WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.150 --> 00:00:03.490
Tervetuloa tänne Jyväskylän
yliopiston tiedeiltaan.

2
00:00:03.490 --> 00:00:05.590
Täällä on paikan päällä yleisöä.

3
00:00:05.590 --> 00:00:11.130
Tosi kiva, kun on nyt liveyleisöä paikalla,
ja siellä striimissä kotikatsomoissa on -

4
00:00:11.130 --> 00:00:17.950
varmaan aika isokin joukko ihmisiä. Tänään
me puhutaan musiikin vaikutuksista, -

5
00:00:17.950 --> 00:00:25.050
eli miten musiikki, keho ja mieli ovat yhteydessä
toisiinsa. Meillä on täällä asiantuntijoina -

6
00:00:25.050 --> 00:00:29.430
professori Petri Toiviainen ja
apulaisprofessori Suvi Saarikallio.

7
00:00:29.430 --> 00:00:31.230
Valitettavasti on käynyt niin, -

8
00:00:31.230 --> 00:00:34.640
että yliopistotutkija,
musiikkiterapeutti Esa Ala-Ruona -

9
00:00:34.640 --> 00:00:37.480
on sairastunut eikä pääse paikalle.

10
00:00:37.480 --> 00:00:43.660
Petri Toiviainen ja Suvi Saarikallio saavat nyt
sitten paikata ja kertoa myös musiikkiterapiasta -

11
00:00:43.660 --> 00:00:50.300
sen minkä voivat. Terveiset Esalle, jos katselet
tätä striimiä, ja pikaista paranemista.

12
00:00:50.300 --> 00:00:57.250
Kysymyksiä voi jälleen tuttuun
tapaan lähettää tämän lähetyksen ajan -

13
00:00:57.250 --> 00:01:00.790
laittamalla niitä
striimin keskustelukenttään.

14
00:01:00.790 --> 00:01:05.750
Sieltä poimitaan sitten kysymyksiä,
ja täällä voi myös -

15
00:01:05.750 --> 00:01:10.600
liveyleisö esittää kysymyksiä
paikan päällä.

16
00:01:10.600 --> 00:01:16.900
Aluksi lyhyt esittelykierros, jossa
pyydän tutkijoita kertomaan -

17
00:01:16.900 --> 00:01:21.170
omasta tutkimuksestaan. Sitten kun
tutkijoiden kanssa on vähän jutusteltu, -

18
00:01:21.170 --> 00:01:27.100
niin sen jälkeen on paneelivaihe, jossa
käsitellään yleisökysymyksiä ja keskustellaan -

19
00:01:27.100 --> 00:01:32.260
musiikkiin liittyvistä jännistä asioista.
Kysymyksiä voi siis laittaa koko ajan -

20
00:01:32.260 --> 00:01:34.600
ja niitä poimitaan sitten sieltä.

21
00:01:34.600 --> 00:01:40.530
Ne tulevat minulle tänne kännykkään, eli
mä voin lueskella niitä täältä.

22
00:01:40.530 --> 00:01:45.870
Ja ensimmäiseksi pyydänkin
kanssani keskustelemaan -

23
00:01:45.870 --> 00:01:50.810
professori Petri Toiviaisen.
Lähdetään liikkeelle siitä, että -

24
00:01:50.810 --> 00:01:57.270
johdat juuri tänä vuonna alkanutta
uutta musiikin huippuyksikköä.

25
00:01:57.270 --> 00:02:00.390
Mikä se tutkimusaihe tarkalleen on -

26
00:02:00.390 --> 00:02:03.370
ja millainen huippuyksikkö tämä on?

27
00:02:03.370 --> 00:02:10.830
Tässä huippuyksikössä
me halutaan selvittää sitä, -

28
00:02:10.830 --> 00:02:15.650
miten ihmiset prosessoivat musiikkia
multimodaalisesti eli moniaistillisesti -

29
00:02:15.650 --> 00:02:20.070
ja miten tämä kehittyy
ajan myötä ja iän myötä -

30
00:02:20.070 --> 00:02:26.400
ja miten erilaiset sairaudet ja ongelmat
vaikuttavat tähän musiikin prosessointiin.

31
00:02:26.400 --> 00:02:32.680
Sitä kautta päästään sitten kiinni siihen, -

32
00:02:32.680 --> 00:02:37.570
miten musiikkiterapiaa ja musiikkikuntoutusta
voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla -

33
00:02:37.570 --> 00:02:42.420
lisäämään näitä musiikin 
hyvinvointivaikutuksia.

34
00:02:42.420 --> 00:02:45.760
Samoin sitten myös ihan terveillä ihmisillä, -

35
00:02:45.760 --> 00:02:48.660
miten voidaan musiikin kautta
edistää hyvinvointia.

36
00:02:48.660 --> 00:02:53.170
Itse asiassa olet johtanut
jo aikaisemminkin huippuyksikköä, -

37
00:02:53.170 --> 00:02:56.960
eli on ollut jo yksi huippuyksikkö ja
sitten välissä olit akatemiaprofessorina, -

38
00:02:56.960 --> 00:03:00.340
joten kerrotko nyt vähän urasi kohokohdista.

39
00:03:00.340 --> 00:03:04.560
Millaisia mielenkiintoisia tutkimustuloksia
olette saaneet?

40
00:03:04.560 --> 00:03:07.130
Tutkimustuloksia... joo, tuota...

41
00:03:07.130 --> 00:03:11.590
Jos lähdetään liikkeelle
vaikka tekemästämme aivotutkimuksesta -

42
00:03:11.590 --> 00:03:16.570
niin yksi hyvin mielenkiintoinen
havainto oli se, että -

43
00:03:16.570 --> 00:03:20.860
kun me kuunnellaan musiikkia, -

44
00:03:20.860 --> 00:03:25.250
niin aivoissa aktivoituu todella laajat
hermoverkot eli ei pelkästään vain -

45
00:03:25.250 --> 00:03:29.190
kuuloaivokuori vaan
melkein koko aivot -

46
00:03:29.190 --> 00:03:31.570
ovat aktiivisena.
Siellä on kuuloaivokuori, -

47
00:03:31.570 --> 00:03:37.670
aivojen liikealueet, emootioalueet 
sekä ne alueet, jotka yhdistelevät -

48
00:03:37.670 --> 00:03:43.840
erilaista multimodaalista tietoa. Nämä
kaikki alueet myös koko ajan kommunikoivat -

49
00:03:43.840 --> 00:03:50.130
keskenään, eli musiikin kuuntelu
on tämmöistä todella... tehokasta...

50
00:03:50.130 --> 00:03:52.770
Pään räjäyttävää?
- Se on semmoista aivojumppaa -

51
00:03:52.770 --> 00:03:55.890
ihan pelkästään jo se kuuntelu.

52
00:03:55.890 --> 00:04:01.140
Jos näistä aivoasioista vielä puhutaan,
niin semmoinen mielenkiintoinen havainto -

53
00:04:01.140 --> 00:04:07.010
myös tehtiin yhdessä tutkimuksessa, että jos
ihmiset kuuntelevat musiikkia ja me mitataan -

54
00:04:07.010 --> 00:04:13.110
heidän aivovasteitaan, niin näiden aivovasteiden
perusteella voidaan sitten kertoa,-

55
00:04:13.110 --> 00:04:18.380
onko kyseessä ammattimuusikko,
harrastelijamuusikko -

56
00:04:18.380 --> 00:04:20.960
tai ei-muusikko.
Ainakin tietyllä tarkkuudella, -

57
00:04:20.960 --> 00:04:22.980
ei nyt tietysti ihan sataprosenttisesti.

58
00:04:22.980 --> 00:04:30.240
Eli tämä kuvastaa sitä, mikä on muissakin
tutkimuksissa havaittu, -

59
00:04:30.240 --> 00:04:34.070
että musiikin harrastaminen -

60
00:04:34.070 --> 00:04:38.930
muokkaa aivoja aika vahvasti.

61
00:04:38.930 --> 00:04:42.560
Eli onko niin, että ammattimuusikolla
aivoissa säkenöi -

62
00:04:42.560 --> 00:04:46.930
musiikkia kuunnellessa
vielä enemmän vai eri paikoissa -

63
00:04:46.930 --> 00:04:49.210
vai mitä siinä tapahtuu eri tavalla?

64
00:04:49.210 --> 00:04:53.560
Jos ajatellaan pelkästään
musiikin havaitsemista, -

65
00:04:53.560 --> 00:05:00.130
niin ammattimuusikoilla on voimakkaammat
aivovasteet esimerkiksi kuuloaivokuorella -

66
00:05:00.130 --> 00:05:05.010
erityisesti silloin, jos he kuulevat
oman instrumenttinsa ääntä.

67
00:05:05.010 --> 00:05:07.100
On huomattu myös se, että -

68
00:05:07.100 --> 00:05:12.260
tunteisiin liittyvät aivovasteet ovat
niin ikään voimakkaampia muusikoilla.

69
00:05:12.260 --> 00:05:17.260
Eli kaiken kaikkiaan tämä
aivoprosessointi on voimakkaampaa -

70
00:05:17.260 --> 00:05:19.560
ja se näkyy sitten myös
aivojen rakenteessa, -

71
00:05:19.560 --> 00:05:23.320
eli tietyt aivojen alueet
kuten kuuloaivokuori ja -

72
00:05:23.320 --> 00:05:27.080
liikeaivokuori ovat muusikoilla suurempia.

73
00:05:27.080 --> 00:05:33.480
Seuraava looginen kysymys on se,
että jos on hevari tai klassisen musiikin -

74
00:05:33.480 --> 00:05:37.300
rakastaja, niin näkeekö senkin
aivoista, että siellä säkenöi?

75
00:05:37.300 --> 00:05:41.220
Eli näkeekö sen suoraan aivokuvista?

76
00:05:41.220 --> 00:05:43.270
Tavallaan kyllä.

77
00:05:43.270 --> 00:05:48.640
Aivovasteista pystytään näkemään se, -

78
00:05:48.640 --> 00:05:54.850
pitääkö henkilö siitä musiikista,
jota hän kuulee.

79
00:05:54.850 --> 00:06:00.470
Jos musiikki miellyttää kuulijaa,
niin aivoissa aktivoituvat -

80
00:06:00.470 --> 00:06:07.530
mm. ne samat mielihyväalueet, jotka
aktivoivat myös esimerkiksi -

81
00:06:07.530 --> 00:06:12.470
hyvän ruoan, huumeiden
ja seksin vaikutuksesta.

82
00:06:12.470 --> 00:06:18.650
Jos musiikki sen sijaan on
epämiellyttävää, niin silloin aktivoituu -

83
00:06:18.650 --> 00:06:24.930
erityisesti oikea mantelitumake,
joka liittyy negatiivisiin -

84
00:06:24.930 --> 00:06:30.640
emootioihin. Eli kyllä aivovasteista
pystyy ainakin jollakin tarkkuudella -

85
00:06:30.640 --> 00:06:33.150
näkemään, pitääkö ihminen
musiikista vai ei.

86
00:06:33.150 --> 00:06:36.130
Olisikin aika hauskaa, jos
diagnosoitaisiin, että sä olet hevari -

87
00:06:36.130 --> 00:06:39.030
ja sä olet klassisen musiikin ihminen.

88
00:06:39.030 --> 00:06:44.190
Ehkä, mutta se olisi vähän kallis
tapa diagnosoida sitä, -

89
00:06:44.190 --> 00:06:49.050
kun aivokuvantaminen on kuitenkin
aika raskas tutkimusmenetelmä.

90
00:06:49.050 --> 00:06:51.590
Kerrotko vähän taustastasi, -

91
00:06:51.590 --> 00:06:54.840
koska se on tosi kiinnostava, -

92
00:06:54.840 --> 00:06:58.170
eli miten olet päätynyt
tämän tutkimusaiheen pariin?

93
00:06:58.170 --> 00:07:03.370
Olen harrastanut musiikkia
pienestä pitäen, eli 6-vuotiaana -

94
00:07:03.370 --> 00:07:06.770
menin pianotunneille ja
soitin klassista pianoa.

95
00:07:06.770 --> 00:07:11.150
Sitten 18-vuotiaana siirryin
soittamaan jazzia -

96
00:07:11.150 --> 00:07:15.170
ja toimin aika pitkään jazz-muusikkona
ja jazz-musiikin opettajana.

97
00:07:15.170 --> 00:07:21.690
Koska olin aina ollut
kiinnostunut luonnontieteistä, -

98
00:07:21.690 --> 00:07:25.010
niin opiskelin sitten samalla
täällä Jyväskylässä.

99
00:07:25.010 --> 00:07:30.070
Olen siis ihan Jyväskylän yliopiston
kasvatti: fysiikkaa, -

100
00:07:30.070 --> 00:07:34.770
matematiikkaa ja teoreettista fysiikkaa.

101
00:07:34.770 --> 00:07:37.150
Suoritin maisterintutkinnon pääaineenani -

102
00:07:37.150 --> 00:07:39.350
teoreettinen fysiikka.

103
00:07:39.350 --> 00:07:45.130
Samalla olin musiikin laitoksella
opettamassa improvisaatiota -

104
00:07:45.130 --> 00:07:49.030
ja yhtyesoittoa. Siellä avautui
sitten tilaisuus -

105
00:07:49.030 --> 00:07:54.930
professori Jukka Louhivuoren projektissa
ryhtyä tekemään väitöskirjaa tämmöisestä -

106
00:07:54.930 --> 00:07:58.510
musiikin kognitioaiheesta. Siinä
mä pystyin sitten yhdistämään -

107
00:07:58.510 --> 00:08:03.450
kaksi intohimoani, siis musiikin
ja luonnontieteet, koska siinä oli -

108
00:08:03.450 --> 00:08:06.130
aika paljon matemaattista mallintamista.

109
00:08:06.130 --> 00:08:12.380
Siitä se sitten lähti ja
sillä tiellä olen edelleen.

110
00:08:12.380 --> 00:08:16.710
Fysiikan taustasta oli hyötyä nimenomaan siihen,
että tutkimuksessa tarvitaan aika paljon -

111
00:08:16.710 --> 00:08:20.200
matemaattista ja varmaan
paljon myös datan käsittelyä?

112
00:08:20.200 --> 00:08:24.010
Jos ajatellaan aivokuvantamista,
niin siinä tulee valtava määrä big dataa.

113
00:08:24.010 --> 00:08:25.810
Voiko sanoa näin?

114
00:08:25.810 --> 00:08:28.490
Joo, sitä dataa tulee paljon -

115
00:08:28.490 --> 00:08:32.900
ja menetelmät ovat aika monimutkaisia.

116
00:08:32.900 --> 00:08:35.580
Me itse myös kehitellään uusia menetelmiä.

117
00:08:35.580 --> 00:08:39.660
Se on ollut yksi keskeinen
alue meidän tutkimuksessa -

118
00:08:39.660 --> 00:08:45.600
ja myös nykyisessä huippuyksikössä.
Ne liittyvät vahvasti -

119
00:08:45.600 --> 00:08:50.860
laskentaan ja matematiikkaan, mutta
se ei ole se pelkkä totuus, -

120
00:08:50.860 --> 00:08:54.030
vaan huippuyksikössämme käytetään -

121
00:08:54.030 --> 00:08:58.850
myös laadullisempia menetelmiä.
Idea on se, että me tutkitaan -

122
00:08:58.850 --> 00:09:05.120
tutkimuskysymyksiämme hyvin monelta
eri kantilta monitieteisesti -

123
00:09:05.120 --> 00:09:09.890
ja pyritään sitten yhdistämään eri
eri menetelmillä saatuja tuloksia, -

124
00:09:09.890 --> 00:09:12.970
jotta saadaan luotettavampi
kuva näistä asioista.

125
00:09:12.970 --> 00:09:17.850
Kun olet itse taustaltasi
jazzmuusikko ja fyysikko, -

126
00:09:17.850 --> 00:09:22.270
niin millaisia ihmisiä
musiikintutkimuksen parissa on, -

127
00:09:22.270 --> 00:09:24.600
jos ajatellaan esimerkiksi
sitä huippuyksikköä?

128
00:09:24.600 --> 00:09:27.180
Mitä kaikkea sieltä taustalta löytyy?

129
00:09:27.180 --> 00:09:30.700
Jos ajatellaan tieteellistä taustaa, -

130
00:09:30.700 --> 00:09:33.440
niin löytyy hyvin eri alojen ihmisiä.

131
00:09:33.440 --> 00:09:36.780
Meillä on musiikkitieteilijöitä,
musiikkikasvattajia, musiikkiterapeutteja -

132
00:09:36.780 --> 00:09:41.140
ja myös psykologeja,
tietokonetieteilijöitä, -

133
00:09:41.140 --> 00:09:46.420
fyysikko jne. Tietysti voisi sanoa, -

134
00:09:46.420 --> 00:09:48.960
että lähes kaikilla on myös
jonkinlaista musiikkitaustaa, -

135
00:09:48.960 --> 00:09:52.480
elikä soittavat jotain
instrumenttia tai laulavat, -

136
00:09:52.480 --> 00:09:54.770
että se on hyvin yleistä.

137
00:09:54.770 --> 00:09:59.870
Se tietysti kuvastaa sitä, että aika moni
on tullut tekemään tutkimusta -

138
00:09:59.870 --> 00:10:05.300
musiikkiin kohdistuvan intohimon takia.

139
00:10:05.300 --> 00:10:08.170
Varmaan aika monella tutkijalla -

140
00:10:08.170 --> 00:10:11.010
on halu tutkia musiikkia -

141
00:10:11.010 --> 00:10:13.080
juuri omakohtaisen kiinnostuksen vuoksi.

142
00:10:13.080 --> 00:10:17.800
Kun äsken puhuttiin noista aivokuvista -

143
00:10:17.800 --> 00:10:22.400
niin mitenkäs sitten, jos on ihan
epämusikaalinen ihminen, -

144
00:10:22.400 --> 00:10:28.340
niin näkyykö tämmöinen amusikaalisuus -

145
00:10:28.340 --> 00:10:33.180
sitten jotenkin aivoissa?

146
00:10:33.180 --> 00:10:42.030
Sitä on jonkin verran tutkittu.

147
00:10:42.030 --> 00:10:46.870
Mä en nyt ihan osaa sanoa,
näkyykö se suoraan aivoista.

148
00:10:46.870 --> 00:10:51.140
Tietenkin se näkyy erilaisissa
kuuntelukokeissa ja -testeissä, -

149
00:10:51.140 --> 00:10:55.930
mutta se aivomekanismi on ehkä
vähän vielä epäselvä.

150
00:10:55.930 --> 00:10:59.230
Amusioitahan on erilaisia.

151
00:10:59.230 --> 00:11:04.130
On tämmöinen sävelkorkeusamusia,
että esimerkiksi ei pysty -

152
00:11:04.130 --> 00:11:08.490
laulamaan jotain tuttuakaan
sävelmää vaikka "Jaakko kultaa" -

153
00:11:08.490 --> 00:11:11.810
ollenkaan tai tunnistamaan sitä.

154
00:11:11.810 --> 00:11:14.350
Itse asiassa me keksittiin taannoin -

155
00:11:14.350 --> 00:11:19.410
pohjoisamerikkalaisten kollegoiden
kanssa tämmöinen rytminen amusia, -

156
00:11:19.410 --> 00:11:23.660
elikä rytmikuurous, joka on sitten taas -

157
00:11:23.660 --> 00:11:27.660
toisen sorttinen.
Siinä on eri prosessointi, -

158
00:11:27.660 --> 00:11:32.120
joka puuttuu siitä.
Näitä on siis erilaisia.

159
00:11:32.120 --> 00:11:35.060
Mutta siitä aivotaustasta siinä -

160
00:11:35.060 --> 00:11:39.620
ehkä spekuloidaan vielä, että en osaa
siitä mitään varmaa sanoa.

161
00:11:39.620 --> 00:11:44.940
Musiikkihan on aika moniaistinen, -

162
00:11:44.940 --> 00:11:49.220
ja kun siellä aivoissa säkenöi, 
niin se johtuu -

163
00:11:49.220 --> 00:11:51.640
siitä rytmistä ja
siitä sävelkorkeudesta.

164
00:11:51.640 --> 00:11:55.620
Sitten on vielä ehkä liike, ja jos itse
soittaa, niin sittenhän se -

165
00:11:55.620 --> 00:11:59.590
vaatii hyvinkin hienomotoriikkaa.

166
00:11:59.590 --> 00:12:01.880
Onko siinä aktivaatiossa eroa,
jos sä kuuntelet musiikkia -

167
00:12:01.880 --> 00:12:06.020
tai soitat? Mitä siellä aktivoituu?

168
00:12:06.020 --> 00:12:11.700
Kyllähän soittaminen on vielä parempaa -

169
00:12:11.700 --> 00:12:15.890
aivojumppaa kuin kuunteleminen,
joka sekin sinänsä on hyvä.

170
00:12:15.890 --> 00:12:21.030
Ajatellaan vaikka viulistia. Jos viulisti
soittaa nuoteista, niin siinä on -

171
00:12:21.030 --> 00:12:25.400
tosi monta prosessia, mitä pitää tehdä
yhtä aikaa. Ensinnäkin on se nuottikuva, -

172
00:12:25.400 --> 00:12:30.290
joka on symbolinen esitys 
siitä musiikista. Muusikon pitää -

173
00:12:30.290 --> 00:12:32.880
muuttaa se nuottikuva liikeradoiksi, -

174
00:12:32.880 --> 00:12:37.800
jotka tuottavat sen musiikin,
mitä siinä lukee.

175
00:12:37.800 --> 00:12:39.400
Elikä siinä on tämä motorinen puoli, -

176
00:12:39.400 --> 00:12:41.500
karkeamotoriikka ja hienomotoriikka.

177
00:12:41.500 --> 00:12:47.480
Sitten tuntoaistilla tunnetaan,
mitä kieltä painetaan ja kuinka paljon.

178
00:12:47.480 --> 00:12:50.920
Samalla pitää kuunnella,
että kaikki menee rytmissä ja -

179
00:12:50.920 --> 00:12:53.990
viulistilla vielä myös vireessä.

180
00:12:53.990 --> 00:12:58.780
Nämä kaikki aistitiedot pitää sitten
vielä yhdistää reaaliajassa, -

181
00:12:58.780 --> 00:13:06.010
eli soittaessa tapahtuu paljon
tämmöistä monipuolista -

182
00:13:06.010 --> 00:13:09.050
informaation prosessointia.

183
00:13:09.050 --> 00:13:13.610
Mennään myöhemmin keskusteluvaiheessa
vielä siihen, miten musiikkia -

184
00:13:13.610 --> 00:13:18.090
voidaan käyttää, ja nimenomaan
juuri kognitio on yksi, mihin sitä -

185
00:13:18.090 --> 00:13:22.310
hyödynnetään, mutta mennään
siihen siis hetken päästä.

186
00:13:22.310 --> 00:13:28.610
On kiinnostava kuulla,
millaista musiikkia itse kuuntelet, -

187
00:13:28.610 --> 00:13:35.310
kun olet jazz-mies, eli mitä päässäsi
tai kuulokkeissasi soi?

188
00:13:35.310 --> 00:13:39.490
Kyllä mä soitan mielelläni jazzia, -

189
00:13:39.490 --> 00:13:43.490
mutta kuuntelen kyllä ihan laajasti -

190
00:13:43.490 --> 00:13:47.370
jos ei nyt ihan kaikenlaista musiikkia,
niin kuitenkin hyvin erilaista musiikkia.

191
00:13:47.370 --> 00:13:49.700
Jazzia tietysti, -

192
00:13:49.700 --> 00:13:53.140
erilaista latinalaisamerikkalaista
musiikkia, klassista musiikkia, -

193
00:13:53.140 --> 00:13:58.380
rockia, bluesia ja
ihan mielentilan mukaan.

194
00:13:58.380 --> 00:14:00.180
Kiitoksia.

195
00:14:00.180 --> 00:14:03.560
Me jatketaan sitten keskustelua vielä,
kun tulee yleisökysymyksiä -

196
00:14:03.560 --> 00:14:06.900
ja minultakin tulee vielä
kysymyksiä. Tässä vaiheessa voit -

197
00:14:06.900 --> 00:14:12.640
mennä paikallesi, ja pyydän jututettavaksi
apulaisprofessori Suvi Saarikallion.

198
00:14:12.640 --> 00:14:16.550
Minkälaisia asioita olet itse tutkinut -

199
00:14:16.550 --> 00:14:21.550
eli mikä on fokus sinun tutkimuksessasi?

200
00:14:21.550 --> 00:14:26.190
Minun tutkimukseni on keskittynyt
siihen, miten musiikki vaikuttaa -

201
00:14:26.190 --> 00:14:30.710
meihin tunnetasolla ja millaisia
tunnemerkityksiä sillä on -

202
00:14:30.710 --> 00:14:34.370
ja miten se arjessa toimii
tunnevoimavarana. Jonkin verran on -

203
00:14:34.370 --> 00:14:38.420
myös sitä erityisnäkökulmaa,
mikä on nuorten kokemus -

204
00:14:38.420 --> 00:14:42.830
tästä asiasta ja miten musiikki
on osa nuoruusiän kehitystä -

205
00:14:42.830 --> 00:14:47.020
ja hyvinvointia. Tutkin siis
tämäntyyppisiä teemoja.

206
00:14:47.020 --> 00:14:51.900
Eli sinä olet tutkinut
sitä tunnevaikutusta, -

207
00:14:51.900 --> 00:14:56.960
ja ihmisethän selvästikin käyttävät
musiikkia vähän eri tarkoituksiin.

208
00:14:56.960 --> 00:15:02.260
Eli nyt laitetaan päälle vaikka
siivousmusiikkia tai muuta tällaista, -

209
00:15:02.260 --> 00:15:07.200
niin mihin kaikkeen ihmiset
musiikkia hyödyntävät?

210
00:15:07.200 --> 00:15:12.560
Tosi moneen juttuun. Juuri
siivousmusiikkihan on semmoinen -

211
00:15:12.560 --> 00:15:17.510
arjen hyvän olon taustatunnelma.
Energian saaminen, kun olet -

212
00:15:17.510 --> 00:15:21.430
vähän uupunut. Tai jos on jotain -

213
00:15:21.430 --> 00:15:26.170
murheita, niin murheet syrjään 
ja jotain ihanaa musiikkia.

214
00:15:26.170 --> 00:15:30.250
Tai sitten se voi olla se ystävä ja ymmärtäjä
ja lohduttaja, joka kuuntelee ja -

215
00:15:30.250 --> 00:15:35.470
kuulee sinut ja jonka kanssa sä voit vähän
myös prosessoida kokemustasi.

216
00:15:35.470 --> 00:15:39.350
Eli tosi laajalla skaalalla
ja monin tavoin -

217
00:15:39.350 --> 00:15:43.370
arjen hilpeästä taustasta tosi syviin
kokemuksiin ja myös semmoisiin -

218
00:15:43.370 --> 00:15:49.730
tavallaan arjen yläpuolelle
nostaviin elämysjuttuihin.

219
00:15:49.730 --> 00:15:54.490
Kun on haastateltu teini-ikäisiä,
niin jo nuoret osaavat kyllä -

220
00:15:54.490 --> 00:15:59.600
aika intuitiivisesti ottaa
musiikkia arjen eri hetkiin ja -

221
00:15:59.600 --> 00:16:04.280
mielialakaverikseen
elämän eri tilanteisiin.

222
00:16:04.280 --> 00:16:07.200
Musiikissahan on vahva muistoefekti,
että jos sä laitat -

223
00:16:07.200 --> 00:16:09.620
jonkun tietyn biisin soimaan, -

224
00:16:09.620 --> 00:16:12.570
niin siitä tulee mieleen se tietty hetki
kaikkine tunnelmineen, -

225
00:16:12.570 --> 00:16:16.460
eli se hyvin vahvasti
palauttaa sen muiston.

226
00:16:16.460 --> 00:16:21.180
Kyllä, yksi haastateltavani juuri kuvasi
sitä, että kun kuuntelee kappaleita, -

227
00:16:21.180 --> 00:16:25.170
niin se on ihan sama kuin jos selaisi
valokuva-albumia, eli se vie -

228
00:16:25.170 --> 00:16:27.920
tosi semmoisella kokemuksen
tasolla niihin hetkiin.

229
00:16:27.920 --> 00:16:31.540
Itse asiassa äsken kun oltiin
illallisella ennen kuin tultiin tänne, -

230
00:16:31.540 --> 00:16:36.940
niin taustalla soi Bon Jovia ja
tuli heti nuoruus itselle mieleen, -

231
00:16:36.940 --> 00:16:39.850
eli heti se kyllä vie
niihin tunnelmiin ja hetkiin, -

232
00:16:39.850 --> 00:16:45.470
mitä se musiikki kantaa.

233
00:16:45.470 --> 00:16:48.210
Kerrotko vähän myös omasta taustastasi, -

234
00:16:48.210 --> 00:16:52.330
eli miten olet päätynyt
tutkimuksen pariin?

235
00:16:52.330 --> 00:16:57.090
Minäkin olen Jyväskylän yliopiston
kasvatteja niin kuin Petrikin.

236
00:16:57.090 --> 00:16:59.490
Minä olen täältä valmistunut
musiikinopettajaksi.

237
00:16:59.490 --> 00:17:04.840
Mä halusin opiskella
musiikinopettajaksi ja huomasin -

238
00:17:04.840 --> 00:17:07.210
sitten gradua tehdessäni,
että voi vitsi, -

239
00:17:07.210 --> 00:17:09.720
tämä tutkimushan onkin kiinnostavaa!

240
00:17:09.720 --> 00:17:15.760
Itse asiassa siitä on aika lailla tasan
20 vuotta, kun maisteriseminaarissa -

241
00:17:15.760 --> 00:17:23.090
valitsin tutkimusaihetta. Ja kun kerran
musiikinopettajaksi olin ryhtymässä, -

242
00:17:23.090 --> 00:17:27.740
otin aiheeksi selvittää
nuorten kokemusta ja -

243
00:17:27.740 --> 00:17:33.320
ymmärrystä musiikista ja miksi se musiikki
heille on tai ei ole tärkeää.

244
00:17:33.320 --> 00:17:38.420
Sitä lähdin silloin tutkimaan ja
sillä tiellä olen edelleenkin.

245
00:17:38.420 --> 00:17:40.690
Tutkimus vei mukanaan?
- Kyllä.

246
00:17:40.690 --> 00:17:48.630
Minkälaisia menetelmiä omissa
tutkimuksissasi käytät, -

247
00:17:48.630 --> 00:17:53.960
kun tuossa tuli esiin, että on 
esimerkiksi aivotutkimusta, -

248
00:17:53.960 --> 00:17:57.200
niin ovatko ne kyselytutkimuksia
ja minkälaisia?

249
00:17:57.200 --> 00:17:59.490
Ovatko nuoret kohderyhmänä?

250
00:17:59.490 --> 00:18:01.560
Mitä te nyt tutkitte?

251
00:18:01.560 --> 00:18:06.920
Minun tutkimusmenetelmäpohjani
pohjaa paljolti psykologiaan.

252
00:18:06.920 --> 00:18:11.800
Halutessani ymmärtää ihmistä ja
ihmisen musiikkikokemusta -

253
00:18:11.800 --> 00:18:17.140
olen ajautunut käymään läpi myös psykologista
metodipohjaa. Olen myös psykologian dosenttina -

254
00:18:17.140 --> 00:18:21.670
täällä Jyväskylän yliopiston
psykologian laitoksella, niin sitä kautta -

255
00:18:21.670 --> 00:18:28.800
tulee se erilaisten psykometristen
mittareiden käyttäminen -

256
00:18:28.800 --> 00:18:31.590
ja toisaalta sen ilmiön ymmärtäminen -

257
00:18:31.590 --> 00:18:36.400
haastattelujen kautta, mutta myös
jollain tavalla mitattavaksi tekeminen -

258
00:18:36.400 --> 00:18:40.690
itsearviointikyselylomakkeiden
kautta, mitä olen tehnyt paljon.

259
00:18:40.690 --> 00:18:46.130
Itse olen myös kehittänyt tällaisia
mittareita, mutta tietenkin paljon -

260
00:18:46.130 --> 00:18:52.010
yhteistyötä tehdään juuri aivotutkimuksen ja
liiketutkimuksen kanssa, ja tuodaan siihen -

261
00:18:52.010 --> 00:18:57.660
psykometriikka, psykologinen mittaaminen ja
kokeelliset asetelmat ja sitten tehdään -

262
00:18:57.660 --> 00:19:02.650
yhteistyötä eri mittausmenetelmien
asiantuntijoiden kanssa.

263
00:19:02.650 --> 00:19:09.040
Onko psykologisesti sitten
samankaltaisuutta ihmisissä, -

264
00:19:09.040 --> 00:19:13.520
jotka tykkäävät vaikka hevistä
tai jazzista tai popmusiikista -

265
00:19:13.520 --> 00:19:15.820
versus jostain toisesta musiikkilajista?

266
00:19:15.820 --> 00:19:19.110
Onko jotain yhteistä?

267
00:19:19.110 --> 00:19:24.760
Kyllä se yhteinen alue löytyy
varmaan sieltä, miten musiikki -

268
00:19:24.760 --> 00:19:31.180
tulee merkitykselliseksi
tunne-elämysten kautta ja -

269
00:19:31.180 --> 00:19:34.510
miten se luo sosiaalisia
vuorovaikutustilanteita ja rakenteita.

270
00:19:34.510 --> 00:19:38.130
Miten se tulee osaksi sitä, kuka minä olen,
eli osaksi minun omaa identiteettiäni -

271
00:19:38.130 --> 00:19:41.090
ja omaa elämäntarinaani.

272
00:19:41.090 --> 00:19:46.230
Tietysti tämä on psykologinen näkökulma
ajatellen sitä, että mikä ihmiselle -

273
00:19:46.230 --> 00:19:49.550
ylipäätään on tärkeää, niin sitä
kautta myös musiikki tulee tärkeäksi.

274
00:19:49.550 --> 00:19:54.390
Jos musiikki rakentaa yhteenkuuluvuutta
meidän välille, sosiaalista suhdetta, -

275
00:19:54.390 --> 00:19:56.690
niin se on sitä kautta tärkeää.

276
00:19:56.690 --> 00:20:00.290
Tai jos se auttaa käymään läpi
jotakin tunne-elämystä, -

277
00:20:00.290 --> 00:20:02.250
niin se on tärkeää.

278
00:20:02.250 --> 00:20:05.980
Tai jos se on semmoinen arjen hyvän olon
tuottaja, niin se on sitä kautta tärkeää.

279
00:20:05.980 --> 00:20:10.870
Tavallaan musiikissa on myös tietty -

280
00:20:10.870 --> 00:20:15.950
ryhmäpuoli, eli se auttaa 
identiteetin muodostamisessa, -

281
00:20:15.950 --> 00:20:19.920
jos on punkkari tai hevari -

282
00:20:19.920 --> 00:20:23.590
tai hip hop tai mitä kaikkia näitä onkaan.

283
00:20:23.590 --> 00:20:25.390
Se voi olla myös tapa ilmaista, -

284
00:20:25.390 --> 00:20:27.870
että mä haluan olla tällainen.

285
00:20:27.870 --> 00:20:31.600
Kyllä se liittyy vahvasti ryhmiin
kuulumiseen ja nuorilla ehkä juuri -

286
00:20:31.600 --> 00:20:35.480
musiikkimaun kautta,
mutta myös kulttuurisesti -

287
00:20:35.480 --> 00:20:38.080
tiettyyn paikkaan ja ajanjaksoon.

288
00:20:38.080 --> 00:20:43.900
Jos on sen ajan lapsi, kun Madonna oli
kova juttu, tai on erilaisia -

289
00:20:43.900 --> 00:20:46.960
muita kulttuurisia merkityksiä, mitä
musiikki myös kantaa meidän yhteisöissä, -

290
00:20:46.960 --> 00:20:50.150
niin voi olla todella vahvoja -

291
00:20:50.150 --> 00:20:52.450
merkitysrakenteita sielläkin.

292
00:20:52.450 --> 00:20:56.440
Olet tutkinut myös musiikin merkitystä
eri kulttuureissa, esimerkiksi -

293
00:20:56.440 --> 00:21:00.400
Suomi versus Intia, ja siinä oli
ihan mielenkiintoisia tuloksia.

294
00:21:00.400 --> 00:21:04.690
Kerrotko vähän, mitä siinä havaittiin
tästä musiikin merkityksestä?

295
00:21:04.690 --> 00:21:10.930
Me tosiaan tehtiin kyselytutkimus, jossa
suomalaisia ja intialaisia musiikin kuuntelijoita -

296
00:21:10.930 --> 00:21:18.390
pyydettiin kuvaamaan merkityksellisiä
musiikkikokemuksia.

297
00:21:18.390 --> 00:21:22.570
Tutkimuksessa huomattiin, että molemmille on
tärkeää vaikka se, että musiikki -

298
00:21:22.570 --> 00:21:27.290
Kantaa muistoja lapsuuden tärkeisiin hetkiin
ja sosiaalisiin merkityksiin.

299
00:21:27.290 --> 00:21:31.910
Molemmat nostivat esiin myös sen, kuinka musiikki
on kaunista ja luo esteettisiä elämyksiä. 

300
00:21:31.910 --> 00:21:37.780
Kuitenkin selkeä erokin löytyi.
Intialaiset korostivat sitä, että musiikki -

301
00:21:37.780 --> 00:21:42.470
on jotakin, joka saa mut tässä hetkessä
fiilikseen, missä mä haluan olla.

302
00:21:42.470 --> 00:21:46.410
Eli jos on kavereita, niin hyvä fiilis, tai
jos mä haluan saada tehtyä jonkun työtehtävän, -

303
00:21:46.410 --> 00:21:50.930
niin mä laitan semmoista taustaa.
Sen sijaan me suomalaiset korostettiin -

304
00:21:50.930 --> 00:21:52.850
huomattavasti enemmän sitä, että -

305
00:21:52.850 --> 00:21:56.130
silloin kun mulla on ollut vaikea hetki
elämässäni, musiikki on ollut -

306
00:21:56.130 --> 00:22:01.110
kantava voima ja jotenkin auttanut käymään
läpi jonkin pahan jutun, josta olenkin -

307
00:22:01.110 --> 00:22:05.510
sitten selviytynyt. Tämmöisiä
eroja myöskin näkyy siinä, -

308
00:22:05.510 --> 00:22:08.280
millaisten merkitysten kautta me koetaan, -

309
00:22:08.280 --> 00:22:12.510
miksi musiikki on tärkeää ja
merkityksellistä. Ne varmaan sitoutuvat -

310
00:22:12.510 --> 00:22:16.910
semmoisiin asioihin, mitä me ylipäätään
arvostetaan ajassa, -

311
00:22:16.910 --> 00:22:19.070
ja ne heijastuvat myös siihen,
mitä se musiikki palvelee meidän elämässä.

312
00:22:19.070 --> 00:22:22.830
Suomalaisille ovat tärkeitä ne voimalaulut, -

313
00:22:22.830 --> 00:22:26.210
jotka antavat uskoa tulevaan?

314
00:22:26.210 --> 00:22:31.010
Näyttää siltä, että me osataan arvostaa
myös niitä vaikeita hetkiä -

315
00:22:31.010 --> 00:22:34.160
ja vähän raskaampia tunteita,
joita musiikki voi meissä nostaa, -

316
00:22:34.160 --> 00:22:36.280
jos ne ovat auttaneet meitä eteenpäin -

317
00:22:36.280 --> 00:22:39.140
meidän elämän polulla.

318
00:22:39.140 --> 00:22:43.770
Suomalaista musiikkia ehkä kuvastaa -

319
00:22:43.770 --> 00:22:48.210
myös tietty pateettisuus, jos katsoo
vaikkapa tangojen tekstejä, -

320
00:22:48.210 --> 00:22:51.930
eli tietty melankolia ja pateettisuus.

321
00:22:51.930 --> 00:22:55.250
Sieltä melankoliasta sitten kuitenkin -

322
00:22:55.250 --> 00:23:01.720
jollain polulla kohti parempaa...
- Kohti parempaa satumaata. Kiitoksia!

323
00:23:01.720 --> 00:23:04.960
Nyt voidaan mennä sitten
niihin yleisökysymyksiin.

324
00:23:04.960 --> 00:23:08.250
Näitä onkin tullut täältä
striimin kautta paljon ja -

325
00:23:08.250 --> 00:23:10.940
etukäteenkin on tullut kysymyksiä.

326
00:23:10.940 --> 00:23:19.590
Aluksi jokunen etukäteiskysymys.

327
00:23:19.590 --> 00:23:26.220
Ensimmäinen kysymys liittyy tähän,
mistä jo keskusteltiinkin Petrin kanssa, -

328
00:23:26.220 --> 00:23:32.550
eli vaikuttaako musiikki erilailla
ammattilaisiin.

329
00:23:32.550 --> 00:23:35.840
Mikä vaikutus on ammattilaisuudella -

330
00:23:35.840 --> 00:23:38.120
musiikin vaikutusten suhteen?

331
00:23:38.120 --> 00:23:40.160
Vaikuttaako musiikki samalla tavoin -

332
00:23:40.160 --> 00:23:45.560
esimerkiksi dementoituneella muusikolla
vai ovatko vaikutukset erilaiset -

333
00:23:45.560 --> 00:23:48.920
kuin ns. tavallisilla
musiikin kuluttajilla?

334
00:23:48.920 --> 00:23:50.720
Kuinka paljon musiikin vaikutuksia -

335
00:23:50.720 --> 00:23:53.930
on muusikoilla tutkittu?
Siihen tulikin jo vähän vastausta, -

336
00:23:53.930 --> 00:23:57.610
mutta jatka siitä.
Ja tuohan on kiinnostavaa, -

337
00:23:57.610 --> 00:23:59.890
että onko tuota dementiaa tutkittu.

338
00:23:59.890 --> 00:24:06.080
(Petri:) Niin kuin mainitsin aikaisemmin,
muusikoilla on erilainen -

339
00:24:06.080 --> 00:24:10.470
aivojen rakenne ja erilainen
aivojen toiminta kuin ei-muusikoilla.

340
00:24:10.470 --> 00:24:16.220
Tietenkin tässä on se kysymys,
mitä ei pystytä välttämättä helposti -

341
00:24:16.220 --> 00:24:20.300
ratkaisemaan, että mikä tässä on syy
ja mikä tässä on seuraus.

342
00:24:20.300 --> 00:24:23.920
Eli aiheutuvatko aivojen
rakenteen ja toiminnan muutokset -

343
00:24:23.920 --> 00:24:26.700
siitä musiikin harrastamisesta, -

344
00:24:26.700 --> 00:24:31.930
vai ryhtyvätkö sellaiset ihmiset,
joilla on tietynlaiset aivot, -

345
00:24:31.930 --> 00:24:38.060
sitten todennäköisemmin muusikoiksi?
- Se on se muna ja kana -ongelma?

346
00:24:38.060 --> 00:24:44.240
Muna ja kana -ongelma on tässäkin ja
varsinkin pitkäaikaisvaikutuksia ja -

347
00:24:44.240 --> 00:24:48.040
syy-seuraussuhteita on vaikea selvittää.

348
00:24:48.040 --> 00:24:51.310
Tosin vähän lyhyemmillä aikajänteillä -

349
00:24:51.310 --> 00:24:56.010
on tehty tutkimuksia, -

350
00:24:56.010 --> 00:24:59.770
joiden mukaan musiikki ehkä vaikuttaa -

351
00:24:59.770 --> 00:25:03.810
paitsi aivoihin, niin myös
kognitiiviseen kapasiteettiin.

352
00:25:03.810 --> 00:25:07.210
Myös lapsiryhmillä on tehty tämmöisiä kokeita, -

353
00:25:07.210 --> 00:25:12.500
joissa satunnaisesti puolet lapsista
menee johonkin musiikkiharrastukseen -

354
00:25:12.500 --> 00:25:17.410
ja puolet menee johonkin muuhun
taideharrastukseen tai sirkusaktiviteetteihin -

355
00:25:17.410 --> 00:25:22.590
tai urheiluun, ja ne tekee sitä
muutaman viikon ja sen jälkeen tehdään -

356
00:25:22.590 --> 00:25:24.440
erilaisia mittauksia.

357
00:25:24.440 --> 00:25:27.050
Niissä on huomattu, että
musiikkiryhmään kuuluneilla -

358
00:25:27.050 --> 00:25:30.250
ovat sitten kehittyneet esimerkiksi -

359
00:25:30.250 --> 00:25:35.090
lukemis- ja kirjoittamistaidot,
huomiokyky ja tarkkaavaisuus -

360
00:25:35.090 --> 00:25:38.370
paremmin kuin näissä muissa ryhmissä.

361
00:25:38.370 --> 00:25:40.850
Eli ainakin tämmöisiä
lyhytaikaisia vaikutuksia -

362
00:25:40.850 --> 00:25:44.950
on siis huomattu ihan
tämmöisenä syy-seuraussuhteena.

363
00:25:44.950 --> 00:25:48.620
Ja mitä tähän muusikkojen 
dementiaan tulee, -

364
00:25:48.620 --> 00:25:56.160
niin minä en tiedä, että sitä olisi tutkittu.
Oletko sinä Suvi seurannut...?

365
00:25:56.160 --> 00:26:00.960
Mä näin Youtubessa tai jossakin -

366
00:26:00.960 --> 00:26:07.510
sellaisen videon, jossa oli joku 
dementoitunut pianisti, -

367
00:26:07.510 --> 00:26:13.060
ja kun jokin hänen osaamansa musiikkikappale
laitettiin soimaan, niin hän rupesi -

368
00:26:13.060 --> 00:26:18.320
käsillään tekemään sitä, että se
oli siellä jotenkin tosi syvällä.

369
00:26:18.320 --> 00:26:21.840
Se on varmasti syvällä muusikoilla -

370
00:26:21.840 --> 00:26:24.120
mutta myös ei-muusikoilla.

371
00:26:24.120 --> 00:26:28.160
Monestihan musiikki on se
ensimmäinen asia ja -

372
00:26:28.160 --> 00:26:31.100
myös se viimeinen asia, millä
ihmiseen saa yhteyden, -

373
00:26:31.100 --> 00:26:34.080
niin pikkuvauvoilla kuin
dementoituneillakin.

374
00:26:34.080 --> 00:26:37.560
Ja se raja ei ole niin tiukka -

375
00:26:37.560 --> 00:26:42.160
muusikoiden ja harrastajien välillä,
että se on varmaan aika -

376
00:26:42.160 --> 00:26:47.600
veteen piirretty viiva. 
- Joo, kyllä.

377
00:26:47.600 --> 00:26:52.620
Tuli mieleen vielä yksi meta-analyysi, -

378
00:26:52.620 --> 00:26:56.840
jonka mukaan muusikoilla on -

379
00:26:56.840 --> 00:27:02.710
60 % pienempi todennäköisyys
sairastua ainakin lievään dementiaan.

380
00:27:02.710 --> 00:27:07.760
Mutta tässä on taas sitten tämä
muna ja kana -kysymys, -

381
00:27:07.760 --> 00:27:10.790
eli johtuuko se siitä
musiikin harrastamisesta -

382
00:27:10.790 --> 00:27:15.910
vai ovatko vaan tietynlaiset
ihmiset ryhtyneet muusikoiksi.

383
00:27:15.910 --> 00:27:20.450
Jatketaan vielä tästä samasta aihepiiristä
eli musiikista ja kognitiosta.

384
00:27:20.450 --> 00:27:26.270
Eli otetaan nyt esiin nämä Mozartit
ja vauvat, mistä aina puhutaan.

385
00:27:26.270 --> 00:27:31.130
Eli aina sanotaan, että jo sikiöaikana
pitäisi soittaa Mozartia ja -

386
00:27:31.130 --> 00:27:37.090
viimeistään sitten vauvana
aloittaa Mozartin soittaminen, -

387
00:27:37.090 --> 00:27:41.500
niin onko eri musiikkilajien
välillä oikeasti eroa?

388
00:27:41.500 --> 00:27:45.990
Onko tällaista hyvää musiikkia
niin kuin klassinen musiikki, -

389
00:27:45.990 --> 00:27:50.790
joka vaikuttaa hyvällä tavalla
vähän tiedostamattakin?

390
00:27:50.790 --> 00:27:52.770
Haluatko aloittaa?

391
00:27:52.770 --> 00:28:00.260
Täytyy sen Mozart-efektin taustaa hiukan
avata, että se suuri vimma, mikä tästä -

392
00:28:00.260 --> 00:28:05.250
lähti liikenteeseen, oli aika pieni
yksittäinen amerikkalainen tutkimus, -

393
00:28:05.250 --> 00:28:10.710
johon osallistui 36 opiskelijaa.
Tutkimuksessa toinen ryhmä -

394
00:28:10.710 --> 00:28:16.500
kuunteli Mozartin musiikkia ja toinen ei.
Todettiin, että 10 minuutin kuuntelun -

395
00:28:16.500 --> 00:28:20.060
jälkeen Mozartia kuunnellut ryhmä pärjäsi -

396
00:28:20.060 --> 00:28:24.220
paremmin tietyissä älykkyystestin
osa-alueissa, semmoisissa ajan ja tilan -

397
00:28:24.220 --> 00:28:28.020
hahmottamiseen liittyvissä tehtävissä.

398
00:28:28.020 --> 00:28:32.400
Se on aika pieni tutkimus, jotta voisi
vetää sellaisia johtopäätöksiä, -

399
00:28:32.400 --> 00:28:36.190
että soita vauvallesi Mozartia.
Ei siinä mitään, -

400
00:28:36.190 --> 00:28:40.420
kyllä siinä tietty efekti on ja se on
todennettu myöhemminkin, että musiikin -

401
00:28:40.420 --> 00:28:46.620
kuuntelu aktivoi meidän kognitiivista
prosessointia, nostattaa vireystilaa -

402
00:28:46.620 --> 00:28:50.820
ja saa hyvälle tuulelle. Mutta kenelle se
sitten on Mozart ja kenelle joku ihan muu, -

403
00:28:50.820 --> 00:28:55.000
joka nostaa sinun vireystilaa
ja saa sinut hyvälle fiilikselle -

404
00:28:55.000 --> 00:28:58.110
ja aktivoi sinun kognitiivista -

405
00:28:58.110 --> 00:29:04.490
prosessointia, niin siinä ollaan
jo paljon hatarammlla maaperällä.

406
00:29:04.490 --> 00:29:09.440
Mutta se on kyllä huomattu, että musiikin
kuuntelu aktivoi meitä, ja tiedetään, -

407
00:29:09.440 --> 00:29:13.600
että hyvällä fiiliksellä ja energisenä
pärjäämme paremmin kognitiivisissa tehtävissä.

408
00:29:13.600 --> 00:29:20.410
Semmoinen mieliala- ja vireystilaefekti
musiikilla ehdottomasti on.

409
00:29:20.410 --> 00:29:26.510
Kun me kuunnellaan musiikkia,
me ajatellaan vaan, että me nautitaan tästä.

410
00:29:26.510 --> 00:29:32.950
Itse asiassa meidän aivot tekevät
aika kovaa työtä hahmottaakseen, -

411
00:29:32.950 --> 00:29:34.940
että rytmeistä ja äänivirrasta -

412
00:29:34.940 --> 00:29:40.100
muodostuu melodioita ja musiikkia,
niin se on aikamoista aivojumppaa, -

413
00:29:40.100 --> 00:29:44.210
vaikka me ajatellaan vaan
nautiskelevamme. Se on myös semmoista -

414
00:29:44.210 --> 00:29:48.440
kognitioita aktivoivaa. Mikä musiikki
nyt sitten sisältää eniten -

415
00:29:48.440 --> 00:29:50.610
sitä aktivaatiota, niin siitä
voidaan keskustella, -

416
00:29:50.610 --> 00:29:54.630
eikä sitä ole tyhjentävästi ehkä tutkittukaan.
Mutta tämmöisiä efektejä musiikilla on -

417
00:29:54.630 --> 00:29:59.620
ja siinä on aika paljon yksilöllisiä eroja,
että mikä on kenellekin sitä parasta.

418
00:29:59.620 --> 00:30:03.000
Mun mielestä tämä Mozart-efekti -

419
00:30:03.000 --> 00:30:07.130
on yksi esimerkki tämmöisestä
hypetyksestä, mikä aikoinaan tapahtui, -

420
00:30:07.130 --> 00:30:11.770
että jotkut rupesivat hypettämään sitä
ja kaupallistivat sen, -

421
00:30:11.770 --> 00:30:15.060
että ne rupesivat myymään sitten
vanhemmille cd-levyjä.

422
00:30:15.060 --> 00:30:18.860
Silloin oli vielä cd-levyt. 
Soittakaa nyt lapsille ja -

423
00:30:18.860 --> 00:30:23.720
vauvoille tätä klassista musiikkia,
eli siitä tehtiin bisnestä.

424
00:30:23.720 --> 00:30:29.110
Näitähän ei ole sitten pystytty
myöhemmissä tutkimuksissa edes -

425
00:30:29.110 --> 00:30:33.750
replikoimaan tai toistamaan
näitä tuloksia.

426
00:30:33.750 --> 00:30:38.070
Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen,
kun jo hyvinkin kauan on puhuttu -

427
00:30:38.070 --> 00:30:42.340
klassisen musiikin hyvää tekevästä
vaikutuksesta. Kun omat lapseni -

428
00:30:42.340 --> 00:30:45.870
olivat pieniä, soitin aina iltaisin -

429
00:30:45.870 --> 00:30:51.090
kehtolauluja ja klassista hyvää musiikkia.

430
00:30:51.090 --> 00:30:57.210
Niinpä he nukahtavat aina, kun tulee
klassista musiikkia. He vähän sanovat, -

431
00:30:57.210 --> 00:31:02.150
että on haasteellista mennä konserttiin, -

432
00:31:02.150 --> 00:31:06.830
kun se on assosioitunut aika vahvasti
nukahtamiseen ja rauhoittumiseen, -

433
00:31:06.830 --> 00:31:11.980
eli sitten se ei ehkä
ollutkaan hyvä strategia.

434
00:31:11.980 --> 00:31:15.490
Mutta mennään eteenpäin.

435
00:31:15.490 --> 00:31:19.050
Täällä on tämmöinen kysymys...

436
00:31:19.050 --> 00:31:22.430
Vaikka nyt Esa ei olekaan paikalla, -

437
00:31:22.430 --> 00:31:24.910
niin puhutaan lyhyesti musiikkiterapiasta.

438
00:31:24.910 --> 00:31:29.930
Eli ensinnäkin ihan semmoinen
kysymys, että mitä musiikkiterapia on?

439
00:31:29.930 --> 00:31:32.410
Mitä siinä tapahtuu?

440
00:31:32.410 --> 00:31:35.170
Kerrotteko vähän Esan puolesta.

441
00:31:35.170 --> 00:31:38.980
Musiikkiterapia on hoitomuoto.
Täällä on musiikkiterapeutteja paikalla -

442
00:31:38.980 --> 00:31:42.170
ja he voivat olla parempia asiantuntijoita
kuin me. Mutta se on siis -

443
00:31:42.170 --> 00:31:45.510
hoitomuoto: musiikin hyödyntämistä erilaisissa
terapia- ja kuntoutuskonteksteissa.

444
00:31:45.510 --> 00:31:50.590
Kun me puhutaan paljon musiikin hyvää -

445
00:31:50.590 --> 00:31:54.320
tekevistä vaikutuksista ja musiikista
ihan meidän arjen hyvinvoinnissa, niin -

446
00:31:54.320 --> 00:31:58.830
se on ihan eri asia kuin se, että 
ammattilainen, terapeutti, työskentelee -

447
00:31:58.830 --> 00:32:01.850
asiakkaan kanssa ja käyttää
musiikkia siinä välineenä.

448
00:32:01.850 --> 00:32:07.000
Eli musiikki on siinä kontekstissa
ikään kuin terapiatyön väline.

449
00:32:07.000 --> 00:32:10.880
Kohderyhmiä voi olla todella
monenlaisia aivohalvauskuntoutuksesta -

450
00:32:10.880 --> 00:32:15.520
psykiatrisiin häiriöihin
ja lapsista aikuisiin.

451
00:32:15.520 --> 00:32:20.480
Meillä on tehty paljon interventiotutkimusta
esimerkiksi masennuspotilaiden kanssa, -

452
00:32:20.480 --> 00:32:26.700
mutta kohderyhmiä on todella monenlaisia.

453
00:32:26.700 --> 00:32:32.740
Suomessa on musiikkiterapiaa hyödynnetty
paljon tilanteissa, joissa musiikki on se, -

454
00:32:32.740 --> 00:32:36.550
joka tavoittaa ihmisen ensimmäisenä
ja viimeisenä, kuten Petri sanoi.

455
00:32:36.550 --> 00:32:40.440
Silloin kun on vaikea saada edes kontaktia -

456
00:32:40.440 --> 00:32:44.800
joissakin todella vaikeissa kliinisissä
tapauksissa, niin musiikkiterapia -

457
00:32:44.800 --> 00:32:46.600
on usein aika tehokas.

458
00:32:46.600 --> 00:32:51.120
Sillä saadaan kontakti. 
Kansainvälisesti musiikkia on hyödynnetty -

459
00:32:51.120 --> 00:32:55.780
paljon myös yhteisön
musiikkiterapiakontekstissa, -

460
00:32:55.780 --> 00:33:01.170
että musiikki soi kevyemmässä
kontekstissa vaikka koulun yhteydessä tai -

461
00:33:01.170 --> 00:33:07.640
lapsi- ja nuorisotyön yhteydessä.
Se skaala, missä musiikkiterapiaa tehdään, -

462
00:33:07.640 --> 00:33:12.290
on todella moninainen ja monenkirjava
ja myös menetelmät ovat tosi monenlaisia.

463
00:33:12.290 --> 00:33:14.440
Musiikkiterapiasessio voi olla -

464
00:33:14.440 --> 00:33:16.350
vaan musiikin kuuntelua, -

465
00:33:16.350 --> 00:33:21.820
jolloin musiikki on väline tuoda pintaan
kokemuksia ja mielikuvia ja muistoja.

466
00:33:21.820 --> 00:33:28.580
Tai se voi olla improvisointia tai vaikkapa
aivohalvauspotilaan kuntoutusta fyysisillä -

467
00:33:28.580 --> 00:33:35.250
rumpuharjoitteilla. Kuntoutuspuolella sitten -

468
00:33:35.250 --> 00:33:42.090
Parkinsonin taudin erilaisissa
konteksteissa tai puheterapian yhteydessä -

469
00:33:42.090 --> 00:33:46.360
voidaan myös hyödyntää musiikkia.

470
00:33:46.360 --> 00:33:48.620
Mutta se musiikkiterapian toimijoiden -

471
00:33:48.620 --> 00:33:52.560
ja toiminnan kirjo on todella laaja.

472
00:33:52.560 --> 00:33:54.860
Millaista tieteellistä tutkimusta
siinä taustalla on?

473
00:33:54.860 --> 00:33:58.660
Sehän on ihan hyväksytty terapiamuoto -

474
00:33:58.660 --> 00:34:00.930
esimerkiksi masennuksen hoidossa, -

475
00:34:00.930 --> 00:34:06.840
niin kerrotko vaikka Petri,
mitä mieltä olet siitä.

476
00:34:06.840 --> 00:34:10.560
Meidän ensimmäisessä huippuyksikössä -

477
00:34:10.560 --> 00:34:15.670
Jaakko Erkkilä teki tutkimuksen nimenomaan -

478
00:34:15.670 --> 00:34:20.250
masentuneille suunnatusta
musiikkiterapiasta, jossa -

479
00:34:20.250 --> 00:34:26.230
koeryhmälle annettiin musiikkiterapiaa
ja perushoitoa -

480
00:34:26.230 --> 00:34:28.400
ja kontrolliryhmä sai vain sitä perushoitoa.

481
00:34:28.400 --> 00:34:33.420
Siinä sitten todettiin, että
musiikkiterapiaan osallistuneen ryhmän -

482
00:34:33.420 --> 00:34:41.670
masennusoireet lievenivät
merkittävästi ja elämänlaatu parani.

483
00:34:41.670 --> 00:34:45.320
Tämä on semmoinen -

484
00:34:45.320 --> 00:34:51.770
yksi esimerkki aktiivisesta -

485
00:34:51.770 --> 00:34:56.340
musiikkiterapiasta, jossa terapeutti -

486
00:34:56.340 --> 00:35:02.460
ja asiakas soittivat ja
improvisoivat yhdessä.

487
00:35:02.460 --> 00:35:07.400
Sitten on tämmmöistä
passiivista musiikkiterapiaa, -

488
00:35:07.400 --> 00:35:09.200
jos sitä niin voi kutsua.

489
00:35:09.200 --> 00:35:12.360
Esimerkiksi Teppo Särkämö
aikoinaan tutkimuksessaan totesi, -

490
00:35:12.360 --> 00:35:15.310
että jos aivohalvauspotilaat kuuntelevat -

491
00:35:15.310 --> 00:35:20.250
aivohalvauksen jälkeen päivittäin
säännöllisesti mielimusiikkiaan, -

492
00:35:20.250 --> 00:35:24.080
niin pelkästään se musiikin kuuntelu -

493
00:35:24.080 --> 00:35:28.420
kohentaa vointia verrattuna esimerkiksi
äänikirjojen kuunteluun, joka oli -

494
00:35:28.420 --> 00:35:31.920
tutkimuksessa kontrolliryhmänä.
Musiikkia kuunnellut ryhmä -

495
00:35:31.920 --> 00:35:37.420
toipui aivohalvauksesta paremmin
kuin se toinen ryhmä, -

496
00:35:37.420 --> 00:35:43.620
eli tämäkin osoittaa jotenkin sen 
musiikin kuuntelemisen aivojumppaefektin, -

497
00:35:43.620 --> 00:35:48.530
että se jollakin tavalla
parantaa niitä aivoja.

498
00:35:48.530 --> 00:35:54.360
Maallikkona voisi ajatella, että jos siellä
tapahtuu paljon liikettä joka puolella -

499
00:35:54.360 --> 00:35:56.200
ja sinulla on ollut aivohalvaus, -

500
00:35:56.200 --> 00:35:59.240
niin sehän virkistää tietyssä
mielessä niitä hermoverkkoja.

501
00:35:59.240 --> 00:36:02.210
Kyllä, nimenomaan.

502
00:36:02.210 --> 00:36:07.810
Otetaan täältä sitten lisää kysymyksiä.

503
00:36:07.810 --> 00:36:11.880
Tässä on itse asiassa molemmille
kysymys, eli mikä on mielenkiintoisin -

504
00:36:11.880 --> 00:36:16.580
oivalluksesi siitä,
miten musiikki vaikuttaa?

505
00:36:16.580 --> 00:36:21.580
Mikä se voisi olla?

506
00:36:21.580 --> 00:36:27.540
Tämä ei ehkä ole varsinainen oivallus,
vaan me koetettiin vaan päästä -

507
00:36:27.540 --> 00:36:33.440
semmoisen karkean yleistyksen
ja yksinkertaistuksen tasolle, -

508
00:36:33.440 --> 00:36:38.050
että miten se musiikki vaikuttaa
meidän arjessa. Me saatiin -

509
00:36:38.050 --> 00:36:46.400
jollain tavalla tiivistettyä ja
kristallisoitua se, -

510
00:36:46.400 --> 00:36:49.840
että yhtäältä musiikki aktivoi meissä -

511
00:36:49.840 --> 00:36:57.880
joitakin meidän muistoja ja kokemuksia
ja tuo merkityksiä.

512
00:36:57.880 --> 00:37:02.720
Silloin vaikutusmekanismina ovat
ne muistot, mitä musiikki herättää, -

513
00:37:02.720 --> 00:37:08.820
tai ne mieltymykset, mitä meillä on.
Toiseksi musiikissa on ikään kuin kehollinen -

514
00:37:08.820 --> 00:37:15.580
ja irtauttava vaikutus.

515
00:37:15.580 --> 00:37:20.100
Se on toisaalta omien kokemusten
heijastepinta ja ystävä ja ymmärtäjä.

516
00:37:20.100 --> 00:37:24.600
Toisaalta se tarttuu meidän kehoon
ja vie meidät -

517
00:37:24.600 --> 00:37:29.160
pois murheista ja ajatuksista
ja ottaa meidät kokonaisvaltaisesti -

518
00:37:29.160 --> 00:37:36.140
syleilyyn ja vaikuttaa rytmien -

519
00:37:36.140 --> 00:37:39.390
ja tunnetartunnan kautta semmoisella
sanattomalla tasolla.

520
00:37:39.390 --> 00:37:45.230
Nämä tapahtuvat musiikissa joskus päällekkäin,
joskus erikseen, mutta että voidaan -

521
00:37:45.230 --> 00:37:50.500
nähdä kaksi tämmöistä isoa
vaikutustasoa, millä musiikki operoi.

522
00:37:50.500 --> 00:37:55.640
Nämä vaikutusmekanismit ovat eritasoisia.
Toiset ovat siellä merkityksen annon tasolla -

523
00:37:55.640 --> 00:38:01.110
ja toiset ovat siellä kehon tasolla.
Nämä mekanismit tapahtuvat -

524
00:38:01.110 --> 00:38:06.920
niin arjen tilanteissa kuin myös
esimerkiksi terapiatilanteissa, -

525
00:38:06.920 --> 00:38:09.530
eli nämä tasot ovat läsnä meidän -

526
00:38:09.530 --> 00:38:14.130
musiikkikokemuksessa
kontekstista riippumatta.

527
00:38:14.130 --> 00:38:17.640
En tiedä, onko tämä välttämättä oivallus, -

528
00:38:17.640 --> 00:38:21.040
mutta kuitenkin pitkäaikainen ja 
mielestäni vaikuttava havainto on se, -

529
00:38:21.040 --> 00:38:25.950
että miten syvällä kehollisuus -

530
00:38:25.950 --> 00:38:29.420
on meidän musiikin havaitsemisessa.
Meillä on ollut tutkimuksia, -

531
00:38:29.420 --> 00:38:34.540
missä on ollut 6 kuukautta vanhoja
vauvoja äitinsä tai isänsä sylissä, -

532
00:38:34.540 --> 00:38:40.230
ja jos niille soittaa jotain
musiikkia tai vaikka rumpurytmiä, -

533
00:38:40.230 --> 00:38:44.120
niin ne alkavat hytkyä -

534
00:38:44.120 --> 00:38:46.130
sen rytmin tahdissa -

535
00:38:46.130 --> 00:38:50.190
enemmän tai vähemmän
synkronisoituneina, mutta kuitenkin.

536
00:38:50.190 --> 00:38:53.550
Eli se musiikki aiheuttaa
liikettä jo ihan pienestä lähtien.

537
00:38:53.550 --> 00:38:57.090
Se on meissä kaikissa
ja kaikenikäisissä.

538
00:38:57.090 --> 00:39:02.860
Kun me kuunnellaan musiikkia,
niin sitä liikkumista -

539
00:39:02.860 --> 00:39:06.780
on monesti vaikea edes vastustaa.

540
00:39:06.780 --> 00:39:09.930
Se tosiaan näkyy myös aivoissa -

541
00:39:09.930 --> 00:39:14.770
liikeaivokuoren aktivaationa -

542
00:39:14.770 --> 00:39:17.850
jopa silloin, kun me kuunnellaan
musiikkia eikä liikuta, -

543
00:39:17.850 --> 00:39:21.630
eli siinä on tämmöinen
neutraalinenkin yhteys.

544
00:39:21.630 --> 00:39:26.450
Mä voisin tästä jatkaa, että juuri
tänään ennen tänne tuloa -

545
00:39:26.450 --> 00:39:30.130
oltiin kuuntelemassa vierailijaluentoa, -

546
00:39:30.130 --> 00:39:33.130
kun täällä oli professori Ian Cross -

547
00:39:33.130 --> 00:39:37.990
Cambridgen yliopistosta. 
Hän puhui juuri tästä, -

548
00:39:37.990 --> 00:39:41.840
mikä mekin ollaan tutkimuksissa
havaittu, että miten paljon -

549
00:39:41.840 --> 00:39:46.790
musiikki oikeastaan on pohjimmiltaan.
Hän väitti, että se on -

550
00:39:46.790 --> 00:39:50.620
oikeastaan jopa sivutuote,
ihmisen nonverbaalin -

551
00:39:50.620 --> 00:39:56.400
interaktion ilmentymä.
Jo pieni vauva alkaa ymmärtää -

552
00:39:56.400 --> 00:39:58.980
maailmaa ja kommunikoida äänen painoilla -

553
00:39:58.980 --> 00:40:04.060
ja rytmeillä, eli onko nopeampia
vai hitaampia, rauhallisia hetkiä.

554
00:40:04.060 --> 00:40:08.520
Se on tavallaan hyvin kehollista
ja fundamentaalia, -

555
00:40:08.520 --> 00:40:12.050
minkälaisilla tasoilla
musiikki myös kommunikoi.

556
00:40:12.050 --> 00:40:15.770
Ian Cross juuri esitti, -

557
00:40:15.770 --> 00:40:20.400
että kysymys on siitä,
miten ihminen olentona -

558
00:40:20.400 --> 00:40:26.750
nonverbaalisesti on kehittynyt
sosiaaliseksi, interaktiiviseksi olennoksi, -

559
00:40:26.750 --> 00:40:35.400
ja rytmit, äänet, äänen värit ja melodiat
ovat oikeastaan vain sen jalostuma, -

560
00:40:35.400 --> 00:40:42.020
että me ollaan kehollisia,
vuorovaikutteisia olentoja.

561
00:40:42.020 --> 00:40:47.900
Kaikissa kulttuureissahan on musiikkia,
että se on ihan perusinhimillinen asia.

562
00:40:47.900 --> 00:40:51.070
Ihminen nauttii samassa rytmissä olemisesta.

563
00:40:51.070 --> 00:40:55.760
Jos sä kävelet jonkun vieressä, 
niin sä rupeat automaattisesti -

564
00:40:55.760 --> 00:41:02.570
menemään samaa rytmiä. Itse laulan
kuorossa, niin sehän on mitä mahtavinta -

565
00:41:02.570 --> 00:41:08.090
laulaa yhdessä. Itse asiassa
täällä olikin yksi etukäteiskysymys, -

566
00:41:08.090 --> 00:41:14.980
että miksi karaoke on niin suosittua?
Ihmisen tarve ilmaista itseään -

567
00:41:14.980 --> 00:41:18.690
on musiikissa aika vahva?

568
00:41:18.690 --> 00:41:21.080
Joo, se on varmasti, -

569
00:41:21.080 --> 00:41:25.560
ja tietysti siinä on taas
sosiaalinen aspekti -

570
00:41:25.560 --> 00:41:28.740
myös mukana, eli on aika tärkeää,
että siinä ollaan kavereiden kanssa.

571
00:41:28.740 --> 00:41:31.620
Kuorolaulu ja bändisoitto ja tämmöiset...

572
00:41:31.620 --> 00:41:38.820
Kuorolaulullahan on todettu olevan -

573
00:41:38.820 --> 00:41:43.910
myös hyvin voimakkaita terveysvaikutuksia,
ja varmaan siinä taas -

574
00:41:43.910 --> 00:41:49.870
monta tekijää yhdistyy. Siinä on toisaalta
tämä laulu sinänsä, sehän on fyysinen toimitus, -

575
00:41:49.870 --> 00:41:52.230
jossa pitää hengittää oikein.

576
00:41:52.230 --> 00:41:54.570
Se on siis semmoista -

577
00:41:54.570 --> 00:41:59.460
fyysistä aktiviteettia plus siihen tulee
tämä musiikillinen aktiviteetti, -

578
00:41:59.460 --> 00:42:03.830
eli pitää laulaa vireessä, eli taas
nämä moniaistilliset jutut aivoissa.

579
00:42:03.830 --> 00:42:08.570
Plus sitten kuorossa on vielä tämä sosiaalinen
aspekti, että siinä ollaan -

580
00:42:08.570 --> 00:42:13.550
muiden ihmisten kanssa tekemisissä ja
niitten kanssa pitäisi synkronisoitua.

581
00:42:13.550 --> 00:42:16.450
Synkronisaatiokin on hyvin tärkeä asia, -

582
00:42:16.450 --> 00:42:18.490
mitä me myöskin tutkitaan
tässä huippuyksikössä.

583
00:42:18.490 --> 00:42:22.340
Synkronisaatio eli tahdistuminen
muiden ihmisten kanssa -

584
00:42:22.340 --> 00:42:25.380
eri tasoilla on erittäin tärkeä osa -

585
00:42:25.380 --> 00:42:30.900
sosiaalista vuorovaikutusta, ja se on
myös osa tätä musiikin nautintoa, -

586
00:42:30.900 --> 00:42:35.570
kun me synkronisoidutaan musiikin kanssa
ja ehkä muiden kanssa tanssiessamme -

587
00:42:35.570 --> 00:42:38.200
vaikka musiikin tahdissa.
- Ja siitä karaokesta vielä?

588
00:42:38.200 --> 00:42:44.200
Itse asiassa meillä on nyt
väitöskirjatutkija Eveliina Stolp, -

589
00:42:44.200 --> 00:42:50.100
joka tutkii yhteismusisointia,
mutta hänen väitöskirjassaan on noussut -

590
00:42:50.100 --> 00:42:55.460
tosi vahvasti esiin se, miten
palkitsevaa on päästä mukaan -

591
00:42:55.460 --> 00:43:00.340
ja olla toimijana yhteisessä
musiikillisessa hetkessä, -

592
00:43:00.340 --> 00:43:05.320
mutta se vaatii myös tosi
paljon rohkeutta ja turvallisuutta, -

593
00:43:05.320 --> 00:43:07.500
että sä uskallat.

594
00:43:07.500 --> 00:43:11.880
Täytyy päästä siihen oloon, että
tämä on riittävän turvallinen hetki, -

595
00:43:11.880 --> 00:43:15.480
että mä uskallan tulla tähän mukaan, ja
sitten kun se tapahtuu, niin se on mahtavaa.

596
00:43:15.480 --> 00:43:20.280
Se on tosi palkitseva tilanne sitten.
- Mä luulen, että se karaoketilanne -

597
00:43:20.280 --> 00:43:23.870
on riittävän rento, että
siinä ollaan semmoisessa moodissa, -

598
00:43:23.870 --> 00:43:25.930
että nyt mulla on
riittävän turvallinen olo, -

599
00:43:25.930 --> 00:43:30.410
että nyt mä uskallan heittäytyä tähän
ja sitten sä pääset siihen -

600
00:43:30.410 --> 00:43:33.740
palkitsevaan oloon.
- Se on vähän kuin itsensä ylittäminen, -

601
00:43:33.740 --> 00:43:37.460
että nyt mä uskalsin ja mä tein sen.

602
00:43:37.460 --> 00:43:43.600
Täällä on kysymys siitä, kun
olet vertaillut Suomea ja Intiaa.

603
00:43:43.600 --> 00:43:50.560
Minkä takia juuri Intia?
- Intia tietysti on hyvä -

604
00:43:50.560 --> 00:43:56.060
vertailukohta Suomelle, kun me ollaan
pohjoinen, ehkä individualistinen maa, -

605
00:43:56.060 --> 00:44:00.650
ja Intia on sitten enemmän 
kollektivistinen maa. Mutta kyllä taustalla -

606
00:44:00.650 --> 00:44:05.240
on myös ihan käytännön kontakti, että tämä
apulaisprofessori, jonka kanssa me yhdessä -

607
00:44:05.240 --> 00:44:07.420
tämä tutkimus tehtiin ja
joka toimii nyt siellä -

608
00:44:07.420 --> 00:44:12.120
intialaisessa yliopistossa, niin hän
on tehnyt aikanaan väitöskirjan meille -

609
00:44:12.120 --> 00:44:17.580
Petrin ohjauksessa, eli Vinoo Alluri,
joka on siis Jyväskylän kasvatteja.

610
00:44:17.580 --> 00:44:21.440
Päätimme vaan sitten, että
tutkitaanpa jotain yhdessä, -

611
00:44:21.440 --> 00:44:23.730
kun hän on nykyään taas siellä.

612
00:44:23.730 --> 00:44:27.490
Sitten on kysymys, että kun
musiikki vaikuttaa tunteisiin, -

613
00:44:27.490 --> 00:44:32.890
onko musiikin vaikutusta
lasten tunnetaitoihin tutkittu?

614
00:44:32.890 --> 00:44:38.010
Jonkin verran, mutta hyvin vähän. Sen
verran on tutkittu, että esimerkiksi -

615
00:44:38.010 --> 00:44:43.520
tämmöinen yhteinen tahdistuminen
aikaansaa meissä -

616
00:44:43.520 --> 00:44:45.970
empaattista suhtautumista toisiimme.

617
00:44:45.970 --> 00:44:51.670
Esimerkiksi Kirschner & Tomasello tekivät
hauskan tutkimuksen, missä toinen 4-vuotiaiden -

618
00:44:51.670 --> 00:44:53.790
lapsiryhmä teki semmoista sammakkopeliä niin, -

619
00:44:53.790 --> 00:44:58.130
että he olivat tahdistuneet samaan rytmiin -

620
00:44:58.130 --> 00:45:03.110
ja toinen teki ilman sitä musiikillista
tahdistumista. Tehtävän jälkeen -

621
00:45:03.110 --> 00:45:09.750
se lapsiryhmä, joka oli toiminut - 

622
00:45:09.750 --> 00:45:15.010
tahdistuneessa rytmissä,
antoi paljon enemmän -

623
00:45:15.010 --> 00:45:17.190
semmoisia kommentteja, että nämä kaverit -

624
00:45:17.190 --> 00:45:22.230
ovat kivoja ja mä auttaisin kaveriani,
jos tulisi hankala tilanne.

625
00:45:22.230 --> 00:45:27.890
Tahdistuminen siis vaikuttaa esimerkiksi
tämmöiseen sosiaaliseen auttamiskäyttäytymiseen.

626
00:45:27.890 --> 00:45:31.570
Musiikki siis ikään kuin yhdistää, 
tai rytmi yhdistää.

627
00:45:31.570 --> 00:45:35.580
Ollaan samassa rytmissä ja
oli kiva soittaa yhdessä.

628
00:45:35.580 --> 00:45:39.190
Niinpä, siinä on jonkinlainen semmoinen...

629
00:45:39.190 --> 00:45:46.080
Täällä on sitten opiskeluun liittyvä kysymys.

630
00:45:46.080 --> 00:45:51.840
Olen käyttänyt opiskelijoiden kanssa erilaisia
study music -listoja kirjallisissa koetilanteissa -

631
00:45:51.840 --> 00:45:56.280
ja todennut, että tällainen musiikki on saanut
opiskelijat kirjoittamaan paljon pidempiä -

632
00:45:56.280 --> 00:46:00.980
virkkeitä ja käyttämään erikoisempia
sanavalintoja kuin ne opiskelijat, jotka eivät -

633
00:46:00.980 --> 00:46:03.640
kuunnelleet musiikkia koetilanteessa.

634
00:46:03.640 --> 00:46:08.300
Onko teillä tullut tällaisia
tilanteita vastaan tutkimuksessanne?

635
00:46:08.300 --> 00:46:12.570
Siis taustamusiikin käyttöä?
- Taustamusiikista on aika paljonkin -

636
00:46:12.570 --> 00:46:17.990
näyttöä, että se auttaa juuri
erilaisissa kognitiivisissa -

637
00:46:17.990 --> 00:46:19.860
tehtävissä eri tilanteissa.

638
00:46:19.860 --> 00:46:23.390
Me tehtiin itse asiassa aika kiinnostava
tutkimus parin maisteriopiskelijan kanssa, -

639
00:46:23.390 --> 00:46:29.480
jotka tekivät gradunsa Laukaan lukiossa.

640
00:46:29.480 --> 00:46:35.130
Toisella viikolla oppilaat
saivat itse kuunnella -

641
00:46:35.130 --> 00:46:38.130
jokaisen tunnin alussa 5 minuuttia
omaa mielimusaansa, -

642
00:46:38.130 --> 00:46:43.510
ja sitten toisella viikolla oli
ihan tavallisia tunteja.

643
00:46:43.510 --> 00:46:49.430
Oppilaiden itsearviointien mukaan
niinä päivinä, jolloin he olivat saaneet -

644
00:46:49.430 --> 00:46:52.660
kuunnella omaa musaa 5 minuuttia
joka tunnin alussa, niin he kokivat -

645
00:46:52.660 --> 00:46:57.370
oppineensa enemmän ja
olivat olleet kiinnostuneempia -

646
00:46:57.370 --> 00:47:00.870
oppituntien sisällöistä.

647
00:47:00.870 --> 00:47:02.870
Tämä on aika houkutteleva juttu -

648
00:47:02.870 --> 00:47:06.440
ja vinkki opettajille,
että "no niin, pieni 5 minuutin -

649
00:47:06.440 --> 00:47:08.400
tauko ja saatte kuunnella aluksi -

650
00:47:08.400 --> 00:47:12.680
omaa musiikkianne ja sitten aloitetaan."
- Toki tämä perustui -

651
00:47:12.680 --> 00:47:16.340
oppilaiden omaan itsearviointiin
siitä, miten motivoituneita he olivat -

652
00:47:16.340 --> 00:47:18.140
ja miten hyvin he oppivat.

653
00:47:18.140 --> 00:47:21.560
Ehkä heillä oli myös parempi fiilis
ja sitten tuli positiivisempi asenne.

654
00:47:21.560 --> 00:47:25.510
Mutta joka tapauksessa se oli
aika rohkaiseva tämmöisenä...

655
00:47:25.510 --> 00:47:28.660
Täytyy kiittää näitä graduntekijöitä, -

656
00:47:28.660 --> 00:47:33.140
että he olivat rohkeita ja
tekivät tämmöisen -

657
00:47:33.140 --> 00:47:38.430
kuitenkin aika haasteellisen asetelman.

658
00:47:38.430 --> 00:47:42.050
Täällä on vielä mielenkiintoinen kysymys
musiikista ja tunteista.

659
00:47:42.050 --> 00:47:45.950
Jos muusikolla musiikkia kuunnellessa
aktivoituvat myös aivojen -

660
00:47:45.950 --> 00:47:49.220
tunnealueet erityisesti, niin
toimiiko se myös toisinpäin?

661
00:47:49.220 --> 00:47:52.560
Eli onko musiikki tai 
muusikkous saanut aikaan sen, -

662
00:47:52.560 --> 00:47:56.860
että kokee tunteet
vahvemmin tai tunteikkaammin?

663
00:47:56.860 --> 00:48:01.940
Kuten aikaisemmin mainitsin, -

664
00:48:01.940 --> 00:48:07.700
aivovasteessa näkyy, että on
voimakkaammat vasteet -

665
00:48:07.700 --> 00:48:12.440
aivojen tunnealueella, 
mutta siitä mä en ole ihan varma, -

666
00:48:12.440 --> 00:48:16.000
että onko sitä sitten...
Tätähän voidaan tietysti -

667
00:48:16.000 --> 00:48:23.010
tutkia myös kokemuksen kautta ja
pyytää arvioimaan -

668
00:48:23.010 --> 00:48:25.070
tunne-elämyksen voimakkuutta.

669
00:48:25.070 --> 00:48:29.930
Onko tässä taas se muna ja kana,
että tunteellisemmat ihmiset -

670
00:48:29.930 --> 00:48:34.890
rakastavat enemmän musiikkia ja
päätyvät muusikoiksi?

671
00:48:34.890 --> 00:48:41.590
Se on varmaan tässä kyllä ihan sama,
että sitä vaikutussuhdetta -

672
00:48:41.590 --> 00:48:43.690
on vähän vaikea todentaa.

673
00:48:43.690 --> 00:48:46.750
On huomattu, että sellaiset ihmiset, -

674
00:48:46.750 --> 00:48:50.920
jotka saavat korkeita pistemääriä -

675
00:48:50.920 --> 00:48:55.740
empatian itsearviointimittareissa, -

676
00:48:55.740 --> 00:48:59.310
kokevat musiikin tunnetasolla
intensiivisemmin.

677
00:48:59.310 --> 00:49:04.200
Jotain sellaista vastaavuutta
siinä on, mutta muna ja kana, niin...

678
00:49:04.200 --> 00:49:07.680
Otetaan vielä yksi ennakkokysymys.

679
00:49:07.680 --> 00:49:11.140
Tämä on tosi mielenkiintoinen.
Voiko musiikin kuuntelulla -

680
00:49:11.140 --> 00:49:14.420
olla negatiivisia vaikutuksia
esimerkiksi gangsta...

681
00:49:14.420 --> 00:49:17.380
Mikä... onko tuo gangsta...
- Gangsta rap.

682
00:49:17.380 --> 00:49:22.210
Joo, voiko gangsta rapin
kuuntelulla ja väkivaltaisuuden -

683
00:49:22.210 --> 00:49:24.170
lisääntymisellä olla yhteyttä?

684
00:49:24.170 --> 00:49:27.320
Musiikin tutkimushan on ehkä painottunut -

685
00:49:27.320 --> 00:49:30.850
aika paljon positiivisiin vaikutuksiin,
ja sitäkin ehkä hypetetään, -

686
00:49:30.850 --> 00:49:33.180
että musiikki on hyvä ja sillä tavalla.

687
00:49:33.180 --> 00:49:39.270
Tämä on tietysti totta, mutta tätä toista
puolta on ehkä vähän vähemmän tutkittu.

688
00:49:39.270 --> 00:49:44.410
Meidän huippuyksikössä on
Henna-Riikka Peltola kyllä tutkinut -

689
00:49:44.410 --> 00:49:49.750
musiikin negatiivisia vaikutuksia,
esimerkiksi milloin musiikki -

690
00:49:49.750 --> 00:49:56.020
koetaan vastenmieliseksi, -

691
00:49:56.020 --> 00:49:59.300
ja siinä on useita tekijöitä.

692
00:49:59.300 --> 00:50:04.860
Esimerkiksi sanotaan, että jos musiikki on
vaikka liian triviaalia, liian yksinkertaista -

693
00:50:04.860 --> 00:50:11.140
johonkin musiikkimakuun. Tai päinvastoin, että
on vaikka free jazzia ja itse tykkään vähän -

694
00:50:11.140 --> 00:50:14.100
yksinkertaisemmasta musiikista, että
tällä voi olla huono vaikutus.

695
00:50:14.100 --> 00:50:20.900
Tai sitten jos musiikki ei esimerkiksi
ideologisesti sovi omaan identiteettiin, -

696
00:50:20.900 --> 00:50:25.320
että on vaikka liian väkivaltaista,
niin se vaikuttaa huonosti.

697
00:50:25.320 --> 00:50:29.310
Tai sitten jos musiikkia soitetaan
väärässä tilanteessa, -

698
00:50:29.310 --> 00:50:31.450
se konteksti vaikuttaa varmasti.

699
00:50:31.450 --> 00:50:36.010
Monet meistä ärsyyntyvät esimerkiksi
joululaulujen soittamisesta -

700
00:50:36.010 --> 00:50:38.190
tavarataloissa marraskuussa.

701
00:50:38.190 --> 00:50:46.050
Mutta sitten taas tuo
gangsta rap ja väkivaltaisuus...

702
00:50:46.050 --> 00:50:51.930
Tässä on nyt taas tämä
syy-seuraussuhde, -

703
00:50:51.930 --> 00:50:54.670
että ei voida varmaan sanoa, että -

704
00:50:54.670 --> 00:50:59.740
tietynlaisen musiikin kuuntelu voisi
aiheuttaa väkivaltaisuutta, mutta ehkä -

705
00:50:59.740 --> 00:51:03.880
ne saattavat jotenkin taas korreloida,
että tietynlaiset ihmiset -

706
00:51:03.880 --> 00:51:06.580
tykkäävät tietynlaisesta musiikista.

707
00:51:06.580 --> 00:51:11.300
Aiheuttavatko sitten videopelit
väkivaltaisuutta -

708
00:51:11.300 --> 00:51:15.560
vai onko ne tietyt ihmiset vai
onko näissä jotain yhteyksiä?

709
00:51:15.560 --> 00:51:20.800
Aika haastavia nämä yhteydet
varmaan todistaa puolin ja toisin.

710
00:51:20.800 --> 00:51:25.470
Me painotetaan tosiaan -

711
00:51:25.470 --> 00:51:30.440
niitä positiivisia vaikutuksia,
mutta onhan musiikki todella -

712
00:51:30.440 --> 00:51:34.110
voimallinen tunteisiin viejä.

713
00:51:34.110 --> 00:51:36.510
Joskus on niitäkin tilanteita, että...

714
00:51:36.510 --> 00:51:41.330
Me ollaan esimerkiksi australialaisen
musiikkiterapeutti Katrina McFerranin kanssa -

715
00:51:41.330 --> 00:51:47.310
haastateltu nuoria, jotka kärsivät
tunne-elämän ongelmista ja masennuksesta, -

716
00:51:47.310 --> 00:51:54.590
ja olemme huomanneet, että joskus -

717
00:51:54.590 --> 00:52:00.150
musiikistakaan ei saa apua, vaan se voi viedä
jopa syvemmälle itsetuhoisiin ajatuksiin, -

718
00:52:00.150 --> 00:52:04.460
koska musiikki on voimallinen.

719
00:52:04.460 --> 00:52:09.250
Yksi haastateltava kertoi, että hänelle tuli
tappelu kaverin kanssa, kun kaveri otti -

720
00:52:09.250 --> 00:52:13.860
häneltä CD:n, jota hän kuunteli jatkuvasti,
ja rikkoi sen CD:n. Hän ei tajunnut, miten sä -

721
00:52:13.860 --> 00:52:16.820
noin teet, että kun tämä on se
ainoa juttu, mitä mä kuuntelen.

722
00:52:16.820 --> 00:52:20.540
Mutta hän kertoi, että kun hän toipui
siitä masennuksestaan, niin hän jälkeenpäin -

723
00:52:20.540 --> 00:52:24.120
tajusi, että se kaveri koetti auttaa
häntä, että älä tuota enää kuuntele, -

724
00:52:24.120 --> 00:52:28.520
tuo ei sinua auta.

725
00:52:28.520 --> 00:52:32.740
Nämä ovat aika harvinaisia tilanteita,
mutta on tunnistettava myös se, -

726
00:52:32.740 --> 00:52:35.640
että joskus me saatetaan myös
vahvistaa musiikilla -

727
00:52:35.640 --> 00:52:42.540
joitakin ei-toivottavia
kokemuksia itsessämme.

728
00:52:42.540 --> 00:52:47.900
Tämän saman kollegan kanssa
olemme myös tunnistaneet sen, -

729
00:52:47.900 --> 00:52:53.610
että masentuneet, tunne-elämän
ongelmista kärsivät nuoret myös -

730
00:52:53.610 --> 00:52:57.870
enemmän käyttävät niitä musiikin
voimaannuttavia vaikutuksia.

731
00:52:57.870 --> 00:53:03.350
Silloin musiikki tuo rentoutusta tai
vetää kohti positiivisuutta, -

732
00:53:03.350 --> 00:53:06.010
että se musiikki ei ole yksiselitteisesti -

733
00:53:06.010 --> 00:53:10.290
huono asia silloin, jos sulla
menee huonosti vaan päinvastoin.

734
00:53:10.290 --> 00:53:14.190
Mutta joskus se voi olla myös heijastuma siitä,
että en pysty edes tästä musiikista nyt -

735
00:53:14.190 --> 00:53:19.560
saamaan sitä hyvää irti
vaan se vie vieläkin syvemmälle.

736
00:53:19.560 --> 00:53:24.560
Mennään vielä takaisin siihen
musiikkiin ja oppimiseen ja kognitioon.

737
00:53:24.560 --> 00:53:30.010
Täällä on sellainen kysymys, että
miten musiikki auttaa oppimaan?

738
00:53:30.010 --> 00:53:33.140
Siinä on varmaan erilaisia tapoja.

739
00:53:33.140 --> 00:53:37.160
Tulee mieleen esimerkiksi
kielen oppiminen.

740
00:53:37.160 --> 00:53:43.140
Sanotaan, että jos vaikka lapsen -

741
00:53:43.140 --> 00:53:46.370
pitää oppia ymmärtämään kieltä, -

742
00:53:46.370 --> 00:53:50.550
ja sanat koostuvat tavuista,
niin yhtenä prosessina -

743
00:53:50.550 --> 00:53:56.670
siinä pitää oppia jäsentämään
äänivirrasta näitä eri tavuja.

744
00:53:56.670 --> 00:54:02.330
Musiikin käyttö tässä voi auttaa,
koska nämä tavut voidaan -

745
00:54:02.330 --> 00:54:07.460
erotella eri säveliksi,
eli musiikki auttaa -

746
00:54:07.460 --> 00:54:13.380
sanavirran pilkkomista tavuiksi.
Sitä voidaan käyttää sitten äidinkielen -

747
00:54:13.380 --> 00:54:19.140
ja myös vieraan kielen oppimisessa.
On havaittu, että se nopeuttaa -

748
00:54:19.140 --> 00:54:22.150
vieraan kielen oppimista.

749
00:54:22.150 --> 00:54:26.990
Musiikissaan on paitsi se musiikki,
niin myös se laulu tai sanat, -

750
00:54:26.990 --> 00:54:30.920
eli osassa musiikista
on myös se verbaalinen puoli.

751
00:54:30.920 --> 00:54:36.350
Runothan oppii tosi helposti, -

752
00:54:36.350 --> 00:54:41.570
kun siinä on se rytmi
ja musiikki. Itsekin -

753
00:54:41.570 --> 00:54:47.360
aakkoslauluja lauleskelleena tiedän, 
että ne ovat semmoisia helppoja tapoja -

754
00:54:47.360 --> 00:54:52.420
oppia asioita ihan lapsena.
- Musiikki ja kieli jakavat -

755
00:54:52.420 --> 00:54:54.380
paljon sitä samaa, kun
molemmissa on rytmisiä, -

756
00:54:54.380 --> 00:54:59.030
melodisia, äänenpainollisia asioita.

757
00:54:59.030 --> 00:55:04.250
Myös näiden rytmisten ja melodisten
asioiden aivotasoinen prosessointi -

758
00:55:04.250 --> 00:55:10.380
jakaa yhtäläisiä aivoalueita.
Oppimisesta puhuttaessa -

759
00:55:10.380 --> 00:55:15.770
on toki aina tuotava mukaan myös
mieliala- ja vireystilaefekti, -

760
00:55:15.770 --> 00:55:21.620
eli kyllä oppiminen on
helpompaa silloin, kun ollaan -

761
00:55:21.620 --> 00:55:24.070
semmoisissa mukavissa fiiliksissä.

762
00:55:24.070 --> 00:55:26.610
Toisaalta monethan käyttävät -

763
00:55:26.610 --> 00:55:28.770
musiikkia myös keskittymiseen, -

764
00:55:28.770 --> 00:55:32.420
jolloin se on taustamusiikkina.

765
00:55:32.420 --> 00:55:36.660
Jos musiikki pistää aivot -

766
00:55:36.660 --> 00:55:42.170
säkenöimään, niin eikö se vaan
sekoita sitä keskittymistä?

767
00:55:42.170 --> 00:55:47.830
Muusikot sanovat usein,
että en voi kuunnella, -

768
00:55:47.830 --> 00:55:50.910
koska helposti lähtee kuuntelemaan
sen oman instrumentin stemmaa.

769
00:55:50.910 --> 00:55:53.650
Ja sitten toiset sanovat,
että instrumentaalimusiikki toimii, -

770
00:55:53.650 --> 00:55:55.470
mutta laulettu musiikki ei toimi.

771
00:55:55.470 --> 00:55:59.530
Jos sä teet jotain kirjallista työtä,
vaikkapa kirjoitat tai luet, -

772
00:55:59.530 --> 00:56:04.390
ja kuuntelet samaan aikaan esimerkiksi
laulettua musiikkia, niin sulle tulee -

773
00:56:04.390 --> 00:56:09.760
verbaalista informaatiota kahdesta eri kanavasta,
ja ne kilpailevat samoista kognitiivisista -

774
00:56:09.760 --> 00:56:12.170
resursseista, että se ei
välttämättä sovi kaikille.

775
00:56:12.170 --> 00:56:16.230
Silloin instrumentaalimusiikki
voi olla parempi ratkaisu.

776
00:56:16.230 --> 00:56:20.510
Sanoit taikasanan "kognitiivinen resurssi",
eli miten paljon se vie sinun huomiotasi, -

777
00:56:20.510 --> 00:56:25.430
niin se on aika olennainen tekijä siinä,
kenelle mikäkin musiikki on häiritsevää.

778
00:56:25.430 --> 00:56:30.510
Sulle pitää jäädä riittävästi
sitä kognitiivista resurssia -

779
00:56:30.510 --> 00:56:35.640
tehdä se tarvittava tehtävä.
- Eri ihmisillähän on erilaisia tapoja -

780
00:56:35.640 --> 00:56:40.260
kuunnella musiikkia, että esimerkiksi
muusikot ehkä kuuntelevat sitä vähän -

781
00:56:40.260 --> 00:56:44.480
analyyttisemmin, että mitä osia siinä on.

782
00:56:44.480 --> 00:56:47.760
Toiset taas kuuntelevat
kokonaisvaltaisemmin, -

783
00:56:47.760 --> 00:56:49.900
ja tämäkin vaikuttaa.

784
00:56:49.900 --> 00:56:55.800
Täällä on kysymys: Olen pohdiskellut
parina viime vuonna oppilaita, -

785
00:56:55.800 --> 00:56:59.980
jotka eivät kuuntele eivätkä
kotonakaan altistu musiikille.

786
00:56:59.980 --> 00:57:02.560
Mistähän ilmiöstä tässä oikein on kyse?

787
00:57:02.560 --> 00:57:06.320
Onko Suvi sinulle tullut vastaan
nuorten kuuntelutottumuksia kysyessäsi, -

788
00:57:06.320 --> 00:57:12.660
että ei kuunnella ollenkaan musiikkia?

789
00:57:12.660 --> 00:57:16.280
Tämä on varmaan juuri näitä biaksia,
että esimerkiksi haastattelututkimukseen -

790
00:57:16.280 --> 00:57:21.760
ei hakeudu sellainen ihminen, joka ei
kuuntele musiikkia. Kyselytutkimuksissa -

791
00:57:21.760 --> 00:57:25.780
sitten taas katsotaan niin isoja
keskiarvoja, että ne eivät nouse esille, -

792
00:57:25.780 --> 00:57:28.550
mutta tämä olisi itse asiassa
kiinnostava kysymyksenasettelu, -

793
00:57:28.550 --> 00:57:31.530
että nimenomaan lähdettäisiin
hakemaan niitä ihmisiä, -

794
00:57:31.530 --> 00:57:34.720
jotka eivät musiikkia kuuntele,
ja pyrittäisiin ymmärtämään, -

795
00:57:34.720 --> 00:57:38.630
mitä siinä on taustalla.

796
00:57:38.630 --> 00:57:45.650
Meillä ei ole suoraan mitään yksittäistä
tutkimusta, joka kohdistuisi tähän.

797
00:57:45.650 --> 00:57:50.990
Se on kyllä nostettu esiin, että meidän
pitäisi hahmottaa musiikkia -

798
00:57:50.990 --> 00:57:54.970
paljon moninaisemmin kuin mitä on
perinteinen musiikin kuuntelututkimus.

799
00:57:54.970 --> 00:57:59.390
Eli se voi olla monesti myös
Youtube-videon seuraamista, -

800
00:57:59.390 --> 00:58:03.270
tai monellakin tavalla se
musiikin kuuntelun luonne -

801
00:58:03.270 --> 00:58:07.410
on koko ajan muutoksen tilassa -

802
00:58:07.410 --> 00:58:10.210
ja se on jotenkin osattava huomioida.

803
00:58:10.210 --> 00:58:14.310
Mutta ehdottomasti kiinnostava
tutkimusaihe sinällään.

804
00:58:14.310 --> 00:58:17.160
Tämä on nyt vähän herkkä kysymys, -

805
00:58:17.160 --> 00:58:22.620
mutta jos ajatellaan näitä musiikkilajeja, -

806
00:58:22.620 --> 00:58:27.440
niin paljon on ainakin uutisoitu -

807
00:58:27.440 --> 00:58:31.410
juuri tällaisia Mozart-tyyppisiä
efektejä klassisessa musiikissa.

808
00:58:31.410 --> 00:58:33.440
Eli että klassinen musiikki -

809
00:58:33.440 --> 00:58:38.740
parantaa kognitiota ja matematiikan
osaamista, ja jos soittaa klassista -

810
00:58:38.740 --> 00:58:41.560
musiikkia, niin lapset
pärjää paremmin koulussa.

811
00:58:41.560 --> 00:58:46.060
Voit varmaan Petri oikaista, mikä
näistä pitää paikkansa, mutta -

812
00:58:46.060 --> 00:58:49.120
onko tämä klassinen musiikki
jotenkin ylivertaista?

813
00:58:49.120 --> 00:58:52.860
Jotkuthan pitävät muita musiikkilajeja
sitten vähän niin kuin -

814
00:58:52.860 --> 00:58:55.630
huonompana musiikkina.

815
00:58:55.630 --> 00:59:01.050
Minun mielestä siis ei ole.

816
00:59:01.050 --> 00:59:03.310
Tämä ei ole ylivertaista.

817
00:59:03.310 --> 00:59:07.350
Tässä on varmaan vähän kulttuurierojakin
siinä mielessä, että tietyissä maissa -

818
00:59:07.350 --> 00:59:12.450
myös tutkimuspuolella musiikin
kuuntelututkimuksissakin käytetään -

819
00:59:12.450 --> 00:59:15.350
ainoastaan klassista musiikkia.

820
00:59:15.350 --> 00:59:18.340
Mä sanoisin sitä vähän -

821
00:59:18.340 --> 00:59:21.250
semmoiseksi elitismiksi.

822
00:59:21.250 --> 00:59:27.130
Meillä täällä ja ehkä joissakin
naapurimaissa suhtaudutaan -

823
00:59:27.130 --> 00:59:31.090
eri musiikin lajeihin
ehkä vähän avarammin.

824
00:59:31.090 --> 00:59:34.070
Länsimainen klassinen musiikki -

825
00:59:34.070 --> 00:59:37.840
on hienoa musiikkia, mutta se on vain
yksi musiikkityyli muiden joukossa.

826
00:59:37.840 --> 00:59:40.490
Eli kun me tehdään tutkimusta,
ei me sitä...

827
00:59:40.490 --> 00:59:44.270
Mutta onko se aivoille
parempi kuin muut?

828
00:59:44.270 --> 00:59:47.520
Ei siitä ole mitään näyttöä,
että se välttämättä -

829
00:59:47.520 --> 00:59:52.200
olisi parempi. Niin kuin Suvi sanoi, -

830
00:59:52.200 --> 00:59:58.370
tässä on henkilökohtaista varianssia,
eli eri ihmiset pitävät -

831
00:59:58.370 --> 01:00:01.380
erilaisesta musiikista
ja ehkä havaitsevat -

832
01:00:01.380 --> 01:00:06.060
ja prosessoivat sitä eri tavalla. Ei minun
mielestäni ole olemassa mitään absoluuttista -

833
01:00:06.060 --> 01:00:09.900
yhtä musiikkilajia tai
musiikkityyliä, joka olisi -

834
01:00:09.900 --> 01:00:14.860
parempi missään suhteessa.

835
01:00:14.860 --> 01:00:20.220
Yritän oikein pinnistellä, että
onko tehty sellaista tutkimusta, -

836
01:00:20.220 --> 01:00:25.600
miten eri musiikkilajit vaikuttavat,
ja muistelin yhtä sellaista -

837
01:00:25.600 --> 01:00:31.120
tutkimusta, jossa verrattiin
metallimusiikkia ja jotain toista.

838
01:00:31.120 --> 01:00:36.490
Siinä saatiin tietysti sellainen tulos, että
niille, jotka eivät tykänneet metallimusiikista,

839
01:00:36.490 --> 01:00:40.240
sillä oli huonoa vaikutusta. Niille,
jotka tykkäsivät metallimusiikista, -

840
01:00:40.240 --> 01:00:42.040
sillä oli tietenkin hyviä vaikutuksia.

841
01:00:42.040 --> 01:00:45.790
Tämmöisiä systemaattisia vertailuja, -

842
01:00:45.790 --> 01:00:48.070
joissa olisi huomioitu oma mieltymyksesi, -

843
01:00:48.070 --> 01:00:50.310
ei kauheasti ole.

844
01:00:50.310 --> 01:00:55.290
Mä muuten unohdin aluksi kysyä Suvilta,
mistä musiikista sinä tykkäät?

845
01:00:55.290 --> 01:01:00.650
Juuri mainitsin tuon, että Bon Jovi soi, -

846
01:01:00.650 --> 01:01:05.000
siitä tulee nuoruus mieleen. Mutta sitten
mä tykkään käydä klassisen musiikin -

847
01:01:05.000 --> 01:01:10.800
konserteissa ja tykkään mennä
yökerhoon bailaamaan ihan teknoa, -

848
01:01:10.800 --> 01:01:14.210
todella siis aivan laidasta laitaan,
mikä nyt tilanteeseen sopii.

849
01:01:14.210 --> 01:01:16.470
Täytyy sanoa, että tällaisen -

850
01:01:16.470 --> 01:01:21.970
kiireisen perheenäidin elämässä 
töistä kotiin lähtiessä -

851
01:01:21.970 --> 01:01:27.690
laittaa yleensä soimaan sellaista, mikä on
myönteistä ja valoisaa ja ehkä vähän kevyttä, -

852
01:01:27.690 --> 01:01:33.640
niin se nostaa arjesta irti ja elvyttää.
Semmoista vähän kevyempää poppia -

853
01:01:33.640 --> 01:01:37.770
ehkä juuri nyt tulee kuunneltua
radiosta enemmän.

854
01:01:37.770 --> 01:01:40.530
Puhutaan vielä hetkinen musiikkiterapiasta.

855
01:01:40.530 --> 01:01:45.030
Se osio jää valitettavasti nyt
köykäisemmäksi, koska meiltä puuttuu Esa, -

856
01:01:45.030 --> 01:01:50.360
joka on alan asiantuntija.

857
01:01:50.360 --> 01:01:54.500
Aiemmin Esan kanssa juttelin,
että musiikkiterapia ei ole -

858
01:01:54.500 --> 01:01:59.410
pelkkää jammailua tai kuuntelua, -

859
01:01:59.410 --> 01:02:02.270
vaan siinä tosiaan käytetään -

860
01:02:02.270 --> 01:02:06.690
psykoterapian tyyppisiä keinoja.

861
01:02:06.690 --> 01:02:08.540
Se, minkä mä tunnen parhaiten, -

862
01:02:08.540 --> 01:02:11.180
on tämä meillä kehitetty malli, -

863
01:02:11.180 --> 01:02:16.130
jota juuri Esa ja Jaakko Erkkilä ovat
olleet kehittämässä. Tämä IIMT-malli, -

864
01:02:16.130 --> 01:02:20.070
eli "integrative improvisational
music therapy", -

865
01:02:20.070 --> 01:02:25.210
on erilaisia psykoterapian
lähestymistapoja integroiva -

866
01:02:25.210 --> 01:02:29.080
ja hyödyntää musiikillista improvisaatiota.

867
01:02:29.080 --> 01:02:34.380
Idea on se, että kun me
lähdetään ensin jammailemaan -

868
01:02:34.380 --> 01:02:38.830
tai ihan vaan improvisoiden
tuottamaan musiikkia, -

869
01:02:38.830 --> 01:02:41.280
niin se jollain tavalla -

870
01:02:41.280 --> 01:02:45.580
kutsuu meidät vuorovaikutukseen, -

871
01:02:45.580 --> 01:02:50.820
herättää sellaisia sanattomia
kokemuksia, joita on tosi vaikea -

872
01:02:50.820 --> 01:02:52.960
sanallistaa, että miltä musta tuntuu.

873
01:02:52.960 --> 01:02:57.320
Mutta kun mä saan sille jonkin soivan
muodon tai hahmon, niin se tuleekin - 

874
01:02:57.320 --> 01:03:03.940
niin kuin yhden askelen lähemmäs
sen asian sanoittamista ja sen jälkeen -

875
01:03:03.940 --> 01:03:09.090
päästään psykoterapeuttiseen
keskusteluun niistä asioista, joita -

876
01:03:09.090 --> 01:03:11.300
siellä taustalla ehkä on keskusteltavissa, -

877
01:03:11.300 --> 01:03:15.710
ja merkityksen antoon ja omien
kokemusten työstämiseen.

878
01:03:15.710 --> 01:03:20.570
On syytä korostaa, että musiikkiterapiassa
musiikki ei ole se terapeutti tai -

879
01:03:20.570 --> 01:03:26.330
mun oma henkilökohtainen terapiavoimavara,
vaan se on ammattilaisten työskentelyä -

880
01:03:26.330 --> 01:03:31.840
terapiamielessä. Tällöin
musiikki on se väline, -

881
01:03:31.840 --> 01:03:37.150
joka monesti nopeuttaa sitä
kokemuksen äärelle pääsemistä, -

882
01:03:37.150 --> 01:03:39.470
jota sitten voidaan terapeuttisesti työstää.

883
01:03:39.470 --> 01:03:41.500
Juteltiin sen verran Esan kanssa -

884
01:03:41.500 --> 01:03:47.180
etukäteen, että usein terapian alussa -

885
01:03:47.180 --> 01:03:51.040
puhuminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa, -

886
01:03:51.040 --> 01:03:57.560
eli voi olla vaikea sanallisesti ryhtyä -

887
01:03:57.560 --> 01:04:04.140
kertomaan asioista, niin se musiikki
voi avata niitä lukkoja.

888
01:04:04.140 --> 01:04:09.570
Sitten voidaan päästä sen musiikin
kautta niihin ongelmiin käsiksi.

889
01:04:09.570 --> 01:04:12.350
Mehän voidaan tunnistaa tuo
kokemus omassa arjessakin.

890
01:04:12.350 --> 01:04:17.630
Joskus kun tulee jokin kappale,
joka yhtäkkiä kolahtaa ihan täysin, -

891
01:04:17.630 --> 01:04:22.190
ja tajuat, että nyt tulee
kyyneleet silmistä, -

892
01:04:22.190 --> 01:04:25.650
kun tämä on jotain tosi koskettavaa
ja avaa minussa jotakin.

893
01:04:25.650 --> 01:04:30.130
Me voidaan tunnistaa se, että
musiikki saattaa tosi helposti -

894
01:04:30.130 --> 01:04:35.050
päästää meidät yllättävän lähelle jotakin
syvää, jota on ollut vaikea sanoittaa.

895
01:04:35.050 --> 01:04:37.610
Musiikissa on sellainen -

896
01:04:37.610 --> 01:04:40.930
sanaton voima, että siinä
mielessä taideterapia -

897
01:04:40.930 --> 01:04:44.120
ja musiikkiterapia voivat -

898
01:04:44.120 --> 01:04:48.150
äärimmäisen herkästi päästää -

899
01:04:48.150 --> 01:04:53.680
meidät kokemusten äärelle.

900
01:04:53.680 --> 01:04:59.890
Katsotaan vielä -

901
01:04:59.890 --> 01:05:01.910
joitakin kysymyksiä...

902
01:05:01.910 --> 01:05:08.270
Kuinka suuri vaikutus mainosmusiikilla -

903
01:05:08.270 --> 01:05:10.950
on ihmisten käyttäytymiseen
ja tottumuksiin?

904
01:05:10.950 --> 01:05:12.840
Onko asiaa tutkittu?

905
01:05:12.840 --> 01:05:16.530
Miten tietynlainen musiikki vaikuttaa
ostoskäyttäytymiseen ja millainen on tehokkainta?

906
01:05:16.530 --> 01:05:18.630
Tätä on ihan varmasti tutkittu.

907
01:05:18.630 --> 01:05:21.670
Kyllä on tutkittu, ja
sillä on kyllä suuri vaikutus.

908
01:05:21.670 --> 01:05:24.410
Tulee mieleen esimerkiksi -

909
01:05:24.410 --> 01:05:28.920
englantilainen kollega Adrian North,
joka on tutkinut esimerkiksi viinikauppoja.

910
01:05:28.920 --> 01:05:34.810
Kun viinikaupassa on myytävänä -

911
01:05:34.810 --> 01:05:39.480
ranskalaista ja saksalaista viiniä, ja
yhtenä päivänä siellä soitetaan pelkästään -

912
01:05:39.480 --> 01:05:44.020
ranskalaista musiikkia ja toisena päivänä
pelkästään saksalaista, niin se vaikuttaa -

913
01:05:44.020 --> 01:05:48.540
siihen myyntiin, että
minkämaalaista viiniä ostetaan.

914
01:05:48.540 --> 01:05:53.340
Ranskalaista viiniä myytiin
5-kertainen määrä!

915
01:05:53.340 --> 01:05:57.700
Joo, se oli huomattava ero. Jos pistää
ranskalaisen haitarivalssin soimaan, -

916
01:05:57.700 --> 01:06:02.240
niin silloin menee Châteauneuf-du-Pape
paremmin kaupaksi.

917
01:06:02.240 --> 01:06:07.680
Ihminen ei välttämättä edes huomaa sitä.
- Ei sitä välttämättä tiedosta.

918
01:06:07.680 --> 01:06:13.420
Toinen tapa, miten ostoskäyttäytymiseen
voi vaikuttaa, on esimerkiksi kahviloissa -

919
01:06:13.420 --> 01:06:16.050
tai lounaspaikoissa soitettava musiikki.

920
01:06:16.050 --> 01:06:19.690
Eli jos on paljon ihmisiä
tulossa syömään, -

921
01:06:19.690 --> 01:06:21.810
ja halutaan, että ihmiset -

922
01:06:21.810 --> 01:06:24.910
syö nopeasti ja lähtee pois,
että pääsee uusia tilalle, -

923
01:06:24.910 --> 01:06:29.510
niin soitetaan nopeata musiikkia, -

924
01:06:29.510 --> 01:06:32.250
joka aktivoi ihmisiä myös
siinä syömisessä.

925
01:06:32.250 --> 01:06:37.870
Tästä on tehty tutkimuksia.
- Jossain oli juttua häätömusiikista, -

926
01:06:37.870 --> 01:06:42.810
eli ostoskeskuksessa haluttiin häätää
nuorisoa, mutta en muista, -

927
01:06:42.810 --> 01:06:47.250
mitä musiikkia sinne laitettiin.

928
01:06:47.250 --> 01:06:49.220
On kylläkin havaittu, että
nuoret myös aika nopeasti adaptoituu, -

929
01:06:49.220 --> 01:06:53.880
että ne alkaa diggaa siitä
musiikista kuitenkin.

930
01:06:53.880 --> 01:06:58.940
Jos palataan klassisen musiikin tematiikkaan,
niin siitäkin on tutkimusta, että jos ravintolassa -

931
01:06:58.940 --> 01:07:04.660
on klassista musiikkia taustalla, niin
ihmiset valitsevat kalliimpia annoksia, -

932
01:07:04.660 --> 01:07:07.720
että siinä on brändäysnäkökulma myös.
- Siitä tulee mielikuvakin, -

933
01:07:07.720 --> 01:07:12.620
että jos on klassista musiikkia, niin tulee
sellainen hienostunut ja vähän ehkä tyyriimmän -

934
01:07:12.620 --> 01:07:18.010
puoleinen mielikuva, niin se
varmaan on aika tehokasta.

935
01:07:18.010 --> 01:07:20.860
Jossain pizzeriassa se ei ehkä
sopisi kauhean hyvin.

936
01:07:20.860 --> 01:07:23.220
Kyllä.
- Kyllä.

937
01:07:23.220 --> 01:07:28.770
Sitten täällä on
musiikki ja vauvat -kysymys, -

938
01:07:28.770 --> 01:07:33.210
eli vähän tätä Mozart-asiaa.
Eli kuinka musiikki vaikuttaa sikiöön -

939
01:07:33.210 --> 01:07:36.060
raskausaikana ja sitten syntymän jälkeen?

940
01:07:36.060 --> 01:07:41.330
Onko eroa kuuntelemisesta
vai jos äiti laulaa itse?

941
01:07:41.330 --> 01:07:45.750
Muistaakseni raskausviikolla 24
vauvan korva on -

942
01:07:45.750 --> 01:07:51.670
kehittynyt siihen vaiheeseen, että
vauva alkaa kuulla ympäristöstä ääniä.

943
01:07:51.670 --> 01:07:57.760
Se, mitä äiti kokee ja millaisia hormoneja
äidissä lähtee liikkumaan, kun tulee -

944
01:07:57.760 --> 01:08:04.310
tietynlaisia ääniä, niin ne kokemukset 
linkittyvät tai välittyvät jo sinne vauvaan.

945
01:08:04.310 --> 01:08:07.040
Se itse laulaminen -

946
01:08:07.040 --> 01:08:10.760
on myös hyvin palkitseva kokemus, -

947
01:08:10.760 --> 01:08:15.290
eli jos itse laulat, niin se on varmasti -

948
01:08:15.290 --> 01:08:18.700
miellyttävä kokemus äidille
ja sitä myöten vauvalle.

949
01:08:18.700 --> 01:08:23.840
Mutta en tiedä, onko tehty
vertailevaa tutkimusta -

950
01:08:23.840 --> 01:08:30.500
musiikin soittamisen, laulamisen ja
kuuntelun välillä.

951
01:08:30.500 --> 01:08:35.940
Eikös Huotilaisen Minnan ryhmä tehnyt
tutkimusta tästä, että äidit osallistuivat -

952
01:08:35.940 --> 01:08:40.770
musiikkitoimintaan ja sitten vauvat tunnistivat
syntymänsä jälkeen niitä melodioita?

953
01:08:40.770 --> 01:08:42.930
Kyllä, näin on.

954
01:08:42.930 --> 01:08:47.210
Voikohan sitä musiikkimakua kehittää jo
ennen syntymää, että sitten tykkää -

955
01:08:47.210 --> 01:08:51.200
niistä samoista kappaleista?
- Kyllä voi Mozartia soittaa vaikka kaiuttimella, -

956
01:08:51.200 --> 01:08:54.590
jos haluaa. Sillä saattaa olla vaikutusta.

957
01:08:54.590 --> 01:08:58.870
Keskustelin tästä Mozart-efektistä
jokin aika sitten -

958
01:08:58.870 --> 01:09:04.690
Tiedeykkösessä Kai Kailan kanssa, joka on
tutkinut näitä syntymän aikaisia asioita.

959
01:09:04.690 --> 01:09:08.410
Hänkin sanoi, että se vaikutus tulee
nimenomaan siitä, -

960
01:09:08.410 --> 01:09:11.040
että jos äiti voi hyvin ja
nauttii siitä Mozartista, -

961
01:09:11.040 --> 01:09:13.860
niin todennäköisesti hyvä olo -

962
01:09:13.860 --> 01:09:15.920
menee myös sinne sikiölle, -

963
01:09:15.920 --> 01:09:18.960
siis se aistimus siitä
rentoutumisesta ja hyvästä olosta.

964
01:09:18.960 --> 01:09:21.950
Mutta jos äiti ei ollenkaan
tykkää Mozartista, niin sitten -

965
01:09:21.950 --> 01:09:24.070
se ei välttämättä ole kauhean hyvä.

966
01:09:24.070 --> 01:09:26.420
Eli kannattaa kuunnella
sitä, mistä tykkää, koska silloin -

967
01:09:26.420 --> 01:09:31.860
vauvakin voi hyvin, kun äiti voi hyvin.
- Näinhän se on.

968
01:09:31.860 --> 01:09:38.040
Sitten kysymys musiikkiterapiasta:
Pitääkö musiikkiterapiassa -

969
01:09:38.040 --> 01:09:44.150
olevan henkilön osata
soittaa jotain instrumenttia?

970
01:09:44.150 --> 01:09:46.130
Ei tarvitse.

971
01:09:46.130 --> 01:09:51.420
Ei siinä ole mitään semmoista vaatimusta.

972
01:09:51.420 --> 01:09:56.860
Jos sitä tehdään esimerkiksi tämmöisellä -

973
01:09:56.860 --> 01:10:02.560
keyboardilla, kosketinsoittimella, niin
siitähän kyllä pystyy saamaan ääniä.

974
01:10:02.560 --> 01:10:05.530
Monesti se on tämmöistä
vapaata improvisaatiota, -

975
01:10:05.530 --> 01:10:07.930
että ei siinä edellytetä -

976
01:10:07.930 --> 01:10:12.150
mitään varsinaista perinteistä soittotaitoa,
tai sitten voidaan käyttää esimerkiksi -

977
01:10:12.150 --> 01:10:15.990
jotain rumpuja, vaikkapa djemberumpuja.

978
01:10:15.990 --> 01:10:21.230
Se ei ole mikään soittokoe?
- Ei todellakaan, ja paljon on myös musiikin -

979
01:10:21.230 --> 01:10:26.080
kuunteluun perustuvia toimintoja.

980
01:10:26.080 --> 01:10:31.170
Olen musiikkiterapeuttien kanssa
keskustellessani ollut kuulevinani, -

981
01:10:31.170 --> 01:10:36.320
että jos on muusikko, niin saattaa
olla jopa vähän hankalaa suhtautua -

982
01:10:36.320 --> 01:10:42.490
musiikkiterapiaan semmoisena
itseilmaisuna ja terapian välineenä, -

983
01:10:42.490 --> 01:10:46.250
koska se oma ammattilaisuus tulee -

984
01:10:46.250 --> 01:10:50.650
vähän eri näkökulmasta siihen
tilanteeseen. Melkeinpä sanoisin, -

985
01:10:50.650 --> 01:10:57.550
että musiikkiterapiaan on helpompi tulla,
jos ei ole musiikkitaustaa.

986
01:10:57.550 --> 01:11:02.190
Sitten tämmöinen kysymys:
Onko Wagner vaarallista autossa?

987
01:11:02.190 --> 01:11:06.680
Kuulin joskus Wagnerin musiikin
vaikutuksesta sellaista, ettei Wagneria -

988
01:11:06.680 --> 01:11:10.610
tulisi kuunnella autoa ajaessa, sillä
se voi aiheuttaa voimakasta tunnelatausta, -

989
01:11:10.610 --> 01:11:14.070
joka vaikuttaa ajotapaan
ja kolarialttiuteen.

990
01:11:14.070 --> 01:11:18.870
Tämäkin on tietysti taas hyvin yksilöllistä,
mutta varmasti mikä tahansa musiikki -

991
01:11:18.870 --> 01:11:24.680
voi synnyttää ajajassa todella
voimakkaita tunnereaktioita.

992
01:11:24.680 --> 01:11:29.040
Itsekin joskus autoillessani huomaan, -

993
01:11:29.040 --> 01:11:33.400
kun tulee jokin todella
vaikuttava kappale, -

994
01:11:33.400 --> 01:11:38.290
että huomio saattaa vähän häiriintyä, -

995
01:11:38.290 --> 01:11:42.570
syynä Wagner tai joku muu.
-  Yleensä sanotaan, että musiikin kuuntelu -

996
01:11:42.570 --> 01:11:46.510
auttaa keskittymisessä, mutta autoilu
on tutkimusten mukaan selkeä poikkeus.

997
01:11:46.510 --> 01:11:51.410
Amerikkalainen tutkija Brodsky on tutkinut
tätä autolla ajamista ja saanut -

998
01:11:51.410 --> 01:11:56.510
negatiivisia tuloksia, eli se on
semmoinen konteksti ja tilanne, -

999
01:11:56.510 --> 01:12:00.390
jossa musiikin kuuntelu -

1000
01:12:00.390 --> 01:12:06.630
voi häiritä tarkkaavaisuutta.

1001
01:12:06.630 --> 01:12:08.490
Brodskyn mukaan esimerkiksi
nopean musiikin kuuntelu -

1002
01:12:08.490 --> 01:12:12.250
saattaa lisätä todennäköisyyttä
ajaa ylinopeutta.

1003
01:12:12.250 --> 01:12:17.640
Sitten ennakkokysymyksistä tämmöinen, -

1004
01:12:17.640 --> 01:12:21.740
että terapiatilanteessa joidenkin ihmisten
on vaikea näyttää tai puhua tunteistaan, -

1005
01:12:21.740 --> 01:12:24.340
vaikka siihen toivottavasti
annetaan mahdollisuus.

1006
01:12:24.340 --> 01:12:30.170
Onko pohdittu tai tutkittu, kuinka myös
musiikkia harrastamattomat asiakkaat ja -

1007
01:12:30.170 --> 01:12:33.380
ammattilaiset voisivat löytää
musiikista yhteisen tien -

1008
01:12:33.380 --> 01:12:37.030
vaikeiden, tärkeiden asioiden äärelle?

1009
01:12:37.030 --> 01:12:42.180
Onko "millaisia fiiliksiä 
musiikki herätti" -keskusteluista apua?

1010
01:12:42.180 --> 01:12:44.060
Tuollaiset keskustelut -

1011
01:12:44.060 --> 01:12:46.460
ovat vähän eri asia kuin improvisointi.

1012
01:12:46.460 --> 01:12:51.940
Mulla on Saksassa hyvä kollega, joka
tekee nuorten kanssa musiikkiterapiaa niin, -

1013
01:12:51.940 --> 01:12:59.640
että nuoret tuovat omaa mielimusiikkiaan -

1014
01:12:59.640 --> 01:13:04.600
sinne terapiaan ja sitten keskustellaan,
miten tämä musa vaikuttaa sinuun -

1015
01:13:04.600 --> 01:13:09.260
ja millaisia kokemuksia se sinussa
herättää, ja ovatko ne semmoisia, -

1016
01:13:09.260 --> 01:13:11.350
mitä sinä haluatkin kokea.

1017
01:13:11.350 --> 01:13:14.710
Sitten he lähtevät rakentamaan
yhdessä soittolistoja, -

1018
01:13:14.710 --> 01:13:19.410
joihin haetaan sellaista musaa, joka
voisi viedä sinua haluamiisi tunnelmiin.

1019
01:13:19.410 --> 01:13:23.590
Omien soittolistojen rakentamista
käytetään siis ihan menetelmänä -

1020
01:13:23.590 --> 01:13:30.230
ja osana sitä terapiaprosessia.
Se on myös kiva tapa nuorille -

1021
01:13:30.230 --> 01:13:35.500
viedä se, mitä siellä terapiassa
tapahtuu, sitten sinne omaan arkeen -

1022
01:13:35.500 --> 01:13:39.670
eräänlaisena työkaluna, jota
voi käyttää terapian ulkopuolellakin.

1023
01:13:39.670 --> 01:13:41.840
Tiedän siis ainakin tämmöisen esimerkin, -

1024
01:13:41.840 --> 01:13:46.560
missä kontekstissa sitä on käytetty.

1025
01:13:46.560 --> 01:13:52.910
Jyväskylässä siis koulutetaan
musiikkiterapeutteja, niin -

1026
01:13:52.910 --> 01:13:57.160
osaatteko kertoa siitä tarkemmin?

1027
01:13:57.160 --> 01:14:00.300
Esan tontilla ollaan taas aika vahvasti...
- Täällä on itse asiassa -

1028
01:14:00.300 --> 01:14:03.540
Eino Roiha -säätiön entinen
toiminnanjohtajakin paikalla.

1029
01:14:03.540 --> 01:14:09.630
Eino Roiha -säätiö kouluttaa siis kliinikoita,
musiikkiterapeutteja, tanssiliiketerapeutteja...

1030
01:14:09.630 --> 01:14:13.950
...ja ryhmätaideterapeutteja.

1031
01:14:13.950 --> 01:14:19.930
Eino Roiha -säätiö toimii tiiviissä
yhteistyössä yliopiston kanssa -

1032
01:14:19.930 --> 01:14:25.910
ja yliopiston väkeä on paljon
kouluttajina mukana.

1033
01:14:25.910 --> 01:14:30.910
Esan kanssa oli puhetta, että Suomessa
musiikkiterapia on melko kliinistä, -

1034
01:14:30.910 --> 01:14:37.380
eli täällä on otettu aika lääketieteellinen
näkökulma, että on siis tietyt -

1035
01:14:37.380 --> 01:14:39.900
taudit, joihin sitä saa.

1036
01:14:39.900 --> 01:14:46.020
Sitä voi saada sitten Kela-korvauksella
joihinkin sairauksiin, -

1037
01:14:46.020 --> 01:14:50.960
esimerkiksi aivohalvauksen
jälkitilaan tai masennukseen.

1038
01:14:50.960 --> 01:14:55.500
Mutta onko musiikkiterapiaa tarjolla
ihan tavallisillekin ihmisille -

1039
01:14:55.500 --> 01:14:59.630
tai siis kelle tahansa?

1040
01:14:59.630 --> 01:15:01.970
Hyvä kysymys.
- Ja onko siitä hyötyä?

1041
01:15:01.970 --> 01:15:04.570
Hyötyä on varmasti.

1042
01:15:04.570 --> 01:15:07.370
Hyötyä on varmasti monestakin
musiikin tekemisestä.

1043
01:15:07.370 --> 01:15:10.850
Osaatko sä sanoa, onko meillä -

1044
01:15:10.850 --> 01:15:15.800
tarjolla musiikkiterapiaa muuta kuin...?

1045
01:15:15.800 --> 01:15:21.180
(Ent. toiminnanjohtaja:) Periaatteessa
kuka tahansa voi tulla omalla rahalla.

1046
01:15:21.180 --> 01:15:22.980
Aivan.

1047
01:15:22.980 --> 01:15:26.340
(Ent. toiminnanjohtaja:) Mutta Kelan
kautta tulevat yleensä vaikeavammaiset -

1048
01:15:26.340 --> 01:15:30.550
ja alle 16-vuotiaat.

1049
01:15:30.550 --> 01:15:35.910
Vastaus täällä tuli,
että kuka tahansa periaatteessa voi, -

1050
01:15:35.910 --> 01:15:40.130
mutta Kela-korvaukset
on rajoitettu tietyille -

1051
01:15:40.130 --> 01:15:43.940
asiakas- tai potilasryhmille.

1052
01:15:43.940 --> 01:15:50.240
Täällä on sitten tämmöinen kevennys:
Lehmän maidontuotanto perustuu oksitosiinin -

1053
01:15:50.240 --> 01:15:53.280
tuotantoon. Hyvä klassinen
musiikki lypsättää hyvin.

1054
01:15:53.280 --> 01:15:56.100
Tästä on ollut jotain tutkimuksia,
tai on ainakin uutisoitu.

1055
01:15:56.100 --> 01:16:02.710
Kerrotko vähän Petri, oletko törmännyt?
- Joo, siitä on kyllä uutisoitu, -

1056
01:16:02.710 --> 01:16:06.170
mutta en tiedä, onko siitä -

1057
01:16:06.170 --> 01:16:10.050
ihan vakavasti otettavaa tutkimusta tehty.

1058
01:16:10.050 --> 01:16:13.240
Mulla on semmoinen käsitys,
että meidän laitoksellakin yritettiin -

1059
01:16:13.240 --> 01:16:16.890
jossakin vaiheessa käynnistää
tämmöistä tutkimusprojektia, mutta -

1060
01:16:16.890 --> 01:16:20.260
se ei sitten tainnut saada rahoitusta.

1061
01:16:20.260 --> 01:16:25.870
Sinänsä mielenkiintoinen juttu.

1062
01:16:25.870 --> 01:16:28.790
Sitten pitäisi lehmien aivokuvista
katsoa, että miten ne reagoivat.

1063
01:16:28.790 --> 01:16:31.530
Se olisi varmaan seuraava vaihe...

1064
01:16:31.530 --> 01:16:36.030
Jos maitotuotteista vielä
puhutaan, niin ehkä yhtä -

1065
01:16:36.030 --> 01:16:38.630
vankalla tieteellisellä
pohjalla on tämä -

1066
01:16:38.630 --> 01:16:42.240
sveitsiläinen tutkimus,
jossa juustoille soitettiin -

1067
01:16:42.240 --> 01:16:46.870
erilaista musiikkia ja todettiin...
- Joo, ne maitohappobakteerit...

1068
01:16:46.870 --> 01:16:53.250
En nyt muista, mikä musiikkityyli
tuotti parasta juustoa, -

1069
01:16:53.250 --> 01:16:56.720
mutta tämmöinenkin tutkimus on tehty.

1070
01:16:56.720 --> 01:16:58.600
Ja sehän on mielenkiintoista, -

1071
01:16:58.600 --> 01:17:02.880
vaikka te ette varsinaisesti
tutki eläimiä, kun jotkut koirat -

1072
01:17:02.880 --> 01:17:07.730
rupeavat ulvomaan. Onko se
kärsimystä, koska musiikki - 

1073
01:17:07.730 --> 01:17:12.100
on niin kaameata kuunneltavaa,
vai mikä saa ne ulvomaan?

1074
01:17:12.100 --> 01:17:15.930
Pitäisi päästä koiran pään
sisään. En osaa sanoa enkä ole -

1075
01:17:15.930 --> 01:17:20.380
koiraihmisiä, niin en
tunne koiria niin hyvin.

1076
01:17:20.380 --> 01:17:22.560
Joo, yleisökysymykset taisi -

1077
01:17:22.560 --> 01:17:29.460
tulla nyt käsiteltyä.

1078
01:17:29.460 --> 01:17:36.700
Voisin vielä ottaa semmoisen
kysymyksen, että miten -

1079
01:17:36.700 --> 01:17:40.700
musiikilla voitaisiin parantaa elämänlaatua -

1080
01:17:40.700 --> 01:17:47.540
esimerkiksi ikääntyneillä dementikoilla?

1081
01:17:47.540 --> 01:17:51.250
Voisiko se siis olla yksi keino
parantaa elämänlaatua?

1082
01:17:51.250 --> 01:17:55.210
Kyllä siitä on ihan tutkimustuloksiakin, -

1083
01:17:55.210 --> 01:18:00.770
eli aiemmin mainitsemani
Teppo Särkämö, joka on siis meidän -

1084
01:18:00.770 --> 01:18:04.480
huippuyksikön varajohtaja,
on dementikkojen kanssa -

1085
01:18:04.480 --> 01:18:07.970
tehnyt nimenomaan musiikkikuntoutukseen -

1086
01:18:07.970 --> 01:18:14.550
liittyvää tutkimusta ja todennut,
että musiikin kuuntelu -

1087
01:18:14.550 --> 01:18:19.650
ja muu musiikillinen aktiviteetti
parantaa heidän elämänlaatuaan -

1088
01:18:19.650 --> 01:18:23.190
vähentäessään ahdistusta jne.

1089
01:18:23.190 --> 01:18:30.890
Mä voisin taas nostaa esiin sen 
kehityksen alkupään, -

1090
01:18:30.890 --> 01:18:38.230
että kun lapset pääsevät päivähoidossa
ja koulussa tekemään musiikkia yhdessä, -

1091
01:18:38.230 --> 01:18:44.490
ja kun yhdessä rytmissä
toimiminen auttaa meitä -

1092
01:18:44.490 --> 01:18:49.330
toimimaan ryhmänä paremmin ja ryhmäyttää,
niin siellä on paljon sellaista potentiaalia, -

1093
01:18:49.330 --> 01:18:53.410
mistä kasvatusalan ihmisten
olisi hyvä olla tietoisia.

1094
01:18:53.410 --> 01:19:01.050
Kun tehdään jotain pientäkin
musiikillista yhdessä, -

1095
01:19:01.050 --> 01:19:07.470
niin ne ovat aika tärkeitä
lasten kasvamisen kokemuksia.

1096
01:19:07.470 --> 01:19:12.770
Varmasti voitaisiin vieläkin enemmän
varhaiskasvatuksen ja alakoulun -

1097
01:19:12.770 --> 01:19:16.170
maailmassa hyödyntää sitä,
että tehdään yhdessä musiikkia.

1098
01:19:16.170 --> 01:19:20.090
Myös se monipuolisuus, että 
voidaan vaikka taputtaa yhdessä -

1099
01:19:20.090 --> 01:19:23.800
samassa rytmissä, niin
se voi kehittää suorastaan -

1100
01:19:23.800 --> 01:19:28.390
jotakin aivojen osia,
ja sitten vaikka se sävelkorkeus, -

1101
01:19:28.390 --> 01:19:32.520
että on tosi monta asiaa,
mitkä voi vaikuttaa.

1102
01:19:32.520 --> 01:19:36.430
Mutta täällä on nyt
yleisökysymys...

1103
01:19:36.430 --> 01:19:40.030
Annatko mikin...

1104
01:19:40.030 --> 01:19:44.270
(Avustaja:) Siis onko yleisöllä
tässä välissä kysymyksiä, -

1105
01:19:44.270 --> 01:19:51.940
sieltä löytyi...

1106
01:19:51.940 --> 01:19:55.520
(Yleisö:) Mistä johtuu tämä
ilmiö, että jos kuulet -

1107
01:19:55.520 --> 01:20:00.380
yllättäen radiosta lempikappaleesi,
niin se on voimakkaampi -

1108
01:20:00.380 --> 01:20:08.090
vaikutus kuin se, että
laitan sen itse soimaan?

1109
01:20:08.090 --> 01:20:14.240
Onkos tähän joku viisas vastaus?

1110
01:20:14.240 --> 01:20:16.780
En kyllä osaa sanoa...

1111
01:20:16.780 --> 01:20:21.980
Mulle tuli mieleen semmoinen,
kun tein jossain vaiheessa ohjelmaa -

1112
01:20:21.980 --> 01:20:27.720
peleistä, niin siellä sanottiin,
että ihmisellä se palkinto on suurin -

1113
01:20:27.720 --> 01:20:30.870
silloin, kun on yllättävä juttu
peleissä, esimerkiksi tietokonepeleissä.

1114
01:20:30.870 --> 01:20:35.650
Se palkitsemisjärjestelmä aktivoituu -

1115
01:20:35.650 --> 01:20:38.450
enemmän, kun se on yllättävä se juttu.

1116
01:20:38.450 --> 01:20:42.500
Itse asiassa tämähän on yksi -

1117
01:20:42.500 --> 01:20:47.060
musiikillisten tunteiden ja
musiikillisten emootioiden -

1118
01:20:47.060 --> 01:20:52.860
syntyä selittävä teoria, joka liittyy
juuri tämmöisiin odotuksiin -

1119
01:20:52.860 --> 01:20:56.500
ja niiden täyttymiseen
tai täyttymättä jäämiseen.

1120
01:20:56.500 --> 01:20:59.030
Jos tulee tämmöinen -

1121
01:20:59.030 --> 01:21:01.680
täyttymättä jääminen,
niin se synnyttää -

1122
01:21:01.680 --> 01:21:05.050
sitten emotionaalisen reaktion, -

1123
01:21:05.050 --> 01:21:09.170
että se ehkä jotenkin liittyy
tähän, että se on tavallaan -

1124
01:21:09.170 --> 01:21:13.370
juuri tämmöinen yllätyksellisyysaspekti,
mikä siinä on.

1125
01:21:13.370 --> 01:21:16.310
En tiedä, onko tätä tutkittu.

1126
01:21:16.310 --> 01:21:19.890
Ainakaan ei itselle tule mieleen -

1127
01:21:19.890 --> 01:21:23.140
mitään tutkimusta tähän liittyen.

1128
01:21:23.140 --> 01:21:26.650
Oliko vielä kysymyksiä siellä?

1129
01:21:26.650 --> 01:21:32.920
(Yleisö:) Suvi onkin haastatellut joskus,
niin kerroit siitä, että musiikkimaku -

1130
01:21:32.920 --> 01:21:38.700
muodostuu hyvin pitkälle siltä pohjalta, mitä
on lapsena tottunut kuulemaan kotona tai -

1131
01:21:38.700 --> 01:21:46.980
yhdessä läheisten kanssa,
niin mitä tämä nykytrendi -

1132
01:21:46.980 --> 01:21:52.820
sitten tekee tälle asialle, kun musiikkia ei
kuunnellakaan samalla tavalla kollektiivisesti -

1133
01:21:52.820 --> 01:21:58.260
vaan kukin kuuntelee sitä
yksin omista kuulokkeistaan?

1134
01:21:58.260 --> 01:22:02.650
Se on koko ajan muutoksessa, ja 
se musiikkimaun muovautuminen on -

1135
01:22:02.650 --> 01:22:07.550
tunnistettu, että 20 - 30 ikävuoteen
mennessä vakiintuvat ehkä ne -

1136
01:22:07.550 --> 01:22:10.030
perustavat mieltymykset.

1137
01:22:10.030 --> 01:22:14.690
Aina tulee jotain uusia vaikutteita, mutta
mikä on oikein sitä minun musiikkia -

1138
01:22:14.690 --> 01:22:19.450
niin se vakiintuu hiljalleen juuri
tämmöisten tärkeiden sosiaalisten tilanteiden -

1139
01:22:19.450 --> 01:22:25.850
kautta perheen ja kavereiden kanssa ja 
missä musiikissa ne omat tärkeät -

1140
01:22:25.850 --> 01:22:28.170
tunnekokemukset koetaan.

1141
01:22:28.170 --> 01:22:34.550
Mutta en mä väittäisi, että sitä
musiikkia ei kuunnella yhdessä.

1142
01:22:34.550 --> 01:22:38.270
Vaikka se on muuttunut niin,
että enää ei olekaan se albumi, -

1143
01:22:38.270 --> 01:22:44.070
josta tulee tärkeä ja jota jaetaan
kaverille, niin sitten kuitenkin -

1144
01:22:44.070 --> 01:22:49.910
kaverit voivat yhdessä tehdä jotain ja laittaa
taustalle yhdessä musiikkia soimaan.

1145
01:22:49.910 --> 01:22:55.010
Ne valitsevat striimipalveluista tiettyjä
musiikkeja, ja se musiikin kuuntelun genre -

1146
01:22:55.010 --> 01:22:59.590
on aika mielenkiintoisella tavalla
sekoittunut, koska se ei ole enää -

1147
01:22:59.590 --> 01:23:04.550
albumi- tai artistiperusteista
vaan siellä voi olla todella -

1148
01:23:04.550 --> 01:23:08.520
laajalla skaalalla eri genrejä
ja eri aikakausien musiikkia, -

1149
01:23:08.520 --> 01:23:13.480
mitä poimitaan sinne. Se musiikkimaku -

1150
01:23:13.480 --> 01:23:17.490
myös elää uudenlaisissa konteksteissa.

1151
01:23:17.490 --> 01:23:21.860
Mutta mä väitän, että kuitenkin
tärkeitä yhteisiä kokemuksia -

1152
01:23:21.860 --> 01:23:26.700
edelleen jaetaan siihen musiikkiin
liittyen riippumatta siitä, -

1153
01:23:26.700 --> 01:23:32.260
mikä on se suoratoistopalvelun muoto.

1154
01:23:32.260 --> 01:23:36.440
Mutta voisiko ajatella, -

1155
01:23:36.440 --> 01:23:40.860
että sen sijaan, että äidillä
on kuulokkeet korvilla ja -

1156
01:23:40.860 --> 01:23:45.500
lapsi siinä katselee, niin olisi
parempi, jos se soisi kaiuttimista, -

1157
01:23:45.500 --> 01:23:48.080
että lapsikin kuulisi sitä musiikkia?

1158
01:23:48.080 --> 01:23:51.190
Jotenkin se olisi yhteinen juttu.

1159
01:23:51.190 --> 01:23:54.610
Jos yhteisiä kokemuksia haetaan, -

1160
01:23:54.610 --> 01:23:58.750
niin kyllä näin. Joskus äiti tarvitsee
myös hiukan omaa aikaa, mutta -

1161
01:23:58.750 --> 01:24:06.210
ehkä suurimmaksi osaksi noin...
(Avustaja:) Täällä on kysymys.

1162
01:24:06.210 --> 01:24:08.490
(Yleisö:) Voiko musiikkia kuunnella liikaa?

1163
01:24:08.490 --> 01:24:12.590
Tuntuu, että ainakin meidän nuorimmainen
oli napit korvissa aina silloin -

1164
01:24:12.590 --> 01:24:17.700
kun se oli vielä kotona
ja varmaan on nykyäänkin.

1165
01:24:17.700 --> 01:24:19.800
Kysymys...

1166
01:24:19.800 --> 01:24:26.420
Aina tuntuu siltä, että kun vanhempi
ikäpolvi katsoo nuorempia, -

1167
01:24:26.420 --> 01:24:30.980
niin niitten televisio-ohjelmat ovat
liian nopeita ja ne käyttää niitä liikaa, -

1168
01:24:30.980 --> 01:24:37.480
mutta nuoret myös kestävät huomattavasti
enemmän stimulaatiota kuin vanhemmat, -

1169
01:24:37.480 --> 01:24:39.620
että se voi olla myös
tämmöinen perspektiivikysymys, -

1170
01:24:39.620 --> 01:24:42.280
mikä on meidän mielestä -

1171
01:24:42.280 --> 01:24:46.940
kenellekin sopiva määrä. Mutta -

1172
01:24:46.940 --> 01:24:49.520
voiko sitä kuunnella liikaa...?

1173
01:24:49.520 --> 01:24:54.290
Onko siinä kuitenkin ero sitten
aivoaktivaatiossa, jos se on taustamusiikkia?

1174
01:24:54.290 --> 01:24:59.080
Silloinhan sitä ei välttämättä edes "kuule",
kun osahan käyttää sitä esimerkiksi -

1175
01:24:59.080 --> 01:25:03.160
lenkillä eikä oikeasti kuuntele
vaan ajattelee ihan jotain muuta.

1176
01:25:03.160 --> 01:25:07.490
Aktivoituvatko ne aivot silti?

1177
01:25:07.490 --> 01:25:12.550
Kyllä ne aktivoituu ihan tämmöisessä
passiivisessakin kuuntelussa, -

1178
01:25:12.550 --> 01:25:15.640
jos sitä tehdään vaikkapa juoksulenkillä.

1179
01:25:15.640 --> 01:25:19.840
Kyllä, mutta jos sitten -

1180
01:25:19.840 --> 01:25:26.140
siihen musiikkiin oikein keskittyy
ja sitä tarkkailee, -

1181
01:25:26.140 --> 01:25:30.900
niin se aktivaatio on erilaista
ja ehkä vähän voimakkaampaa.

1182
01:25:30.900 --> 01:25:34.260
Mutta joka tapauksessa se aktivoituu,
etkä sä pysty välttämään sitä.

1183
01:25:34.260 --> 01:25:39.320
Aika suuri osa tästä musiikin
prosessoinnista on niin automaattista, -

1184
01:25:39.320 --> 01:25:42.600
että sä et pysty sitä
vaan sulkemaan pois.

1185
01:25:42.600 --> 01:25:46.330
Kyllähän koko ajan tuntuu,
että tämä meidän ympäristömme on -

1186
01:25:46.330 --> 01:25:51.610
kuormittavaa, että blum-blum blim-blim
kuuluu sieltä ja täältä ja pitää -

1187
01:25:51.610 --> 01:25:55.510
olla hereillä joka suuntaan koko
ajan enemmän, että mikä on sopiva -

1188
01:25:55.510 --> 01:25:58.980
määrä kuormitusta tälle lajille,
niin se on hyvä kysymys.

1189
01:25:58.980 --> 01:26:06.160
Ehkä en ensimmäisenä olisi huolissani siitä
musiikin kuuntelusta tässä kontekstissa.

1190
01:26:06.160 --> 01:26:10.940
Nyt on aika sen verran jo kulunut, -

1191
01:26:10.940 --> 01:26:15.730
että onko vielä kysymyksiä yleisöllä?

1192
01:26:15.730 --> 01:26:20.170
Voitaisiin varmaan ruveta
siis lopettelemaan.

1193
01:26:20.170 --> 01:26:24.570
Kiitoksia kovasti. On ollut tosi
mielenkiintoisia keskusteluja, -

1194
01:26:24.570 --> 01:26:29.330
ja musiikista voisi varmaan
keskustella vaikka kuinka kauan -

1195
01:26:29.330 --> 01:26:34.130
ja oikeasta musiikkimausta etenkin.

1196
01:26:34.130 --> 01:26:41.130
Mutta kiitoksia tästä keskustelusta.

1197
01:26:41.130 --> 01:26:46.890
Seuraava tiedeilta on elokuussa.
Tiedeillat järjestetään täällä yliopiston -

1198
01:26:46.890 --> 01:26:53.710
Lähde-kirjastossa ja tästäkin
tapahtumasta tulee tallenne -

1199
01:26:53.710 --> 01:26:57.750
jyu.fi-sivuille tapahtumatietoihin, -

1200
01:26:57.750 --> 01:27:01.610
josta sen voi käydä vielä katsomassa.

1201
01:27:01.610 --> 01:27:03.410
Omasta puolestani kiitos!

1202
01:27:03.410 --> 01:27:05.460
Itse asiassa unohdin taas
esitellä itseni.

1203
01:27:05.460 --> 01:27:10.340
Olen tiedetoimittaja Mari Heikkilä,
ja puhujina olivat -

1204
01:27:10.340 --> 01:27:14.200
Petri Toiviainen ja -

1205
01:27:14.200 --> 01:27:20.700
Suvi Saarikallio.
Tämä tiedeilta on sitten -

1206
01:27:20.700 --> 01:27:23.980
nähtävillä vielä ainakin
kahden viikon ajan.

1207
01:27:23.980 --> 01:27:26.900
Kiitoksia kaikille.