esimerkiksi Länsi-Suomeen ei enää voida
tehdä tuulivoimaloita, koska pitäisi -

537
00:36:47.970 --> 00:36:50.730
vahvistaa sähköverkkoa.

538
00:36:50.730 --> 00:36:55.050
Mutta jos tehtäisiinkin ihan
sähköverkosta irrallisia ja tuotettaisiin -

539
00:36:55.050 --> 00:37:00.310
pelkästään vetyä, mutta siinä taitaa olla se
haaste, joka on seuraavassa kysymyksessäkin, -

540
00:37:00.310 --> 00:37:03.310
eli pystytäänkö vihreän vedyn
tuotantolaitosten tehoa säätämään.

541
00:37:03.310 --> 00:37:06.730
Eli jos sähkönhinta on halpaa,
niin tehot ylös, -

542
00:37:06.730 --> 00:37:10.590
ja sitten kun on kallista, niin alas.

543
00:37:10.590 --> 00:37:12.870
Mikko, miten nämä laitokset...?

544
00:37:12.870 --> 00:37:16.390
Se siinä ehkä nähdäänkin etuna, -

545
00:37:16.390 --> 00:37:19.420
että varsinkin PEM-elektrolyysissä
ja kyllä alkalielektrolyysissäkin -

546
00:37:19.420 --> 00:37:21.750
on sitä joustokykyä.

547
00:37:21.750 --> 00:37:26.670
Se on sitten vaan toinen asia, että kun
investointikustannus on kuitenkin suht iso, -

548
00:37:26.670 --> 00:37:31.360
niin sille haluttaisiin
mahdollisimman paljon käyttöaikaa.

549
00:37:31.360 --> 00:37:37.790
Se on sitten aina tapauskohtainen asia ja
laskelma, miten sitä ajetaan taloudellisesti.

550
00:37:37.790 --> 00:37:42.230
(Juontaja:) Taitaa olla haastava yhtälö,
että tehdas olisi esimerkiksi talvella -

551
00:37:42.230 --> 00:37:44.550
pari kuukautta kiinni
ja työntekijät lomautettuna -

552
00:37:44.550 --> 00:37:50.410
tai työntekijät olisivat vain öisin
töissä tekemässä vetyä halvalla sähköllä.

553
00:37:50.410 --> 00:37:55.140
Ja monesti se vedyn käyttäjä ei hyväksy
sitä, että vetyä ei tulekaan sitten -

554
00:37:55.140 --> 00:37:59.450
pariin kuukauteen, tai sitten
tarvittaisiin isot varastot.

555
00:37:59.450 --> 00:38:03.660
Se on semmoinen optimointiprobleema.

556
00:38:03.660 --> 00:38:07.870
On kumminkin hyvä ottaa huomioon,
että vety on yksi lupaavimmista keinoista -

557
00:38:07.870 --> 00:38:12.530
varastoida sähköä, kun meillä on
akkuteknologiaa. Silloin me puhutaan -

558
00:38:12.530 --> 00:38:15.830
käsittääkseni yleensä 
vuorokauden sisäisestä vaihtelusta.

559
00:38:15.830 --> 00:38:19.700
Meille on tullut
valtava määrä tuulivoimaa -

560
00:38:19.700 --> 00:38:25.120
ja sitä tulee yhä lisää.
Nyt kun me on kärsitty hetkittäin -

561
00:38:25.120 --> 00:38:29.130
korkeasta sähkönhinnasta, mehän
tarvitaan mekanismeja sen tasaamiseen.

562
00:38:29.130 --> 00:38:33.220
Kyllä vety on yksi lupaavimmista keinoista,
sillä sitä voidaan tuottaa silloin, -

563
00:38:33.220 --> 00:38:37.030
kun sähkönhinta on alhainen,
ja sitten hyödyntää sitä myös energiaksi, -

564
00:38:37.030 --> 00:38:39.790
kun se hintapiikki uhkaa.

565
00:38:39.790 --> 00:38:44.920
Tämä hintakysymys ei ole
sillä tavalla suorasukainen, -

566
00:38:44.920 --> 00:38:47.160
koska tärkeää on myös
sähkön toimitusvarmuus -

567
00:38:47.160 --> 00:38:48.960
ja huoltovarmuus.

568
00:38:48.960 --> 00:38:51.470
Ja mikä arvo on sillä, että me
on itse tuotettu se vety täällä -

569
00:38:51.470 --> 00:38:53.730
eikä ole kuljetettu
fossiilisia polttoaineita -

570
00:38:53.730 --> 00:38:56.750
kaukomaista laivalla
tuhansia kilometrejä?

571
00:38:56.750 --> 00:38:58.990
Sekään ei välttämättä näy pumpulla -

572
00:38:58.990 --> 00:39:01.390
tai sähkölaskun hinnassa,
mutta sillä on aika merkittävä -

573
00:39:01.390 --> 00:39:04.960
kansantaloudellinen arvo myös.

574
00:39:04.960 --> 00:39:10.700
Täällä on sitten kysymys varastoinnista.
Miten vety varastoidaan?

575
00:39:10.700 --> 00:39:12.980
Missä muodossa vetyä siirretään?

576
00:39:12.980 --> 00:39:15.180
Onko vetymolekyylin pieni koko ongelma?

577
00:39:15.180 --> 00:39:21.450
Ainakin Karoliinalla on tästä näkemys.
- Vetyähän voidaan varastoida kaasumaisesti, -

578
00:39:21.450 --> 00:39:25.890
mutta sen energiatiheys
per tilavuus on matala.

579
00:39:25.890 --> 00:39:28.560
Tämän takia sitä yleensä
varastoidaan korkeissa paineissa, -

580
00:39:28.560 --> 00:39:30.740
mikä taas sitten luo omia haasteita.

581
00:39:30.740 --> 00:39:35.440
Sitä voi myös varastoida nestemäisenä,
mutta olen jostakin lukenut, -

582
00:39:35.440 --> 00:39:39.710
että jos sitä nesteytetään,
niin se vaatii energiaa -

583
00:39:39.710 --> 00:39:44.030
noin 40 % sen vedyn itse sisältämästä
energiasta, eli siinäkin on haasteita.

584
00:39:44.030 --> 00:39:48.860
Sitä voidaan varastoida myös
kemiallisesti niin että se reagoi -

585
00:39:48.860 --> 00:39:51.600
jonkin toisen aineen kanssa muodostaen
esim. tämmöisiä metallihydridejä, -

586
00:39:51.600 --> 00:39:57.930
jolloin puhutaan absorptiosta.
Tai sitten se molekyyli -

587
00:39:57.930 --> 00:40:00.070
varastoidaan huokoiseen materiaaliin.

588
00:40:00.070 --> 00:40:03.430
Tästä on kyse meidän
uudessa hankkeessakin, -

589
00:40:03.430 --> 00:40:06.610
ja sillä lailla se on
sitten helpommin -

590
00:40:06.610 --> 00:40:08.460
vapautettavissa sieltä.

591
00:40:08.460 --> 00:40:15.260
Sitähän voidaan toki
putkea pitkin siirtää, -

592
00:40:15.260 --> 00:40:19.290
mutta se molekyyli on niin pieni,
että se helposti karkaa sieltä putkesta, -

593
00:40:19.290 --> 00:40:22.270
mikä aiheuttaa metallin haurastumista.

594
00:40:22.270 --> 00:40:28.410
Mutta sitä voidaan sekoittaa esimerkiksi
maakaasuun. Sitä voi olla silloin -

595
00:40:28.410 --> 00:40:32.190
maksimissaan noin 15 %.

596
00:40:32.190 --> 00:40:37.450
Tietenkin rekallakin voi siirtää, mutta
edellä mainituista haasteista johtuen -

597
00:40:37.450 --> 00:40:42.000
se ei ole kauhean tehokasta, koska aika
pieni osa siitä rekan painosta olisi vetyä -

598
00:40:42.000 --> 00:40:47.040
tämän hetken ratkaisuilla.

599
00:40:47.040 --> 00:40:53.520
Mikko, puhuit tuossa etukäteen
jostain putkiprojekteista, -

600
00:40:53.520 --> 00:40:57.000
eli putki-investointeja on
tulossa, vai miten se oli?

601
00:40:57.000 --> 00:41:03.650
Euroopan tasolla on tämmöinen
European Hydrogen Backbone -hanke -

602
00:41:03.650 --> 00:41:08.810
ja siihen liittyen on useita tämmöisiä
suunnitelmia. Minulla ei nyt ole -

603
00:41:08.810 --> 00:41:14.050
kuvaa siitä, mutta myös Suomeen
on suunniteltu näitä vetylinjoja.

604
00:41:14.050 --> 00:41:19.050
Ne kulkevat lähinnä tuolta
Pohjois-Pohjanmaalta rannikkoa pitkin -

605
00:41:19.050 --> 00:41:21.370
Viroon ja sitä kautta Eurooppaan, -

606
00:41:21.370 --> 00:41:25.190
ja Ruotsin puolellekin oli yksi.

607
00:41:25.190 --> 00:41:30.770
Ehkä lähimpänä toteutusta voisi
olla Itä-Suomessa putki -

608
00:41:30.770 --> 00:41:32.990
Kemiran tehtaalta -

609
00:41:32.990 --> 00:41:36.710
Ovakon tehtaalle. Sinne oli ainakin
semmoinen lyhyempi putki suunnitteilla, -

610
00:41:36.710 --> 00:41:39.150
että kyllä se on ihan mahdollista.

611
00:41:39.150 --> 00:41:42.720
Varsinkin jos tuommoiseen
isoon putkeen mennään, niin kyllä se -

612
00:41:42.720 --> 00:41:47.070
sitten sillä skaalalla
on kuitenkin hyvä ratkaisu.

613
00:41:47.070 --> 00:41:53.570
Mutta se on kallis alkuunsa, joten
siinä pitää sitten olla isot tekijät takana.

614
00:41:53.570 --> 00:41:57.460
Näin maallikolle vedystä
tulee mieleen -

615
00:41:57.460 --> 00:42:00.500
väistämättä tämmöiset
turvallisuusnäkökulmat, -

616
00:42:00.500 --> 00:42:05.750
ilmalaivan räjähdys jne.
Miten se turvallisuus -

617
00:42:05.750 --> 00:42:10.450
nykypäivänä hallitaan?

618
00:42:10.450 --> 00:42:14.310
Vetyä on käytetty
niin paljon teollisuudessa, -

619
00:42:14.310 --> 00:42:19.810
että on todella hyvä tieto,
miten sitä turvallisuuspuolta hoidetaan.

620
00:42:19.810 --> 00:42:23.050
Toki sitä nyt kehitetään
näiden uusien sovelluksien myötä -

621
00:42:23.050 --> 00:42:28.880
ja myös ohjeistuksia parannetaan.

622
00:42:28.880 --> 00:42:34.700
Se on herkästi syttyvä aine, eikä
sitä välttämättä ainakaan päivänvalossa -

623
00:42:34.700 --> 00:42:40.740
edes huomaa, vaikka se syttyisi. Se on
sillä lailla hankala ja potentiaalisesti -

624
00:42:40.740 --> 00:42:45.900
vaarallinen. Se on hyvin kevyttä,
eli se kyllä helposti karkaa ilmoihin, -

625
00:42:45.900 --> 00:42:49.340
jos se jostain vuotaa.

626
00:42:49.340 --> 00:42:54.930
Kyllähän se on erityistä -

627
00:42:54.930 --> 00:42:57.460
tarkkuutta vaativa aine.

628
00:42:57.460 --> 00:43:04.080
Tukes julkaisi ihan viime viikkoina
vedyn käsittelyohjeet. Vireonin porukka -

629
00:43:04.080 --> 00:43:07.200
kun kehittelee niitä vetytankkausasemia,
niin vielä opetellaan hieman, -

630
00:43:07.200 --> 00:43:11.720
mutta ei olla huolissaan.
Vetyä on käytetty teollisuudessa -

631
00:43:11.720 --> 00:43:15.000
iät ja ajat. Kyse on lähinnä siitä,
että nyt se tuodaan -

632
00:43:15.000 --> 00:43:17.940
uudenlaisiin käyttökohteisiin.

633
00:43:17.940 --> 00:43:20.800
Täällä on tullut
yleisökysymys veteen liittyen.

634
00:43:20.800 --> 00:43:24.680
Kuinka tuotantoprosessi
eroaa makealla vedellä -

635
00:43:24.680 --> 00:43:31.530
verrattuna murtovedellä/merivedellä?

636
00:43:31.530 --> 00:43:35.550
Tietenkin siellä on mukana
suolaa ja epäpuhtauksia, -

637
00:43:35.550 --> 00:43:37.570
vaikka sitten jos puhuttaisiin likaisesta
vedestä... (Kesken jäänyt vastaus.)

638
00:43:37.570 --> 00:43:40.670
Tässä oli myös kysymys,
kuinka paljon sitä vettä kuluu.

639
00:43:40.670 --> 00:43:43.150
Meneekö Mikon
näyttämässä laitoksessa -

640
00:43:43.150 --> 00:43:47.560
litran pullo vai
tarvitaanko kuutiokaupalla?

641
00:43:47.560 --> 00:43:52.680
Nyt lyö yhtäkkiä tyhjää,
mutta muistatko sinä...?

642
00:43:52.680 --> 00:43:55.500
En muista kyllä ulkoa, paljonko
tuon kokoisessa laitoksessa menee.

643
00:43:55.500 --> 00:43:59.500
Me mietittiin Vireonin kanssa,
että jos heillä olisi -

644
00:43:59.500 --> 00:44:03.980
noin 2 megawatin elektrolyysi, joka on toki
tosi pieni mittakaava mutta jolla jo -

645
00:44:03.980 --> 00:44:08.490
kummasti ajoneuvot ajaa, niin me
puhutaan puutarhaletkukapasiteetista -

646
00:44:08.490 --> 00:44:10.990
heidän veden syötössään.

647
00:44:10.990 --> 00:44:15.800
Mutta toki sitten kun ne
mittakaavat kasvaa, niin...

648
00:44:15.800 --> 00:44:19.820
Jos on ihan pakko heittää jotain, niin
sanoisin, että noin 10 litraa per kilo vetyä.

649
00:44:19.820 --> 00:44:25.580
Eli kuitenkin semmoinen aika maltillinen.
- Ei ole mikään vesisyöppö?

650
00:44:25.580 --> 00:44:29.870
Ei. Ja sitten tuohon veden puhtauteen,
niin siinäkin on vähän teknologioilla eroja.

651
00:44:29.870 --> 00:44:34.530
Esimerkiksi tuo PEM, jota tuossa
näytin, on hyvin tarkka, -

652
00:44:34.530 --> 00:44:38.180
eli veden pitää olla ultrapuhdasta,
ja se myös vaikuttaa -

653
00:44:38.180 --> 00:44:43.640
laitteiston elinikään. Jos sinne pääsee
epäpuhtauksia, niin se pikkuhiljaa kertyy -

654
00:44:43.640 --> 00:44:47.390
ja alkaa hyötysuhteet tippumaan,
että se on myös -

655
00:44:47.390 --> 00:44:50.530
semmoinen aihe.

656
00:44:50.530 --> 00:44:55.460
Mutta on teknologioita, jotka eivät ole
niin tarkkoja siitä. Kehitteillä on -

657
00:44:55.460 --> 00:45:00.560
myös ihan merivettä hyödyntäviä
elektrolyysejä, mutta ehkä näissä -

658
00:45:00.560 --> 00:45:04.520
kaupallisissa menetelmissä
ei suoraan voi -

659
00:45:04.520 --> 00:45:07.900
edes hanavettä laittaa, vaan
kyllä sitä pitää vähän puhdistaa.

660
00:45:07.900 --> 00:45:12.540
Tuossa tulikin esiin tuo hyötysuhde,
joka on kiinnostava kysymys.

661
00:45:12.540 --> 00:45:20.340
Jos on tuulivoimala ja sen tuottamasta -

662
00:45:20.340 --> 00:45:27.920
sähköstä valmistetaan vetyä ja sitten toisaalta
poltetaan se vety vaikka siinä rekka-autossa, -

663
00:45:27.920 --> 00:45:34.020
niin mikä se hyötysuhde on? Tiedetään,
että sähköautossahan se on erittäin hyvä, -

664
00:45:34.020 --> 00:45:39.770
jotain 70–80 %, koska
sähkömoottorin hyötysuhde on 90 % -

665
00:45:39.770 --> 00:45:43.530
ja näillä akuilla ja muulla
on aika hyvät hyötysuhteet.

666
00:45:43.530 --> 00:45:48.710
Toisaalta bensa-autolla hyötysuhde
on jotain 20–25 %, -

667
00:45:48.710 --> 00:45:55.330
niin paljonkos siitä sähköstä
vetyautossa sitten päätyy käyttöön?

668
00:45:55.330 --> 00:45:59.210
Vähän huonosti pysyvät numerot
päässä, että ne monesti tulee -

669
00:45:59.210 --> 00:46:02.470
tarkistettua sitten tilanteen aikana,
mutta on totta, -

670
00:46:02.470 --> 00:46:07.330
että sähköautoon verrattuna se hyötysuhde
on siinä vetymaailmassa vähän huono, -

671
00:46:07.330 --> 00:46:11.050
että siinähän aina karkaa sitä.
Jos lähdetään siitä -

672
00:46:11.050 --> 00:46:17.400
tuulivoimasähköstä, joka menee sen
elektrolyysin läpi, niin siitä energiasta -

673
00:46:17.400 --> 00:46:20.860
noin 65 % on siinä vedyssä.

674
00:46:20.860 --> 00:46:24.380
Lopun lämmöstä
osan voi ehkä hyödyntää, -

675
00:46:24.380 --> 00:46:26.900
jos sen haluaa laskea siihen mukaan.

676
00:46:26.900 --> 00:46:31.500
Sitten kun se menee
vielä auton polttokennon läpi, -

677
00:46:31.500 --> 00:46:35.040
niin taidetaan puhua melko
samanlaisesta hyötysuhteesta.

678
00:46:35.040 --> 00:46:41.960
Siitä kun sitten laskee, niin se jää
kyllä auttamatta jälkeen sähköautosta.

679
00:46:41.960 --> 00:46:48.120
Jokainen prosessivaihe ikään kuin
pudottaa sitä hyötysuhdetta.

680
00:46:48.120 --> 00:46:53.870
Usein huomaa, että kun keskustelee
varsinkin insinöörien kanssa, -

681
00:46:53.870 --> 00:46:58.370
niin puhutaan aina siitä muuntosuhteesta
ja paljonko menetettiin sähköä.

682
00:46:58.370 --> 00:47:01.320
Mutta jos me katsottaisiin näitä
järjestelmätasolla, niin meillähän on -

683
00:47:01.320 --> 00:47:06.630
tuulivoimaloita, jotka seisovat,
kun tuulee paljon eikä olekaan kysyntää.

684
00:47:06.630 --> 00:47:10.070
Ne tuulivoimalat laitetaan
silloin kiinni.

685
00:47:10.070 --> 00:47:13.770
Mitäs jos se vety olisi
tuotettu silloin siitä sähköstä -

686
00:47:13.770 --> 00:47:19.660
ja kohtuullisen edullisesta vedestä.
Niin mikä se meidän tarkastelupiste on?

687
00:47:19.660 --> 00:47:23.820
Tästä asiasta koetan aina
nostaa sitä sormea pystyyn.

688
00:47:23.820 --> 00:47:29.180
Nyt täällä jo yleisö napsuttelee eli
selvästikin on yleisökysymykseen paikka, -

689
00:47:29.180 --> 00:47:33.470
ole hyvä, vihdoin pääset ääneen.

690
00:47:33.470 --> 00:47:36.480
Minulla on muutama kysymys.

691
00:47:36.480 --> 00:47:42.830
Tässä on ollut puhetta, -

692
00:47:42.830 --> 00:47:48.580
että esimerkiksi ammoniakkia voidaan
käyttää vedyn varastoinnissa, -

693
00:47:48.580 --> 00:47:53.140
että se olisi helpompi tehdä,
varastoida ja kuljettaa -

694
00:47:53.140 --> 00:47:57.380
ja putketkin pärjäisivät paremmin
ammoniakilla, niin onko -

695
00:47:57.380 --> 00:48:05.050
siitä tehty tutkimusta,
koska se Haber-Bosch-prosessi -

696
00:48:05.050 --> 00:48:08.660
on aika energiaintensiivistä?
- Se vedyn valmistus -

697
00:48:08.660 --> 00:48:12.260
on siinä Haber-Bosch-prosessissa
se energiaintensiivinen osa.

698
00:48:12.260 --> 00:48:15.050
Se vie 90 % sen energiasta.

699
00:48:15.050 --> 00:48:20.600
Nyt kun se vety tulisi siis
täältä muuten valmistettuna, -

700
00:48:20.600 --> 00:48:25.500
niin se muuttaa sen Haber-Bosch-prosessin
energiataloutta voimakkaasti.

701
00:48:25.500 --> 00:48:28.650
Ja Haber-Bosch-prosessi
tunnetaan erittäin hyvin.

702
00:48:28.650 --> 00:48:32.510
Se on yli 100 vuotta vanhaa teknologiaa.
- Eli se suurin energiasyöppö -

703
00:48:32.510 --> 00:48:35.240
siinä Haber-Bosch-reaktiossa
on se vety?

704
00:48:35.240 --> 00:48:42.650
Kyllä, vedyn valmistus.
- (Sama kysyjä:) Ja seuraava kysymys -

705
00:48:42.650 --> 00:48:47.830
liittyy sitten enemmän kryogeeniseen -

706
00:48:47.830 --> 00:48:52.580
eli mennään tosi mataliin lämpötiloihin,
niin jos siinä sitten haluaa vetyä käyttää, -

707
00:48:52.580 --> 00:48:56.540
niin siinä tapahtuu
tämmöinen orto-para-konversio, -

708
00:48:56.540 --> 00:48:58.720
missä se vety muuttaa muotoaan -

709
00:48:58.720 --> 00:49:02.200
ja sitten alkaa kuplimaan,
mikä tarkoittaa sitä, -

710
00:49:02.200 --> 00:49:06.240
että meidän pitäisi sitten tätä
paravetyä valmistaa jollain tavalla, -

711
00:49:06.240 --> 00:49:09.660
niin miten olisi mahdollista -

712
00:49:09.660 --> 00:49:13.580
pelkästään sitä yhdentyyppistä vetyä
valmistaa tämmöisessä prosessissa, -

713
00:49:13.580 --> 00:49:19.140
jos haluaa nestemäistä vetyä?

714
00:49:19.140 --> 00:49:27.020
Nyt oli aika spesifi kysymys. Karoliina?
- En ole tästä puolesta tehnyt -

715
00:49:27.020 --> 00:49:31.260
sen kummempaa tutkimusta, että tuota...
- Täällä varmaan tulee semmoisia -

716
00:49:31.260 --> 00:49:36.400
tarkkoja kysymyksiä, niin meillä
on sähköposti tiedettakaikille@jyu.fi, -

717
00:49:36.400 --> 00:49:41.670
johon voi laittaa näitä kysymyksiä
ja ne ohjataan sieltä asiantuntijalle.

718
00:49:41.670 --> 00:49:44.930
Hekään eivät ole ihan
kaikkien alojen asiantuntijoita, -

719
00:49:44.930 --> 00:49:48.510
mutta voidaan sitten
ohjata oikealle ihmiselle.

720
00:49:48.510 --> 00:49:50.310
Mutta siellä oli -

721
00:49:50.310 --> 00:49:54.010
jo toinenkin käsi pystyssä,
eli seuraava kysymys.

722
00:49:54.010 --> 00:49:59.370
Kun Suomesta nyt tulee vetysuurvalta, -

723
00:49:59.370 --> 00:50:03.720
niin sehän perustuu tietenkin siihen,
että meillä on valtavasti halpaa -

724
00:50:03.720 --> 00:50:10.460
tuulisähköä ja sitten täytyy tietysti
olla myös kohtuulliset hyötysuhteet.

725
00:50:10.460 --> 00:50:16.500
Kysymykseni koskee näitä hyötysuhteita.
Tuossa sinun esityksessäsi -

726
00:50:16.500 --> 00:50:22.960
oli kolme eri elektrolyyseriä
esillä ja sanoit, -

727
00:50:22.960 --> 00:50:26.390
että tässä sinun esittelemässäsi oli -

728
00:50:26.390 --> 00:50:29.290
hyötysuhde 65 % tällä hetkellä.

729
00:50:29.290 --> 00:50:33.850
Miten näiden hyötysuhteet
eroavat toisistaan?

730
00:50:33.850 --> 00:50:37.280
Ymmärsin, että siinä on
vielä kehittämisen varaa, -

731
00:50:37.280 --> 00:50:41.000
ja nythän niitä varmaan
kehitetään ympäri maailmaa -

732
00:50:41.000 --> 00:50:45.070
ja yritetään tutkia, miten
saadaan hyötysuhdetta ylös, -

733
00:50:45.070 --> 00:50:49.970
niin sehän vaikuttaa tietenkin
myöskin sitten -

734
00:50:49.970 --> 00:50:52.000
siihen käyttöön.

735
00:50:52.000 --> 00:50:56.760
Tämä on mun kysymys, mutta sitten tuo...
- Otetaanko tähän ensin vastaus?

736
00:50:56.760 --> 00:51:02.220
Minä voin aloittaa ja Karoliina jatkaa.

737
00:51:02.220 --> 00:51:04.020
Sanoisin, että ehkä -

738
00:51:04.020 --> 00:51:09.870
järjestys on jotakuinkin niin, että
alkalielektrolyysissä se on ehkä huonoin, -

739
00:51:09.870 --> 00:51:14.990
PEM:ssä toiseksi paras ja
kiinteän oksidin eli -

740
00:51:14.990 --> 00:51:21.180
korkean lämpötilan elektrolyysissä paras.
Sitten on vielä tämmöinen -

741
00:51:21.180 --> 00:51:26.310
anion exchange membrane -tekniikka, joka
on ehkä vähän tutkimusasteella, niin se -

742
00:51:26.310 --> 00:51:32.350
sijoittuu ehkä alkali- ja PEM-elektrolyysin
väliin. Mutta miten niitä voidaan -

743
00:51:32.350 --> 00:51:37.110
kehittää, niin on kyllä tapoja
parantaa sitä hyötysuhdetta, -

744
00:51:37.110 --> 00:51:42.250
mutta sitten monesti käy niin, että
esimerkiksi se kestävyys saattaa kärsiä.

745
00:51:42.250 --> 00:51:46.390
Joudutaan aina hakemaan kompromissia,
koska jos halutaan -

746
00:51:46.390 --> 00:51:48.230
tosi hyvän hyötysuhteen laite, -

747
00:51:48.230 --> 00:51:52.580
niin sitten se ei kestä
välttämättä niin pitkään kuin -

748
00:51:52.580 --> 00:51:57.750
toinen laite, johon on laitettu
vaikkapa paksumpaa membraania, -

749
00:51:57.750 --> 00:52:01.780
joka syö hyötysuhdetta
mutta kestää pidempään.

750
00:52:01.780 --> 00:52:07.650
Tuo oli juuri keskeistä tässä,
että siinä haetaan kompromissia -

751
00:52:07.650 --> 00:52:12.500
sen suhteen, mikä olisi se paras
ja samalla sitten -

752
00:52:12.500 --> 00:52:16.830
mikä on se kustannus ja kesto.
Nämä pyritään optimoimaan, ja se -

753
00:52:16.830 --> 00:52:20.980
voi olla sen hyötysuhteen kustannuksella.
- Kustannus on tärkeä juttu tässä.

754
00:52:20.980 --> 00:52:26.610
(Juontaja:) Materiaalivalinnat ovat varmaan
myös tärkeitä vähän kuin aurinkokennoissakin, -

755
00:52:26.610 --> 00:52:32.650
joissa ei nykyään välttämättä edes pyritä
maksimiin. Avaruussovelluksiin on -

756
00:52:32.650 --> 00:52:36.950
hyötysuhteeltaan aivan älyttömän hyviä
aurinkokennoja, mutta niitä ei -

757
00:52:36.950 --> 00:52:42.440
arjessa tarvita, koska edulliset kennot
ovat ihan riittäviä arkikäyttöön.

758
00:52:42.440 --> 00:52:47.050
Siinä on aina tällainen tasapainoilu.
- Aasiasta on esimerkkejä, -

759
00:52:47.050 --> 00:52:52.670
että on toteutettu suuria elektrolyysereitä
ja tehty ehkä huonoja materiaalivalintoja -

760
00:52:52.670 --> 00:52:54.470
ja sitten ne meinaavat -

761
00:52:54.470 --> 00:52:58.390
kirjaimellisesti räjähtää, koska on vähän
koetettu säästää. Sitten niitä voidaan -

762
00:52:58.390 --> 00:53:03.140
sen takia ajaakin vain 60-70 %:n teholla.
Niin siinä sitten äkkiä -

763
00:53:03.140 --> 00:53:07.050
häviävät ne hyötysuhteet.
- Täällä oli vielä jatkokysymyskin...

764
00:53:07.050 --> 00:53:12.270
Kysyn vielä, ovatko ne kaikki
jo kaupallisesti saatavilla, -

765
00:53:12.270 --> 00:53:14.320
siis nämä erityyppiset laitteet?

766
00:53:14.320 --> 00:53:18.240
Tämä ensimmäinen, joka oli tämmöinen
alkalinen, on kai tosi vanha, -

767
00:53:18.240 --> 00:53:20.760
mutta entä ne muut?

768
00:53:20.760 --> 00:53:25.680
Ovatko ne kaupallisesti saatavissa ja
onko niitä jossain kaupallisessa käytössä?

769
00:53:25.680 --> 00:53:27.580
Saako kaupan hyllyltä?

770
00:53:27.580 --> 00:53:34.130
(Kysyjä:) No ehkä ei ihan hyllyltä, mutta...
- Sanoisin, että saa kyllä. Näitä kaikkia -

771
00:53:34.130 --> 00:53:41.800
teknologioita saa ostettua kyllä.
Ehkä se korkean lämpötilan -

772
00:53:41.800 --> 00:53:45.280
elektrolyysi... no, sillekin on
suomalaisia kehittäjiä jopa, että...

773
00:53:45.280 --> 00:53:48.920
Mutta ne ovat tietysti kalliita -

774
00:53:48.920 --> 00:53:51.950
ja sitten...

775
00:53:51.950 --> 00:53:56.330
Käyttökohde on yleensä jokin
isompi sovellus, joten ehkä -

776
00:53:56.330 --> 00:54:00.970
monikaan ei uskalla ihan semmoista
kehitysasteen tuotetta ottaa.

777
00:54:00.970 --> 00:54:03.820
Unohdin jo loput kysymyksestä...

778
00:54:03.820 --> 00:54:05.830
Siellä on varmaan
teollistaminen yksi asia.

779
00:54:05.830 --> 00:54:11.390
VTT:llä on yksi spin off -yritys,
joka tekee elektrolyysereitä tilauksesta.

780
00:54:11.390 --> 00:54:15.910
Ne tehdään todennäköisesti kappaletavarana.
Jos vetytalous edistyy, meidän pitäisi -

781
00:54:15.910 --> 00:54:20.810
saada niitä kaupan hyllyltä
ja vakioida tuotantoprosesseja.

782
00:54:20.810 --> 00:54:24.830
Ettei tehdä niin kuin joskus insinöörit
kaikella rakkaudella tekevät, eli ne tekevät -

783
00:54:24.830 --> 00:54:31.170
aina parhaan ja uuden ja vielä vähän paremman,
vaan tehtäisiin se, mikä on hyvä, luotettava...

784
00:54:31.170 --> 00:54:34.180
Eli riittävä. Otetaan tähän ilmastoasiaa,
sillä siitä on tullut kysymys.

785
00:54:34.180 --> 00:54:38.910
Mitä riskejä luonnon monimuotoisuudelle
vetytalouden laajentaminen -

786
00:54:38.910 --> 00:54:41.580
Suomessa aiheuttaa?
Halvan sähkön tuottamiseen -

787
00:54:41.580 --> 00:54:46.670
pyrkiminen mm. aiheuttaa helposti luontokadon
riskiä, kun luontokadon pysäyttämiseksi -

788
00:54:46.670 --> 00:54:51.940
energiankulutusta pitäisi laskea samalla kun
fossiilisista energialähteistä pyritään eroon, -

789
00:54:51.940 --> 00:54:56.970
sillä biomassoja, uusiutuvien voimalaitosten
paikkoja jne. ei ole loputtomasti tarjolla -

790
00:54:56.970 --> 00:55:01.980
ilman luonnon tuhoamisen jatkamista
eli luontokadon jatkumista.

791
00:55:01.980 --> 00:55:04.700
Vihreästä vedystä puhuttaessa -

792
00:55:04.700 --> 00:55:09.200
olisi hyvä muistaa, että vaikka -

793
00:55:09.200 --> 00:55:11.140
kemiallinen prosessi olisi
hiilijalanjäljeltään nolla, -

794
00:55:11.140 --> 00:55:13.980
ei vedyn tuottaminen sitä ole,
jos tarvittavat komponentit -

795
00:55:13.980 --> 00:55:17.180
ja tehtaat eivät
kokonaisuudessaan sitä ole.

796
00:55:17.180 --> 00:55:21.240
Eli mitä näkökulmia tähän
luontokatoon ja ilmastoasiaan  -

797
00:55:21.240 --> 00:55:23.740
teillä tulee mieleen?

798
00:55:23.740 --> 00:55:27.980
Tuo on ihan totta, että täytyy
katsoa aina isompaa kuvaa, -

799
00:55:27.980 --> 00:55:33.180
koska muuten herkästi tekee
enemmän hallaa kuin hyvää.

800
00:55:33.180 --> 00:55:38.280
Vaikka välillä nämä säännöstelyt
EU-tasolta tai mistä milloinkin -

801
00:55:38.280 --> 00:55:42.380
tuntuvat hyvin tiukoilta, niin ne
ehkä kuitenkin ohjaavat juuri siihen, -

802
00:55:42.380 --> 00:55:48.090
että ei vaan lähdetä tekemään jotain
ja sitten oikeasti tehdäänkin huonompaa -

803
00:55:48.090 --> 00:55:50.950
kuin nykyinen tilanne olisi.

804
00:55:50.950 --> 00:55:55.150
Tuo menee ehkä vähän kauas siitä,
mitä itse päivittäin miettii, -

805
00:55:55.150 --> 00:55:59.930
mutta kyllähän varsinkin -

806
00:55:59.930 --> 00:56:04.090
sen laitteiston koko elinkaari ja käyttö
täytyy tuolla tavalla miettiä.

807
00:56:04.090 --> 00:56:07.920
Ja niiden materiaalien kierrätys.
Siellä on arvometalleja, -

808
00:56:07.920 --> 00:56:10.260
että ne otetaan talteen
ja käytetään uudelleen, -

809
00:56:10.260 --> 00:56:15.270
samoin niistä tuulivoimaloista. Sitten
tietysti se vedyn valmistus ja kaikki -

810
00:56:15.270 --> 00:56:22.390
pitäisi tehdä mahdollisimman sähköpihisti.
- Ja varastointi, kuljetus, mitä kaikkea...

811
00:56:22.390 --> 00:56:30.180
Niin, joka vaiheessa ottaa huomioon se.
- Miten paljon sähköelektrolyysilaitteissa -

812
00:56:30.180 --> 00:56:35.270
on metalleja? Kun paljon puhutaan
akkujen harvinaisista maametalleista, -

813
00:56:35.270 --> 00:56:38.260
niin näissä laitteissa platina on yksi.

814
00:56:38.260 --> 00:56:41.330
Mutta tuleeko ongelmana -

815
00:56:41.330 --> 00:56:44.190
olemaan sitten tämä metallien riittävyys?

816
00:56:44.190 --> 00:56:50.350
Ainakin alkalielektrolyysissä on iridium -

817
00:56:50.350 --> 00:56:56.130
ja ruteenioksidi. Iridiumin
hinta on tällä hetkellä 163 000 €/kg.

818
00:56:56.130 --> 00:57:01.120
On olemassa sellaisia taulukoita
ja karttoja, mistä näkee, -

819
00:57:01.120 --> 00:57:06.150
kuinka paljon niitä on maankuoressa,
niin eihän niitä paljon ole.

820
00:57:06.150 --> 00:57:09.920
Siksikin olisi hyödyllistä kehittää
niitä prosesseja ja materiaaleja, -

821
00:57:09.920 --> 00:57:12.610
jotka hyödyntäisivät näitä
vähän yleisempiä metalleja -

822
00:57:12.610 --> 00:57:15.170
ja sitten kierrättää myös tehokkaasti.

823
00:57:15.170 --> 00:57:19.430
Otetaan yleisökysymyksiä, kun
täällä on useampikin käsi pystyssä.

824
00:57:19.430 --> 00:57:24.780
Eli onko siellä mikrofonia...

825
00:57:24.780 --> 00:57:30.000
Nostakaa vielä kädet pystyyn...

826
00:57:30.000 --> 00:57:32.920
Kysymys ensin -

827
00:57:32.920 --> 00:57:34.720
sieltä perältä...

828
00:57:34.720 --> 00:57:39.430
Olen tehnyt elämäntyöni -

829
00:57:39.430 --> 00:57:42.710
lääketieteellisellä puolella, -

830
00:57:42.710 --> 00:57:46.330
ja kun tuo Woikoski-sana
vilahti siellä, -

831
00:57:46.330 --> 00:57:49.770
niin minua kiinnostaa, onko
siellä Woikoskella käytetty -

832
00:57:49.770 --> 00:57:53.830
sitä Voikosken omaa vesivoimalaitosta -

833
00:57:53.830 --> 00:57:58.500
sen vihreän vedyn tekemiseen.
Hiilijalanjäljen ei luulisi -

834
00:57:58.500 --> 00:58:03.380
olevan silloin kovin suuri.

835
00:58:03.380 --> 00:58:05.740
Mikko osaa varmaan sanoa.

836
00:58:05.740 --> 00:58:09.060
Minun käsittääkseni se
elektrolyysi on Kokkolassa -

837
00:58:09.060 --> 00:58:13.230
ja se Voikoski on muualla päin.

838
00:58:13.230 --> 00:58:16.220
(Yleisön lyhyt kommentti, joka ei kuulu.)
- Niin, juu, kiitos...

839
00:58:16.220 --> 00:58:21.560
Siis luultavasti ei. Kyllähän
tuossa idea on juurikin näin, -

840
00:58:21.560 --> 00:58:25.050
mutta toisaalta jos sähköverkossa
on sähköä, niin se voi olla -

841
00:58:25.050 --> 00:58:28.850
muualtakin päin maailmaa.
- Niin, kaikki sekoittuu iloisesti, -

842
00:58:28.850 --> 00:58:34.340
ruotsalaistakin sähköä
tulee sieltä, vesivoimaa ja kaikkea.

843
00:58:34.340 --> 00:58:36.770
Täällä oli seuraava kysymys...

844
00:58:36.770 --> 00:58:40.820
Tässä on koko ajan puhuttu
siitä, että tuulivoimalla -

845
00:58:40.820 --> 00:58:43.950
saadaan halpaa sähköä,
jolla tätä pyöritetään.

846
00:58:43.950 --> 00:58:51.550
Mutta onko aurinkosähköllä jokin
rooli tässä asiassa? Nythän varmaan -

847
00:58:51.550 --> 00:58:56.450
ruvetaan tekemään Suomeenkin
aurinkovoimaloita aika paljon.

848
00:58:56.450 --> 00:59:00.460
Meillä rupesi eilen katolta
tulemaan sähköä.

849
00:59:00.460 --> 00:59:05.080
Onnittelut uudelle aurinkovoimalalle!

850
00:59:05.080 --> 00:59:08.760
Aurinkovoimastahan oli puhetta
sen verran, että kun ne usein -

851
00:59:08.760 --> 00:59:11.410
menevät vähän ristiin, niin
voisiko olla sellainen laitos, -

852
00:59:11.410 --> 00:59:14.310
jossa olisi tuulivoimala
ja aurinkovoimala vieressä?

853
00:59:14.310 --> 00:59:16.140
Mitäs Mikko?

854
00:59:16.140 --> 00:59:20.020
Aurinkovoima on ihan yhtä hyvä.
Ehkä Suomessa keskustelu on -

855
00:59:20.020 --> 00:59:24.110
keskittynyt enemmän tuulivoimaan, -

856
00:59:24.110 --> 00:59:27.830
mutta kun mennään Etelä-Eurooppaan,
niin siellä aurinkovoima on -

857
00:59:27.830 --> 00:59:33.130
ehkä se isompi juttu. Myös aaltoenergiaa
voidaan käyttää, mutta se on vielä -

858
00:59:33.130 --> 00:59:37.740
aika pienessä roolissa. Kyllähän
uusiutuvat energiat ylipäätään -

859
00:59:37.740 --> 00:59:41.040
kannattaa ottaa huomioon,
mutta Suomessa tosiaan se tuulivoima -

860
00:59:41.040 --> 00:59:46.830
on niin järeä tai isossa kokoluokassa.
- Suomessa mukavasti tuulee, -

861
00:59:46.830 --> 00:59:50.930
kuten olemme huomanneet viime aikoina.
- Talvikausi vähän puree. Jos haetaan -

862
00:59:50.930 --> 00:59:55.750
teollista mittatuotantoa ja sitten
aurinkosähköntuotanto talvella kyykkää, -

863
00:59:55.750 --> 01:00:00.810
niin se ei teolliselle sijoittajalle
ole toki mieleen.

864
01:00:00.810 --> 01:00:04.480
Esimerkiksi Keniassa tilanne
on vähän erilainen.

865
01:00:04.480 --> 01:00:07.150
Täällä on sitten yksi ennakkokysymys.

866
01:00:07.150 --> 01:00:11.220
Mikä on PEM-polttokennojen -

867
01:00:11.220 --> 01:00:17.090
tulevaisuus liikenteen sähköistämisessä?
Onko tämä taas Mikon heiniä?

868
01:00:17.090 --> 01:00:18.960
No ei ole taas mikään -

869
01:00:18.960 --> 01:00:21.370
vahvin alue, ja ehkä Timo osaa -

870
01:00:21.370 --> 01:00:23.740
tähän paremmin sanoa, -

871
01:00:23.740 --> 01:00:28.920
mutta niin kuin on puhuttu,
raskaassa liikenteessä varmasti -

872
01:00:28.920 --> 01:00:33.580
se on tulevaisuus. Autovalmistajista -

873
01:00:33.580 --> 01:00:37.120
esim. Toyota ja Hyundai -

874
01:00:37.120 --> 01:00:41.760
ja raskaassa liikenteessä
muutamat muutkin -

875
01:00:41.760 --> 01:00:45.720
kehittävät tätä ja uskovat siihen.

876
01:00:45.720 --> 01:00:50.480
Vasta-argumenttejakin kyllä löytyy,
mutta tämä kokonaiskuva riippuu -

877
01:00:50.480 --> 01:00:53.480
vähän siitä, mistä sitä katsoo.

878
01:00:53.480 --> 01:00:58.290
Se ei ole ehkä ihan itsestäänselvä
asia kuitenkaan. On varmasti -

879
01:00:58.290 --> 01:01:02.950
järkevää katsoa vielä sinne
tulevaisuuteen sen kanssa.

880
01:01:02.950 --> 01:01:07.350
Toyotan tulokulma on mielenkiintoinen.
Heidän mukaansa se ero, että tehdäänkö -

881
01:01:07.350 --> 01:01:11.420
10 000 vaiko 100 000 polttokennoautoa,
on merkittävä, -

882
01:01:11.420 --> 01:01:17.800
koska se skaalautuu tuotantokustannuksiin.
Sen takia henkilöautoissakin -

883
01:01:17.800 --> 01:01:22.700
polttokennojen tuotanto ja vedyn hyödyntäminen
on tärkeitä, koska se auttaa meitä skaalaamaan.

884
01:01:22.700 --> 01:01:26.430
Tässä palataan taas siihen teollistamiseen.
Minä väitän, että jos me tehdään yksittäinen -

885
01:01:26.430 --> 01:01:28.610
vetyauto, niin kyllä se on kallis -

886
01:01:28.610 --> 01:01:31.610
ja vaikea hyödyntää muualla.
Mutta sitten kun tehdään 100 000 -

887
01:01:31.610 --> 01:01:35.590
tai miljoona, niin se rupeaa hyödyttämään
meitä kaikkia, koska se teknologia jalkautuu -

888
01:01:35.590 --> 01:01:37.960
ja on monistettavissa paljon paremmin.

889
01:01:37.960 --> 01:01:40.680
Olen miettinyt, että onko tässä
kuitenkin vähän sama asia -

890
01:01:40.680 --> 01:01:43.350
kuin energia-asioissa muutenkin,
että se kirjavuus ja -

891
01:01:43.350 --> 01:01:48.390
monenlaiset vaihtoehdot ovat arvo sinänsä.
Jos kaikki siirtyisivät sähköautoihin, -

892
01:01:48.390 --> 01:01:54.200
niin aika nopeasti esim. akkumateriaalit
tulisivat ongelmaksi.

893
01:01:54.200 --> 01:02:00.520
Eli tämä on yksi mahdollinen, vaikkakin
voisi ajatella, että se on kalliimpi, -

894
01:02:00.520 --> 01:02:05.920
koska se sähkö ikään kuin menee vähemmän
hyödyksi verrattuna siihen, -

895
01:02:05.920 --> 01:02:11.300
että lataa sillä nollasähköllä akkua.
Vedyn käyttäminen -

896
01:02:11.300 --> 01:02:15.700
varmaan tulee kalliimmaksi, vai miten?
- Aina pitää pohtia myös -

897
01:02:15.700 --> 01:02:18.560
vaihtoehtoiskustannuksia,
sillä kaikkea me ei pystytä sähköistämään.

898
01:02:18.560 --> 01:02:20.690
Yksi tärkeä asia vetytaloudessa ovat -

899
01:02:20.690 --> 01:02:23.650
ne kaikista vaikeimmin
sähköistettävät asiat.

900
01:02:23.650 --> 01:02:27.970
Jos meidän pitää tuottaa korkeita
lämpötiloja, niin kyllä se vety vaan on -

901
01:02:27.970 --> 01:02:32.230
järkevä vaihtoehto. Mutta missä kohtaa -

902
01:02:32.230 --> 01:02:36.520
se break-even sitten on,
että tuohon ei kannata enää vetyä tuottaa, -

903
01:02:36.520 --> 01:02:39.350
niin siihen ei varmaan
yksiselitteisiä vastauksia ole.

904
01:02:39.350 --> 01:02:44.070
Meillä on hyviä näkemyksiä
ja suuruusluokkia, mutta...

905
01:02:44.070 --> 01:02:46.150
Otetaan sitten kysymys -

906
01:02:46.150 --> 01:02:49.430
auton tankkauksesta.
Montako autoa voidaan tankata -

907
01:02:49.430 --> 01:02:53.770
yhden tunnin aikana eli kauanko
kestää aseman uudelleenlataus?

908
01:02:53.770 --> 01:02:57.920
Onko näistä vetytankkausasemista
jotain tietoja?

909
01:02:57.920 --> 01:03:02.150
Huomenna Vireonin Petri on 
Yritystehtaalla, niin voin haastatella, -

910
01:03:02.150 --> 01:03:07.160
mutta aika pieni elektrolyyseri pyörittää
pientä kuorma-auto- tai rekkafliittiä.

911
01:03:07.160 --> 01:03:09.510
En osaa sanoa, mutta -

912
01:03:09.510 --> 01:03:11.310
tankkaaminen on nopeata.

913
01:03:11.310 --> 01:03:15.550
Me puhutaan minuuteista, mikä on
sähköakun lataamiseen verrattuna -

914
01:03:15.550 --> 01:03:20.270
murto-osa siitä ajasta. Se on
yksi etu, jos jälleen mietitään -

915
01:03:20.270 --> 01:03:26.810
vaihtoehtoiskustannuksia, eli
latausaika versus nopea tankkaus.

916
01:03:26.810 --> 01:03:29.190
Otetaan seuraava yleisökysymys, ole hyvä.

917
01:03:29.190 --> 01:03:34.200
Minua kiinnostaa se,
millaisia näkymiä -

918
01:03:34.200 --> 01:03:39.730
vetytalous avaa -

919
01:03:39.730 --> 01:03:42.950
hiilijalanjäljen pienentämiseen?

920
01:03:42.950 --> 01:03:48.040
Se kai kuitenkin on -

921
01:03:48.040 --> 01:03:50.280
yhteiskunnalle tärkeä.

922
01:03:50.280 --> 01:03:55.820
Vedyn valmistaminen fossiilisista
raaka-aineista tuottaa paljon -

923
01:03:55.820 --> 01:03:59.930
hiilijalanjälkeä, koska se
tuottaa paljon hiilidioksidia.

924
01:03:59.930 --> 01:04:05.690
Jos me tehdään tätä vihreää vetyä
uusiutuvista energialähteistä, kuten -

925
01:04:05.690 --> 01:04:12.210
aurinko- ja tuulisähköstä, siinä prosessissa
putoaa kokonaan pois se hiilidioksidin tuotto -

926
01:04:12.210 --> 01:04:17.410
ja näin ollen se pienentää voimakkaasti sitä
hiilijalanjälkeä. Ja kun sitä vetyä käytetään -

927
01:04:17.410 --> 01:04:21.630
isoissa teollisissa sovelluksissa
niin kuin se ammoniakkisynteesi, josta tehdään -

928
01:04:21.630 --> 01:04:26.600
lannoitteita, jotka ruokkivat meidät kaikki,
niin näiden vähennysten mittakaava -

929
01:04:26.600 --> 01:04:29.250
on todella massiivinen.

930
01:04:29.250 --> 01:04:34.370
Voisiko kaiken nykyään käytettävän
vedyn korvata vihreällä vedyllä?

931
01:04:34.370 --> 01:04:36.170
Eihän siihen varmaan -

932
01:04:36.170 --> 01:04:38.580
periaatteessa olisi estettä,
jos sitä pystyttäisiin tuottamaan?

933
01:04:38.580 --> 01:04:44.490
Jos sitä pystyttäisiin tuottamaan ja siirtämään
tarpeeksi, koska monet näistä kemianteollisuuden -

934
01:04:44.490 --> 01:04:49.890
yksiköistä ovat tietenkin keskitettyjä.
Eihän siihen teknisesti -

935
01:04:49.890 --> 01:04:51.810
mitään estettä ole.

936
01:04:51.810 --> 01:04:56.860
Eli vihreä on ihan yhtä hyvää vetyä?
- Niin, sen jälkeen kun se on valmistettu, -

937
01:04:56.860 --> 01:05:01.800
niin se ei sitä historiaansa tunne,
että mistä hän on tullut.

938
01:05:01.800 --> 01:05:07.950
Täällä on seuraava yleisökysymys, -

939
01:05:07.950 --> 01:05:14.900
mutta tarvitaan se mikrofoni, -

940
01:05:14.900 --> 01:05:19.860
jotta kysymys kuuluu striimiinkin...

941
01:05:19.860 --> 01:05:25.210
Me kuluttajat maksetaan -

942
01:05:25.210 --> 01:05:29.270
viime kädessä ne energiakustannukset.

943
01:05:29.270 --> 01:05:35.240
Ja mitä monimutkaisempia
järjestelmiä teemme, -

944
01:05:35.240 --> 01:05:39.170
niin sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi -

945
01:05:39.170 --> 01:05:45.390
se varmaankin käy.
- Olen kyllä samaa mieltä.

946
01:05:45.390 --> 01:05:48.910
Kun fossiilisella energialla - 

947
01:05:48.910 --> 01:05:53.040
tuotetaan vaikka ammoniakkia, -

948
01:05:53.040 --> 01:05:57.610
niin se maakaasu ei raaka-aineena
ole enää oikein meidän -

949
01:05:57.610 --> 01:06:00.220
omissa käsissä. Viime aikoina -

950
01:06:00.220 --> 01:06:05.140
tai viime vuosinakin sen
hinnan heittely on ollut hyvin rajua, -

951
01:06:05.140 --> 01:06:09.560
ja tehtaita on ajettu alas sen takia,
että se raaka-aine on ollut liian kallista.

952
01:06:09.560 --> 01:06:15.500
Tavallaan jos se sähköllä tehdään,
niin se sähkö voidaan tehdä itse, -

953
01:06:15.500 --> 01:06:18.740
ja siinä ehkä tulee
kuitenkin se arvo, -

954
01:06:18.740 --> 01:06:21.950
vaikka siinäkin haasteita tulee.

955
01:06:21.950 --> 01:06:26.370
Vihreä vety ei tällä hetkellä -

956
01:06:26.370 --> 01:06:30.620
ole välttämättä halvempaa, mikä ehkä
tulisi näkymään myös niissä -

957
01:06:30.620 --> 01:06:37.580
eri tuotteissa, mutta kun kehitys
kehittyy ja mennään eteenpäin -

958
01:06:37.580 --> 01:06:39.380
ja skaalat kasvavat, -

959
01:06:39.380 --> 01:06:43.150
niin se nyt sitten edesauttaisi
sitä, että hintakin laskisi.

960
01:06:43.150 --> 01:06:49.110
Mutta tahtotilahan on varmaan aika selvä
EU:ssa, että fossiilisista polttoaineista -

961
01:06:49.110 --> 01:06:53.090
halutaan eroon ja siitä ollaan
valmiita myös maksamaan.

962
01:06:53.090 --> 01:06:57.790
Ja se varmaan tarkoittaa sitä, että me
joudutaan myöskin kuluttajina maksamaan siitä.

963
01:06:57.790 --> 01:07:03.670
Meidän järjestelmähän monimutkaistuu.
Meille on tullut ja tulee lisää tuulivoimaa -

964
01:07:03.670 --> 01:07:07.260
ja tulee lisää aurinkovoimaa,
mikä energia-alalla on ongelma.

965
01:07:07.260 --> 01:07:11.070
Aikanaan tuulivoimaa vastustettiin aika paljon
sen takia, että nyt me ei voidakaan mennä -

966
01:07:11.070 --> 01:07:14.900
tasaisella sähköntuotannolla,
vaan tuotanto vaihtelee sääolojen mukaan.

967
01:07:14.900 --> 01:07:19.320
Silloin me joudutaan monimutkaistamaan
sitä vielä eteenpäin, -

968
01:07:19.320 --> 01:07:24.190
että saadaan tasapainotettua sitä,
mutta se toisaalta turvaa meitä myös.

969
01:07:24.190 --> 01:07:29.320
Kyllä meidänkin lähtökeskusteluissa -

970
01:07:29.320 --> 01:07:34.930
myös meidän energiaturvallisuus
ja resilienssi olivat tärkeitä asioita.

971
01:07:34.930 --> 01:07:39.890
Jos me ei saada enää ydinvoimalaitoksen
polttoainetta Venäjältä ja meillä on -

972
01:07:39.890 --> 01:07:45.010
paljon kriittisiä raaka-aineita,
jotka ovat tulleet Venäjältä, -

973
01:07:45.010 --> 01:07:46.920
eikä paluuta entiseen ehkä ole, -

974
01:07:46.920 --> 01:07:49.380
niin meidän on oltava
entistä omavaraisempia.

975
01:07:49.380 --> 01:07:53.220
Valitettavasti se saattaa näkyä myös
meidän sähkölaskussa, mutta se saattaa -

976
01:07:53.220 --> 01:07:56.300
olla myös hinta, joka meidän
on maksettava.

977
01:07:56.300 --> 01:08:00.440
Paljon tehdään sen eteen, että
löydettäisiin oikea tasapaino.

978
01:08:00.440 --> 01:08:02.420
Siitä siinä varmaan on kyse.

979
01:08:02.420 --> 01:08:04.540
Laajennetaan vähän perspektiiviä
seuraavalla yleisökysymyksellä.

980
01:08:04.540 --> 01:08:07.930
Miten pienydinvoima -

981
01:08:07.930 --> 01:08:10.760
voi toimia yhdessä vetytalouden kanssa?

982
01:08:10.760 --> 01:08:15.050
Voidaanko vetyä hyödyntää
rakennusten lämmittämisessä?

983
01:08:15.050 --> 01:08:17.600
Onko tähän jotain näkemyksiä?

984
01:08:17.600 --> 01:08:22.010
Minulle tuo pienydinvoima ei
ole kauhean tuttu aihe, -

985
01:08:22.010 --> 01:08:25.840
mutta vedyn valmistuksessa kyllä
pystytään myös lämpöä hyödyntämään -

986
01:08:25.840 --> 01:08:28.190
niin kuin jo vähän mainitsinkin.

987
01:08:28.190 --> 01:08:31.980
Eli sitä hukkalämpöä kyllä
voidaan hyödyntää.

988
01:08:31.980 --> 01:08:34.370
Ja jos niitä vetylaitoksia -

989
01:08:34.370 --> 01:08:39.810
on isoissa halleissa,
niin jo niistä laitteista -

990
01:08:39.810 --> 01:08:44.190
osa energiasta tulee lämpönä
siihen tilaan, niin sekin -

991
01:08:44.190 --> 01:08:49.230
oman tilan lämmitys tulee hoidettua
ainakin joiltain osin.

992
01:08:49.230 --> 01:08:53.590
Kun puhutaan isoista vetylaitoksista,
niin se lämpömäärä on kyllä valtava, -

993
01:08:53.590 --> 01:08:58.960
että kyllä se kannattaa hyödyntää.

994
01:08:58.960 --> 01:09:02.320
Se on itse asiassa yksi syy,
minkä takia Suomi on -

995
01:09:02.320 --> 01:09:04.720
houkutteleva paikka. Etelä-Amerikassa -

996
01:09:04.720 --> 01:09:08.260
hukkalämmölle on aika paljon
vähemmän käyttöä kuin meillä.

997
01:09:08.260 --> 01:09:10.750
Tämä jopa houkuttelee
meille investointeja, -

998
01:09:10.750 --> 01:09:15.270
ei pelkästään vedyn tuotantolaitoksia
vaan ihan teollisia tuotantolaitoksia.

999
01:09:15.270 --> 01:09:20.450
Me pystytään hyödyntämään se, jonka
sitten taas investoiva yritys pystyy -

1000
01:09:20.450 --> 01:09:23.940
laskemaan omaan hiilijalanjälkeensä,
että ei pelkästään tuotettu hiilidioksidia -

1001
01:09:23.940 --> 01:09:27.780
vaan tuotettiin myös lämpöä.

1002
01:09:27.780 --> 01:09:31.520
Vihreitä investointeja suunnittelevat
yritykset pohtivat, miten hyödynnetään -

1003
01:09:31.520 --> 01:09:33.730
elektrolyysiprosessin happi ja lämpö.

1004
01:09:33.730 --> 01:09:35.530
Ne ovat tosi tärkeitä asioita, -

1005
01:09:35.530 --> 01:09:38.440
jotka puoltavat jo ihan puhtaasti
sen investoinnin kannattavuutta.

1006
01:09:38.440 --> 01:09:42.760
Suomi on kylmä maa,
niin täällä aika iso osa energiasta -

1007
01:09:42.760 --> 01:09:46.260
menee talvella lämmitykseen, -

1008
01:09:46.260 --> 01:09:48.400
eli sähköä menee lämmitykseen, -

1009
01:09:48.400 --> 01:09:52.360
kun monella on suora sähkölämmitys
tai ilmalämpöpumppu.

1010
01:09:52.360 --> 01:09:54.500
Mutta mitä mieltä olette, -

1011
01:09:54.500 --> 01:09:57.700
voisiko vetyä tuottaa -

1012
01:09:57.700 --> 01:10:01.680
ja sitten polttaa
kaukolämpöä varten?

1013
01:10:01.680 --> 01:10:05.580
Vai onko järkevämpää
lämmittää suoraan sähköllä -

1014
01:10:05.580 --> 01:10:07.730
se vesi, että tulee vähemmän hukkaa?

1015
01:10:07.730 --> 01:10:13.890
Noita sähkökattiloita on
tulossa Suomeenkin, -

1016
01:10:13.890 --> 01:10:19.310
ja vaikka en nyt suoraan tilastoja muista,
niin semmoistakin trendiä on, -

1017
01:10:19.310 --> 01:10:24.850
että hyötysuhde on parempi,
kun lämmittää suoraan sähköllä.

1018
01:10:24.850 --> 01:10:31.850
Itse asiassa kaukolämpöyhtiöiden
kannattaisi panostaa vesivarastoihin.

1019
01:10:31.850 --> 01:10:35.800
Helsingissähän on valtavia öljysäiliöitä
esimerkiksi Mustikkamaan alla juuri sen takia, -

1020
01:10:35.800 --> 01:10:41.070
että saadaan lämmitettyä vettä,
koska se on hyvä tapa säilöä energiaa.

1021
01:10:41.070 --> 01:10:45.240
Kun Suomessa sitä lämpöä tarvitaan,
niin sitten se vähentää tarvetta -

1022
01:10:45.240 --> 01:10:47.640
käyttää sähköä sähkölämmitykseen.

1023
01:10:47.640 --> 01:10:51.540
Toki kaukolämpöä ei
kaikkialla ole käytössä.

1024
01:10:51.540 --> 01:10:53.620
Sitten seuraava kiinnostava kysymys.

1025
01:10:53.620 --> 01:10:57.360
Voidaanko vety imeyttää
johonkin kiinteään aineeseen -

1026
01:10:57.360 --> 01:11:00.520
ja polttaa moottorissa "vetypilkkeitä"?

1027
01:11:00.520 --> 01:11:04.770
Tämä oli hauska ajatus.
(Yleisön ja panelistien naurahdus.)

1028
01:11:04.770 --> 01:11:08.630
Karoliina vastaa...
- No kyllähän sitä voi tämmöiseen -

1029
01:11:08.630 --> 01:11:12.690
huokoiseen materiaaliin niin kuin vaikka -

1030
01:11:12.690 --> 01:11:16.000
zeoliitteihin tai hiilipohjaiseen
materiaaliin imeyttää -

1031
01:11:16.000 --> 01:11:20.400
eli se absorboidaan sinne huokoseen.

1032
01:11:20.400 --> 01:11:22.270
Se on vähän niin kuin pesusieni, -

1033
01:11:22.270 --> 01:11:26.720
jos ajattelee karkean vertauksen.
Mutta voiko sitä sitten pilkkeenä polttaa -

1034
01:11:26.720 --> 01:11:31.320
moottorissa, niin se on ehkä vähän
insinöörimäisempi kysymys, että osaako -

1035
01:11:31.320 --> 01:11:34.960
Mikko tälle puolelle sanoa jotain?
- En ole ennen kyllä miettinyt tätä asiaa.

1036
01:11:34.960 --> 01:11:37.900
Tosi mielenkiintoinen -

1037
01:11:37.900 --> 01:11:41.420
ja jännä ajatus kyllä, mutta...

1038
01:11:41.420 --> 01:11:45.330
Siinä tietenkin on se kysymys, että mihin se
imeytetään. Sittenhän siitä voi tulla päästöjä.

1039
01:11:45.330 --> 01:11:50.290
Kun vety poltetaan, niin siitähän sinänsä
ei tule kuin vettä, eli se on hyvin puhdasta.

1040
01:11:50.290 --> 01:11:54.950
Mutta jos se pilke, mihin se
imeytetään, sitten poltetaan, -

1041
01:11:54.950 --> 01:11:59.250
niin mitä päästöjä siitä sitten tulee.
- Ja miten se irrotetaan sieltä pilkkeestä, -

1042
01:11:59.250 --> 01:12:04.270
ja voisiko sen pilkkeen ladata
jotenkin uudestaan...

1043
01:12:04.270 --> 01:12:08.550
Polttokennosta on puhuttu, mutta kyllähän
vetyä voi polttaa polttomoottorissa.

1044
01:12:08.550 --> 01:12:10.530
Se vaatii yllättävän pieniä muutoksia -

1045
01:12:10.530 --> 01:12:15.000
polttomoottoriin. Näitä tutkii
mm. Linnavuoren Agco-moottoritehdas -

1046
01:12:15.000 --> 01:12:19.300
ja Toyota. Näitä on ihan toimivia
laitteita, joissa ei -

1047
01:12:19.300 --> 01:12:24.290
ajeta sitä sinne polttokennoon
vaan poltetaan polttoaineena.

1048
01:12:24.290 --> 01:12:28.300
Tässä on tuohon energiatalouteen
liittyen kysymys, -

1049
01:12:28.300 --> 01:12:31.160
että voisiko vety toimia
vesivoiman tapaan säätövoimana?

1050
01:12:31.160 --> 01:12:34.380
Onko se tulevaisuuden visio?

1051
01:12:34.380 --> 01:12:36.760
Siitähän kyllä osittain
puhutaan juuri sen takia.

1052
01:12:36.760 --> 01:12:40.450
Jos sitä voidaan tehokkaasti varastoida -

1053
01:12:40.450 --> 01:12:46.570
joko sellaisenaan tai vaikkapa ammoniakkina
tai jonain muuna kemikaalina, -

1054
01:12:46.570 --> 01:12:52.000
niin tämä olisi yksi niistä vaihtoehdoista,
jotka meillä on ns. pöydällä.

1055
01:12:52.000 --> 01:12:55.420
Onko täällä yleisöllä vielä kysymyksiä?

1056
01:12:55.420 --> 01:13:04.180
Otan yhden kysymyksen vielä välissä -

1057
01:13:04.180 --> 01:13:07.820
sillä aikaa kun -

1058
01:13:07.820 --> 01:13:11.280
mikrofonia siirretään...

1059
01:13:11.280 --> 01:13:14.240
Tulevatko tukirahat
jatkossa vain vihreälle vedylle?

1060
01:13:14.240 --> 01:13:16.040
Eli onko se sellainen visio, -

1061
01:13:16.040 --> 01:13:20.020
joka tulee ohjaamaan
laitosten investointeja?

1062
01:13:20.020 --> 01:13:24.440
Onko tulevaisuus vihreän vedyn?
Miten te asian näette?

1063
01:13:24.440 --> 01:13:27.700
Ainakaan Suomessa ei ymmärtääkseni
ole otettu mitään -

1064
01:13:27.700 --> 01:13:32.350
yhtä teknologiaa tai
edes vetyä sillä tavalla, -

1065
01:13:32.350 --> 01:13:34.650
että sillä mentäisiin.
On pidetty auki, -

1066
01:13:34.650 --> 01:13:37.830
että on eri teknologioita,
vaikka vety ehkä saa -

1067
01:13:37.830 --> 01:13:42.070
paljon mediahuomiota.

1068
01:13:42.070 --> 01:13:45.030
Ylipäätään jos puhutaan sähkönkäytöstäkin, -

1069
01:13:45.030 --> 01:13:47.430
niin on paljon muutakin
sähkönkäyttöä ja sähköistämistä -

1070
01:13:47.430 --> 01:13:51.900
teollisuudessa, että vety on yksi.
Samoin näissä säädöksissä -

1071
01:13:51.900 --> 01:13:56.250
puhutaan uusiutuvista polttoaineista, -

1072
01:13:56.250 --> 01:14:00.680
eli ei sen tarvitse olla juuri vetyä.

1073
01:14:00.680 --> 01:14:05.340
Vedylle on hyvät sovelluskohteet,
missä sitä käytetään nytkin, -

1074
01:14:05.340 --> 01:14:09.560
ja siellä sitä kannattaa
ns. puhdistaa.

1075
01:14:09.560 --> 01:14:14.160
Näissä uusissakin sovelluskohteissa
vedylle varmasti löytyy paikkansa, -

1076
01:14:14.160 --> 01:14:19.630
mutta en usko, että olisi tarkoitus
mennä vaan vedyllä.

1077
01:14:19.630 --> 01:14:21.620
Siinä on tarpeeksi haasteita kyllä.

1078
01:14:21.620 --> 01:14:26.490
Eivät EU-rahoitukset suuntaudu
pelkästään vetyyn, -

1079
01:14:26.490 --> 01:14:31.520
mutta siihen vihreyteen kyllä.
Kaikille EU-rahoitushakemuksia tehneille -

1080
01:14:31.520 --> 01:14:37.460
on kirjainyhdistelmä DNSH tuttu,
siis "Do No Significant Harm", -

1081
01:14:37.460 --> 01:14:42.740
eli ei rahoiteta semmoista, minkä voidaan
tulkita haittaavan ympäristöä tai yhteiskuntaa.

1082
01:14:42.740 --> 01:14:45.960
Eli kyllä se sillä lailla
sivumutkan kautta.

1083
01:14:45.960 --> 01:14:49.240
Kun mainitsit ne
uusiutuvat polttoaineet, -

1084
01:14:49.240 --> 01:14:51.940
niin niiden valmistukseen
sitä tarvitaan, -

1085
01:14:51.940 --> 01:14:57.650
eli välillisesti se on monessa mukana,
jos ei suoraan vetynä olekaan.

1086
01:14:57.650 --> 01:15:05.990
Täällä oli kysymys...
- Luin jostain, että Pohjois-Ruotsiin ollaan -

1087
01:15:05.990 --> 01:15:14.550
suunnittelemassa vihreän teräksen laitoksia,
jotka ovat niin resurssisyöppöjä, sähkösyöppöjä, -

1088
01:15:14.550 --> 01:15:19.590
että 2030-luvulla se tuplaisi
pohjoismaiden sähkön hinnan.

1089
01:15:19.590 --> 01:15:23.070
Miten kriittinen tämä
olisi Suomen vetytaloudelle?

1090
01:15:23.070 --> 01:15:27.450
Karkaako tämä sitten sinne
Afrikkaan aurinkokennojen viereen -

1091
01:15:27.450 --> 01:15:31.980
vai mitä tämä tarkoittaisi?

1092
01:15:31.980 --> 01:15:33.940
Tässä palataan siihen sähkönhintaan.

1093
01:15:33.940 --> 01:15:38.110
Nyt oli tosiaan Helsingin Sanomissakin
uutinen, että hinta tulee nousemaan, -

1094
01:15:38.110 --> 01:15:42.730
koska Pohjois-Ruotsista tuodaan
normaalisti valtava määrä sähköä.

1095
01:15:42.730 --> 01:15:47.900
Se olisi tosiaan aika iso määrä -

1096
01:15:47.900 --> 01:15:51.740
energiaa, mikä niihin
Pohjois-Ruotsin laitoksiin menisi.

1097
01:15:51.740 --> 01:15:55.570
Ja vaikka sähköntuotantoa lisättäisiin, -

1098
01:15:55.570 --> 01:15:58.580
se ei ihan taitaisi
keretä siihen mukaan.

1099
01:15:58.580 --> 01:16:00.500
Luin sen itsekin, -

1100
01:16:00.500 --> 01:16:05.690
että se hinta kyllä tulisi
nousemaan sen myötä.

1101
01:16:05.690 --> 01:16:09.980
Olisiko sen vaikutus sitten se,
että täällä ei olisikaan enää -

1102
01:16:09.980 --> 01:16:14.340
halpaa sähköä tarjolla ja
sitten tuotanto menisi muualle.

1103
01:16:14.340 --> 01:16:19.740
Toisaalta Suomessa on tälle
muitakin etuja.

1104
01:16:19.740 --> 01:16:27.120
Jokin pointti oli myös siinä, -

1105
01:16:27.120 --> 01:16:32.620
että kyse olisi isoista muutoksista
jo 2 vuoden päästä 2026 -

1106
01:16:32.620 --> 01:16:35.870
ja 6 vuoden päästä 2030.

1107
01:16:35.870 --> 01:16:41.350
Minä luulen, että vaikka noita
rakennusprojekteja ehkä haluttaisiin -

1108
01:16:41.350 --> 01:16:45.450
aikaisin, niin kyllä niissäkin varmaan
kestää ennen kuin saadaan oikeasti -

1109
01:16:45.450 --> 01:16:48.480
isoja laitoksia pystyyn loppupeleissä.

1110
01:16:48.480 --> 01:16:53.800
Vaikka isot tavoitteet kyllä
lähestyvät koko ajan, -

1111
01:16:53.800 --> 01:17:00.100
niihin pääseminen on vielä näkemättä.
- Tuohon liittyy myös -

1112
01:17:00.100 --> 01:17:05.580
ylipäätänsä se tilanne,
että Suomessa on tällä hetkellä -

1113
01:17:05.580 --> 01:17:12.110
aika halpaa sähköä. Silloin tilannetta
kuvaa minun mielestäni vertauskuva, -

1114
01:17:12.110 --> 01:17:16.160
että jos on hunajapurkki auki,
niin kyllähän ne mehiläiset sinne löytävät.

1115
01:17:16.160 --> 01:17:20.680
Eli kyllähän sille halvalle sähkölle
löytyy käyttöä: perustetaan datakeskuksia, -

1116
01:17:20.680 --> 01:17:22.830
tulee teollisuutta, -

1117
01:17:22.830 --> 01:17:27.580
ja sitten se sähkö ei olekaan enää
halpaa vaan se hinta tasaantuu.

1118
01:17:27.580 --> 01:17:29.460
Vai miten sinä näet?

1119
01:17:29.460 --> 01:17:33.640
Sähkömarkkinat eivät taas
ole sitä omaa vahvinta aluetta, -

1120
01:17:33.640 --> 01:17:36.710
mutta näin minäkin
sen järkeilisin, -

1121
01:17:36.710 --> 01:17:39.810
että siinä voisi käydä näin,
kunnes sitä tuotantoa -

1122
01:17:39.810 --> 01:17:43.900
saadaan sitten lisättyä.

1123
01:17:43.900 --> 01:17:47.470
(Juontaja:) Siinä on se kysynnän
ja tarjonnan laki.

1124
01:17:47.470 --> 01:17:52.490
Toisaalta tuulivoimaloita ei perusteta,
jos sähkö on liian halpaa.

1125
01:17:52.490 --> 01:17:57.250
Se on tällaista tasapainoilua.
- Me on päästy jo siihen kohtaan, että on -

1126
01:17:57.250 --> 01:18:04.100
suuria sähkötoimijoita, jotka haluavat edistää
vihreää sähköä tarvitsevia investointikohteita, -

1127
01:18:04.100 --> 01:18:08.320
jotta he saavat sitten taas tuulivoimaloita
ja vihreän sähkön investointeja liikkeelle.

1128
01:18:08.320 --> 01:18:10.350
Tämä voi mennä yllättäen -

1129
01:18:10.350 --> 01:18:14.060
vähän niin kuin päinvastoin
kuin ajattelisi.

1130
01:18:14.060 --> 01:18:17.670
Täällä on lisää kysymyksiä
yleisöltä, eli otetaan sieltä...

1131
01:18:17.670 --> 01:18:23.440
Perustutkimukseen liittyvä kysymys, -

1132
01:18:23.440 --> 01:18:26.140
johon ei tarvitse vastata pitkästi -

1133
01:18:26.140 --> 01:18:31.720
mutta suuntia antavasti.

1134
01:18:31.720 --> 01:18:37.880
Me on puhuttu vedyn tuottamisesta
aika lailla elektrolyysin -

1135
01:18:37.880 --> 01:18:44.780
eli siis sähkön avulla,
kun prosessi voidaan tehdä -

1136
01:18:44.780 --> 01:18:49.630
muillakin tavoilla. Kun
esimerkiksi täällä Jyväskylässä -

1137
01:18:49.630 --> 01:18:51.980
tämä liittyy tähän -

1138
01:18:51.980 --> 01:18:58.720
nanoteknologiaankin,
niin millaisia muitakin tapoja -

1139
01:18:58.720 --> 01:19:00.890
saattaa löytyä -

1140
01:19:00.890 --> 01:19:07.670
synnyttää vetyä?

1141
01:19:07.670 --> 01:19:11.930
Tietysti tähän liittyy
tämä valokatalyysi.

1142
01:19:11.930 --> 01:19:17.620
Onko tämä päällä...

1143
01:19:17.620 --> 01:19:19.930
Miten se sitten -

1144
01:19:19.930 --> 01:19:23.520
liittyy nanoteknologiaan,
niin se tarvitsee -

1145
01:19:23.520 --> 01:19:27.000
sen valokatalyytin, joka absorboi
sen valon ja virittää elektronin, -

1146
01:19:27.000 --> 01:19:30.940
joka sitten saa tämän
prosessin aikaiseksi.

1147
01:19:30.940 --> 01:19:35.190
Se valoa absorboiva
yksikkö voi olla nanorakenne, -

1148
01:19:35.190 --> 01:19:40.730
esimerkiksi puolijohdepohjainen
nanopartikkeli.

1149
01:19:40.730 --> 01:19:44.930
Ihan vetyyn liittyvää tutkimusta ei
tällä saralla ole, mutta on tämmöiseen -

1150
01:19:44.930 --> 01:19:48.070
hiilidioksidin pelkistämiseen
liittyvää tutkimusta.

1151
01:19:48.070 --> 01:19:51.940
Eräässä tällaisessa hankkeessa
olen ollut mukana.

1152
01:19:51.940 --> 01:19:56.000
Tämä on aika kompleksista kemiaa
ja erilaiset materiaalit liittyvät siihen.

1153
01:19:56.000 --> 01:19:58.550
Siellä voi nimenomaan -

1154
01:19:58.550 --> 01:20:03.930
sen valoa absorboivan yksikön tai rakenteen
nanomittakaavan koko olla keskeinen tekijä, -

1155
01:20:03.930 --> 01:20:10.760
joka vaikuttaa sitten niihin ominaisuuksiin.
- (Kysyjä:) Liittyykö Utajärvi tähän?

1156
01:20:10.760 --> 01:20:14.190
No en ihan suoraan keksi,
miten Utajärvi liittyy...

1157
01:20:14.190 --> 01:20:17.700
Onko Utajärvellä sitten
valokatalyysiin liittyviä hankkeita?

1158
01:20:17.700 --> 01:20:19.910
Oulun yliopistossa
tehdään fotokatalyysiä paljon -

1159
01:20:19.910 --> 01:20:23.470
ja heillä on Utajärvelläkin hankkeita, -

1160
01:20:23.470 --> 01:20:28.080
joten siinä mielessä kyllä
Oulun kautta on.

1161
01:20:28.080 --> 01:20:32.840
En Utajärven kuviosta ole selvillä, mutta
se voi olla myös tunnettua materiaalia, -

1162
01:20:32.840 --> 01:20:38.220
esim. titaanidioksidista voidaan tehdä tämmöisiä
yksidimensioisia nanorakenteita, joilla sitten -

1163
01:20:38.220 --> 01:20:41.990
onkin erilaisia ominaisuuksia
sen nanorakenteen vuoksi -

1164
01:20:41.990 --> 01:20:47.240
verrattuna siihen, mitä sillä materiaalilla
on silloin kun se on makroskaalassa tehty.

1165
01:20:47.240 --> 01:20:49.140
Nyt ei kuulu...

1166
01:20:49.140 --> 01:20:51.030
Nyt ei kuulu striimiin -

1167
01:20:51.030 --> 01:20:54.460
niin otetaan täältä - 

1168
01:20:54.460 --> 01:21:00.460
kysymys Karoliinalle.

1169
01:21:00.460 --> 01:21:04.300
Kuluuko platina elektrolyysissä?
Katalyytti vai reagenssi?

1170
01:21:04.300 --> 01:21:07.910
Ei, katalyytti ei kulu siinä
reaktiossa. Se ei osallistu siihen, -

1171
01:21:07.910 --> 01:21:13.280
mutta toki se voi
niissä reaktio-olosuhteissa -

1172
01:21:13.280 --> 01:21:18.780
deaktivoitua eli menettää aktiivisuuttaan,
koska ne olosuhteet ovat sellaisia, -

1173
01:21:18.780 --> 01:21:23.010
että ne saa aikaan rakennemuutoksia
tai sinne voi tarttua epäpuhtauksia, -

1174
01:21:23.010 --> 01:21:25.650
mutta lähtökohtaisesti
katalyytti ei kulu.

1175
01:21:25.650 --> 01:21:29.320
Sitten täällä on kysymys aiheesta
henkilöautot vs. raskas liikenne.

1176
01:21:29.320 --> 01:21:32.850
Miksi puhutaan pääasiassa
raskaasta liikenteestä -

1177
01:21:32.850 --> 01:21:35.450
eikä juurikaan henkilöautojen
kokoluokasta?

1178
01:21:35.450 --> 01:21:38.550
Onko Timolla tähän?
- Ainakin yksi tärkeä asia -

1179
01:21:38.550 --> 01:21:41.670
siinä on ne akut.
Kun puhutaan todella -

1180
01:21:41.670 --> 01:21:44.710
raskaasta liikenteestä, työkoneista, -

1181
01:21:44.710 --> 01:21:48.550
niin nykyisellä akkuteknologialla ne
toimintasäteet jäävät aika lyhyiksi.

1182
01:21:48.550 --> 01:21:52.300
Jos puhutaan rahtiliikenteestä, niin ei se
kuorma-auto tai rekka tietysti kauhean kauaa -

1183
01:21:52.300 --> 01:21:56.310
saa siellä seisoa vaan se
pitäisi saada äkkiä liikkeelle, -

1184
01:21:56.310 --> 01:21:58.980
niin se on yksi vahvasti
määräävä tekijä siinä.

1185
01:21:58.980 --> 01:22:04.580
Luin EU:n tekemän vetytiekartan,
niin tavoitteena on, että vuonna 2030 -

1186
01:22:04.580 --> 01:22:09.160
EU:n alueella olisi 45 000
rekkaa tai bussia, jotka käyttävät -

1187
01:22:09.160 --> 01:22:12.360
tätä polttokennoteknologiaa.

1188
01:22:12.360 --> 01:22:16.880
Täällä on kysymys myös vedystä
ja biokaasusta. Miten te näette -

1189
01:22:16.880 --> 01:22:22.500
biokaasun ja vedyn
tuotannon mahdollisuudet?

1190
01:22:22.500 --> 01:22:25.440
Tätä me varmaan tuossa -

1191
01:22:25.440 --> 01:22:30.230
Toyota-yhteistyössäkin tullaan
tutkimaan enemmän, -

1192
01:22:30.230 --> 01:22:32.750
koska täällähän on
monenlaisia polkuja, -

1193
01:22:32.750 --> 01:22:37.310
joita tällainen yleismies ei aina
edes hahmota. Biokaasun tuotantoa -

1194
01:22:37.310 --> 01:22:42.010
voidaan buustata esimerkiksi
tekemällä sinne vetyinjektio.

1195
01:22:42.010 --> 01:22:46.160
Nämähän liittyvät toisiinsa. Myös
hiilidioksidista me puhutaan paljon.

1196
01:22:46.160 --> 01:22:51.090
Mistä syntyy hiilidioksidia,
miten se saadaan otettua talteen -

1197
01:22:51.090 --> 01:22:53.200
ja yhdistettyä se vedyn kanssa niin
että saadaan synteettisiä polttoaineita.

1198
01:22:53.200 --> 01:22:57.330
Nämä ovat aika systeemisiä
keskusteluja ja pohdintoja, -

1199
01:22:57.330 --> 01:23:01.400
enkä osaa vastata tuohon kunnolla,
mutta liittyy.

1200
01:23:01.400 --> 01:23:03.440
Täällä on myös kysymys -

1201
01:23:03.440 --> 01:23:09.440
Keski-Suomen vetystrategiasta. Mitä
tapahtuu Keski-Suomessa tällä hetkellä?

1202
01:23:09.440 --> 01:23:15.080
Strategia nojaa Toyotaan, Nelostiehen ja
korkeakoulujen tutkimusprojekteihin, vai mitä?

1203
01:23:15.080 --> 01:23:17.380
Me ei olla ollenkaan maalissa vielä.

1204
01:23:17.380 --> 01:23:19.910
Tässä kohtaa me ollaan
ensisijaisesti muotoilemassa -

1205
01:23:19.910 --> 01:23:22.700
tahtotilaa ja ymmärrystä siitä,
mihin me keskitytään.

1206
01:23:22.700 --> 01:23:25.380
Sähkön varastointi on yksi asia.

1207
01:23:25.380 --> 01:23:27.610
Meillä on tämä ensivaiheen
keskittyminen logistiikkaan.

1208
01:23:27.610 --> 01:23:29.520
Sen me olemme ehkä
ymmärtäneet yhdessä.

1209
01:23:29.520 --> 01:23:32.360
On ymmärretty myös, miksi me
lähdetään siitä liikkeelle, mutta se -

1210
01:23:32.360 --> 01:23:37.220
ei ole koko kuva. Toyotaan me ei
ehkä nojata, mutta se antaa meille -

1211
01:23:37.220 --> 01:23:40.860
eväitä tehdä asioita ja
ehkä vahvistaa meidän ajatukset.

1212
01:23:40.860 --> 01:23:45.960
Japanissahan on aika pitkään tehty
vedyn kanssa asioita, ja me halutaan -

1213
01:23:45.960 --> 01:23:48.950
ymmärtää ja saada
myös oppeja siitä, -

1214
01:23:48.950 --> 01:23:51.760
mitä siellä on tehty. Kyllä
me vielä rakentamisvaiheessa ollaan, -

1215
01:23:51.760 --> 01:23:53.760
mutta meillä alkaa olla
ikään kuin ne peruspalikat.

1216
01:23:53.760 --> 01:23:58.980
Jos silloin 2021-22 mä kyselin
vähän, että mitäs Keski-Suomessa, -

1217
01:23:58.980 --> 01:24:03.970
niin se yksi sana, mikä tuli,
oli biovety.

1218
01:24:03.970 --> 01:24:06.650
Ahaa, siis vedyn
tuottaminen biomassoista, -

1219
01:24:06.650 --> 01:24:09.730
että tämä voisi olla sellainen asia,
mitä muualla Suomessa ei tehdä -

1220
01:24:09.730 --> 01:24:12.620
ja millä voitaisiin täydentää
muun Suomen osaamista.

1221
01:24:12.620 --> 01:24:15.600
Mutta kyllä me on aika paljon tuosta
menty eteenpäin. Me on kyllä palattu -

1222
01:24:15.600 --> 01:24:19.900
biomateriaaleihin taas, eli menty täysi
ympyrä, mutta näkökulma on ehkä vähän eri.

1223
01:24:19.900 --> 01:24:22.090
Täällä on itse asiassa
vielä jatkokysymys.

1224
01:24:22.090 --> 01:24:26.910
Sisältääkö kaupungin vetyinfraselvitys
informointisuunnitelman, jotta kaupungin -

1225
01:24:26.910 --> 01:24:30.760
ja yritysten päättäjät
pysyvät kehityksessä ajan tasalla?

1226
01:24:30.760 --> 01:24:35.930
Muuntuva roadmap, jotta hyödyt saadaan
näkyviin, eli tuleeko tästä jotain tietoa?

1227
01:24:35.930 --> 01:24:39.990
Voisin jatkokysymyksenä vielä kysyä,
pääseekö siihen -

1228
01:24:39.990 --> 01:24:42.720
Keski-Suomen vetyverkostoon mukaan?

1229
01:24:42.720 --> 01:24:44.570
Totta kai verkostoon pääsee mukaan.

1230
01:24:44.570 --> 01:24:49.520
Ei tarvitse sähköpostia enempää
itseänsä vaivata.

1231
01:24:49.520 --> 01:24:53.490
Me tullaan selvittämään asioita -

1232
01:24:53.490 --> 01:24:57.460
päätöksenteon tueksi totta kai.
Me ollaan omanlaisensa paikkakunta.

1233
01:24:57.460 --> 01:25:00.160
Osittain me ollaan ihan samanlainen
paikkakunta kuin Pirkanmaa.

1234
01:25:00.160 --> 01:25:02.500
Esimerkiksi Pirkanmaalla
on selvitetty jo asioita.

1235
01:25:02.500 --> 01:25:04.300
Kyllä me hyödynnetään niitä.

1236
01:25:04.300 --> 01:25:08.300
VTT on tehnyt tosi paljon tutkimusta ja
selvitystä. Mutta mikä on Keski-Suomen -

1237
01:25:08.300 --> 01:25:12.020
pelipaikka ja mikä on täällä järkevää?
Me voidaan tehdä ihan mitä vaan.

1238
01:25:12.020 --> 01:25:15.940
Mutta nyt on tärkeää hahmottaa,
mitkä ovat perusteltuja päätöksiä -

1239
01:25:15.940 --> 01:25:19.300
ja investointeja, koska ne sitten
houkuttelevat myös investointeja.

1240
01:25:19.300 --> 01:25:22.810
Itse uskon, kun minun
toimialakenttä on -

1241
01:25:22.810 --> 01:25:26.490
valmistava teollisuus, 
että investointien kautta -

1242
01:25:26.490 --> 01:25:28.640
päästään eteenpäin.

1243
01:25:28.640 --> 01:25:32.280
Kun me nyt selvitetään asioita
ja luodaan mahdollisuuksia -

1244
01:25:32.280 --> 01:25:35.080
ja ymmärrystä siitä, onko
täällä uusiutuvaa sähköä, -

1245
01:25:35.080 --> 01:25:37.900
mikä se on se infra, niin se kyllä
sitten houkuttelee investointeja.

1246
01:25:37.900 --> 01:25:42.330
Kuten sanottu, niin kansallisesti
me ollaan hyvässä asemassa.

1247
01:25:42.330 --> 01:25:45.310
Oliko täällä vielä yleisökysymyksiä?

1248
01:25:45.310 --> 01:25:49.530
Otan tähän väliin
kysymyksen koulutuksesta.

1249
01:25:49.530 --> 01:25:53.440
Millaisia opintoja Jyväskylän
yliopistossa tai laajennettuna -

1250
01:25:53.440 --> 01:25:56.040
muissa Suomen korkeakouluissa
on vetytalouteen liittyen?

1251
01:25:56.040 --> 01:25:59.490
Onko muuta kuin kemiaan tai
teknologiaan liittyviä?

1252
01:25:59.490 --> 01:26:02.560
Miten tätä vetytaloutta voi opiskella?

1253
01:26:02.560 --> 01:26:08.520
Tällä hetkellä on teknillisten
yliopistojen yhteistyöverkoston -

1254
01:26:08.520 --> 01:26:12.850
kautta tämmöinen vetykoulutuspaketti.

1255
01:26:12.850 --> 01:26:14.720
Sitä voi opiskella, -

1256
01:26:14.720 --> 01:26:18.650
kun olet maisterivaiheessa tai 
vaikka olet ollut 15 vuotta työelämässä.

1257
01:26:18.650 --> 01:26:25.050
Siinä voi suorittaa 20–40 opintopistettä
koko vedyn arvoketjusta, -

1258
01:26:25.050 --> 01:26:31.870
ulottuen sieltä peruskemiasta
ja tuotannosta -

1259
01:26:31.870 --> 01:26:37.610
aina kaupallistamiseen ja teollisiin
sovelluksiin. Sillä pyritään täyttämään -

1260
01:26:37.610 --> 01:26:42.400
juuri näiden työelämässä olevien ihmisten
osaamisvajetta. Tämähän on lähtenyt -

1261
01:26:42.400 --> 01:26:44.560
liikkeelle ihan sieltä vetyklusterin -

1262
01:26:44.560 --> 01:26:48.220
identifioimista tarpeista.
Tämmöinen koulutuskokonaisuus meillä on, -

1263
01:26:48.220 --> 01:26:52.660
mutta ei Suomessa sellaista
"vetykoulutusmaisteriohjelmaa" vielä ole.

1264
01:26:52.660 --> 01:26:57.470
Sitä sitten opiskellaan täällä
kemiassa tai tuolla -

1265
01:26:57.470 --> 01:27:01.190
insinööripuolella tietyissä
opintosuunnissa.

1266
01:27:01.190 --> 01:27:05.650
Minkäniminen opintokokonaisuus se on?
Se on ikään kuin täydennyskoulutuspaketti?

1267
01:27:05.650 --> 01:27:11.380
Se löytyy jostakin?
- FITechin sivuilta se löytyy suoraan.

1268
01:27:11.380 --> 01:27:16.250
Se on Hydrogen economy tai jotain...

1269
01:27:16.250 --> 01:27:20.850
En muista ulkoa, mikä sen koko
koulutuksen nimi on, -

1270
01:27:20.850 --> 01:27:24.560
mutta FITech-verkoston sivuilta
se tieto kyllä löytyy.

1271
01:27:24.560 --> 01:27:28.650
Siellä oli vielä yksi kysymys.

1272
01:27:28.650 --> 01:27:32.660
Semmoinen kysymys ensin,
että käsi pystyyn, kuinka moni -

1273
01:27:32.660 --> 01:27:36.320
on ajanut tai ajaa biokaasuautolla?

1274
01:27:36.320 --> 01:27:39.220
Onneksi olkoon, aika mukavasti.

1275
01:27:39.220 --> 01:27:43.560
Mä olen ajanut 7 vuotta ja
olen erittäin tyytyväinen.

1276
01:27:43.560 --> 01:27:46.080
Toinen homma on, että ei
oltaisi yhdessä asiassa kiinni.

1277
01:27:46.080 --> 01:27:50.090
Mulla on ollut monenlaisia autoja
eri polttoaineilla.

1278
01:27:50.090 --> 01:27:54.850
Biokaasussa on se hyvä puoli,
että kun se palaa siellä polttomoottorissa, -

1279
01:27:54.850 --> 01:28:01.210
niin siinä tämä ympäristövaikutus
putoaa hiilidioksidin osalta -

1280
01:28:01.210 --> 01:28:04.570
muistaakseni 25 %:iin.
- Ettei nyt mene ihan mainokseksi, -

1281
01:28:04.570 --> 01:28:07.230
niin esitätkö kysymyksen,
että päästään eteenpäin.

1282
01:28:07.230 --> 01:28:15.250
(Kysyjä:) Voiko vetyä käyttää
varapolttoaineena ja kuinka -

1283
01:28:15.250 --> 01:28:22.790
suuria muutoksia se vaatii, että
biokaasuauto voisi käyttää sitä vetyä?

1284
01:28:22.790 --> 01:28:29.170
Uskon, että se on mahdollista, mutta
en kyllä ole asiasta sen enempää perillä.

1285
01:28:29.170 --> 01:28:34.720
Epäpuhtautena vetyä ei normaalissa -

1286
01:28:34.720 --> 01:28:37.910
biokaasuautossa saa olla liikaa,
kun se rupeaa sitten...

1287
01:28:37.910 --> 01:28:41.320
Mikäs se vian termi onkaan,
mutta siis se ei toimi sitten oikein.

1288
01:28:41.320 --> 01:28:45.760
Mutta kuten tuossa oli jo puhetta,
niin polttomoottorisia vetyautoja -

1289
01:28:45.760 --> 01:28:49.660
on kehitetty ja kyllä se
on siis mahdollista, -

1290
01:28:49.660 --> 01:28:54.080
mutta en tiedä, minkäkokoisella
ratkaisulla sen voi konvertoida.

1291
01:28:54.080 --> 01:28:58.200
Tämänkin kysymyksen voi laittaa
sähköpostiin tiedettakaikille@jyu.fi, -

1292
01:28:58.200 --> 01:29:03.620
niin etsitään näihin autoasioihin
perehtynyt asiantuntija, -

1293
01:29:03.620 --> 01:29:09.000
joka osaa varmaan antaa
sitten tarkemman vastauksen.

1294
01:29:09.000 --> 01:29:12.480
Nyt rupeaa kello olemaan
niin paljon, että kiitän -

1295
01:29:12.480 --> 01:29:15.040
tässä vaiheessa asiantuntijoita.

1296
01:29:15.040 --> 01:29:18.480
Oli tosi mielenkiintoista.
Kiitos myös aktiiviselle yleisölle -

1297
01:29:18.480 --> 01:29:21.480
sekä siellä chatin päässä
että täällä paikan päällä.

1298
01:29:21.480 --> 01:29:25.690
Kysymyksiä tuli niin paljon, että kaikkiin
ei valitettavasti ehditty vastaamaan, -

1299
01:29:25.690 --> 01:29:31.250
mutta sinne sähköpostiin voi laittaa
niitä vielä, jos jokin jäi askarruttamaan.

1300
01:29:31.250 --> 01:29:38.150
Näitä tiedeiltoja on tässä keväällä
vielä luvassa lisää.

1301
01:29:38.150 --> 01:29:44.670
19. maaliskuuta täällä samassa paikassa
ja samaan aikaan on aiheena -

1302
01:29:44.670 --> 01:29:47.330
ikääntyneiden toimintakyky,
terveys ja työelämä.

1303
01:29:47.330 --> 01:29:52.710
Paljonhan puhutaan, että
nykypäivän seitsemänkymppinen -

1304
01:29:52.710 --> 01:29:54.510
on entisajan viisikymppinen.

1305
01:29:54.510 --> 01:29:56.470
Eli pitääkö se paikkansa, -

1306
01:29:56.470 --> 01:30:04.240
että nykyajan ikääntyneet ovat
aika paljon parempikuntoisia.

1307
01:30:04.240 --> 01:30:09.180
Myös 7. toukokuuta on luvassa
mielenkiintoinen ilta, kun aiheena on -

1308
01:30:09.180 --> 01:30:14.080
aivojen ja kehon yhteys.

1309
01:30:14.080 --> 01:30:15.920
Kiitoksia kaikille.

1310
01:30:15.920 --> 01:30:18.880
Kiitokset Jyväskylän yliopistolle
ja onnittelut Nanotiedekeskukselle, -

1311
01:30:18.880 --> 01:30:25.860
joka täyttää 20 vuotta.
Kiitoksia kaikille!