WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.630 --> 00:00:05.780 Tervetuloa tänne Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjastoon. 2 00:00:05.780 --> 00:00:08.070 Meillä on alkamassa tiedeilta. 3 00:00:08.070 --> 00:00:14.630 Tänään aiheena on arviointi eli kun oppimistulokset laskevat, muuttuuko arviointi. 4 00:00:14.630 --> 00:00:19.220 Tämä on tietenkin vähän populaari otsikko. 5 00:00:19.220 --> 00:00:23.660 Nythän on paljon puhuttu PISA-tuloksista, mutta tänään käydään läpi, - 6 00:00:23.660 --> 00:00:27.990 mitä oikeasti kouluissa on tapahtunut arvioinnin suhteen. 7 00:00:27.990 --> 00:00:33.630 Minkälaisia uudistuksia on tehty, onko arviointi seurannut ikään kuin perässä - 8 00:00:33.630 --> 00:00:37.420 ja missä nyt mennään? Paikalla on asiantuntijoina - 9 00:00:37.420 --> 00:00:41.560 tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta, - 10 00:00:41.560 --> 00:00:46.360 yliopistonopettaja ja tutkija Laura Ketonen - 11 00:00:46.360 --> 00:00:52.080 ja apulaisrehtori Jarmo Lyhty Mankolan yhtenäiskoulusta. 12 00:00:52.080 --> 00:00:57.100 Tulee siis sekä tutkimustietoa - 13 00:00:57.100 --> 00:00:59.440 että ihan käytännön kokemusta kentältä - 14 00:00:59.440 --> 00:01:02.480 eli mitä se arki siellä on. 15 00:01:02.480 --> 00:01:06.280 Kysymyksiä voi koko illan ajan laittaa WhatsAppin kautta - 16 00:01:06.280 --> 00:01:09.160 ja numero näkyy oheisella dialla - 17 00:01:09.160 --> 00:01:14.180 teille striimin päässä oleville, - 18 00:01:14.180 --> 00:01:22.960 eli se on 0504663133. 19 00:01:22.960 --> 00:01:27.520 Viestejä tai kommentteja voi laittaa myös chatin kautta, - 20 00:01:27.520 --> 00:01:33.910 jos on striimin päässä katsomassa lähetystä. 21 00:01:33.910 --> 00:01:39.230 Aluksi käydään läpi lyhyt esittelykierros. 22 00:01:39.230 --> 00:01:45.780 Pyydän tänne ensimmäisenä Laura Ketosen - 23 00:01:45.780 --> 00:01:48.370 kertomaan omasta tutkimuksestasi. 24 00:01:48.370 --> 00:01:51.290 Lähdetään liikkeelle siitä, - 25 00:01:51.290 --> 00:01:54.530 että kun tutkit arviointia, - 26 00:01:54.530 --> 00:01:59.260 niin mitä siinä arvioinnissa olet tutkinut? 27 00:01:59.260 --> 00:02:03.310 Olen nimenomaan tutkinut arviointia, eli en ole käyttänyt arviointia tutkimuksessani. 28 00:02:03.310 --> 00:02:09.140 Väitöstutkimuksessani vietin aikaa peruskoulussa - 29 00:02:09.140 --> 00:02:11.680 ja katsoin, mitä vertaisarviointi siellä on. 30 00:02:11.680 --> 00:02:18.400 Sitten olen tutkinut arviointia yliopisto-opinnoissa eri yhteyksissä, - 31 00:02:18.400 --> 00:02:24.560 ja tällä hetkellä tutkin päättöarvioinnin uudistusta peruskoulussa. 32 00:02:24.560 --> 00:02:29.880 Olet siis tosiaan arvioinnin tutkija, mutta alunperin myös opettaja. 33 00:02:29.880 --> 00:02:35.900 Eli sinulla on käytännönläheistä tietoa kentältäkin. - Joo, olen ollut täällä Jyväskylässä - 34 00:02:35.900 --> 00:02:41.240 fysiikan, matematiikan ja kemian opettajana ja olen ehtinyt opettaa yhden vuoden - 35 00:02:41.240 --> 00:02:45.420 tämän nykyisen opetussuunnitelman aikanakin, joten siitäkin on pieni kosketus. 36 00:02:45.420 --> 00:02:49.680 Lähdetään liikkeelle siitä, miten osaamista nykyisin arvioidaan. 37 00:02:49.680 --> 00:02:54.440 Kun arvioinnissa on tapahtunut jonkinlainen muutos, - 38 00:02:54.440 --> 00:02:57.300 niin kerrotko, mitä on tapahtunut? 39 00:02:57.300 --> 00:02:59.530 Miten arvioidaan nyt? 40 00:02:59.530 --> 00:03:02.830 Ajattelin kertoa vähän laajemmassa kuvassa, - 41 00:03:02.830 --> 00:03:06.620 koska seuraavat kertovat sitten konkreettisemmin. 42 00:03:06.620 --> 00:03:12.610 Ensimmäisenähän tulevat mieleen kokeet ja todistukset - 43 00:03:12.610 --> 00:03:16.510 ja numerot, kun itse miettii arviointia. 44 00:03:16.510 --> 00:03:20.420 Ja niitä edelleen koulussa on, eli mitataan, mitä oppilaat osaavat - 45 00:03:20.420 --> 00:03:23.770 ja missä määrin tavoitteet on saavutettu. 46 00:03:23.770 --> 00:03:27.670 Mutta sen jälkeen, kun itse olen päässyt koulusta, se on muuttunut - 47 00:03:27.670 --> 00:03:32.790 monipuolisemmaksi. Nykyään oppimisen aikainen arviointi on - 48 00:03:32.790 --> 00:03:38.090 saanut enemmän huomiota, eli opettajat ja oppilaat toivottavasti - 49 00:03:38.090 --> 00:03:42.170 opetussuunnitelman mukaisesti käyttävät aikaa ja energiaa siihen, - 50 00:03:42.170 --> 00:03:47.560 että annetaan palautetta ja hahmotetaan sitä omaa oppimista. 51 00:03:47.560 --> 00:03:52.640 Opettaja toki tekee niin luonnostaankin, että menee luokan eteen ja haistelee, - 52 00:03:52.640 --> 00:03:57.880 mikä on osaamistaso ja fiilis tänään ja miten opetusta pitää muokata. 53 00:03:57.880 --> 00:04:01.980 Onko se tätä paljon puhuttua jatkuvaa arviointia? 54 00:04:01.980 --> 00:04:06.630 No joo, minä inhoan sitä jatkuvan arvioinnin käsitettä, kun se tuntuu - 55 00:04:06.630 --> 00:04:11.080 aika kontrolloivalta. Yleisesti käytetään formatiivisen arvioinnin - 56 00:04:11.080 --> 00:04:16.360 käsitettä, ja silloin ikään kuin muotoillaan ja muokataan sitä opetusta. 57 00:04:16.360 --> 00:04:19.850 Sitten tämä numeropuoli on karrikoituna - 58 00:04:19.850 --> 00:04:23.010 summatiivista arviointia, eli silloin vaikkapa todistus summaa sen, - 59 00:04:23.010 --> 00:04:26.950 mitä sen vuoden aikana on opittu. 60 00:04:26.950 --> 00:04:31.230 Ennen vanhaan oli kokeet ja sitten myös - 61 00:04:31.230 --> 00:04:35.870 ehkä jonkinlainen tuntiaktiivisuus vaikutti - 62 00:04:35.870 --> 00:04:40.610 ja saattoi nostaa arviota. Jos kokeista oli tullut 8,5 tai 8+, niin saattoi kuitenkin - 63 00:04:40.610 --> 00:04:45.390 saada arvosanan 9, jos oli aktiivinen tunnilla. Jos ajatellaan ihan - 64 00:04:45.390 --> 00:04:49.760 perinteistä numeroarviointia, niin onko siihen tullut uusia - 65 00:04:49.760 --> 00:04:51.830 vaikuttavia asioita - 66 00:04:51.830 --> 00:04:53.630 ja millaista se ihan käytännössä on? 67 00:04:53.630 --> 00:04:58.010 Ovathan ne arvioinnin kohteet muuttuneet. 68 00:04:58.010 --> 00:05:03.170 Se ei ole muuttunut, että kyllä se opettajan henkilökohtainen arvio - 69 00:05:03.170 --> 00:05:07.160 siihen edelleen vaikuttaa. 70 00:05:07.160 --> 00:05:09.980 En osaa tuohon ihan lyhyttä vastausta antaa. 71 00:05:09.980 --> 00:05:14.010 Me varmaan puhutaan paneelivaiheessa tästä vielä lisää. 72 00:05:14.010 --> 00:05:17.870 Pitää mennä sitten vähän ehkä syvemmälle, että tuohon pystyy vastaamaan. 73 00:05:17.870 --> 00:05:21.300 Viime aikoina on paljon puhuttu - 74 00:05:21.300 --> 00:05:29.050 myös poikien tilanteesta. Onko tyttöjen ja poikien arviointi tasapuolista - 75 00:05:29.050 --> 00:05:34.940 ja onko arvioinnissa tämmöinen sukupuoliero? 76 00:05:34.940 --> 00:05:39.200 Millaisia ajatuksia tämä sinussa tutkijana herättää? 77 00:05:39.200 --> 00:05:45.360 Herättää ajatuksia, että tuossa on perää ja sitten myös että ei. 78 00:05:45.360 --> 00:05:49.740 Sikäli siinä on perää, että pojat ja tytöt kokevat arvioinnin eri tavoin, - 79 00:05:49.740 --> 00:05:55.640 jos me lähdetään niitä vertailemaan. Tutkimusten mukaan numerot - 80 00:05:55.640 --> 00:06:02.300 näyttäisivät stressaavan tyttöjä ja laskevan akateemista itsetuntoa. 81 00:06:02.300 --> 00:06:07.520 Toisaalta tytöt ovat laaja ryhmä ja siellä on tosi monenlaisia ihmisiä, kuten pojissakin. 82 00:06:07.520 --> 00:06:13.500 Me voidaan ottaa mitkä tahansa kaksi ryhmää ja lähteä vertailemaan niitä, - 83 00:06:13.500 --> 00:06:20.140 vaikkapa heikommat oppilaat ja sitten ne, jotka osaavat helposti ja nopeasti ja paljon. 84 00:06:20.140 --> 00:06:24.520 Esimerkiksi jos niistä numeroista taas puhutaan, - 85 00:06:24.520 --> 00:06:30.920 niin numerot motivoivat semmoista hyvin pärjäävää oppilasta, - 86 00:06:30.920 --> 00:06:33.760 joka pystyy saavuttamaan sen hyvän numeron. 87 00:06:33.760 --> 00:06:36.580 Sitten taas numerolla saattaa olla lannistava vaikutus - 88 00:06:36.580 --> 00:06:42.180 heikkoon oppilaaseen, kun se kutonen - 89 00:06:42.180 --> 00:06:45.610 ei ole kovin hieno palaute, vaikka se vaatisikin paljon työtä. 90 00:06:45.610 --> 00:06:49.710 Pitääkö paikkansa se väite, että jotenkin pojilla menee heikosti - 91 00:06:49.710 --> 00:06:55.010 tai huonosti ja että poikia sorretaan kouluissa? Onko se tilanne - 92 00:06:55.010 --> 00:06:58.400 poikien kannalta huonompi kuin tyttöjen? 93 00:06:58.400 --> 00:07:02.340 Pojat ainakin viihtyvät kouluissa hyvin ja paremmin kuin tytöt. 94 00:07:02.340 --> 00:07:07.600 Juhani varmaan osaa kertoa siitä tarkkaa dataa, mutta mielestäni on syytä - 95 00:07:07.600 --> 00:07:12.490 katsoa kaikkia ryhmiä ja vertailla niitä. 96 00:07:12.490 --> 00:07:17.220 Mutta arvioinnissakin on muistettava se, - 97 00:07:17.220 --> 00:07:22.230 että sitä miettii vain itsensä kautta, eli kun minä olen kokenut asian näin, niin se on näin. 98 00:07:22.230 --> 00:07:27.230 Pitäisi jotenkin tunnistaa se, että se on vain yksi näkökulma. 99 00:07:27.230 --> 00:07:31.410 Toinen sukupuoli tai toinen oppilas voi kokea sen ihan eri tavalla, ja siihen tarvitaan - 100 00:07:31.410 --> 00:07:36.270 sitä tutkimusta, että hahmottaa sen koko kuvan. - Meillä oli ennen tätä lähetystä puhetta, - 101 00:07:36.270 --> 00:07:41.340 että sen lisäksi, että meillä on tänään kolme hyvää asiantuntijaa, - 102 00:07:41.340 --> 00:07:43.630 niin meillähän on ainakin 4 miljoonaa - 103 00:07:43.630 --> 00:07:48.450 suomalaista asiantuntijaa, kun jokaisella on oma - 104 00:07:48.450 --> 00:07:54.630 henkilökohtainen kokemus arvioinnista vähintäänkin kouluajoilta. 105 00:07:54.630 --> 00:07:59.250 Ja kokemukset ovat toki kaikki totta ja niitä pitää kuulla. 106 00:07:59.250 --> 00:08:02.950 Toivottavasti saadaan kysymyksiäkin niistä omista kokemuksista käsin, - 107 00:08:02.950 --> 00:08:07.110 mutta se yhden ihmisen kokemus ei ole koskaan koko totuus. 108 00:08:07.110 --> 00:08:11.380 Sitten iso kysymys on se, miksi arvioidaan. 109 00:08:11.380 --> 00:08:16.880 Itsellänikin on kouluikäisiä lapsia, ja arvioinnin tapa on vaihdellut niin, - 110 00:08:16.880 --> 00:08:21.970 että välillä annetaan ihan arvosanoja, niitä numeroita, - 111 00:08:21.970 --> 00:08:25.640 ja sitten välillä ei anneta. Miksi näin? 112 00:08:25.640 --> 00:08:28.930 Miksi ylipäätänsä tarvitaan arviointia? 113 00:08:28.930 --> 00:08:34.150 Siihen on kaksi selkeätä syytä. Ensiksikin meidän yhteiskunta toimii niin, - 114 00:08:34.150 --> 00:08:38.850 että jatko-opintoihin haetaan sen numeron perusteella. 115 00:08:38.850 --> 00:08:41.610 Jos 9. luokalla ei annettaisi päättöarvosanaa, niin sitten - 116 00:08:41.610 --> 00:08:43.690 pitäisi keksiä jokin toinen systeemi, - 117 00:08:43.690 --> 00:08:48.370 kuten pääsykokeet. Suomessa on tässä pitkä perinne, ja se koetaan - 118 00:08:48.370 --> 00:08:52.270 aika oikeudenmukaiseksi tavaksi jakaa ihmiset sitten opintoihin, - 119 00:08:52.270 --> 00:08:54.770 mikä tavallaan sitten vaikuttaa paljon elämänkulkuunkin. 120 00:08:54.770 --> 00:08:59.040 Toki voi miettiä, että onko se sitä. 121 00:08:59.040 --> 00:09:03.380 Toinen syy taas liittyy formatiiviseen oppimisen aikaiseen arviointiin, - 122 00:09:03.380 --> 00:09:08.720 joka tutkitusti auttaa sitä oppimista. Parinkymmenen viime vuoden aikana - 123 00:09:08.720 --> 00:09:13.850 on saatu paljon tutkimustietoa, että se todellakin edistää oppimista, - 124 00:09:13.850 --> 00:09:17.140 kun me lisätään oppimisen aikaista palautetta ja arviointia. 125 00:09:17.140 --> 00:09:22.600 Tarkoittaako formatiivinen arviointi juuri sellaista, että opettaja - 126 00:09:22.600 --> 00:09:29.940 kurssin aikana antaa palautetta välittömästi, että nyt meni hienosti - 127 00:09:29.940 --> 00:09:34.090 tai että tässä kohtaa voisit vähän parantaa, vai mitä se tarkoittaa? 128 00:09:34.090 --> 00:09:35.890 Onko se tuommoista? 129 00:09:35.890 --> 00:09:39.900 No joo, se on sitä. Toki opettajan ei tarvitse aina edes antaa palautetta, vaan hän voi - 130 00:09:39.900 --> 00:09:45.540 vaikkapa muokata ohjeita. Jos on hyvät arviointikriteerit, myös oppilas itse - 131 00:09:45.540 --> 00:09:49.140 voi huomata, että tuommoista minä voisin kehittää. Oppilaat voivat siis - 132 00:09:49.140 --> 00:09:52.060 itse arvioida tai antaa toisilleen palautetta, - 133 00:09:52.060 --> 00:09:55.450 eli opettajan ei tarvitse hoitaa koko hommaa. 134 00:09:55.450 --> 00:09:57.250 Kiitoksia, jatketaan näistä teemoista - 135 00:09:57.250 --> 00:10:02.330 paneelikeskusteluvaiheessa, mutta seuraavaksi kutsun esittelyyn - 136 00:10:02.330 --> 00:10:08.510 tutkimusprofessori Juhani Rautopuron. 137 00:10:08.510 --> 00:10:16.240 Työskentelet siis Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa - 138 00:10:16.240 --> 00:10:20.010 ja olet ollut mukana näissä kuuluisissa PISA-asioissa. 139 00:10:20.010 --> 00:10:24.550 Kerrotko vähän, mitä toimenkuvaasi kuuluu. - Kyllä niissäkin, että minulla on - 140 00:10:24.550 --> 00:10:28.170 kuitenkin historiaa myöskin näistä kansallisista arvioinneista - 141 00:10:28.170 --> 00:10:32.580 opetushallituksessa ja Karvissa. Tällä hetkellä sitten - 142 00:10:32.580 --> 00:10:38.240 näiden kansainvälisten arviointien eli PISA, TIMSS ja PIRLS - 143 00:10:38.240 --> 00:10:40.910 Suomen osuudet toteutetaan täällä Jyväskylän yliopistossa - 144 00:10:40.910 --> 00:10:48.020 Koulutuksen tutkimuslaitoksella. - Sen lisäksi olet ollut mukana tosi - 145 00:10:48.020 --> 00:10:51.980 perustavanlaatuisissa asioissa eli suunnittelemassa valtakunnallisia 9. luokan arviointikriteereitä - 146 00:10:51.980 --> 00:10:56.570 ja 6. luokan arviointikriteereitä - 147 00:10:56.570 --> 00:10:59.300 sekä opsia, vai mitä kaikkea? 148 00:10:59.300 --> 00:11:04.320 No en nyt ehkä ihan opsia, mutta arviointiluvun uudelleenkirjoittamista ja näitä kriteereitä. 149 00:11:04.320 --> 00:11:10.590 Ei sentään koko opsia pistetä minun piikkiin... - Niin ei yksi ihminen... (naurua) 150 00:11:10.590 --> 00:11:13.980 En minä yksin olisi niin paksua kirjaa pystynyt... 151 00:11:13.980 --> 00:11:19.380 Kun siis päättöarvioinnissa on tapahtunut uudistus - 152 00:11:19.380 --> 00:11:22.960 vuonna 2021, niin mitä silloin tapahtui, - 153 00:11:22.960 --> 00:11:26.300 eli millä tavoin sitä on uudistettu? 154 00:11:26.300 --> 00:11:28.740 Vuonna 2021 lähdettiin kirjoittamaan - 155 00:11:28.740 --> 00:11:33.750 tämä arviointiluku sinänsä uusiksi. Sen tavoitteena oli hahmottaa - 156 00:11:33.750 --> 00:11:38.160 esimerkiksi summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin suhdetta toisiinsa, - 157 00:11:38.160 --> 00:11:43.290 ei toisensa poissulkevina ja vastakkaisina vaan toisiaan tukevina. 158 00:11:43.290 --> 00:11:45.950 Sen jälkeen lähdettiin myös eri arvosanoille - 159 00:11:45.950 --> 00:11:49.160 laatimaan kriteereitä. 160 00:11:49.160 --> 00:11:51.340 Se, miksi minä olen tässä nyt, johtuu - 161 00:11:51.340 --> 00:11:57.800 ilmeisesti siitä, että näissä isoissa oppimistulosarvioinneissa on havaittu - 162 00:11:57.800 --> 00:12:03.980 aikamoista vaihtelua, kun niitä on verrattu kouluarvosanoihin, - 163 00:12:03.980 --> 00:12:08.500 eli millaista osaamista on osoitettu erilaisissa arvioinneissa - 164 00:12:08.500 --> 00:12:13.820 ja eri kouluarvosanoilla. Sitten tulee tietysti kysymys, että mittaavatko - 165 00:12:13.820 --> 00:12:16.940 ne sitten loppujen lopuksi samaa asiaa. 166 00:12:16.940 --> 00:12:19.690 Oppimistulokset kertovat jotakin. Kouluarvosanatkin kertovat tietysti - 167 00:12:19.690 --> 00:12:22.020 osaamisesta, mutta kun siellä on jotain muutakin, - 168 00:12:22.020 --> 00:12:25.560 esimerkiksi työskentelyä jne. - 169 00:12:25.560 --> 00:12:30.200 niin kuin Laura tuossa jo mainitsi. Minun lähtökohtani on ollut - 170 00:12:30.200 --> 00:12:34.420 päättöarviointi, koska päättöarvioinnin keskiarvoilla mennään sitten - 171 00:12:34.420 --> 00:12:39.500 jatko-opintoihin, valikoidutaan ammatilliselle tai yleissivistävälle puolelle, - 172 00:12:39.500 --> 00:12:44.010 haluttuun lukioon, halutulle ammatilliselle linjalle tai pahimmillaan kenties - 173 00:12:44.010 --> 00:12:46.990 jopa joudutaan pois koulutuksesta. 174 00:12:46.990 --> 00:12:51.010 Aika kriittinen on se 9. luokan arvosana. Sillä päästään tai ei päästä tiettyyn lukioon - 175 00:12:51.010 --> 00:12:53.440 tai tiettyyn ammattikouluun. 176 00:12:53.440 --> 00:12:55.730 Juuri näin. 177 00:12:55.730 --> 00:13:01.350 Meillähän oli aikaisemmin - 178 00:13:01.350 --> 00:13:04.410 tämä formatiivinen käsite, mutta mikä tämä summatiivinen nyt sitten on? 179 00:13:04.410 --> 00:13:10.390 Niin kuin sanakin sanoo, että mikä se summa on. 180 00:13:10.390 --> 00:13:15.110 Eli mitataan tiettynä hetkenä jotakin kertynyttä asiaa, tässä tapauksessa oppimista. 181 00:13:15.110 --> 00:13:20.490 Eli miten on kertynyt oppimista, mitä opetussuunnitelma vaatii, - 182 00:13:20.490 --> 00:13:23.870 9. luokan päättöön mennessä. 183 00:13:23.870 --> 00:13:30.290 Maallikosta tuntuu ymmärrettävältä - 184 00:13:30.290 --> 00:13:34.290 ja ehkä väistämättömältä, - 185 00:13:34.290 --> 00:13:37.360 että on koulukohtaisia eroja. 186 00:13:37.360 --> 00:13:41.160 Voiko sanoa karrikoidusti, että jossain koulussa olet kympin oppilas ja toisessa - 187 00:13:41.160 --> 00:13:47.390 vain kasin oppilas? - Periaatteessa kyllä. 188 00:13:47.390 --> 00:13:52.620 Kun on verrattu sekä kansallisia että kansainvälisiä oppimistuloksia - 189 00:13:52.620 --> 00:14:00.100 arvosanaan suhteutettuna, on huomattu, että samalla arvosanalla on eroja koulujen välillä - 190 00:14:00.100 --> 00:14:02.420 mutta myöskin jopa koulujen sisällä. 191 00:14:02.420 --> 00:14:06.250 Mutta taas pitää todeta, että arvosana sinänsä voi pitää sisällään muutakin - 192 00:14:06.250 --> 00:14:10.010 kuin mitä oppimistulosarvioinnissa mitataan. 193 00:14:10.010 --> 00:14:14.430 Tämmöinen vaihtelu on tietenkin ongelma - 194 00:14:14.430 --> 00:14:19.650 jatko-opiskelupaikan suhteen, koska keskiarvo ratkaisee sen, - 195 00:14:19.650 --> 00:14:24.670 mihin sinä pääset. Millaisilla keinoilla - 196 00:14:24.670 --> 00:14:27.390 sitä sitten saataisiin ikään kuin tasaisemmaksi? 197 00:14:27.390 --> 00:14:31.830 Onko vuoden 2021 uudistuksessa - 198 00:14:31.830 --> 00:14:37.320 yritetty löytää keinoja saada sitä... tasaisemmaksi - 199 00:14:37.320 --> 00:14:41.880 tai... tasapuolisemmaksi? - Käytetään nyt tasapuolista, - 200 00:14:41.880 --> 00:14:45.370 oikeudenmukaista, reilua, tai mikä termi nyt ikinä onkin. 201 00:14:45.370 --> 00:14:49.130 Tämä on nimenomaan se tarkoitus siinä, - 202 00:14:49.130 --> 00:14:55.260 että arvosanat olisivat vertailukelpoisia kautta maan eri kouluissa. 203 00:14:55.260 --> 00:14:58.470 Mutta miten siihen päästään? - Hyvä kysymys. 204 00:14:58.470 --> 00:15:04.150 Nyt meillä on ainakin tutkimus menossa, että miten tämä uudistus on onnistunut. 205 00:15:04.150 --> 00:15:10.190 Itselle tulee mieleen tietenkin semmoinen ratkaisu, että jos ajatellaan yhdenmukaista - 206 00:15:10.190 --> 00:15:15.010 arviointia, niin laitetaan sama koe koko ikäryhmälle. 207 00:15:15.010 --> 00:15:19.590 Näitä ikäkausikokeitahan on ollut, mutta sekään ei ilmeisesti ole ongelmaton asia. 208 00:15:19.590 --> 00:15:23.790 Tuota minä en missään tapauksessa kannata. 209 00:15:23.790 --> 00:15:27.210 Suomihan on yksi niistä harvoista valtioista, - 210 00:15:27.210 --> 00:15:30.020 missä ei ole standardoituja päättökokeita. 211 00:15:30.020 --> 00:15:34.160 Meillä kaikki nämä arvioinnit ovat otospohjaisia. Niiden tavoitteena - 212 00:15:34.160 --> 00:15:38.360 ei ole yksittäisten oppilaiden arviointi, ei koulujen järjestykseen asettaminen, - 213 00:15:38.360 --> 00:15:43.360 ei opettajien järjestykseen asettaminen. Tavoite on sen sijaan katsoa, miten perusopetuksen - 214 00:15:43.360 --> 00:15:45.280 opetussuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. 215 00:15:45.280 --> 00:15:50.510 Minun mielestäni tämmöinen päättökoeajattelu vie sitten siihen, - 216 00:15:50.510 --> 00:15:55.400 että koulut rupeavat oppimisen ja opettamisen sijasta valmistautumaan kokeisiin - 217 00:15:55.400 --> 00:15:59.540 ja se johtaa hyvin nopeasti koulushoppailuun, - 218 00:15:59.540 --> 00:16:02.330 koulujen välisiin eroihin jne. 219 00:16:02.330 --> 00:16:05.990 Jos minä PISA-tutkimusta saan mainostaa, niin ensimmäiset PISA-tulokset osoittivat, - 220 00:16:05.990 --> 00:16:10.670 että suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan - 221 00:16:10.670 --> 00:16:14.230 hyvin korkeita oppimistuloksia ja pienet koulujen väliset erot. 222 00:16:14.230 --> 00:16:18.170 Siinä on tietysti mukana mm. opettajankoulutus. 223 00:16:18.170 --> 00:16:22.830 Mikäs on niiden PISA-tulosten - 224 00:16:22.830 --> 00:16:26.770 tai muiden kansainvälisten arviointien tulosten merkitys, - 225 00:16:26.770 --> 00:16:32.850 eli heijastuvatko ne opetussuunnitelmiin Suomessa ja miten niihin suhtaudutaan? 226 00:16:32.850 --> 00:16:37.590 Yleensä nämä tulokset vaikuttavat opetussuunnitelmaan tietysti - 227 00:16:37.590 --> 00:16:42.760 varsin hitaasti, kun se uudistetaan suurin piirtein 10 vuoden välein. 228 00:16:42.760 --> 00:16:48.960 Mitä PISAsta voi Suomessa sanoa, niin ainakin se pelasti suomalaisen peruskoulun. 229 00:16:48.960 --> 00:16:51.140 Silloin kun ensimmäiset PISA-tulokset tulivat, - 230 00:16:51.140 --> 00:16:56.230 oli 30-vuotinen tappelu, että onko peruskoulu-uudistus hyvä vai ei. 231 00:16:56.230 --> 00:17:00.730 Olen sanonut, että kun ensimmäiset PISA-tulokset tulivat, niin sadattuhannet takit Suomessa - 232 00:17:00.730 --> 00:17:07.210 kääntyivät yhdessä yössä. Yleisesti ottaen PISA tutkii enemmän tämmöistä, - 233 00:17:07.210 --> 00:17:13.110 miten koulussa opittua pystyy soveltamaan arkielämän tyyppisissä tilanteissa. 234 00:17:13.110 --> 00:17:17.670 Meillä on myöskin tämmöisiä enemmän opetussuunnitelmaperusteisia arviointeja, - 235 00:17:17.670 --> 00:17:22.680 jotka ovat lähempänä kouluelämää, kuten 4.- ja 8.-luokkalaisten TIMSS ja PIRLS, - 236 00:17:22.680 --> 00:17:24.740 joissa on matematiikkaa, lukutaitoa, - 237 00:17:24.740 --> 00:17:28.610 luonnontieteitä jne. - Onko PISA ikään kuin - 238 00:17:28.610 --> 00:17:31.590 semmoinen ehkä enemmän käytännön taitoja...? 239 00:17:31.590 --> 00:17:37.250 Tietysti PISA ei ota loppujen lopuksi - 240 00:17:37.250 --> 00:17:41.120 huomioon sitä, missä taito ja oppiminen on hankittu, koska se ei ole - 241 00:17:41.120 --> 00:17:46.560 opetussuunnitelmaperusteinen suoraan. 242 00:17:46.560 --> 00:17:50.320 Minun mielestäni se kuvaa enemmänkin tämmöistä laajempaa yleissivistystä, - 243 00:17:50.320 --> 00:17:53.410 mitä koulutus on tuonut. 244 00:17:53.410 --> 00:17:56.380 Sanoisin vielä, että PISA mittaa ehkä enempi yhteiskunnan tilaa - 245 00:17:56.380 --> 00:18:00.560 kuin suoraan oppimistuloksia. 246 00:18:00.560 --> 00:18:04.420 Nythän Suomessa on puhuttu viime aikoina - 247 00:18:04.420 --> 00:18:06.950 heikentyneistä oppimistuloksista. 248 00:18:06.950 --> 00:18:14.350 PISA-tuloksetkin ovat tippuneet tai Suomen sijoitus on tippunut, - 249 00:18:14.350 --> 00:18:19.450 niin mikä on sen arvioinnin ja näiden oppimistulosten yhteys? 250 00:18:19.450 --> 00:18:23.980 Niin siis mitenkä kysymys - 251 00:18:23.980 --> 00:18:27.550 nyt pitäisi ymmärtää? Että onko arviointi aiheuttanut nämä...? 252 00:18:27.550 --> 00:18:32.380 Arvioidaanko me esimerkiksi liian löysästi, että oppilas uskoo - 253 00:18:32.380 --> 00:18:37.130 vähän liian helposti, että osaa ja sitten ei yritäkään - 254 00:18:37.130 --> 00:18:41.230 ja sitten se oppimistulos jää oikeasti aika heikoksi? 255 00:18:41.230 --> 00:18:45.490 Siis itse näissä arviointikokeissa vai? - Esimerkiksi juuri näissä PISA-tutkimuksissa, - 256 00:18:45.490 --> 00:18:49.020 että sitten ei osatakaan vaikka pitäisi osata. 257 00:18:49.020 --> 00:18:53.270 Kun Suomessa ei ole tämmöisiä - 258 00:18:53.270 --> 00:18:56.810 high stakes -testejä, - 259 00:18:56.810 --> 00:19:02.330 jotka vaikuttavat suoraan jatko-opintoihin pääsyyn, - 260 00:19:02.330 --> 00:19:07.750 niin ei nyt semmoista suoraa näyttöä kyllä ole, että siellä jotenkin - 261 00:19:07.750 --> 00:19:11.210 pistettäisiin ns. läskiksi. 262 00:19:11.210 --> 00:19:14.360 Kun Suomi oli aikoinaan kärkimaa - 263 00:19:14.360 --> 00:19:17.790 ja edelleenkin muissa maissa muistetaan, - 264 00:19:17.790 --> 00:19:19.990 että Suomi oli PISA-kärjessä, - 265 00:19:19.990 --> 00:19:23.810 niin onko vaarana, että me ajatellaan - 266 00:19:23.810 --> 00:19:27.770 olevamme niin hyviä, että sitten se kehitys pysähtyy? 267 00:19:27.770 --> 00:19:32.130 Tietysti se on saattanut aiheuttaakin tämmöisen pienen hyvän olon tunteen, - 268 00:19:32.130 --> 00:19:37.050 että kaikki on jo valmista. Jos katsoo, miten tulokset nyt menevät - 269 00:19:37.050 --> 00:19:43.050 muissa maissa, niin nykyisin pitää jo juosta lujaa, että pysyy paikallaan. 270 00:19:43.050 --> 00:19:47.420 On päivänselvää, että Suomessa - 271 00:19:47.420 --> 00:19:50.850 tulos on laskenut, mutta on mielenkiintoista, - 272 00:19:50.850 --> 00:19:55.330 että se on laskenut myös kaikissa muissa läntisissä teollisuusmaissa - 273 00:19:55.330 --> 00:19:59.360 Japani mukaan lukien. Viron menestystä - 274 00:19:59.360 --> 00:20:02.100 nyt paljon hehkutetaan, ja kaikki kunnia Virolle. 275 00:20:02.100 --> 00:20:06.960 Viro ei välttämättä ole hirveän paljon parantanut tuloksiaan, mutta he ovat pystyneet - 276 00:20:06.960 --> 00:20:10.040 pitämään tasonsa, ja kun muilla laskee, niin automaattisesti - 277 00:20:10.040 --> 00:20:12.280 sijoituskin nousee. 278 00:20:12.280 --> 00:20:18.690 Eli katsoisin enemmän näitä tuloksia ja taitotasoa kuin pelkästään sijoituksia. 279 00:20:18.690 --> 00:20:24.490 Jos palataan päättöarviointiin, niin miten muuttaisit sitä? 280 00:20:24.490 --> 00:20:26.290 Onko se edelleen muutoksen alla - 281 00:20:26.290 --> 00:20:29.310 ja miten sitä pitäisi muuttaa? 282 00:20:29.310 --> 00:20:32.750 Olen edelleenkin sitä mieltä, että kriteereiden pitää olla - 283 00:20:32.750 --> 00:20:36.150 läpinäkyvät ja selkeät. Ne pitää pystyä perustelemaan. 284 00:20:36.150 --> 00:20:40.450 Uudessa arviointiluvussakin on kirjoitettu, - 285 00:20:40.450 --> 00:20:45.210 että käyttipä opettaja millaisia arviointimenetelmiä tahansa, - 286 00:20:45.210 --> 00:20:48.390 niin päättöarvosana pitää pystyä perustelemaan, mihin se perustuu, - 287 00:20:48.390 --> 00:20:50.960 käytti sitten kokeita tai ei. 288 00:20:50.960 --> 00:20:54.730 Eli ikään kuin olisi vähän samankaltaiset ja selkeät kriteerit, - 289 00:20:54.730 --> 00:20:56.650 joiden mukaan arviointi tapahtuu? 290 00:20:56.650 --> 00:21:00.660 Jos on jokin arvosana, niin tietää, mitä sillä osaa. 291 00:21:00.660 --> 00:21:04.320 Tietysti siihen peruskoulussa liittyy - 292 00:21:04.320 --> 00:21:07.900 mukaan nämä työskentelyt ynnä muut. 293 00:21:07.900 --> 00:21:09.700 Kiitoksia. 294 00:21:09.700 --> 00:21:12.880 Jatketaan varmasti tästä aiheesta vielä paneelikeskusteluvaiheessa, - 295 00:21:12.880 --> 00:21:15.490 mutta otetaan seuraavaksi paikalle - 296 00:21:15.490 --> 00:21:21.160 käytännön asiantuntija ja myöskin väitöskirjatutkija - 297 00:21:21.160 --> 00:21:26.840 täällä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä. 298 00:21:26.840 --> 00:21:28.640 Jarmo Lyhty, olet siis - 299 00:21:28.640 --> 00:21:31.610 apulaisprofessorina Mankolan koulussa... - Ei sentään liioitella, apulaisrehtori - 300 00:21:31.610 --> 00:21:34.670 kuitenkin meillä perusopetuksen puolella. - (Naurua) Menee tittelitkin sekaisin, - 301 00:21:34.670 --> 00:21:37.210 kun ollaan täällä yliopistolla. 302 00:21:37.210 --> 00:21:42.000 Kun tuossa äsken puhuttiin - 303 00:21:42.000 --> 00:21:45.470 kaikkea hienoa, että arvioinnissa on paljon kriteerejä - 304 00:21:45.470 --> 00:21:47.450 ja blaa blaa blaa, - 305 00:21:47.450 --> 00:21:52.380 niin miten se arviointi käytännössä kouluilla tehdään - 306 00:21:52.380 --> 00:21:56.380 ja millaisia eroja siihen syntyy? 307 00:21:56.380 --> 00:21:58.240 Opettajaihmisenä valmistelin tietenkin dian, - 308 00:21:58.240 --> 00:22:00.720 ja sinne voi laittaa sen ensimmäisen dian. 309 00:22:00.720 --> 00:22:03.850 Jos ensin vähän omaa taustaa, niin tosiaan olen nyt apulaisrehtorina - 310 00:22:03.850 --> 00:22:05.730 eli vähän vähemmän on nyt opetusta. 311 00:22:05.730 --> 00:22:09.760 Onneksi sitä kuitenkin edelleen on, sillä se on oma rakas leipälaji. Olen ollut 11 vuotta - 312 00:22:09.760 --> 00:22:14.590 luokanopettajana, mutta koulutus on myös historian opettajaksi. Nyt on sitten onkohan viides vuosi - 313 00:22:14.590 --> 00:22:18.730 vähän enemmän hallinnollisissa ja johtamishommissa koululla. 314 00:22:18.730 --> 00:22:21.810 Katson nyt siis ehkä vähän laajemmasta kuvasta myös arviointia. 315 00:22:21.810 --> 00:22:25.250 Silloin kun tuli viimeisin opetussuunnitelma, - 316 00:22:25.250 --> 00:22:27.160 jota ei kai enää voi kutsua uudeksi, - 317 00:22:27.160 --> 00:22:30.940 olin mukana paikallisessa opetussuunnitelmatyössä - 318 00:22:30.940 --> 00:22:34.300 ja sen myötä kriteerityössä, missä arviointia kehitettiin paikallisesti. 319 00:22:34.300 --> 00:22:36.980 Oikeastaan haasteet olivat samat - 320 00:22:36.980 --> 00:22:41.520 ja pyrittiin vastaamaan samoihin kysymyksiin kriteerien tarpeesta - 321 00:22:41.520 --> 00:22:44.610 kuin mitä sitten valtakunnallisestikin päädyttiin tekemään. 322 00:22:44.610 --> 00:22:46.810 Sen työn myötä päädyin sitten - 323 00:22:46.810 --> 00:22:51.110 historian kriteerityöryhmään miettimään kriteereitä 6. luokalle. 324 00:22:51.110 --> 00:22:56.690 Sekin oli ihan mielenkiintoinen näkymä. Oman näkemyksen mukaan - 325 00:22:56.690 --> 00:22:59.810 koulussa on viime vuosina puhuttu arvioinnista enemmän kuin ennen. 326 00:22:59.810 --> 00:23:01.900 Myös 30 vuotta tai pidempään olleet sanovat, - 327 00:23:01.900 --> 00:23:07.190 että arvioinnista on puhuttu tosi paljon. 328 00:23:07.190 --> 00:23:09.790 Yksi asia, mihin Laurakin jo viittasi, - 329 00:23:09.790 --> 00:23:12.810 on formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin ero. 330 00:23:12.810 --> 00:23:17.420 Ovatko kokeet ainoa keino mitata? Pitääkö kokeista antaa numero? 331 00:23:17.420 --> 00:23:20.820 Mistä luokasta alkaen pitää - 332 00:23:20.820 --> 00:23:22.680 oppilaille antaa todistukseen numero? 333 00:23:22.680 --> 00:23:27.200 Nyt valtakunnallisesti linjattiin, että 4:nneltä. Jyväskylässä meillä oli ajatus - 334 00:23:27.200 --> 00:23:33.180 vasta 7:nneltä, mutta toki täytyy mennä sitten valtakunnallisen linjan mukaan. 335 00:23:33.180 --> 00:23:36.980 Mutta onko se semmoista toteavaa arviointia, että annetaan numero? 336 00:23:36.980 --> 00:23:40.290 Vai onko tämä formatiivinen arviointi semmoista palautetta? 337 00:23:40.290 --> 00:23:44.310 Minä tykkään kutsua sitä nimellä palaute ja ehkä ohjaava palaute. 338 00:23:44.310 --> 00:23:46.620 Opettajat ovat alkaneet enemmän ymmärtää, - 339 00:23:46.620 --> 00:23:49.360 että se on myös osa arviointia. 340 00:23:49.360 --> 00:23:52.080 Oppilaat jonkin verran ymmärtävät ja huoltajat ehkä myös, - 341 00:23:52.080 --> 00:23:54.260 mutta monenlaisia kysymyksiä tulee myös huoltajilta. 342 00:23:54.260 --> 00:23:58.720 Tyypillinen kysymys on se, minkä takia lapsen numero ei ole kokeiden keskiarvo, - 343 00:23:58.720 --> 00:24:03.630 vaikka asiaa on avattu vanhempainilloissa ja viestejä on lähetetty koteihin. 344 00:24:03.630 --> 00:24:07.620 Oppilaille opettajat ovat avanneet, mistä kaikesta se numero muodostuu. 345 00:24:07.620 --> 00:24:11.420 Kokosin tuohon muutamia juttuja. 346 00:24:11.420 --> 00:24:14.280 Kokeet/testit on yksi niistä. 347 00:24:14.280 --> 00:24:16.810 Olisi ihana sanoa, että se ei ole se yleisin arviointitapa, - 348 00:24:16.810 --> 00:24:19.340 mutta kyllä se on. 349 00:24:19.340 --> 00:24:22.000 Katselin tänään meidän Wilman koekalenteria, - 350 00:24:22.000 --> 00:24:26.030 niin aika moni niistä näytöistä oli kokeita. 351 00:24:26.030 --> 00:24:29.280 Tulossa on uusi DigiOne-niminen järjestelmä. 352 00:24:29.280 --> 00:24:32.120 Sinne se tulee arvioitavat näytöt -nimellä, - 353 00:24:32.120 --> 00:24:35.180 jotta se ei sanana ohjaisi pelkästään koekeskeisyyteen. 354 00:24:35.180 --> 00:24:38.250 Suullisia näyttöjä on alettu käyttää - 355 00:24:38.250 --> 00:24:41.820 varsinkin vieraissa kielissä. Kun korona-aikaan oli etäopetusta - 356 00:24:41.820 --> 00:24:44.840 ja piti miettiä, miten arviointia toteutetaan, niin siinä vaiheessa - 357 00:24:44.840 --> 00:24:46.800 osa piti suullisia näyttöjä muistakin aineista. 358 00:24:46.800 --> 00:24:51.240 Se on toki yhtenä näyttömuotona osalla opettajista paljonkin. 359 00:24:51.240 --> 00:24:55.130 Erilaiset kirjoitelmat, tutkielmat, kirjoitukset - 360 00:24:55.130 --> 00:24:59.680 ovat yksi keino, samoin ryhmätyöt. 361 00:24:59.680 --> 00:25:02.820 Jotkut opettajat ovat siirtyneet enemmän ryhmätöihin ja pitävät vähemmän kokeita. 362 00:25:02.820 --> 00:25:06.370 He arvioivat ryhmätöiden - 363 00:25:06.370 --> 00:25:10.080 tai oppilaiden projektien kautta. 364 00:25:10.080 --> 00:25:12.130 Työskentelyprosessin havainnointi. 365 00:25:12.130 --> 00:25:14.590 Itse opetan käsitöitä tällä hetkellä, - 366 00:25:14.590 --> 00:25:17.430 ja siellä tietenkään ei pidetä kokeita. 367 00:25:17.430 --> 00:25:21.250 Tai jotkut pitävät niitäkin, koska niin voi vähän testata osaamista - 368 00:25:21.250 --> 00:25:23.660 esimerkiksi työkaluista. 369 00:25:23.660 --> 00:25:25.970 Mutta miten sitä työtä tehdään? 370 00:25:25.970 --> 00:25:29.550 Välttämättä se ei ole pelkästään se lopputulos. Siitäkin on pitänyt oppilaiden kanssa - 371 00:25:29.550 --> 00:25:33.510 keskustella, että pelkästään lopputulos kokeissa - 372 00:25:33.510 --> 00:25:37.930 tai käsitöissä tehty työ ei ole se ratkaiseva homma. 373 00:25:37.930 --> 00:25:42.190 On paljon keskustelua arvioinnista, mutta tosi paljon myös haasteita. 374 00:25:42.190 --> 00:25:43.990 Seuraavalla dialla näkyy jotain, mutta kysy vain... 375 00:25:43.990 --> 00:25:48.060 Jos ajatellaan ihan käytännön elämää siellä koulussa, - 376 00:25:48.060 --> 00:25:51.940 kun on tullut näitä uusia arviointikriteerejä - 377 00:25:51.940 --> 00:25:55.450 ja tuo paletti on aika monipuolinen, niin miten se arviointi onnistuu? 378 00:25:55.450 --> 00:26:02.220 Jos sinulla on opettajana 20 oppilasta - 379 00:26:02.220 --> 00:26:07.870 tai enemmänkin ja jokaisen kanssa kävisit sitten palautekeskusteluja - 380 00:26:07.870 --> 00:26:15.080 päivittäin jatkuvasti ja sen lisäksi arvioisit kokeita, erilaisia ryhmätöitä,- 381 00:26:15.080 --> 00:26:18.280 tuntityöskentelyä ja kaikkea mahdollista, - 382 00:26:18.280 --> 00:26:22.800 niin miten yhdelle ihmiselle on edes ajallisesti mahdollista saada - 383 00:26:22.800 --> 00:26:27.270 nämä kaikki kriteerit mahtumaan? - Kun me ollaan tiedeillassa, - 384 00:26:27.270 --> 00:26:30.420 en tietenkään voi väittää, että ilman muuta se onnistuu. 385 00:26:30.420 --> 00:26:34.140 Rehtorina sitten vanhempainillassa sanon, että meillä noudatetaan tavoitteita - 386 00:26:34.140 --> 00:26:40.040 ja arvioidaan kriteerien mukaisesti, mutta samalla tiedän, että kyllä se tosi hankalaa on. 387 00:26:40.040 --> 00:26:44.300 On ihan älyttömän tervetullut uudistus, että meillä on ne kriteerit. 388 00:26:44.300 --> 00:26:46.630 Kun Jyväskylässä lähdettiin arviointia kehittämään, - 389 00:26:46.630 --> 00:26:50.590 vuoden 2016 ops oli otettu käyttöön - 390 00:26:50.590 --> 00:26:52.570 ja meillä oli hyvän osaamisen kriteerit - 391 00:26:52.570 --> 00:26:57.970 esimerkiksi alakoulussa 6. luokalle arvosanalle 8. 392 00:26:57.970 --> 00:27:02.200 Sen pohjalta on vähän hankala arvioida vaikka 3. tai 4. luokalla. 393 00:27:02.200 --> 00:27:04.730 Sama juttu yläkoulussa päättöarviointien kriteerit. 394 00:27:04.730 --> 00:27:06.530 Elikä oli hyvä, että ne tulivat. 395 00:27:06.530 --> 00:27:12.050 Poimin luvut tuohon dialle, mutta näköjään teksti meni jo vähän pieneksi. 396 00:27:12.050 --> 00:27:14.480 3.-6. luokalla on 140 tavoitetta. 397 00:27:14.480 --> 00:27:17.650 7.-9. luokalla on 200 tavoitetta. 398 00:27:17.650 --> 00:27:22.430 Niistä kaikista on tehty kriteereitä, niin se moninkertaistaa sen määrän. 399 00:27:22.430 --> 00:27:26.100 Melkein kaikkia tavoitteita pitää arvioida. 400 00:27:26.100 --> 00:27:30.140 Kyllä siellä monet opettajat kokevat tuskaa, - 401 00:27:30.140 --> 00:27:35.250 tunnollisimmat, mutta myös vähän vähemmän tunnolliset. Opettaja joutuu - 402 00:27:35.250 --> 00:27:39.630 tekemään usein valintoja, että mitä tehdään, vähän että on tämä sinnepäin. 403 00:27:39.630 --> 00:27:41.920 Kyllä se antaa eväät väsyttää itsensä - 404 00:27:41.920 --> 00:27:46.960 ja toisaalta ehkä turhautua siihen hallinnolliseen jargoniin, - 405 00:27:46.960 --> 00:27:51.410 mitä sinne kriteereihin ja tavoitteisiin on paljon päässyt tulemaan. 406 00:27:51.410 --> 00:27:57.030 Jos miettii käytännön näkökulmasta, - 407 00:27:57.030 --> 00:27:59.970 niin henkilökohtainen palaute on aikaa vievää. 408 00:27:59.970 --> 00:28:07.390 Vanhemmatkin ovat nykyään tarkempia ja ottavat yhteyttä, jos haluavat saada - 409 00:28:07.390 --> 00:28:11.820 lapsensa parhaaseen mahdolliseen jatkokoulutuspaikkaan ja lukioon. 410 00:28:11.820 --> 00:28:16.420 Jos laskee, että olisi vaikka 15 minuuttia tai 30 minuuttiakin per oppilas, - 411 00:28:16.420 --> 00:28:20.460 ja oppilaita on 20, - 412 00:28:20.460 --> 00:28:23.410 niin se vie ihan valtavasti aikaa. 413 00:28:23.410 --> 00:28:25.760 Toki kun annetaan suullista palautetta niin kuin se ymmärretään, - 414 00:28:25.760 --> 00:28:27.740 niin se on enemmän siinä oppitunnilla - 415 00:28:27.740 --> 00:28:29.840 tapahtuvaa, mitä se on aina ollut. 416 00:28:29.840 --> 00:28:33.320 Kun oppilas tekee siinä jotain, sanot että hyvin menee tai mietipä tuota vielä. 417 00:28:33.320 --> 00:28:36.660 Eli se on paljon ehkä pienemmissä jutuissa. 418 00:28:36.660 --> 00:28:39.890 Sitten tietysti itsearviointi ja vertaisarviointi tukevat sitä oppimista. 419 00:28:39.890 --> 00:28:43.200 Opettajan on tärkeää ohjata siihen suuntaan ja tiedän, että moni on ohjannutkin. 420 00:28:43.200 --> 00:28:46.780 Laura oli tehnyt vertaisarviointiin liittyen - 421 00:28:46.780 --> 00:28:52.150 väitöskirjan, jossa on mielenkiintoista dataa siitä, miten sitä voi käyttää. 422 00:28:52.150 --> 00:28:55.370 Sanotaan, että lainsäädäntö - 423 00:28:55.370 --> 00:28:58.680 ja opetussuunnitelma edellyttää, - 424 00:28:58.680 --> 00:29:02.220 että vanhempien ja oppilaiden pitäisi tietää kriteerit. 425 00:29:02.220 --> 00:29:05.260 Tuossa on alla yksi kohtalaisen selkeä esimerkki siitä, - 426 00:29:05.260 --> 00:29:10.660 millaisia ne osaamisen kuvaukset ovat. 427 00:29:10.660 --> 00:29:17.280 Tuo on yhteiskuntaopista. Kyllä siinä on - 428 00:29:17.280 --> 00:29:22.670 aika iso määrä tekstiä eikä aina niin oppilaan tasolle vietyä eikä sille vanhemmallekaan, - 429 00:29:22.670 --> 00:29:27.400 kun eivät kaikki ole korkeakoulutettuja tai että se olisi luontevaa lukea, - 430 00:29:27.400 --> 00:29:30.100 eikä se nyt kaikille korkeakoulutetuillekaan ole aina ihan selvää. 431 00:29:30.100 --> 00:29:34.310 Itse toivoisin, että kriteerit olisivat olleet selkeämmät - 432 00:29:34.310 --> 00:29:37.610 ja että tavoitteitakin olisi paljon vähemmän. 433 00:29:37.610 --> 00:29:39.870 Ehkä tällaisia terveisiä sitten jatkoon, - 434 00:29:39.870 --> 00:29:44.170 kun näitä kriteerejä ollaan kuitenkin jatkuvasti varmaan uudistamassa - 435 00:29:44.170 --> 00:29:45.970 vai miten tämä uudistus menee? 436 00:29:45.970 --> 00:29:48.550 Minä toivon, että ollaan. 437 00:29:48.550 --> 00:29:50.600 Voisi laittaa sen viimeisen dian... 438 00:29:50.600 --> 00:29:54.230 Jos tuossa oli hyvä esimerkki, niin tässä on sitten yksi huonoimmista esimerkeistä. 439 00:29:54.230 --> 00:29:58.190 Jos joku yleisöstä täällä tai striimin päässä ei tiedä, - 440 00:29:58.190 --> 00:30:01.950 miltä tavoitteet ja kriteerit pahimmillaan näyttävät, - 441 00:30:01.950 --> 00:30:05.640 niin tuossa on yksi äidinkielen oppiaineen 17 tavoitteesta. 442 00:30:05.640 --> 00:30:13.540 Siinä on näkyvissä - 443 00:30:13.540 --> 00:30:19.290 osaamisen kuvaus arvosanalle 5, 7, 8 ja 9. Tavoite on yksi, mutta tuolla on vaikkapa - 444 00:30:19.290 --> 00:30:25.930 vitosen ja kasin kuvauksissa 3 eri osa-aluetta. Näitä on äidinkieleen siis 17. 445 00:30:25.930 --> 00:30:28.240 Tietty toimitustyö olisi ollut paikallaan. 446 00:30:28.240 --> 00:30:31.620 Olen tosi harmissani siitä, että tavoitteita ei vähennetty - 447 00:30:31.620 --> 00:30:33.640 samalla kun kriteerit tehtiin. 448 00:30:33.640 --> 00:30:36.680 Aika moni myönsi ongelman, mutta opetushallituksessa oli päätetty, - 449 00:30:36.680 --> 00:30:39.080 että ei näitä nyt lähdetä karsimaan. 450 00:30:39.080 --> 00:30:43.400 Toivon, että uusi kierros tulee pian, vaikka nämäkin on vasta otettu käyttöön, - 451 00:30:43.400 --> 00:30:46.250 kun 6. luokan kriteereillä arvioidaan ensi keväänä ensimmäisen kerran. 452 00:30:46.250 --> 00:30:51.650 Mutta niitä on liikaa. 453 00:30:51.650 --> 00:30:55.770 Jos arviointia ajatellaan nyt opettajan näkökulmasta, - 454 00:30:55.770 --> 00:30:59.070 niin onko se mennyt hyvään vai huonoon suuntaan? 455 00:30:59.070 --> 00:31:03.930 Onko aikaisemmin ollut vähän enemmän vapauksia, - 456 00:31:03.930 --> 00:31:07.730 kun ei ollut niin selkeitä kriteerejä? 457 00:31:07.730 --> 00:31:09.810 Onko se mennyt hyvään vai huonoon suuntaan? 458 00:31:09.810 --> 00:31:12.830 Sekä että. Hyvä suuntaus on se, että pyritään kohtalaisen yhdenvertaiseen arviointiin - 459 00:31:12.830 --> 00:31:17.150 ja tarjotaan opettajille selkänoja. 460 00:31:17.150 --> 00:31:20.690 On hyvä, että meillä on olemassa kriteerejä. Se antaa mahdollisuuksia siihen, - 461 00:31:20.690 --> 00:31:22.860 että arviointi on edes jossain määrin yhdenvertaista. 462 00:31:22.860 --> 00:31:27.490 Etenkin päättöarviointivaiheessa se on oleellista, mutta on se aikaisemminkin. 463 00:31:27.490 --> 00:31:29.730 On hyvä, että arvioinnista puhutaan paljon. 464 00:31:29.730 --> 00:31:31.740 Hyvää on myös se, että arviointi ymmärretään - 465 00:31:31.740 --> 00:31:35.400 toivottavasti muutenkin kuin kokeina. Aika monet opettajat sen ymmärtävät - 466 00:31:35.400 --> 00:31:40.360 ja toteuttavat monipuolisia arviointitapoja niin kuin pitäisikin. 467 00:31:40.360 --> 00:31:45.060 Kokeet eivät ole suinkaan oppilaille paras tapa osoittaa osaamistaan. 468 00:31:45.060 --> 00:31:49.940 Se on kohtuutehokas tapa monissa aineissa ja asioissa, mutta usein oppilas kärsii siitä, - 469 00:31:49.940 --> 00:31:57.090 jos hän jännittää tai ei ole verbaalisesti niin taitava. 470 00:31:57.090 --> 00:32:02.660 Miten paljon arviointia nyt - 471 00:32:02.660 --> 00:32:08.060 olisi tarvetta muuttaa ja mihin suuntaan? Sanoit jo, että voisi ehkä tiivistää ja - 472 00:32:08.060 --> 00:32:12.310 selkeyttää niitä kriteereitä. - Ehdottomasti vähemmän tavoitteita - 473 00:32:12.310 --> 00:32:16.950 ja paljon selkeämmät kriteerit. 474 00:32:16.950 --> 00:32:20.090 Toivon, että sinne suuntaan mennään. Opetushallitukseenkin päin - 475 00:32:20.090 --> 00:32:24.020 olen antanut palautetta. Tapana on antaa palautetta, jos jokin ei toimi. 476 00:32:24.020 --> 00:32:28.350 Kyllä ongelma on siellä tiedostettu ja palautetta on tullut. Karvihan keräsi - 477 00:32:28.350 --> 00:32:32.070 opettajilta palautetta päättöarvioinnin kriteeriluonnoksista, joita toki ovat olleet - 478 00:32:32.070 --> 00:32:34.780 myös opettajat tekemässä, eli en nyt syytä suinkaan opetushallitusta. 479 00:32:34.780 --> 00:32:38.520 Siellä on ollut työryhmiä, missä on ollut innokkaita tekstin tuottajia. 480 00:32:38.520 --> 00:32:41.140 Kyllähän niissä näkyy ongelmina nimenomaan tavoitteiden - 481 00:32:41.140 --> 00:32:43.350 ja kriteerien epäselvyys ja määrä. 482 00:32:43.350 --> 00:32:46.890 Ei niitä palautteen pohjalta saatu ihan hirveästi muokattua. 483 00:32:46.890 --> 00:32:49.080 Toivon, että siihen suuntaan päästäisiin menemään. 484 00:32:49.080 --> 00:32:52.600 Toivon, että me keskustellaankin myös siitä, että arviointia ei pitäisi - 485 00:32:52.600 --> 00:32:56.400 nähdä vain numeroina eikä vain kriteereistä lähtevänä. 486 00:32:56.400 --> 00:33:01.500 Kysyit äsken Lauralta myös sitä, minkä takia arvioidaan. 487 00:33:01.500 --> 00:33:05.500 Kun koulun yksi tehtävä on valikointi, eli katsotaan sitten, mihin oppilaat pääsevät - 488 00:33:05.500 --> 00:33:08.680 9. luokan jälkeen, niin se on tietenkin ihan perusteltua. 489 00:33:08.680 --> 00:33:12.210 Mutta sitten meidän yksi tehtävä on koulutussosiologien hienon ilmaisun mukaan - 490 00:33:12.210 --> 00:33:15.800 kvalifiointi eli tiettyjen valmiuksien antaminen. 491 00:33:15.800 --> 00:33:17.600 Minä väittäisin, - 492 00:33:17.600 --> 00:33:21.350 että sitä tukevat paljon enemmän monipuolinen palaute, monipuoliset työtavat - 493 00:33:21.350 --> 00:33:26.150 ja keskittyminen oppimiseen sen sijaan, että keskitytään siihen arviointiin. 494 00:33:26.150 --> 00:33:33.300 Aiemminhan oli jo puhetta, - 495 00:33:33.300 --> 00:33:36.530 että voisi olla jokin loppukoe, mutta lukioista tiedetään, - 496 00:33:36.530 --> 00:33:39.590 että koko lukio on sitten - 497 00:33:39.590 --> 00:33:43.970 sitä yhtä ylioppilaskirjoitusta. Siinä voi kärsiä vähän muut asiat, - 498 00:33:43.970 --> 00:33:48.860 jos on tämmöinen yksi iso juttu. 499 00:33:48.860 --> 00:33:52.410 Olen ihan samaa mieltä Juhanin kanssa ja näen saman riskin siinä, - 500 00:33:52.410 --> 00:33:55.770 jos meillä olisi tämmöiset päättökokeet. 501 00:33:55.770 --> 00:33:58.100 Ylioppilaskoe on ihan hyvä yhteismitallinen koe niille, - 502 00:33:58.100 --> 00:33:59.920 jotka sinne asti menevät. 503 00:33:59.920 --> 00:34:04.130 Mutta se riittävän yhteismitallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden - 504 00:34:04.130 --> 00:34:07.120 haaste voitaisiin ratkaista sillä, että meillä olisi - 505 00:34:07.120 --> 00:34:10.730 selkeämmät kriteerit. Se jättää tilaa - 506 00:34:10.730 --> 00:34:14.490 myös opettajan autonomialle, jota on tälläkin hetkellä paljon. 507 00:34:14.490 --> 00:34:20.000 Mutta on hyvä, että hyviin lopputuloksiin voi päästä montaa reittiä. 508 00:34:20.000 --> 00:34:25.010 Kiitoksia, jatketaan tästä seuraavaksi paneelikeskusteluvaiheeseen. 509 00:34:25.010 --> 00:34:29.720 Nyt sieltä voi laittaa - 510 00:34:29.720 --> 00:34:35.340 kysymyksiä tulemaan chatin tai - 511 00:34:35.340 --> 00:34:40.300 WhatsAppin kautta. Lähdetään ensiksi - 512 00:34:40.300 --> 00:34:42.150 tähän isoon kuvaan - 513 00:34:42.150 --> 00:34:46.690 eli puhutaan vielä uudelleen arvioinnista. 514 00:34:46.690 --> 00:34:50.670 Osaaminen on se käsite - 515 00:34:50.670 --> 00:34:55.600 ja käsite on nyt laventunut, - 516 00:34:55.600 --> 00:34:58.160 mutta aikaisemmin ehkä - 517 00:34:58.160 --> 00:35:03.000 arviointi nähtiin sen yhden opettajan, yhden ihmisen arviona. 518 00:35:03.000 --> 00:35:07.340 Nyt taas ajatellaan, että kuka tahansa - 519 00:35:07.340 --> 00:35:11.600 opettaja voisi antaa sille samalle oppilaalle ihan saman arvosanan, - 520 00:35:11.600 --> 00:35:16.220 mutta onko tämä mahdollinen tavoite? 521 00:35:16.220 --> 00:35:20.130 Voisiko arviointi olla niin yhdenmukaista? 522 00:35:20.130 --> 00:35:26.340 Tiettyjä asioita pystytään arvioimaan yhdenmukaisesti. 523 00:35:26.340 --> 00:35:31.640 Mutta halutaanko me kaventaa sitä osaamiskuvaa niin kapeaksi, - 524 00:35:31.640 --> 00:35:36.160 että sitä pystyy, vai halutaanko niitä taitoja arvioida sitten vähän laajemmin? 525 00:35:36.160 --> 00:35:43.100 Tämä vaatii kompromissia. Jos me lähdetään - 526 00:35:43.100 --> 00:35:47.400 pelkkää yhdenmukaisuutta kohti, niin me menetetään sitten jotain muuta. 527 00:35:47.400 --> 00:35:51.500 Sen pitää olla uskottavaa, sen verran yhdenmukaista, mutta se ei voi olla - 528 00:35:51.500 --> 00:35:54.490 meidän ainoa maali, mihin pelataan. 529 00:35:54.490 --> 00:35:57.670 Minäkin sanoisin, että se jää kyllä semmoiseksi tavoitteeksi, mitä ei täysin saavuteta. 530 00:35:57.670 --> 00:36:02.630 Sitä kohti pitää mennä ja sitä kohti voi mennä enemmän. Koulujen sisällä opettajien aineryhmät - 531 00:36:02.630 --> 00:36:07.810 tekevät usein yhteistyötä. Meidänkin koulussa useampi aineryhmä tekee - 532 00:36:07.810 --> 00:36:12.190 yhdessä kokeita ja miettii, antavatko pisteitä - 533 00:36:12.190 --> 00:36:17.270 samoilla periaatteilla. Se edistää sitä, että koulun sisällä - 534 00:36:17.270 --> 00:36:19.170 ollaan lähempänä toisiaan, - 535 00:36:19.170 --> 00:36:21.700 eli samalla osaamisella olisi suunnilleen samat arvioinnit. 536 00:36:21.700 --> 00:36:27.730 Mutta koulujen välillä on tutkitusti paljon eroja, ja sitä kuilua ei tällä - 537 00:36:27.730 --> 00:36:31.730 nykyisellä pohjalla, edes näillä nykyisillä paremmilla kriteereillä - 538 00:36:31.730 --> 00:36:37.430 vielä kurota umpeen. Mutta suunta on hyvä. 539 00:36:37.430 --> 00:36:41.750 Toivon, että keskustelu kriteereistä ja tavoitteista, mitä itsekin tavallaan rakastan, - 540 00:36:41.750 --> 00:36:45.870 ei silti olisi ainoa keskustelu arvioinnista, vaan mietittäisiin sitä, miten arviointi ohjaa - 541 00:36:45.870 --> 00:36:48.560 niihin perusopetuksen keskeisiin tehtäviin. 542 00:36:48.560 --> 00:36:51.110 Perusopetuslakikin puhuu, että meidän pitäisi kasvattaa lapsia - 543 00:36:51.110 --> 00:36:53.430 ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen - 544 00:36:53.430 --> 00:36:55.230 yhteiskunnan jäsenyyteen, - 545 00:36:55.230 --> 00:36:59.120 jos nyt oikein lakia osasin siteerata, mutta sinnepäin ainakin. 546 00:36:59.120 --> 00:37:03.020 Tässä on se ajatus, että ei koulua vaan elämää varten, eli ikään kuin arvioinnistakin - 547 00:37:03.020 --> 00:37:06.710 tulisi vähän eväitä elämään. 548 00:37:06.710 --> 00:37:08.640 Arviointi on aina eri aikakausina - 549 00:37:08.640 --> 00:37:13.390 kohdistunut eri asiaan. Se kohdistuu siihen, - 550 00:37:13.390 --> 00:37:18.360 mitä me arvostetaan. Kansakoulun alkuvaiheessa - 551 00:37:18.360 --> 00:37:21.380 keskusteltiin, pitääkö oppiaineista antaa arvosanoja. 552 00:37:21.380 --> 00:37:25.330 Yleinen näkemys oli, että vain ahkeruus - 553 00:37:25.330 --> 00:37:30.530 ja käyttäytyminen olivat merkityksellisiä ja vain niitä arvioidaan. Silloinhan kasvatettiin - 554 00:37:30.530 --> 00:37:35.910 kansalaisia, jotka olivat kuuliaisia ja ahkeria. Jos mietitään meidän kaikkien kouluaikaa, - 555 00:37:35.910 --> 00:37:39.350 niin ei silloin ollut tietokoneita ja tiedonhakua. 556 00:37:39.350 --> 00:37:42.690 Silloin tieto oli valtaa. Jos ei ollut tietoa, niin piti lähteä - 557 00:37:42.690 --> 00:37:46.310 jonnekin kauas ensyklopedian äärelle. 558 00:37:46.310 --> 00:37:50.370 Silloin piti tietää ja sitä arvioitiin. Nyt jos mietitään - 559 00:37:50.370 --> 00:37:53.650 vaikka uusia opetussuunnitelman tavoitteita, niin siellä on esimerkiksi - 560 00:37:53.650 --> 00:38:01.650 kriittinen tiedon arviointi, erilaiset digitaidot, itsensä johtaminen - 561 00:38:01.650 --> 00:38:04.270 tai itsesäätely ja tällaisia. 562 00:38:04.270 --> 00:38:08.050 Näitä siis arvostetaan nykyajassa - 563 00:38:08.050 --> 00:38:12.390 ja näitä on aika vaikea arvioida yhdenmukaisesti, - 564 00:38:12.390 --> 00:38:16.050 eli meillä on tässä hankala kompromissi. 565 00:38:16.050 --> 00:38:21.060 Arvioidaanko me menneisyyden taitoja tarkasti tai miten me kehitetään, - 566 00:38:21.060 --> 00:38:25.950 että näitä nykytaitoja pystyisi jotenkin uskottavasti arvioimaan. 567 00:38:25.950 --> 00:38:28.790 Opetussuunnitelmassahan on näissä tavoitteissa myöskin - 568 00:38:28.790 --> 00:38:30.720 sellaisia kohtia, mitä ei edes arvioida. 569 00:38:30.720 --> 00:38:37.030 Ne on sinne myöskin kirjattu. Arviointitutkijana voi tietysti kysyä, - 570 00:38:37.030 --> 00:38:40.900 että jos ei ole mitään kriteereitä tai tavoitteita, niin mitä sitten - 571 00:38:40.900 --> 00:38:44.300 loppujen lopuksi arvioidaan. Se on tietysti myöskin - 572 00:38:44.300 --> 00:38:46.340 tämmöinen näkökohta. 573 00:38:46.340 --> 00:38:50.700 Kun Laura sanoit tuosta, että sitä saadaan, mitä... 574 00:38:50.700 --> 00:38:57.370 Kun ennen vanhaan painotettiin esimerkiksi käyttäytymistä, - 575 00:38:57.370 --> 00:39:01.760 niin se tarkoitti sitä, että käyttäytymisestä sai kympin, jos oli hiljaa ja piti suunsa kiinni, - 576 00:39:01.760 --> 00:39:07.880 ja sitten saadaan semmoisia kansalaisia. 577 00:39:07.880 --> 00:39:12.680 Tavallaan se osoittaa vähän sitä - 578 00:39:12.680 --> 00:39:16.080 yhteiskunnan arvostusta eri asioihin. 579 00:39:16.080 --> 00:39:17.940 Mutta Jarmolla oli kommentti. 580 00:39:17.940 --> 00:39:19.860 Käytöksen arviointi on vielä toinen asia - 581 00:39:19.860 --> 00:39:24.660 ja ehkä siihenkin voidaan palata, mutta yksi asia, mitä en äsken tajunnut sanoa - 582 00:39:24.660 --> 00:39:29.000 ja mikä näkyy paljon koululla, liittyy tähän, että mitä se osaaminen on, - 583 00:39:29.000 --> 00:39:32.940 mitä arvioidaan. Nykyinen ja kaikki aiemmatkin peruskoulun opetussuunnitelmat - 584 00:39:32.940 --> 00:39:36.830 ovat kertoneet, että pitää arvioida tavoitteiden saavuttamista, - 585 00:39:36.830 --> 00:39:41.030 ei sisältöjä. Mutta kyllä meidän koulujen arviointikulttuuri, arviointiperinteet - 586 00:39:41.030 --> 00:39:46.050 ja arviointitavat ovat aika sisältöpainotteisia. Väsäsin siitä itse yhden tutkimusartikkelin, - 587 00:39:46.050 --> 00:39:48.750 kun tutkin alakoulun historian oppikirjoja. 588 00:39:48.750 --> 00:39:54.170 Siellä aika hyvin näkyy se, että nekin ovat aika sisältöpainotteisia. 589 00:39:54.170 --> 00:39:58.750 Oppilaat myös opettelevat helposti sisältöjä eikä taitoja. 590 00:39:58.750 --> 00:40:03.260 Varsinkin luokanopettajat käyttävät paljon valmiita kokeita, - 591 00:40:03.260 --> 00:40:05.460 jotka ovat sisältökeskeisiä. 592 00:40:05.460 --> 00:40:10.320 Tietysti historian oppiaineessa tavoitteissa kuvattujen taitojen - 593 00:40:10.320 --> 00:40:13.210 ja sisältöjen ero on selkeämpi kuin joissain oppiaineissa. 594 00:40:13.210 --> 00:40:16.200 Mutta kyllä se on tuolla yksi jännite, kun puntaroidaan, - 595 00:40:16.200 --> 00:40:20.810 mitä pitäisi arvioida. Jos on pitkät perinteet arvioida sisältötietoa - 596 00:40:20.810 --> 00:40:24.760 ja sitten alat katsoa, mitä ovat hyvän osaamisen kriteerit, niin kyllä siinä - 597 00:40:24.760 --> 00:40:27.260 moni sitten keväällä todistuksen annon lähestyessä - 598 00:40:27.260 --> 00:40:31.750 vähän hämmästyy, että miten me saadaan nämä nyt toimimaan yhdessä. Sitä jumppaa on - 599 00:40:31.750 --> 00:40:35.360 moni viimeisimmän opetussuunnitelman jälkeen tehnyt, koska tämä teema on ollut - 600 00:40:35.360 --> 00:40:38.780 paljon pinnalla. Mutta en sanoisi, että kaikki arvioivat vain tavoitteita. 601 00:40:38.780 --> 00:40:40.980 Kyllä sisältöpainotus - 602 00:40:40.980 --> 00:40:46.760 on monella. - Karvin arvioinneissa ja osittain meidänkin - 603 00:40:46.760 --> 00:40:50.440 opetussuunnitelmapohjaisissa arvioinneissa - 604 00:40:50.440 --> 00:40:55.500 tavoitehan on nimenomaan katsoa, miten opetussuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. 605 00:40:55.500 --> 00:41:01.520 Sitten tämä hyvän osaamisen määritelmä, josta puhuttiin kriteereinä, - 606 00:41:01.520 --> 00:41:05.130 vaikka mielestäni se on ollut lähinnä kuvaus eikä kriteeri, niin oli yksi syy, - 607 00:41:05.130 --> 00:41:09.160 minkä takia lähdettiin koko tähän uudistukseen, kun oli se pelkkä kasi. 608 00:41:09.160 --> 00:41:12.470 Mulla on siellä muutama dia - 609 00:41:12.470 --> 00:41:19.800 yhden opettajan tuskasta... 610 00:41:19.800 --> 00:41:24.940 Tämä näkyy vähän pienellä, mutta tämmöisiä palautteita tuli opettajilta. 611 00:41:24.940 --> 00:41:30.200 Silloin oli pelkästään kasi, että miten ihmeessä sen sitten piirteleepi - 612 00:41:30.200 --> 00:41:36.190 sen arvosanan pelkän kasin ympärille. Mikä on kuutonen, mikä on seiska, - 613 00:41:36.190 --> 00:41:40.340 mikä on ysi? Voi ajatella ihan matemaatikkona, - 614 00:41:40.340 --> 00:41:42.140 että jos sinulla on yksi piste, - 615 00:41:42.140 --> 00:41:45.340 niin siitä voi piirtää aika monta suoraa, mihin suuntaan se arviointi menee. 616 00:41:45.340 --> 00:41:50.430 Lauralla oli kommentti. - Kommenttina Jarmon puheenvuoroon, - 617 00:41:50.430 --> 00:41:55.640 että ennen se perinne arvioinnissa on ollut - 618 00:41:55.640 --> 00:41:58.020 siirtää tietoa seuraavalle sukupolvelle, - 619 00:41:58.020 --> 00:42:04.580 siis sisältöjä. Meillä on arvioinnissa muitakin perinteitä, - 620 00:42:04.580 --> 00:42:10.180 joita on vaikea kyseenalaistaa, mutta meillä ei nyt tässä maailman tilanteessakaan - 621 00:42:10.180 --> 00:42:14.530 ole tavoitteena siirtää seuraaville tätä kaikkea, mitä meillä on, ja opettaa heitä - 622 00:42:14.530 --> 00:42:18.540 tekemään samalla tavalla. Oikeastaan nyt ollaan tilanteessa, - 623 00:42:18.540 --> 00:42:22.160 että seuraavan sukupolven pitäisi jotenkin pelastaa tämä pallo, - 624 00:42:22.160 --> 00:42:23.750 jos nyt katsotaan, mitä täällä tapahtuu. 625 00:42:23.750 --> 00:42:26.500 Meidän pitäisi oikeastaan opettaa - 626 00:42:26.500 --> 00:42:31.000 oppilaista itsenäisiä ajattelijoita ja opettaa jotain, - 627 00:42:31.000 --> 00:42:33.560 mitä me ei itse osata. Sitä me ei saada, - 628 00:42:33.560 --> 00:42:38.520 jos me arvioinnilla ohjataan heitä tekemään aina niin kuin me on tehty. 629 00:42:38.520 --> 00:42:42.660 Kun puhutaan noiden sisältöjen - 630 00:42:42.660 --> 00:42:45.960 hallinnasta ja opettelemisesta, - 631 00:42:45.960 --> 00:42:49.340 muistuu mieleen oma kouluaika. - On se vähän muuttunut ehkä... 632 00:42:49.340 --> 00:42:53.940 Silloin piti osata sotien vuosiluvut - 633 00:42:53.940 --> 00:42:57.260 ja Ranskan vallankumoukset - 634 00:42:57.260 --> 00:43:03.550 ja blaa blaa blaa ja nimiä iso liuta. Sen merkityshän on muuttunut - 635 00:43:03.550 --> 00:43:09.130 ihan hirveästi, koska työelämässäkin kaikki googlataan ja kaikki tieto löytyy verkosta. 636 00:43:09.130 --> 00:43:16.540 Sinun ei tarvitse osata ulkoa niin paljon asioita. 637 00:43:16.540 --> 00:43:22.390 Tämän pitäisi vaikuttaa myös arviointiin, koska olennaisempaa on, että sinä - 638 00:43:22.390 --> 00:43:25.890 kykenet esimerkiksi tiivistämään sen Ranskan vallankumouksen - 639 00:43:25.890 --> 00:43:29.350 tapahtumat ja syy-seuraussuhteet ja - 640 00:43:29.350 --> 00:43:31.150 tekemään siitä ehkä jonkin tutkielman. 641 00:43:31.150 --> 00:43:34.950 Se olisi ehkä hyödyllisempää, vai kuinka? - Ihan ehdottomasti. 642 00:43:34.950 --> 00:43:36.950 Opetussuunnitelma on sillä lailla hyvä, - 643 00:43:36.950 --> 00:43:38.770 että aika monen oppiaineen kohdalla ne arvioitavat tavoitteet - 644 00:43:38.770 --> 00:43:41.690 kuvaavat kyllä sitä, - 645 00:43:41.690 --> 00:43:44.740 että käsitys tietämisen arvoisesta tiedosta on muuttunut. 646 00:43:44.740 --> 00:43:48.540 Oppimateriaaleissa kaikki ei samalla tavalla ole muuttunut. Sitä paitsi koulussa, - 647 00:43:48.540 --> 00:43:52.170 jos missä, on perinteisillä tavoilla hirveän vahva vaikutus. 648 00:43:52.170 --> 00:43:56.720 Se on jotenkin koulunpidon rutiineissa sillä tapaa, että siellä - 649 00:43:56.720 --> 00:43:59.640 tehdään monesti sillä tavalla kuin on tehty ennenkin. 650 00:43:59.640 --> 00:44:05.380 Se on hyvin inhimillinen tapa toimia. 651 00:44:05.380 --> 00:44:09.200 Jos lukee aikaisempia opetussuunnitelmia, niin sitä ihmettelee, - 652 00:44:09.200 --> 00:44:12.820 että miten nämä samat asiat piti kirjoittaa vielä 2014 tehtyihin perusteisiin, - 653 00:44:12.820 --> 00:44:15.160 että eivätkö ne ole olleet käytössä jo pitkään. 654 00:44:15.160 --> 00:44:19.250 Eivät ne ole, tai sanotaan, että on ne joillain. 655 00:44:19.250 --> 00:44:22.530 Mutta on isot erot siinä, miten ja mitä opettajat arvioivat. 656 00:44:22.530 --> 00:44:26.330 Vielä yksi kommentti, sitten mennään eteenpäin. - Tietysti jos ajatellaan perusopetuksen - 657 00:44:26.330 --> 00:44:31.310 tavoitteita, niin tavoitehan on kuitenkin, että peruskoulusta valmistutaan sellaisilla - 658 00:44:31.310 --> 00:44:36.900 tiedoilla ja taidoilla, että pärjää normaalissa yhteiskunnassa ja pystyy hakemaan - 659 00:44:36.900 --> 00:44:39.610 jotenkin järjellisesti toisen asteen opintoihin. 660 00:44:39.610 --> 00:44:44.170 Tätähän opettajat sitten haluavat, - 661 00:44:44.170 --> 00:44:50.100 että mikä on nyt se taso, joka on edes jollain lailla hyväksyttävä. 662 00:44:50.100 --> 00:44:52.680 Mennään sitten yleisökysymyksiin. 663 00:44:52.680 --> 00:44:55.240 Tänne on tullut runsaasti kysymyksiä - 664 00:44:55.240 --> 00:44:59.040 eli käydään nyt läpi yleisön kommentteja. 665 00:44:59.040 --> 00:45:04.500 Mitä oppilaat itse haluaisivat? Miten arvioitaisiin ja millaisia - 666 00:45:04.500 --> 00:45:09.820 arvioinnin käytänteitä haluttaisiin? Osaatko Jarmo kertoa, onko oppilailta - 667 00:45:09.820 --> 00:45:13.060 tullut palautetta, miten he itse haluaisivat arvioinnin? 668 00:45:13.060 --> 00:45:18.810 Just kävin aloittamassa eilen espanjan tunnin, kun 4.-luokkalaisten opettaja oli sairastunut, - 669 00:45:18.810 --> 00:45:21.710 ja ennen kuin saatiin sijainen paikalle, ehdin hieman juttelemaan oppilaiden kanssa. 670 00:45:21.710 --> 00:45:25.840 Hän oli pitänyt jo ensimmäiset kokeet, jotka piti palauttaa, ja sitten kuulin, - 671 00:45:25.840 --> 00:45:30.270 että he ovat saaneet jo 3. luokalla numeroita kielten kokeista ja kokeista muutenkin, - 672 00:45:30.270 --> 00:45:33.490 ja he odottavat, että 4. luokalla tulee numerot. 673 00:45:33.490 --> 00:45:35.500 Sanoin sitten, että minusta on kyllä tosi kurjaa, että joudun - 674 00:45:35.500 --> 00:45:37.440 teille antamaan käsitöistä myös numerot. 675 00:45:37.440 --> 00:45:41.030 Satun siis opettamaan sitä ryhmää käsitöissä ja sanoin, että numero aika huonosti kertoo siitä, - 676 00:45:41.030 --> 00:45:45.250 mitä te osaatte. Sain heti provosoitua keskustelua, koska kyllähän siellä oli niitä, - 677 00:45:45.250 --> 00:45:50.780 jotka olivat hyvin vakuuttuneita, että kyllähän numero kertoo, totta kai. 678 00:45:50.780 --> 00:45:52.740 Aktiiviset oppilaat - 679 00:45:52.740 --> 00:45:55.270 ovat usein myös niitä, jotka pärjäävät. 680 00:45:55.270 --> 00:45:57.430 Meillä on oppilaita, - 681 00:45:57.430 --> 00:46:01.030 jotka tykkäävät numeroista. 682 00:46:01.030 --> 00:46:03.470 He saavat usein hyviä numeroita. Se vahvistaa itsetuntoa - 683 00:46:03.470 --> 00:46:09.190 tutkimustenkin mukaan. Sentyyppiset oppilaat saavat niitä mielellään - 684 00:46:09.190 --> 00:46:13.050 ja he toivovat kokeita. Se on ehkä sitä koulun kulttuuria, mihin on myös opittu. 685 00:46:13.050 --> 00:46:17.340 Oppilailla on se uskomus, että tämähän kertoo tosi vahvasti sen, miten hyvä minä olen, - 686 00:46:17.340 --> 00:46:21.630 vaikka heille voisi kertoa, että sinun ja naapurikoulun kasi voi olla aika eri juttu. 687 00:46:21.630 --> 00:46:25.290 Oppilaat ikään kuin itse uskovat - 688 00:46:25.290 --> 00:46:29.470 kokeiden voimaan? - Koulun arviointikulttuuri, - 689 00:46:29.470 --> 00:46:33.280 josta opsin ensimmäinen arviointiluku kertoi - 690 00:46:33.280 --> 00:46:37.090 ennen kuin sitä päivitettiin, kuvaa hyvin sitä. 691 00:46:37.090 --> 00:46:41.770 Arviointikulttuuri nimenomaan ohjaa siihen, mutta meillä on paljon niitä, - 692 00:46:41.770 --> 00:46:45.650 ketkä tykkäävät siitä, että on monenlaisia näytön tapoja, ja meillä on oppilaita, - 693 00:46:45.650 --> 00:46:50.190 jotka tekisivät paljon mieluummin kirjoitelmia, ryhmätöitä tms. 694 00:46:50.190 --> 00:46:56.030 Sekä Suomessa että kansainvälisissä tutkimuksissa - 695 00:46:56.030 --> 00:47:01.550 on huomattu, että oppilaat ovat tosi perinteisiä. Kouluun tullaan ja on hienoa - 696 00:47:01.550 --> 00:47:06.210 käydä koulua ja sitten omaksutaan ne normit siellä. Sitten kun niitä ravistelee, - 697 00:47:06.210 --> 00:47:11.550 niin se ei ole toivottua. Esimerkiksi jos tehdään yhtäkkiä ehdotus, - 698 00:47:11.550 --> 00:47:15.780 että oppilaat tekisivät itse vertaisarviointeja, - 699 00:47:15.780 --> 00:47:20.790 niin oppilaat saattavat vastustaa. Yleinen kommentti on, - 700 00:47:20.790 --> 00:47:22.940 että eikö tämä ole opettajan työ. 701 00:47:22.940 --> 00:47:27.830 Siitä joutuu paljon keskustelemaan. On tavallaan vaikea kysymys, mitä oppilaat haluaisivat, - 702 00:47:27.830 --> 00:47:35.440 jos me emme olisi sosiaalistaneet heitä tähän. - Opetushallitus teetätti kyselyn - 703 00:47:35.440 --> 00:47:37.840 ennen kuin niitä kriteereitä lähdettiin tekemään. 704 00:47:37.840 --> 00:47:44.140 Siihen vastasi yhteensä 14 000 opettajaa, oppilasta ja vanhempaa. 705 00:47:44.140 --> 00:47:48.160 Olipa se mikä arvostelutapa hyvänsä, niin vastauksissa tuli aina esille, - 706 00:47:48.160 --> 00:47:52.160 että pitää olla läpinäkyvää, mitä osataan ja mitä tämä tarkoittaa, - 707 00:47:52.160 --> 00:47:54.990 olipa se sitten numero tai mikä tahansa arviointi. 708 00:47:54.990 --> 00:48:00.010 Ja vanhemmilla edelleenkin oli sitten sitä, että jos tulee jokin sanallinen - 709 00:48:00.010 --> 00:48:05.550 adjektiiviselitys, niin osaako minun lapseni nyt jotain vai ei. 710 00:48:05.550 --> 00:48:10.290 Hyvin herkästi huomaa alakoululaisista, että sanalliset arvioinnit - 711 00:48:10.290 --> 00:48:14.370 laitetaan ikään kuin numeroiksi, - 712 00:48:14.370 --> 00:48:18.890 että tämä nyt vastaa tätä ja tällä tavoin. - Minä tiedän lapsenlapsistani, - 713 00:48:18.890 --> 00:48:22.030 että kun heillä on niitä - 714 00:48:22.030 --> 00:48:24.560 aata, beetä, ceetä, niin he kuitenkin vertailevat jo niitä. 715 00:48:24.560 --> 00:48:28.180 Jos ei ole numeroita, niin he kyselevät, että sulla oli jo peräti 3 beetä, noh... 716 00:48:28.180 --> 00:48:32.640 Itse opetin viimeisimpänä yhtä porukkaa 1:sestä 5. luokkaan, - 717 00:48:32.640 --> 00:48:34.730 ja he eivät koskaan saaneet minulta numeroita - 718 00:48:34.730 --> 00:48:38.130 ja silloin niitä ei tarvinnut antaa myöskään todistukseen. 719 00:48:38.130 --> 00:48:41.340 Itse en oikein näe varsinkaan - 720 00:48:41.340 --> 00:48:45.970 pienemmillä sillä arvoa, mutta oli hauska kuulla, - 721 00:48:45.970 --> 00:48:48.730 että jotkut vanhemmatkin olivat koepisteistä laskeneet, - 722 00:48:48.730 --> 00:48:52.690 mitä se on numerona. Minä sitten avasin oppilaille, että kun on kolme - 723 00:48:52.690 --> 00:48:54.540 tämmöistä taulukkoa, että mitähän te mahdoitte käyttää, - 724 00:48:54.540 --> 00:48:59.250 kun kaikilla tulee tuolla pistemäärällä ihan eri numero. On semmoinen vahva skripti, - 725 00:48:59.250 --> 00:49:04.360 jota tukevat koulu, vanhemmat ja ehkä ne isovanhemmat, jotka lupaavat maksaa rahaa, - 726 00:49:04.360 --> 00:49:07.280 kun tulee hyvä koenumero. Sitten kun numeroa ei tulekaan, - 727 00:49:07.280 --> 00:49:11.010 niin onhan se pettymys. Paljonko pisteistä 24/30 annetaan rahaa? 728 00:49:11.010 --> 00:49:14.710 Ja se numero on helppo ymmärtää. 729 00:49:14.710 --> 00:49:19.270 Se voisi olla vähän niin kuin tämmöinen tietokonepeli, ja palautetta taas voi verrata - 730 00:49:19.270 --> 00:49:22.090 johonkin romaaniin, että se vaatii prosessointia. 731 00:49:22.090 --> 00:49:24.570 Se ei ole heti saatavilla. 732 00:49:24.570 --> 00:49:26.580 Numero on myös helppo palkinto, - 733 00:49:26.580 --> 00:49:28.940 nopeasti ymmärrettävissä eikä tarvitse tehdä mitään. 734 00:49:28.940 --> 00:49:33.870 Se numero on helposti ymmärrettävä, - 735 00:49:33.870 --> 00:49:38.950 jos on kerrottu, mitä se tarkoittaa. - Silti sillä on omat merkityksensä, vaikka ei - 736 00:49:38.950 --> 00:49:41.110 olisi kerrottu. Se kertoo, onko hyvä vai... - Tämä perinne on tietysti olemassa, - 737 00:49:41.110 --> 00:49:44.350 ei sille mitään mahda. - Mennään eteenpäin kysymykseen, - 738 00:49:44.350 --> 00:49:47.050 joka liittyy edelliseen kysymykseen. 739 00:49:47.050 --> 00:49:48.860 Minua kiinnostaisi kuulla ajatuksianne siitä, - 740 00:49:48.860 --> 00:49:54.490 kuinka voisimme kuulla oppilaiden omaa ääntä arvioinnin kehityksessä. 741 00:49:54.490 --> 00:49:59.510 Kuullaanko sitä jo tässä arviointiprosessien kehittämisessä? 742 00:49:59.510 --> 00:50:03.770 Toivoisin, että kuultaisiin enemmän. Eimerkiksi meidän tutkimushankkeessa - 743 00:50:03.770 --> 00:50:08.440 ollaan opettajien, rehtorien - 744 00:50:08.440 --> 00:50:15.430 ja opetustoimen järjestäjien kanssa, että kyllä minä kaipaan sitä oppilaan - 745 00:50:15.430 --> 00:50:21.220 näkökulmaa, joka arvioinnissa jää ylipäätään vähän varjoon. 746 00:50:21.220 --> 00:50:24.980 Mutta oppilaita voi ottaa mukaan. 747 00:50:24.980 --> 00:50:29.580 Vähän ajan päästä on tulossa hieno tutkimus Juuso Niemiseltä, - 748 00:50:29.580 --> 00:50:35.800 miten peruskoulun oppilaita on otettu mukaan kriteerien sanoittamiseen - 749 00:50:35.800 --> 00:50:38.020 ja niiden käyttämiseen ja itsearviointiin. 750 00:50:38.020 --> 00:50:42.400 En oikein keksi mitään juttua, paitsi se arvosanojen antaminen, - 751 00:50:42.400 --> 00:50:45.300 mihin oppilasta ei voisi ottaa. 752 00:50:45.300 --> 00:50:49.120 Tiedän opettajia, jotka antavat oppilaan olla mukana arvosanan annossakin, - 753 00:50:49.120 --> 00:50:53.500 ei niin, että oppilas päättää sen, mutta että oppilas on mukana keskustelemassa siitä. 754 00:50:53.500 --> 00:50:57.790 Osa näkee paljonkin vaivaa siihen, että oppilas ymmärtää, - 755 00:50:57.790 --> 00:51:00.460 mistä arvosana koostuu ja miten siihen voi vaikuttaa. 756 00:51:00.460 --> 00:51:04.200 Se on semmoista osallisuutta, mitä tarvitaan, - 757 00:51:04.200 --> 00:51:07.100 ja onneksi monet opettajat sitä tekevät. 758 00:51:07.100 --> 00:51:11.560 Siinä voi myös ehdottaa tai perusteella toiseen suuntaan, eli siitä saa hyviä dialogeja. 759 00:51:11.560 --> 00:51:14.820 Sille pitää ottaa aikaa ja se on haaste, jos on 25 oppilasta. 760 00:51:14.820 --> 00:51:18.380 Monissa ryhmissä kaikki eivät ole sillä lailla nätisti, että voit mennä - 761 00:51:18.380 --> 00:51:21.880 yhden tai kahden kanssa juttelemaan käytävälle sillä välin, kun muut tekevät rauhallisesti - 762 00:51:21.880 --> 00:51:27.570 luokassa töitä. Aina ei riitä toista aikuista luokkaan, mutta osittain se on järjestelykysymys. 763 00:51:27.570 --> 00:51:32.510 Tavallaan se osallisuus arvioinnissa on hyvä, - 764 00:51:32.510 --> 00:51:35.800 mutta en tiedä, kuinka monta motivoitunutta me saadaan lukemaan noita kriteerejä - 765 00:51:35.800 --> 00:51:37.650 ja antamaan niistä palautetta. 766 00:51:37.650 --> 00:51:41.510 Mutta kun opetushallitus oli kysellyt kuitenkin myös oppilailta ajatuksia arviointiin liittyen, - 767 00:51:41.510 --> 00:51:46.570 niin on sitä siis jonkin verran. - Ilmeisesti jonkin verran on yleistynyt se, - 768 00:51:46.570 --> 00:51:52.030 että esimerkiksi 9. luokalla, jonka arvosanat ovat siis aika kriittisiä, - 769 00:51:52.030 --> 00:51:55.240 käydään jo vähän ennen kehityskeskustelua, - 770 00:51:55.240 --> 00:52:01.490 että jos teet näin, niin voit saada ysin, mutta ehkä muuten saisit kasin. 771 00:52:01.490 --> 00:52:06.520 Tavallaan on mahdollisuus vielä - 772 00:52:06.520 --> 00:52:10.920 onnistua tai pystyä jollain tavalla korjaamaan. 773 00:52:10.920 --> 00:52:16.520 Tämä oli yksi keskustelunaihe, kun näitä kriteereitä lähdettiin luomaan. 774 00:52:16.520 --> 00:52:22.400 Varsinkin laadittaessa arvosanalle 5 kriteereitä, mitä pitää saavuttaa, - 775 00:52:22.400 --> 00:52:26.980 lähti keskustelu siihen, että oppilaat ovat niin laiskoja, että he pyrkivät vain siihen vitoseen - 776 00:52:26.980 --> 00:52:32.540 eivätkä viitsi yrittääkään sen kummempaa. Se oli aika outo keskustelu. 777 00:52:32.540 --> 00:52:37.060 Se vähän liittyy myös tähän summatiivisen ja formatiivisen - 778 00:52:37.060 --> 00:52:38.870 arvioinnin yhteyteen. 779 00:52:38.870 --> 00:52:42.970 Jos ymmärtää, mitä tiettyihin arvosanoihin vaaditaan, se myöskin ohjaa - 780 00:52:42.970 --> 00:52:49.480 ja formatiivisella ohjauksella voi kenties kannustaa ja viedä oppilasta eteenpäin. 781 00:52:49.480 --> 00:52:54.550 Minä näen formatiivisen arvioinnin - 782 00:52:54.550 --> 00:52:58.650 koko ajan vuorovaikutuksena ja palautteena, että sinä olet nyt tällä tasolla ja tuossa - 783 00:52:58.650 --> 00:53:04.330 on seuraava, tee näin ja panosta tuohon. - Niin että se ei tule yllätyksenä, - 784 00:53:04.330 --> 00:53:08.390 että oho, mä sainkin seiskan. - Siinä mielessä että - 785 00:53:08.390 --> 00:53:10.190 jos se arvosana rupeaa - 786 00:53:10.190 --> 00:53:12.540 tulemaan siellä 7. tai 8. luokalla, - 787 00:53:12.540 --> 00:53:18.180 niin se voi olla märkä rätti päin naamaa. - Kunnat päättävät edelleen itse, - 788 00:53:18.180 --> 00:53:21.310 tuleeko ns. välitodistusta joulun aikaan. 789 00:53:21.310 --> 00:53:26.520 Joissain kunnissa tulee, Jyväskylässä ei tule. 790 00:53:26.520 --> 00:53:29.510 Moni opettaja antaa sitten semmoisen - 791 00:53:29.510 --> 00:53:34.310 ennakkovaroituksen tai väliaikatiedon, väliarvioinnin, - 792 00:53:34.310 --> 00:53:36.260 millä nimellä sitä itse kukanenkin kutsuu. 793 00:53:36.260 --> 00:53:40.270 Väliarviointi on vanha termi, mitä on käytetty, koska tietenkin tarkoitus - 794 00:53:40.270 --> 00:53:43.280 on se, että kevään numero ei tule eikä oikeastaan saa tulla yllätyksenä, - 795 00:53:43.280 --> 00:53:46.380 vaan pitää olla ymmärrys siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, - 796 00:53:46.380 --> 00:53:49.930 ja sitten on mahdollisuus vielä parantaa. 797 00:53:49.930 --> 00:53:56.290 Lauralle vielä yksi kommentti. - Näen tässä meidänkin keskustelussa - 798 00:53:56.290 --> 00:54:00.780 sen haasteen, että me puhutaan, että on palautetta ja on numeroa, - 799 00:54:00.780 --> 00:54:04.510 mutta sitten me kuitenkin tässä puhutaan numeroista ja oikeastaan se keskustelu - 800 00:54:04.510 --> 00:54:09.110 on vaan tiedonanto, miten sen numeron saisi annettua. Niin kuin Juhani sanoi, - 801 00:54:09.110 --> 00:54:12.210 niitten ei tarvitse taistella keskenään. 802 00:54:12.210 --> 00:54:15.950 Mutta sitten kun lukee kansainvälistä kirjallisuutta ja tutkimuksia, - 803 00:54:15.950 --> 00:54:20.710 niin aika usein ne monessa maassa lähtevät taistelemaan keskenään, - 804 00:54:20.710 --> 00:54:23.310 eli sitten keskitytäänkin vain niihin arvosanoihin. 805 00:54:23.310 --> 00:54:26.230 Arvosanat on nyt rajattu, että ne ovat opettajien juttu - 806 00:54:26.230 --> 00:54:32.270 ja opettajan pitää ne päättää ja ne ovat hyvin kontrolloituja. 807 00:54:32.270 --> 00:54:37.470 Siinä vaiheessa kun niillä on iso huomio, kuten 9. luokan lähestyessä, on vaikea - 808 00:54:37.470 --> 00:54:41.470 ajatella, että oppilaat saisivat isoa roolia. Taas siinä vaiheessa, kun ei arvosanoista - 809 00:54:41.470 --> 00:54:44.330 vielä tarvitse puhua ja niillä ei ole merkitystä, - 810 00:54:44.330 --> 00:54:47.730 meidän täytyy saadaan viestittyä, että niillä ei tosiaankaan ole merkitystä, - 811 00:54:47.730 --> 00:54:53.140 ja silloin on mahiksia antaa oppilaille oikeasti jotain omistajuutta - 812 00:54:53.140 --> 00:54:57.180 siihen eikä vaan näennäistä osallistumista. 813 00:54:57.180 --> 00:55:01.920 Otetaan sitten taas kysymys yleisöltä. 814 00:55:01.920 --> 00:55:04.380 Valmentavatko yliopistot ja korkeakoulut opettajat hyviksi arvioitsijoiksi? 815 00:55:04.380 --> 00:55:10.810 Olisiko osa-alueita, jotka vaatisivat kehittämistä? 816 00:55:10.810 --> 00:55:13.090 Miten te hoidatte tämän homman? 817 00:55:13.090 --> 00:55:15.710 Samassa talossa ollaan, mutta minä en tiedä, mitä te teette. 818 00:55:15.710 --> 00:55:18.840 Olen ollut niistä luennoista muutaman vuoden vastuussa - 819 00:55:18.840 --> 00:55:23.200 ja opettanut kurssillakin. 820 00:55:23.200 --> 00:55:28.320 Keskustelut opiskelijoiden kanssa ovat tosi hyviä ja arviointiajattelu on - 821 00:55:28.320 --> 00:55:33.680 siellä tosi syvällistä. Arvioinnin vaikutukset ymmärretään laajasti, - 822 00:55:33.680 --> 00:55:41.170 mutta on se tosi vähän. Kentältä tulee aina kommentteja, - 823 00:55:41.170 --> 00:55:43.650 että tätä tarvittaisiin enemmän. 824 00:55:43.650 --> 00:55:45.980 Toisaalta me ollaan vaikeassa kompromississa, että opettajan pitää - 825 00:55:45.980 --> 00:55:49.520 osata tosi monta asiaa ja kaikkea pitäisi opiskella enemmän. 826 00:55:49.520 --> 00:55:52.880 Olen tyytyväinen siihen, mitä tehdään, - 827 00:55:52.880 --> 00:55:56.590 mutta riittääkö se, niin... 828 00:55:56.590 --> 00:56:00.530 En tiedä. - Minulla on myös se käsitys, - 829 00:56:00.530 --> 00:56:04.050 että ei se ainakaan kovin runsasta ole. 830 00:56:04.050 --> 00:56:07.590 Sitten tietysti seuraavaksi tulee, että esimerkiksi - 831 00:56:07.590 --> 00:56:09.420 onko täydennyskoulutusta. 832 00:56:09.420 --> 00:56:14.120 Meillä on kansainvälisissä tutkimuksissa paljon opettajakyselyitä siitä, millaista - 833 00:56:14.120 --> 00:56:19.830 täydennyskoulutusta opettajat kaipaavat. Yllättäen siellä ei ollenkaan nouse arviointi - 834 00:56:19.830 --> 00:56:25.660 kärkisijoille, vaan siellä on nämä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, - 835 00:56:25.660 --> 00:56:28.500 mikä on se haaste käytännössä kouluelämässä. 836 00:56:28.500 --> 00:56:31.880 Arviointi ei ainakaan - 837 00:56:31.880 --> 00:56:34.280 täydennyskoulutuksen kannalta tullut ollenkaan - 838 00:56:34.280 --> 00:56:38.770 opettajien jatkokoulutushaaveissa esiin prioriteettina. 839 00:56:38.770 --> 00:56:42.540 Jos on toiminut vuosikymmeniä opettajana, - 840 00:56:42.540 --> 00:56:47.460 niin miten paljon - 841 00:56:47.460 --> 00:56:51.940 nämä uudet kriteerit sitten hetkauttavat? 842 00:56:51.940 --> 00:56:56.320 Lähtökohtaisestihan tietenkin jokainen opettaja arvioi niiden mukaan, - 843 00:56:56.320 --> 00:56:59.380 mutta ehkä käytännössä kuitenkin osa hyödyntää vanhoja pohjia - 844 00:56:59.380 --> 00:57:01.740 ja vanhaa materiaalia ja ehkä arviointimateriaaliakin. 845 00:57:01.740 --> 00:57:06.330 Eihän opetussuunnitelma ole - 846 00:57:06.330 --> 00:57:09.040 semmoinen instrumentti, mikä pyörähtäisi - 847 00:57:09.040 --> 00:57:14.510 nätisti käytäntöön. Vikaa on myös itse opetussuunnitelmassa, - 848 00:57:14.510 --> 00:57:20.940 mistä olen jo muutaman kommentin sanonutkin. 849 00:57:20.940 --> 00:57:25.470 Ei se, ei se niin kun... 850 00:57:25.470 --> 00:57:27.540 Arvioinnin kanssa opettajat - 851 00:57:27.540 --> 00:57:34.050 tekevät monenlaista - 852 00:57:34.050 --> 00:57:37.740 ja se kirjo on iso. 853 00:57:37.740 --> 00:57:42.330 Täällä on kommentti oppilaan itseohjautuvuuteen. 854 00:57:42.330 --> 00:57:46.740 Kun kriteerit olisivat tiedossa, niin oppilas tekisi itselleen arvosanan - 855 00:57:46.740 --> 00:57:49.100 vertaamalla omaa osaamistaan kriteereihin. 856 00:57:49.100 --> 00:57:51.550 Jos olisi tiedossa, - 857 00:57:51.550 --> 00:57:55.550 että tämä tämä tämä, nämä pitää osata, niin sitten saat ysin, - 858 00:57:55.550 --> 00:57:59.150 tai nämä, niin saat seiskan. 859 00:57:59.150 --> 00:58:02.690 Tällä hetkellähän on määritelty, että näin ei saa tehdä. 860 00:58:02.690 --> 00:58:06.300 Mutta eihän se mikään kansainvälinen sääntö ole, ja esimerkiksi - 861 00:58:06.300 --> 00:58:10.210 yliopistoissa käytetään sitä perustellustikin. 862 00:58:10.210 --> 00:58:14.530 Mutta kun 6. luokalle tulivat nämä arviointikriteerit, - 863 00:58:14.530 --> 00:58:18.980 niin en näe hirveätä tarvetta, että meidän 6.-luokkalaiset - 864 00:58:18.980 --> 00:58:22.050 arvioitaisiin samojen kriteerien mukaan ja arvosanat olisivat vertailtavia, - 865 00:58:22.050 --> 00:58:24.580 kun ei niitä käytetä mihinkään. 866 00:58:24.580 --> 00:58:29.340 Niistä kriteereistä voi olla hyötyä siihen muuhun oppimiseen, jos ne ovat toimivat. 867 00:58:29.340 --> 00:58:33.740 On helppo olla Lauran kanssa samaa mieltä, että se 6. luokka vielä - 868 00:58:33.740 --> 00:58:37.470 tavallaan kasvattaa siihen tietynnäköiseen arviointikulttuuriin. 869 00:58:37.470 --> 00:58:41.180 9. luokalla päättöarvosanojen keskiarvo - 870 00:58:41.180 --> 00:58:44.720 on yksinkertaisesti selektiivinen, että mihin pääset. 871 00:58:44.720 --> 00:58:48.780 Jyväskylän kaupungille tehtiin 6-portaiset taitotasotaulukot, - 872 00:58:48.780 --> 00:58:54.310 eli arviointikriteereistä johdettiin hyvän osaamisen kuvaukset, - 873 00:58:54.310 --> 00:58:56.970 koska todettiin, että opettajat tarvitsivat jonkin työvälineen. 874 00:58:56.970 --> 00:59:01.920 Kaupungissa käytettiin siihen paljon aikaa ja resursseja ja tehtiin tosi hyvää työtä. 875 00:59:01.920 --> 00:59:03.820 Siellä tuli paljon hyviä kriteereitä. 876 00:59:03.820 --> 00:59:07.120 Moni opettaja käytti niitä. Nyt kun tuli päättöarvioinnin kriteerit, - 877 00:59:07.120 --> 00:59:09.840 niin kyllä ne on tehty oppilaille näkyväksi. 878 00:59:09.840 --> 00:59:13.330 Toki niiden kieli ei aina ole ollut kauhean helppoa, mutta kyllä - 879 00:59:13.330 --> 00:59:17.100 minä itsekin käytin niitä kriteereitä ja taitotasotaulukoita oppilaiden kanssa - 880 00:59:17.100 --> 00:59:22.980 aika monessa aineessa, en joka oppiaineessa ehtinyt, mutta muutamissa. 881 00:59:22.980 --> 00:59:26.680 Vähän nohevammat ja kiinnostuneemmat kyllä poimivat ne, ja kyllä heidän - 882 00:59:26.680 --> 00:59:30.280 kanssaan pystyi peilaamaan, että mikä kuvaa tätä osaamista. 883 00:59:30.280 --> 00:59:33.300 Jos oppilaiden pitää tietää, mihin arviointi perustuu, - 884 00:59:33.300 --> 00:59:36.590 niin kyllähän heillä pitää olla ne kriteerit tiedossa. 885 00:59:36.590 --> 00:59:38.860 Ja siinä ihannetilanteessa, missä niitä olisi vähän vähemmän, - 886 00:59:38.860 --> 00:59:40.850 ne voisivat helposti olla näkyvillä. 887 00:59:40.850 --> 00:59:45.010 Sitten voitaisiin peilata, että tämä, mitä sinä osaat tai mitä sinä näytät, - 888 00:59:45.010 --> 00:59:49.720 näkyy tässä. Tai he voisivat itse tulla kertomaan, että hei, minä osaan tämän. 889 00:59:49.720 --> 00:59:55.140 Tässä vaiheessa kyselen, onko täällä paikalla olevalla - 890 00:59:55.140 --> 00:59:59.290 yleisöllä kysymyksiä. 891 00:59:59.290 --> 01:00:05.120 Nostakaa kättä, jos haluatte kysyä jotakin. 892 01:00:05.120 --> 01:00:07.310 Mutta otetaan nyt lisää chatin - 893 01:00:07.310 --> 01:00:11.630 ja WhatsAppin kautta tulleita kysymyksiä. 894 01:00:11.630 --> 01:00:15.460 Oppilasarviointi määrittää helposti - 895 01:00:15.460 --> 01:00:18.240 lapset myös hyviksi ja heikoiksi oppilaiksi. 896 01:00:18.240 --> 01:00:22.220 Arviointi ei kuitenkaan koskaan mittaa lasta kokonaisuutena, - 897 01:00:22.220 --> 01:00:26.780 vaan jokaisessa lapsessa on jotain hyvää. Miten hyvin opettajat arvioidessaan - 898 01:00:26.780 --> 01:00:31.520 pystyvät huomioimaan jokaisen oppilaan hyvän erityisesti yläluokilla, jossa oppilas saa - 899 01:00:31.520 --> 01:00:37.260 enää vain oppiaineisiin kiteytyvät arvion? Tämä onkin haaste. 900 01:00:37.260 --> 01:00:42.020 Me on puhuttu arvioinnista sinun kanssa usein, - 901 01:00:42.020 --> 01:00:44.330 ja tutkimuksissa nähdään arvioinnin ongelmana - 902 01:00:44.330 --> 01:00:48.330 nimenomaan se, että arvosanat ohjaavat ja vaikuttavat - 903 01:00:48.330 --> 01:00:50.340 oppilaan ymmärrykseen itsestään. 904 01:00:50.340 --> 01:00:54.080 Puhutaan hänen identiteetistään, oppijan identiteetistä, minäkäsityksestä, - 905 01:00:54.080 --> 01:00:57.990 ja se vaikutus niillä, jotka saavat usein kymppejä, niin kuin esimerkiksi moni opettaja - 906 01:00:57.990 --> 01:01:02.710 on oppilaana ollut, niin se on hyvä. Mutta niille, jotka saavat huonompia arvosanoja, - 907 01:01:02.710 --> 01:01:05.600 siitä tulee semmoinen olo, että hei, mä olen kutosen tai vitosen oppilas, - 908 01:01:05.600 --> 01:01:08.520 niin ei se tietenkään tee hyvää. 909 01:01:08.520 --> 01:01:11.200 Tämä on tutkimuksissa havaittu juttu, ja se on yksi syy, - 910 01:01:11.200 --> 01:01:14.920 miksi itse haluaisin mahdollisimman myöhään numerot. 911 01:01:14.920 --> 01:01:16.720 Ne ohjaavat väärään suuntaan. 912 01:01:16.720 --> 01:01:19.300 Siinä on varmaan sellainenkin, että alakoulussa varsinkin ekoilla luokilla - 913 01:01:19.300 --> 01:01:23.810 lapset kerta kaikkiaan kehittyvät eri vauhtia, - 914 01:01:23.810 --> 01:01:27.070 että tavallaan se ei ole reilua. - Ysiluokalle asti ainakin ihan eri vauhtia. 915 01:01:27.070 --> 01:01:30.610 Jotenkin se on minusta... 916 01:01:30.610 --> 01:01:34.420 Kun me puhutaan tällaista kieltä, - 917 01:01:34.420 --> 01:01:39.140 että vitonen voi olla tosi hyvä numero, kun sinä olet tehnyt - 918 01:01:39.140 --> 01:01:41.710 siihen työtä ja se voi olla sinulle suuri onnistuminen. 919 01:01:41.710 --> 01:01:44.570 Minun mielestäni on liikaa vaadittu, että lapsen pitäisi - 920 01:01:44.570 --> 01:01:46.720 olla tyytyväinen siihen, että hän on aina vitonen. 921 01:01:46.720 --> 01:01:51.860 Se vertailee kuitenkin aina kavereihin. - Niin, mietin sitä, - 922 01:01:51.860 --> 01:01:56.300 että kun jotkut eivät koulussa kiinnity - 923 01:01:56.300 --> 01:01:58.660 siihen ja ajattelevat, että tämä ei ole minun juttu - 924 01:01:58.660 --> 01:02:02.830 eikä tällä ole mitään merkitystä, niin kuinka paljon se johtuu siitä, - 925 01:02:02.830 --> 01:02:08.630 että on helpompi hylätä se tavoite kuin sinnitellä siinä, - 926 01:02:08.630 --> 01:02:12.070 että tämä on minulle hyvä. Jos meillä työpaikallakin - 927 01:02:12.070 --> 01:02:17.040 sanottaisiin, että sinä Jarmo olet se vitosen opettaja, mutta se on sinulle hyvä, - 928 01:02:17.040 --> 01:02:23.400 ja Juhani tässä on kymppi, niin se olisi tosi erikoista. 929 01:02:23.400 --> 01:02:26.930 Me laitetaan lapset tuollaiseen tilanteeseen tarpeettoman aikaisin, - 930 01:02:26.930 --> 01:02:31.910 joten olen Jarmon kanssa samaa mieltä, että arvosanat mahdollisimman myöhään. 931 01:02:31.910 --> 01:02:35.510 Sitten se kysymys, missä määrin opettajat huomioivat yksilöllisyyttä - 932 01:02:35.510 --> 01:02:37.700 ja pystyvät kannustamaan, niin kyllähän sitä paljon tekee. 933 01:02:37.700 --> 01:02:40.560 Se on sitä formatiivista arviointia, - 934 01:02:40.560 --> 01:02:44.790 jossa keskeistä on tunneilla annettavan palautteen rooli. 935 01:02:44.790 --> 01:02:47.550 Valitettavasti oppilaalle kuitenkin se numero, oli se sitten kokeista - 936 01:02:47.550 --> 01:02:50.230 tai todistuksessa, näyttää näyttelevän - 937 01:02:50.230 --> 01:02:53.550 aika isoa osaa. He vertailevat niitä. 938 01:02:53.550 --> 01:02:56.410 Kun olen muutaman oppilasryhmän kanssa tehnyt pidempään hommia, - 939 01:02:56.410 --> 01:02:59.040 sitä pystyy koulimaan vähän, mutta ei sitä saa karsittua pois. 940 01:02:59.040 --> 01:03:02.430 Vaikutuksia tulee paljon muualtakin kuin opettajilta. 941 01:03:02.430 --> 01:03:08.450 He vertailevat, ja se vaikuttaa, siihen, miten he näkevät. 942 01:03:08.450 --> 01:03:14.640 Aikaisemmassa paikallisessa Jyväskylän opsissa oli, että arvioinnin pitää olla kannustavaa - 943 01:03:14.640 --> 01:03:18.290 ja realistista. Se oli kuvailtu jotenkin niin, että kannustavuus korostuu - 944 01:03:18.290 --> 01:03:20.720 alkupäässä ja realistisuus loppupäässä. 945 01:03:20.720 --> 01:03:23.340 Tämä sinällään hieno ajatus on nyt poistettu ja kerrotaan, - 946 01:03:23.340 --> 01:03:26.680 että arvioinnin pitää olla realistista. 947 01:03:26.680 --> 01:03:29.760 Ei se kauhean reilua ole 3.-4.-luokkalaiselle antaa realistista kuvaa - 948 01:03:29.760 --> 01:03:32.600 sen taidoista, jos ne ovat heikot ja varsinkin - 949 01:03:32.600 --> 01:03:34.620 jos se tulee numerona, - 950 01:03:34.620 --> 01:03:39.750 että olet viitosen oppilas. Siksi en niistä pidä ja tiedän, että opettajat pyrkivät - 951 01:03:39.750 --> 01:03:43.100 paljon antamaan hyvää palautetta. Mutta se pakollinen numero on sitten - 952 01:03:43.100 --> 01:03:46.940 jossakin vaiheessa annettava, ja se saattaa vaikuttaa toiseen suuntaan. 953 01:03:46.940 --> 01:03:50.060 Otetaan vielä yksi tähän liittyvä kysymys. 954 01:03:50.060 --> 01:03:53.860 Miten arviointi tulisi järjestää erilaisille oppijoille - 955 01:03:53.860 --> 01:03:56.710 kuten heille, joilla suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä riitä - 956 01:03:56.710 --> 01:04:01.020 osaamisen osoittamiseen, tai oppilaalle, jolla on kielellisiä vaikeuksia? 957 01:04:01.020 --> 01:04:03.450 Tämähän liittyy nyt - 958 01:04:03.450 --> 01:04:08.180 niihin erilaisiin ryhmiin. 959 01:04:08.180 --> 01:04:12.460 Kyllähän perinteinen koe ei kauhean hyvin kohtele - 960 01:04:12.460 --> 01:04:14.880 esimerkiksi oppilaita, joilla suomi ei ole äidinkielenä tai - 961 01:04:14.880 --> 01:04:18.800 on muita kielellisiä vaikeuksia. 962 01:04:18.800 --> 01:04:20.770 Nyt on puhuttu paljon ukrainalaisista. 963 01:04:20.770 --> 01:04:24.460 Heitä on tullut moniin kouluihin ja moni koulu on uudessa tilanteessa, - 964 01:04:24.460 --> 01:04:29.430 kun maahanmuuttajataustaiset oppilaat jakautuvat aika eri tavoin kouluihin. 965 01:04:29.430 --> 01:04:33.010 Voi olla paljon niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai suomen kielen taito on hyvin heikko. 966 01:04:33.010 --> 01:04:35.430 Sitten mietitään, miten me saadaan arviointitietoa. 967 01:04:35.430 --> 01:04:39.700 Hyvä puoli on se, että ennen päättöarviointia ei ole pakko antaa numeroa. 968 01:04:39.700 --> 01:04:43.240 Esimerkiksi suullisista näytöistä on puhuttu paljon. 969 01:04:43.240 --> 01:04:47.380 Heidän lisäkseen moni sellainen oppilas, jolle kirjoittaminen on hankalaan, hyötyy siitä, - 970 01:04:47.380 --> 01:04:50.630 että voi tulla kertomaan opettajalle. Suullista täydentämistä - 971 01:04:50.630 --> 01:04:52.430 käytetään meilläkin. 972 01:04:52.430 --> 01:04:55.010 Se voi olla aineenopettaja tai erityisopettaja, joka juttelee oppilaan kanssa aiheesta. 973 01:04:55.010 --> 01:04:58.280 Tiedän, että osa on ryhtynyt käyttämään niitä. 974 01:04:58.280 --> 01:05:02.810 He sanovat, että siinä tulee ihan eri kuva kuin kirjoittamalla. Se on jotenkin - 975 01:05:02.810 --> 01:05:05.790 tavallaan selkeätä, mutta se tulee monelle uutena oivalluksena. 976 01:05:05.790 --> 01:05:09.570 Näitä tehdään kyllä, siis suullinen näyttö yhtenä keinona. 977 01:05:09.570 --> 01:05:11.870 Siinä on vähän haastava paletti opettajallekin, - 978 01:05:11.870 --> 01:05:16.030 kun on erilaiset oppijat ja erilaiset ryhmät samassa luokassa. 979 01:05:16.030 --> 01:05:18.210 Kun ryhmäkoot ovat isoja, niin totta kai. 980 01:05:18.210 --> 01:05:22.640 Eiväthän nämä kriteerit poista sitä, - 981 01:05:22.640 --> 01:05:25.210 että opettajalla voi olla erilaisia arviointitapoja. 982 01:05:25.210 --> 01:05:28.980 Käsittääkseni tämä uusi arviointiluku nimenomaan kannustaa siihen. 983 01:05:28.980 --> 01:05:33.450 Lukutaidon ja kirjoitustaidon yhteys - 984 01:05:33.450 --> 01:05:35.690 kaikessa oppimisessa on kyllä A ja O. 985 01:05:35.690 --> 01:05:39.630 Se näkyy esimerkiksi PISA-tuloksissakin, että kyllä se lukutaito korreloi, - 986 01:05:39.630 --> 01:05:43.030 koska PISAssa myös matematiikka - 987 01:05:43.030 --> 01:05:46.600 ja luonnontiede ovat hyvin kielennettyjä, että ne eivät ole puhdasta matematiikkaa. 988 01:05:46.600 --> 01:05:50.450 Tehtävä voi olla sinänsä helppo, mutta jos - 989 01:05:50.450 --> 01:05:55.690 et ymmärrä kirjoitettua kieltä etkä pysty lukemaan sitä, niin olet kertakaikkisesti out. 990 01:05:55.690 --> 01:06:00.190 Tuo kysymyshän ei olisi haastava, jos me kysyttäisiin, - 991 01:06:00.190 --> 01:06:05.030 miten antaa palautetta erilaisille oppilaille vahvuuksista ja kehityskohteista. 992 01:06:05.030 --> 01:06:09.170 Vaikeus tulee sitten siinä oikeudenmukaisuuden kysymyksessä, - 993 01:06:09.170 --> 01:06:15.240 koska yhdenmukainen ei ehkä olekaan oikeudenmukainen tai reilu. 994 01:06:15.240 --> 01:06:19.280 Sitten kysymys kansainvälisestä vertailusta. 995 01:06:19.280 --> 01:06:23.780 Mitä hyviä ja huonoja puolia on suomalaisissa arviointisysteemeissä suhteessa muiden - 996 01:06:23.780 --> 01:06:28.580 maiden vastaaviin? Tästä varmaan Juhani osa parhaiten kertoa. 997 01:06:28.580 --> 01:06:33.780 Siis miten meillä arviointi toimii verrattuna muihin? 998 01:06:33.780 --> 01:06:39.080 Kerkesin vissiin jo sanoakin, että Suomihan ei ole mikään oppilaiden - 999 01:06:39.080 --> 01:06:43.840 testaamisen kultamaa. Päinvastoin, meiltähän puuttuvat - 1000 01:06:43.840 --> 01:06:46.430 standardoidut testit, - 1001 01:06:46.430 --> 01:06:53.280 meiltä puuttuvat koulutarkastajat yms. 1002 01:06:53.280 --> 01:06:58.740 Sitä en tiedä, mitä eri maiden koulut tekevät koulujen sisällä, mutta - 1003 01:06:58.740 --> 01:07:03.640 arviointijärjestelmiä verrattaessa ei tarvitse mennä Ruotsia tai Tanskaa pitemmälle, - 1004 01:07:03.640 --> 01:07:10.900 kun näitä testejä tehdään ihan jatkuvasti eri luokilla koko ajan. 1005 01:07:10.900 --> 01:07:15.600 (Juontaja:) Eli tämä on ikään kuin hyvä asia? - Kyllä, minä pidän tästä - 1006 01:07:15.600 --> 01:07:18.740 Suomen järjestelmästä ehdottomasti. - Hyvä puolihan siinä on se, - 1007 01:07:18.740 --> 01:07:24.530 että opettaja pystyy huomioimaan ryhmän oppilaiden yksilölliset tarpeet, antaa erilaisia - 1008 01:07:24.530 --> 01:07:30.800 mahdollisuuksia näyttää osaamistaan ja pystyy myös sitomaan sen palautteen - 1009 01:07:30.800 --> 01:07:36.560 siihen kaikkeen arviointiin. - Jättää enemmän tilaa oppimiselle ja kasvulle. 1010 01:07:36.560 --> 01:07:39.680 Niille tarvitaan paljon tilaa. Meidän koulu on - 1011 01:07:39.680 --> 01:07:43.520 herkästi oppiainekeskeinen ja arvioinnilla on helposti liian iso rooli. 1012 01:07:43.520 --> 01:07:48.070 Se, että meiltä puuttuvat tuommoiset elementit, on tervettä. 1013 01:07:48.070 --> 01:07:50.290 Eli hyvä systeemi, mutta kehitettävääkin - 1014 01:07:50.290 --> 01:07:52.970 varmaan vielä löytyy, vai mitä? 1015 01:07:52.970 --> 01:07:56.020 Ei kai me muuten tässä istuttaisi. 1016 01:07:56.020 --> 01:07:59.770 Niinpä. Otetaan täältä seuraava kysymys, - 1017 01:07:59.770 --> 01:08:03.130 tai onko yleisöllä täällä - 1018 01:08:03.130 --> 01:08:07.690 paikan päällä kysymyksiä? 1019 01:08:07.690 --> 01:08:09.830 Ei ilmeisesti ole. 1020 01:08:09.830 --> 01:08:16.450 Kaikki on selvää, mutta chatissa on paljon kysymyksiä, - 1021 01:08:16.450 --> 01:08:19.140 joista seuraavaksi tällainen. 1022 01:08:19.140 --> 01:08:24.240 Mikä olisi teidän mielestänne selkeämpi ja helpompi tapa kiteyttää oppilaalle - 1023 01:08:24.240 --> 01:08:27.880 palaute menestyksestä tietyssä aineessa kuin numero? 1024 01:08:27.880 --> 01:08:30.260 Onko oppilaan ja vanhemman helpompi tulkita - 1025 01:08:30.260 --> 01:08:36.990 sanallinen kappale jokaiseen aineeseen kuin yksinkertainen kiteytys numeroksi? 1026 01:08:36.990 --> 01:08:43.330 Jaha, no niin, aloita vaan... - Toki voi kysyä, että kuinka hyvä se - 1027 01:08:43.330 --> 01:08:47.950 numero on, kun vaikkapa äidinkielessä on sekä vuorovaikutusta - 1028 01:08:47.950 --> 01:08:52.680 että kirjoittamista ja erilaisia tekstitaitoja. 1029 01:08:52.680 --> 01:08:58.580 Tuohon kysymykseen, että onko se hyvä... 1030 01:08:58.580 --> 01:09:02.100 Jos saan hetkeksi hypätä tässä vanhemman rooliin, - 1031 01:09:02.100 --> 01:09:05.260 niin minulle ovat olleet positiivisia yllätyksiä - 1032 01:09:05.260 --> 01:09:10.080 omien lasten arviointikeskustelut, joita on ollut kerran vuodessa. 1033 01:09:10.080 --> 01:09:16.000 Olen saanut tosi laajan kuvan oman lapsen osaamisesta, ei vain - 1034 01:09:16.000 --> 01:09:20.170 siitä oppiainesuorituksesta, vaan myös miten hän siellä osallistuu - 1035 01:09:20.170 --> 01:09:25.010 ja millainen on suhde opettajaan. 1036 01:09:25.010 --> 01:09:30.030 Näin vanhemman roolissa arviointikeskustelussa - 1037 01:09:30.030 --> 01:09:33.110 tulee kyllä minun mielestä paljon tietoa. 1038 01:09:33.110 --> 01:09:37.030 Toki yläkoulussa se on haastava järjestää. Tämä oli alakoulun puolella. 1039 01:09:37.030 --> 01:09:43.130 Jyväskylässähän on uusimman opsin myötä järjestetty yläkoulussakin arviointikeskusteluja. 1040 01:09:43.130 --> 01:09:48.790 Vaikka se aiheutti vähän nikottelua aineenopettajissa ja luokanohjaajissa, jotka niitä pitävät, - 1041 01:09:48.790 --> 01:09:51.950 niin niistä on tullut hyvää palautetta. 1042 01:09:51.950 --> 01:09:55.530 Niissä fokus ei ole, eikä pitäisi olla alakoulussakaan, pelkästään oppiaineissa, - 1043 01:09:55.530 --> 01:09:59.190 eikä oikeastaan juurikaan oppiaineissa, vaan niissä on joku tietty teema, - 1044 01:09:59.190 --> 01:10:01.500 mistä näkökulmasta sen lapsen koulunkäyntiä pohditaan. 1045 01:10:01.500 --> 01:10:04.020 Lapsi on itse paljon äänessä. 1046 01:10:04.020 --> 01:10:05.880 Minusta se on älyttömän hyvä juttu. 1047 01:10:05.880 --> 01:10:09.140 Olen itse pitänyt niitä paljon, ja toisaalta olen ollut omien lasten arviointikeskusteluissa. 1048 01:10:09.140 --> 01:10:16.460 Ne kertovat ihan älyttömän paljon enemmän kuin arvosanat, todistus tai kokeet, - 1049 01:10:16.460 --> 01:10:20.040 eli semmoisia oleellisia asioita siitä, miten se lapsi koulussa on. 1050 01:10:20.040 --> 01:10:24.900 Varmaan esiin tulee myös viihtyvyys ja muitakin tämmmöisiä tärkeitä asioita. 1051 01:10:24.900 --> 01:10:28.680 Mutta sanon vielä, mikä myös kertoisi - 1052 01:10:28.680 --> 01:10:34.870 enemmän kuin numero. 1053 01:10:34.870 --> 01:10:36.670 Kun niistä arviointikriteereistä - 1054 01:10:36.670 --> 01:10:40.010 tehtiin Jyväskylässä taitotasotaulukot samalla idealla, niin kyllä ne - 1055 01:10:40.010 --> 01:10:44.110 minun mielestäni kertovat - 1056 01:10:44.110 --> 01:10:45.980 paljon enemmän siitä, mitä osaa. 1057 01:10:45.980 --> 01:10:49.290 En missään tapauksessa halua, että opettajat joutuvat satuilemaan itse - 1058 01:10:49.290 --> 01:10:51.620 jokaisesta oppiaineesta tai tavoitteesta sanallisen kuvauksen. 1059 01:10:51.620 --> 01:10:56.070 Se vie ihan älyttömästi aikaa. On hyvä, että meillä on osaamiskuvauksia, mistä voit raksittaa - 1060 01:10:56.070 --> 01:11:01.550 tai ympäröidä tai täpätä johonkin laitteeseen. Sitten kun tavoitteita olisi - 1061 01:11:01.550 --> 01:11:05.870 aika paljonkin vähemmän ja niissä olisi hyvät arviointikuvaukset, - 1062 01:11:05.870 --> 01:11:07.960 niin ne mahtuisi vaikka printtaamaan todistukseenkin. 1063 01:11:07.960 --> 01:11:11.270 Siitä myös vanhemmat näkisivät heti, - 1064 01:11:11.270 --> 01:11:15.580 jos esimerkiksi äidinkielessä on erilaisia osaamistavoitteita, että mitkä - 1065 01:11:15.580 --> 01:11:19.260 ovat niitä vahvoja ja missä on kehitettävää. - Eka- ja tokaluokilla on usein tämäntyyppinen - 1066 01:11:19.260 --> 01:11:21.060 todistus ollutkin, mutta se häviää. 1067 01:11:21.060 --> 01:11:24.520 Olisin palannut tuohon kysymykseen, että numero voi olla murskaava - 1068 01:11:24.520 --> 01:11:27.200 mutta niin voi olla myöskin adjektiivi. 1069 01:11:27.200 --> 01:11:32.640 Riippuu siitä, miten se adjektiivi valitaan. Nämähän eivät ole toisensa poissulkevia, - 1070 01:11:32.640 --> 01:11:37.780 että nyt kun sinä puhut näistä taitotasoista, niin esimerkiksi vieraiden kielten - 1071 01:11:37.780 --> 01:11:41.560 taitotasoasteikko on loistava kuvaus tuosta, mistä sinä puhut. 1072 01:11:41.560 --> 01:11:43.390 Siinä on tietyt - 1073 01:11:43.390 --> 01:11:48.090 tasot A1.1 ja B2.1 ja näin, ja ne kaikki on sitten sanallistettu, - 1074 01:11:48.090 --> 01:11:53.790 mitä tämä taitotaso tarkoittaa sinun kielitaidossa. Samaten meillä on - 1075 01:11:53.790 --> 01:11:59.450 kansainvälisessä arvioinnissa myös ne tietynnäköiset taitotasoasteikot. 1076 01:11:59.450 --> 01:12:03.350 Näistähän saadaan se numerokin pyöräytettyä - 1077 01:12:03.350 --> 01:12:05.850 sitten kun nähdään, mistä se koostuu, - 1078 01:12:05.850 --> 01:12:10.830 jos numero tarvitaan. - Chatissa on tullut kommentti, - 1079 01:12:10.830 --> 01:12:14.630 että ettehän unohda, että me opet osaamme eriyttää ja antaa tukea. 1080 01:12:14.630 --> 01:12:18.170 Kaikki osaamisen näytöt suunnitellaan esteettömiksi, - 1081 01:12:18.170 --> 01:12:21.810 joten jokainen pääsee näyttämään osaamisensa. 1082 01:12:21.810 --> 01:12:25.470 Hyvä kuulla. Totta kai tuo kuuluu - 1083 01:12:25.470 --> 01:12:30.210 opettajan ammattitaitoon, mutta ei se kyllä aina ole helppoa järjestää. 1084 01:12:30.210 --> 01:12:34.910 Kun mietin omia oppiaineita, niin kyllä siellä on semmoisia tavoitteita, - 1085 01:12:34.910 --> 01:12:39.670 missä esteettömyys on aika vaikea järjestää. Välillä jopa mietin, - 1086 01:12:39.670 --> 01:12:43.390 vaikuttavatko oppilaan ominaisuudet tähän nyt pakostikin. 1087 01:12:43.390 --> 01:12:46.080 Olen ihan samaa mieltä. Tuohon paljon pyritään, - 1088 01:12:46.080 --> 01:12:49.350 mutta ei se varmasti aina onnistu. 1089 01:12:49.350 --> 01:12:50.990 Monissa oppiaineissa yritetään järjestää esimerkiksi niin, - 1090 01:12:50.990 --> 01:12:52.750 että koetilanteessa on toinenkin aikuinen. 1091 01:12:52.750 --> 01:12:54.550 Se on lisääntynyt. Osa opettajista - 1092 01:12:54.550 --> 01:12:58.040 pitää sitä vähän huonona, kun kaikki eivät voi tehdä samaa koetta tai samassa tilassa. 1093 01:12:58.040 --> 01:13:00.060 Joku tarvitsee rauhallisen tilan, - 1094 01:13:00.060 --> 01:13:03.820 joku tarvitsee kokeen pilkottuna niin, että saa yhden tehtävän kerrallaan. 1095 01:13:03.820 --> 01:13:08.280 On monia keinoja helpottaa sitä kokeen tekemistä tai antaa - 1096 01:13:08.280 --> 01:13:10.940 muita näyttömahdollisuuksia. Siihen pyritään kyllä. 1097 01:13:10.940 --> 01:13:15.370 Se on ainakin itselle hyvin selvää. - Mennään sitten vähän siihen - 1098 01:13:15.370 --> 01:13:19.880 koulujen väliseen arviointiin tai koulujen välisen arvioinnin eroihin. 1099 01:13:19.880 --> 01:13:27.560 Meille, jotka olemme käyneet koulua kauan aikaa sitten, - 1100 01:13:27.560 --> 01:13:34.040 tulee koulusta mieleen Gaussin käyrä. 1101 01:13:34.040 --> 01:13:37.840 Kouluissa on Suomessakin nähtävillä - 1102 01:13:37.840 --> 01:13:44.300 valitettavasti eriytymistä, eli on sellaisia kouluja, joihin hakeutuu - 1103 01:13:44.300 --> 01:13:48.560 hyvin hyviä oppilaita, ja sitten on ehkä semmoisia kouluja, joihin hakeutuu - 1104 01:13:48.560 --> 01:13:53.720 tasaisemmin tai vähän heikompia oppilaita. 1105 01:13:53.720 --> 01:13:58.080 Jos kaikki ovat kympin oppilaita, niin saako opettaja antaa kaikille kympin - 1106 01:13:58.080 --> 01:14:00.220 vai katsotaanko edelleen sitä Gaussin käyrää? 1107 01:14:00.220 --> 01:14:04.700 Käsittääkseni suhteellinen arviointi kiellettiin - 1108 01:14:04.700 --> 01:14:06.520 vuoden 2014 opetussuunnitelmassa. 1109 01:14:06.520 --> 01:14:12.700 Kyllä näissä aikaisemmissa arvioinneissa näkyy selkeästi, - 1110 01:14:12.700 --> 01:14:16.980 että se Gaussin käyrä - 1111 01:14:16.980 --> 01:14:20.410 eli elämäänsä joko tiedostaen tai tiedostamatta. 1112 01:14:20.410 --> 01:14:22.660 Mutta sitten periaatteessa voiko kaikille antaa kympin? 1113 01:14:22.660 --> 01:14:26.490 Jos sattuu semmoinen vuosikerta, että kriteerien mukaan näyttää siltä, - 1114 01:14:26.490 --> 01:14:30.030 niin sitten kaikki ovat yksinkertaisesti kymppejä tai kaikki vitosia. 1115 01:14:30.030 --> 01:14:34.390 Laura osaa sen paremmin matemaatikkona selittää, - 1116 01:14:34.390 --> 01:14:37.360 mutta Gaussin käyrähän on kuitenkin isojen aineistojen jakauma, - 1117 01:14:37.360 --> 01:14:41.290 mutta kyllä se Gaussin käyrä sieltä vuosien varrella syntyy. 1118 01:14:41.290 --> 01:14:43.610 Mutta tuleeko sille opettajalle vähän epäuskoinen olo, - 1119 01:14:43.610 --> 01:14:45.800 että voinko minä antaa kaikille niin hyvää numeroa? 1120 01:14:45.800 --> 01:14:47.990 Miten Jarmo? 1121 01:14:47.990 --> 01:14:52.650 Nyt on vähän hankala sanoa kaikkien opettajien puolesta, mutta voin toki. 1122 01:14:52.650 --> 01:14:54.970 Osalle tulee epäuskoinen olo, mutta luulen, että Gaussin käyrä - 1123 01:14:54.970 --> 01:14:59.860 alkaa olla historiaa. Kyllä ajatuksena on se, että arvioinnin - 1124 01:14:59.860 --> 01:15:03.210 pitää perustua kriteereihin ja kaikki voivat olla luokassa hyviä. 1125 01:15:03.210 --> 01:15:06.170 Kyllä se on mennyt läpi, että ei siellä väkisin kaiveta, - 1126 01:15:06.170 --> 01:15:10.760 että kolme oppilasta saa vitosen. Toinen kysymys on sitten se, - 1127 01:15:10.760 --> 01:15:13.390 mitä ne kokeet ovat mitanneet. 1128 01:15:13.390 --> 01:15:15.360 Ovatko ne mitanneet tavoitteita? 1129 01:15:15.360 --> 01:15:18.320 Ovatko ne mitanneet sisältöjen osaamista? 1130 01:15:18.320 --> 01:15:21.830 Isossa kuvassa tuntuma on, - 1131 01:15:21.830 --> 01:15:26.100 että opettajat tunnistavat, - 1132 01:15:26.100 --> 01:15:28.650 että ei ole pakko jakaa kaikkia arvosanoja. 1133 01:15:28.650 --> 01:15:32.510 Eri asia sitten on, millaisia pisteistä numeroiksi taulukoita itse kukanenkin käyttää. 1134 01:15:32.510 --> 01:15:36.210 Varsinkin yläkoulussa niitä käytetään ja käydään keskustelua, onko rinnakkaisluokan opettajalla - 1135 01:15:36.210 --> 01:15:41.450 varmasti sama samassa aineessa, pitäisikö koko koululla olla sama, montako prosenttia pitää - 1136 01:15:41.450 --> 01:15:45.890 olla oikein vitoseen, mikä sinällään ei liity mitenkään tavoiteperusteiseen arviointiin, - 1137 01:15:45.890 --> 01:15:50.570 mutta aika vahvat perinteet silläkin on. 1138 01:15:50.570 --> 01:15:53.920 Minun mielestäni numerot heijastavat nykyään - 1139 01:15:53.920 --> 01:15:55.720 sitä, että siellä voi olla hyvä porukka. 1140 01:15:55.720 --> 01:15:58.020 Mutta toki niin kuin Juhani sanoi voi samalla osaamisella olla eri kouluissa - 1141 01:15:58.020 --> 01:16:02.510 aika eri arvosanoja. Sitä tämä ei poista. - Niin kuin mainitsitkin, - 1142 01:16:02.510 --> 01:16:08.920 koulut ja eri alueet ovat tehneet paljon tätä kriteerityötä. 1143 01:16:08.920 --> 01:16:13.940 Se kyllä sitten tietyllä alueella takaa sen alueen yhdenmukaisuuden, - 1144 01:16:13.940 --> 01:16:17.680 mutta ei valtakunnallista yhdenmukaisuutta. 1145 01:16:17.680 --> 01:16:22.440 Täällä on kommentti myös - 1146 01:16:22.440 --> 01:16:24.440 niistä Jarmon mainitsemista kriteereistä, - 1147 01:16:24.440 --> 01:16:29.090 joita nähtiinkin tuossa alussa. 1148 01:16:29.090 --> 01:16:32.800 Millä perusteella niitä tavoitteita voisi karsia? 1149 01:16:32.800 --> 01:16:38.250 Miten niitä voisi tiivistää? 1150 01:16:38.250 --> 01:16:40.940 Pitääkö kertoa, että itse teki hyvää työtä? 1151 01:16:40.940 --> 01:16:43.770 Me saatiin historian kriteereistä palautetta, - 1152 01:16:43.770 --> 01:16:45.750 että nämähän ovat kohtalaisen lyhyet. 1153 01:16:45.750 --> 01:16:48.250 Muutamat muutkin pitivät esillä sitä, että yritetään tehdä näistä - 1154 01:16:48.250 --> 01:16:52.170 vähän lyhyemmät ja selkeät, mutta on niitä silti liian monta. 1155 01:16:52.170 --> 01:16:57.310 Olisi ollut hyvä, jos olisi ollut jonkinlainen ops-sensori tai inkvisiittori, joka olisi - 1156 01:16:57.310 --> 01:17:00.610 ensinnäkin kertonut, montako tavoitetta oppiaineissa korkeintaan saa olla. 1157 01:17:00.610 --> 01:17:05.110 Sen jälkeen olisi tehty toimitustyötä - 1158 01:17:05.110 --> 01:17:08.710 ja pidetty huoli siitä, että jos tavoitteita saa olla oppiaineessa korkeintaan kuusi, - 1159 01:17:08.710 --> 01:17:13.150 niin niitä on sen verran ja yhdessä tavoitteessa ei voi olla montaa eri asiaa. 1160 01:17:13.150 --> 01:17:18.130 Totta kai on ihmisiä, jotka rakastavat sitä omaa oppiainettaan, - 1161 01:17:18.130 --> 01:17:23.470 ja on kiva laittaa kaikkea tärkeää sinne. Minun mielestäni kuitenkin - 1162 01:17:23.470 --> 01:17:25.270 perusopetuksen ohjauksessa - 1163 01:17:25.270 --> 01:17:28.120 ja opetussuunnitelman tavoitteiden määrässä pitää hyväksyä se tosiasia, - 1164 01:17:28.120 --> 01:17:31.750 että kaikkea hyvääkään ei voida saavuttaa. Me ei saavuteta sitä sillä, että kirjoitetaan - 1165 01:17:31.750 --> 01:17:37.120 se opetussuunnitelmaan. Meillä pitäisi olla resurssit, aikaa ja muuta. 1166 01:17:37.120 --> 01:17:41.800 Pitää hyväksyä se, että kaikkea ei voida kirjata tavoitteeksi. Tavoitteita pitää olla sen verran, - 1167 01:17:41.800 --> 01:17:44.530 että se voidaan tehdä ja niitä voidaan arvioida. 1168 01:17:44.530 --> 01:17:48.980 Kyllä minulla moneen oppiaineeseen voisi olla näkemyksiä siitä, - 1169 01:17:48.980 --> 01:17:52.310 mitä karsitaan. Mutta siellä on ne oppiaineen ihmiset, - 1170 01:17:52.310 --> 01:17:56.190 joita sitten joku toimittaja ohjaa, että ihan oikeasti pitäkää tämä maltillisena, - 1171 01:17:56.190 --> 01:18:01.580 koska tämän pitää olla käyttökelpoinen. - Minun käsitykseni mukaan - 1172 01:18:01.580 --> 01:18:05.940 tätä opetussuunnitelmaa tehtäessä ryhmät tekivät aluksi - 1173 01:18:05.940 --> 01:18:11.510 näitä tavoitteita tietämättä, että näille jokaiselle tehdään sitä vastaava - 1174 01:18:11.510 --> 01:18:17.290 arviointikriteeri ja kriteeristö. Eli aiemmin ne tavoitteet ja ne kriteerit - 1175 01:18:17.290 --> 01:18:19.330 eivät ole olleet sidottuna vahvasti yhteen. 1176 01:18:19.330 --> 01:18:21.890 Siellä on ollut myös vähän semmoisia - 1177 01:18:21.890 --> 01:18:25.950 opetusta ohjaavia tavoitteita, ja nyt sitten niille kaikille - 1178 01:18:25.950 --> 01:18:28.130 pitikin tehdä se kriteeristö. 1179 01:18:28.130 --> 01:18:30.150 Jarmo sanoi olleensa pettynyt, ettei niitä - 1180 01:18:30.150 --> 01:18:33.430 siinä työvaiheessa sitten karsittu. 1181 01:18:33.430 --> 01:18:36.870 En tiedä tähän syytä, mutta jos seuraavalla kerralla - 1182 01:18:36.870 --> 01:18:40.520 on tiedossa heti alussa, että kaikkea tätä pitää arvioida, - 1183 01:18:40.520 --> 01:18:42.520 niin silloin myös se lopputulos on varmaan erilainen. 1184 01:18:42.520 --> 01:18:45.910 Kyllä tässä opetushallituksen ohjaus oli aika selkeä. 1185 01:18:45.910 --> 01:18:51.190 (Lyhty:) Ymmärsin itse tuon juuri niin kuin kuvasit. 1186 01:18:51.190 --> 01:18:54.210 Meilläkin historian työryhmässä oli sellaisia, jotka ovat tehneet niitä - 1187 01:18:54.210 --> 01:18:58.190 alusta asti, ja he sanoivat, että olisihan tätä mietitty vähän eri tavalla. 1188 01:18:58.190 --> 01:19:01.290 Tänne on tullut numeroihin liittyvä kommentti. 1189 01:19:01.290 --> 01:19:07.080 Mitä numerolla nyt tarkoitetaan? On hieman epäselvää, - 1190 01:19:07.080 --> 01:19:11.780 tarkoitetaanko numerolla pistemääräkriteerejä, arvosanaa, oppilasnumeroa vai kuinka? 1191 01:19:11.780 --> 01:19:18.340 Luultavasti tarkoitetaan arvosanaa, niin olisi ehkä täsmällisempää puhua arvosanasta - 1192 01:19:18.340 --> 01:19:23.320 kuin numerosta, koska numero on epämääräinen ja myös matemaattisesti tarkoittaa eri asiaa. 1193 01:19:23.320 --> 01:19:26.300 Eli arvosanoista tässä puhutaan. - Tuli hyvä ohjaava palaute meille. 1194 01:19:26.300 --> 01:19:31.170 Me olemme luultavasti kaikki tarkoittaneet numerolla arvosanaa. 1195 01:19:31.170 --> 01:19:33.930 Mutta siis hyvä esimerkki ohjaavasta palautteesta. 1196 01:19:33.930 --> 01:19:36.340 Juuri näin. Ollaan tarkempia käsitteissä. 1197 01:19:36.340 --> 01:19:39.800 Kiitos sinne striimin aktiiviselle ihmiselle. 1198 01:19:39.800 --> 01:19:44.050 Tämä oli hyvä kommentti, eli puhumme arvosanoista. 1199 01:19:44.050 --> 01:19:51.480 Sitten on vielä chat-kysymyksiä, - 1200 01:19:51.480 --> 01:19:53.280 esimerkiksi tämmöinen - 1201 01:19:53.280 --> 01:19:55.640 vähän filosofinen kysymys. Arvioinnin menetelmät muuttuvat, - 1202 01:19:55.640 --> 01:19:58.500 mutta mahtaako sen ydin kuitenkin olla samaa? 1203 01:19:58.500 --> 01:20:02.710 Voisimmeko elää ilman kouluarviointia? 1204 01:20:02.710 --> 01:20:08.860 Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys. Olen päässäni hahmotellut sellaista - 1205 01:20:08.860 --> 01:20:15.980 vertailevaa utopiatutkimusta, että me saataisiin irrotettua yhteiskunnasta - 1206 01:20:15.980 --> 01:20:21.120 ja ylipäätään meidän tämmöisestä toisiin vertailevasta kulttuurista - 1207 01:20:21.120 --> 01:20:26.400 semmoinen koulu, missä ei olisi arviointia. Vaikuttaisiko se siihen, - 1208 01:20:26.400 --> 01:20:30.920 että oppimisesta tulisi enemmän semmoinen oma juttu eikä toisten pakottama asia? 1209 01:20:30.920 --> 01:20:33.660 Vai kävisikö niin, että sitten ei missään - 1210 01:20:33.660 --> 01:20:36.550 ole mitään rotia? Tämä olisi minusta todella mielenkiintoista, - 1211 01:20:36.550 --> 01:20:40.810 mutta miten sitä tutkitaan, niin en tiedä. - (Juontaja:) Tuleeko ihmisen psykologia vastaan, - 1212 01:20:40.810 --> 01:20:45.690 että ihminen lähtökohtaisesti on kilpailuhenkinen ja lähtökohtaisesti arvioi jatkuvasti. 1213 01:20:45.690 --> 01:20:47.970 Pitäisi olla varmaan psykologi kertomassa, - 1214 01:20:47.970 --> 01:20:50.130 päästäänkö me siitä eroon, kun mehän työelämässäkin - 1215 01:20:50.130 --> 01:20:55.610 arvioidaan toisiamme ja vertaillaan. - Se on meidän ihmiskuvasta kiinni. 1216 01:20:55.610 --> 01:21:00.880 Ajattelemmeko me ihmisestä, että se on tämmöinen kilpailuhenkinen. 1217 01:21:00.880 --> 01:21:05.280 En ehkä ihan jaa sitä käsitystä, mutta ihmiskuva vaikuttaa paljon siihen, - 1218 01:21:05.280 --> 01:21:07.480 mitä me yleensä laitetaan koulutukselle tavoitteeksi. 1219 01:21:07.480 --> 01:21:12.200 Se pohjautuu vahvasti arvoihin... - Tietysti jos lapsesta asti annetaan se kuva... 1220 01:21:12.200 --> 01:21:15.880 Tuohon todellakin filosofiseen kysymykseen sanoisin, - 1221 01:21:15.880 --> 01:21:19.970 että ilman muuta voidaan elää ihan hyvää elämää, mutta sitten koulu ei pystyisi toteuttamaan - 1222 01:21:19.970 --> 01:21:22.620 ainakaan sitä valikointitehtäväänsä. 1223 01:21:22.620 --> 01:21:26.100 Sitten haluaisin tietysti kysyä, onko tämä kysymyksen esittäjä - 1224 01:21:26.100 --> 01:21:31.210 tarkoittanut arvioinnilla arvosanojen antoa vai onko hän miettinyt ylipäätään, - 1225 01:21:31.210 --> 01:21:34.260 että koulussa ei saataisi palautetta. 1226 01:21:34.260 --> 01:21:40.050 Se palaute, ohjaava, kannustava, tarkentava palaute - 1227 01:21:40.050 --> 01:21:43.970 on tarpeen, jos me halutaan kehittää oppilaiden valmiuksia, - 1228 01:21:43.970 --> 01:21:46.010 mikä on kuitenkin jollain tavalla aina kaikenlaisten - 1229 01:21:46.010 --> 01:21:49.030 opinahjojen tehtävä. Palautetta tarvitaan. 1230 01:21:49.030 --> 01:21:54.030 Arvosanoja ei tarvita muuhun kuin siihen valikoitiin, mikä ymmärrettävästi tämmöisessä - 1231 01:21:54.030 --> 01:21:57.540 yhteiskunnassa on yksi tehtävä. - Minulla tuli mieleen, että kun hän - 1232 01:21:57.540 --> 01:21:59.560 kysyi kouluarvioinnista, - 1233 01:21:59.560 --> 01:22:03.460 niin tarkoittikohan hän oppilasarviointia. Jos taas puhutaan kouluarvioinnista, - 1234 01:22:03.460 --> 01:22:07.610 niin sitten puhutaan jo varmaankin koulujärjestelmän arvioinnista. 1235 01:22:07.610 --> 01:22:12.270 Se on sitten taas oma juttunsa, koska se on niin olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. 1236 01:22:12.270 --> 01:22:14.390 Olen monissa kansainvälisissä yhteyksissä - 1237 01:22:14.390 --> 01:22:18.680 törmännyt semmoiseen tilanteeseen, että ulkomaalaiset sanovat minulle, että voi kun me - 1238 01:22:18.680 --> 01:22:23.530 haluttaisiin se teidän hieno suomalainen koulutusjärjestelmä meille. Olen todennut, - 1239 01:22:23.530 --> 01:22:29.390 että olkaa hyvä vaan, mutta teidän pitää ottaa koko suomalainen yhteiskunta siinä sitten sivutuotteena. 1240 01:22:29.390 --> 01:22:36.070 Täällä on nyt kolme asiantuntijaa ja kaikki ovat käsittääkseni - 1241 01:22:36.070 --> 01:22:41.290 olleet enemmän ja vähemmän sellaisen mielipiteen takana, että arvosanoja - 1242 01:22:41.290 --> 01:22:44.330 eli niitä numeroita ei tarvittaisi tai että niitä tarvitaan - 1243 01:22:44.330 --> 01:22:48.660 korkeintaan 9. luokalla, jolloin pitää päättää jatko-opinnoista. 1244 01:22:48.660 --> 01:22:55.190 Minkä takia linja kuitenkin vastoin - 1245 01:22:55.190 --> 01:23:00.630 tutkijoiden näkemyksiä muuttui niin, että jo 4. luokalla annetaan arvosanoja? 1246 01:23:00.630 --> 01:23:04.800 En ole vielä muistaakseni vastustanut arvosanoja. - Okei, kerropas, mitä mieltä olet. 1247 01:23:04.800 --> 01:23:10.060 Jos tullaan sieltä 9. luokalta alaspäin, - 1248 01:23:10.060 --> 01:23:14.720 niin se selektiivinen tehtävä sillä on. Sen pitäisi olla sitten tietyllä tapaa - 1249 01:23:14.720 --> 01:23:18.370 reilu ja oikeudenmukainen, mitä termiä siitä sitten käyttääkin. 1250 01:23:18.370 --> 01:23:22.200 No sitten miten siihen valmistaudutaan, niin tulevatko ne sitten - 1251 01:23:22.200 --> 01:23:25.440 kerralla vasta siellä vai... 1252 01:23:25.440 --> 01:23:29.980 Nyt opetushallituksen näkemyksen mukaan on tehty niitä 6. luokan, niin luultavasti - 1253 01:23:29.980 --> 01:23:33.610 siellä on tavoitteena mennä vieläkin alemmaksi. 1254 01:23:33.610 --> 01:23:38.190 Tämä on se filosofia siellä, mutta kyllä minä näen sen kuitenkin - 1255 01:23:38.190 --> 01:23:42.250 jonkinlaisena jatkumona. Niin kuin Laura sanoi aiemmin, niin siellä 6. luokalla - 1256 01:23:42.250 --> 01:23:47.290 ei sillä saa olla niin isoa painoa eikä sillä olekaan, koska ei 6. luokalla - 1257 01:23:47.290 --> 01:23:49.860 valita sitä, mihin yläkouluun menet. 1258 01:23:49.860 --> 01:23:55.300 (Juontaja:) Sillä voi olla iso merkitys kuitenkin lapselle ja lapsen oppimisidentiteetille, että - 1259 01:23:55.300 --> 01:24:00.770 millainen oppija minä olen ja missä olen hyvä. - Niin, voi se olla myöskin kannustava. 1260 01:24:00.770 --> 01:24:05.730 Niin, riippuu... - Tavallaan mä näen aika - 1261 01:24:05.730 --> 01:24:10.700 semmoisena lyhyen tähtäimen projektina sen... tai se ei ole missään muualla - 1262 01:24:10.700 --> 01:24:16.040 hyödyllinen taito kuin koulumaailmassa, että osaa asettaa itsensä jollekin - 1263 01:24:16.040 --> 01:24:18.870 toisten antamalle tai toisten tekemälle asteikolle. 1264 01:24:18.870 --> 01:24:23.030 Kun koulusta on päästy, niin sitten on tärkeätä osata arvioida - 1265 01:24:23.030 --> 01:24:29.850 omaa osaamistaan ja hahmottaa oma paikkansa ja myös arvioida, mitä toiset - 1266 01:24:29.850 --> 01:24:34.080 sinulle sanovat, ettei ota kaikkea vastaan. Numeron vastaanottaminen on tämmöinen - 1267 01:24:34.080 --> 01:24:37.190 vain koulumaailmassa tärkeä taito. 1268 01:24:37.190 --> 01:24:41.100 Itse olen sitä mieltä, että sitä ei pitäisi kauhean - 1269 01:24:41.100 --> 01:24:44.120 pitkään harjoitella. Se on aika simppeli taito, - 1270 01:24:44.120 --> 01:24:46.340 jonka oppii jo ihan parissa vuodessa. 1271 01:24:46.340 --> 01:24:50.760 Tämä on minun näkemykseni. - Tämä kysymys on kyllä filosofinen, - 1272 01:24:50.760 --> 01:24:52.980 eikä siihen ehkä pysty sanomaan pelkästään kyllä tai ei, - 1273 01:24:52.980 --> 01:24:55.720 mutta suhtaudun kyllä hyvin kriittisesti arvosanoihin. 1274 01:24:55.720 --> 01:25:00.290 Meidän järjestelmä vaatii sen, että vähintään 9. luokalla ne annetaan. 1275 01:25:00.290 --> 01:25:03.190 Taitaa lainsäädäntö edelleen edellyttää, että 8. luokalta alkaen - 1276 01:25:03.190 --> 01:25:06.020 ne pitää antaa, ellei opetushallitus muuta ohjaa. 1277 01:25:06.020 --> 01:25:07.820 Nyt se ohjasi. 1278 01:25:07.820 --> 01:25:10.070 Terveisiä vaan opetushallituksen väelle, jos siellä - 1279 01:25:10.070 --> 01:25:13.380 ollaan kuulolla. 1280 01:25:13.380 --> 01:25:19.370 4. luokalta asti pitää antaa arvosanat. Okei, 2021 tämä tuli voimaan. 1281 01:25:19.370 --> 01:25:22.890 Minusta yksi iso syy oli se, että julkisessa keskustelussa pidettiin paljon ääntä, - 1282 01:25:22.890 --> 01:25:25.550 että kyllä arvosanat pitää olla, arvosanat tarvitaan. 1283 01:25:25.550 --> 01:25:27.350 Oppilas tarvitsee. 1284 01:25:27.350 --> 01:25:32.310 Ei silloin niinkään mietitty sitä, mistä ne kertovat. Kuvaavaa on se, että tuli velvoite - 1285 01:25:32.310 --> 01:25:36.400 antaa 4. luokalla arvosanat, mutta opetushallitukselta ei siinä vaiheessa tullut - 1286 01:25:36.400 --> 01:25:40.590 eikä ole vieläkään tullut kriteereitä 4. luokan arvosanoihin. 1287 01:25:40.590 --> 01:25:44.510 Silloin oli 6. luokan hyvän osaamisen eli kasin kriteerit, - 1288 01:25:44.510 --> 01:25:47.090 joka oli ainoa valtakunnallinen olemassa oleva ohjeistus. 1289 01:25:47.090 --> 01:25:49.250 Nyt meillä on sentään 6. luokan kriteerit, - 1290 01:25:49.250 --> 01:25:51.130 jotka auttavat jo paljon siinä arvioinnissa - 1291 01:25:51.130 --> 01:25:55.840 6. luokalla, mutta eivät ne 4. luokalla ihan hirveän paljon auta. 1292 01:25:55.840 --> 01:26:02.770 Tässä ehkä semmoinen koulunpidon kulttuuri iski sieltä yleisöpalautteesta - 1293 01:26:02.770 --> 01:26:09.710 ja päätöksenteolla sitten vastattiin huutoon kansanjoukoista, - 1294 01:26:09.710 --> 01:26:13.080 että nyt saatte ne numerot 4. luokalle. 1295 01:26:13.080 --> 01:26:15.770 Mutta kun itse tavallaan tunnistaa sen, että ei annettu mitään perustaa, - 1296 01:26:15.770 --> 01:26:19.720 mihin ne pohjaa, niin en olisi kaivannut. 1297 01:26:19.720 --> 01:26:24.120 Mennään vielä yleisökysymyksiin. Jos arviointi on ohjaavaa - 1298 01:26:24.120 --> 01:26:29.000 ja sen avulla voidaan vahvistaa oppimista, miksi asuinalueiden, koulujen ja koululuokkien - 1299 01:26:29.000 --> 01:26:33.860 väliset oppimistulokset eriytyvät? Onko niin, että koulu ei enää kykene tasoittamaan - 1300 01:26:33.860 --> 01:26:37.670 lasten kasvuympäristöjen eroja? 1301 01:26:37.670 --> 01:26:40.630 Jos mennään kansainvälisiin arviointeihin, niin koulujen - 1302 01:26:40.630 --> 01:26:42.890 väliset erot ovat Suomessa erittäin pieniä. 1303 01:26:42.890 --> 01:26:47.520 Se väittämä ei sinänsä... - (Juontaja:) Tämä on vähän niin kuin myytti. 1304 01:26:47.520 --> 01:26:50.620 Se on myytti. Tämmöisiä koulujen välisiä eroja löytyy korkeintaan - 1305 01:26:50.620 --> 01:26:53.720 ehkä tuolla metropolialueilla ja sielläkin - 1306 01:26:53.720 --> 01:26:57.810 koulujen väliset erot menevät enemmänkin sosiaaliluokkien välisiin eroihin. 1307 01:26:57.810 --> 01:27:01.710 Toisekseen luokkien välinen erokin on aika lailla myytti. 1308 01:27:01.710 --> 01:27:07.090 Meillä on 4.-luokkalaisten tutkimuksia, joissa näyttää olevan - 1309 01:27:07.090 --> 01:27:09.420 luokkien välillä eroja, mutta kun sieltä sitten poistetaan - 1310 01:27:09.420 --> 01:27:12.600 erityisluokat, niin ns. normaaliluokissa - 1311 01:27:12.600 --> 01:27:15.580 myöskin luokkien väliset erot ovat erittäin pieniä. 1312 01:27:15.580 --> 01:27:18.780 Sen sijaan oppilaiden väliset erot ovat Suomessa räjähtäneet. 1313 01:27:18.780 --> 01:27:22.640 Meillä tulee nyt selkeästi polarisoitumista, - 1314 01:27:22.640 --> 01:27:27.100 eli tietty osa porukkaa alkaa olla ihan oikeasti ongelmissa. 1315 01:27:27.100 --> 01:27:30.680 Jos resurssien näkökulmasta saa miettiä, niin tuo kysyjän väitekin - 1316 01:27:30.680 --> 01:27:33.420 liittyy kysymykseen - 1317 01:27:33.420 --> 01:27:36.460 hyvinvointiyhteiskunnasta ja siitä, miten paljon resursseja laitetaan kouluun. 1318 01:27:36.460 --> 01:27:39.710 Pystytäänkö me koulun keinoin tasaamaan eroja? 1319 01:27:39.710 --> 01:27:44.080 Me voitaisiin, me on voitu ja tälläkin hetkellä voidaan, mutta - 1320 01:27:44.080 --> 01:27:48.020 mitä pienemmillä resursseilla ja mitä isommissa ryhmissä joudutaan - 1321 01:27:48.020 --> 01:27:52.000 opetusta antamaan, niin kyllähän oppilaan taustalla - 1322 01:27:52.000 --> 01:27:55.840 alkaa olla vaikutusta. 1323 01:27:55.840 --> 01:27:59.750 Meillä on keinot. Pistetään pienemmät ryhmät ja isommat resurssit kouluihin. 1324 01:27:59.750 --> 01:28:04.600 Kyllä me voidaan tehdä paljon, mutta se on iso arvopäätös, joka vaatii rahaa. 1325 01:28:04.600 --> 01:28:07.040 Peruskoulu on tasannut niitä eroja. 1326 01:28:07.040 --> 01:28:09.200 Ensimmäiset PISA-tulokset osoittivat hienosti sen, - 1327 01:28:09.200 --> 01:28:12.260 että se heikoin neljännes oli ehdottomasti tulosten paras neljännes - 1328 01:28:12.260 --> 01:28:18.600 maiden välillä. - Tässä minä koetan nimenomaan sanoa, - 1329 01:28:18.600 --> 01:28:23.580 että Suomessa koulu on osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnan ongelmia - 1330 01:28:23.580 --> 01:28:27.960 ei voi ratkaista koulusta käsin. Esimerkiksi viimeisessä PISA-tutkimuksessa, - 1331 01:28:27.960 --> 01:28:33.300 missä lukutaito oli pääalue, suurin piirtein 12 % oppilaista oli PISA-kriteereillä sellaisia, - 1332 01:28:33.300 --> 01:28:36.650 joilla on ongelmia selvitä - 1333 01:28:36.650 --> 01:28:38.750 arkielämän tilanteista, - 1334 01:28:38.750 --> 01:28:43.960 saati sitten hakeutua jatko-opintoihin. Tämä sama 12 % sattuu olemaan suurin piirtein - 1335 01:28:43.960 --> 01:28:48.460 sama luku, mikä on suhteellisesti köyhien perheiden osuus Suomessa, - 1336 01:28:48.460 --> 01:28:52.430 että tämä ei ole niin kuin ihan... - Täällä tuli itse asiassa - 1337 01:28:52.430 --> 01:28:57.060 vielä hyvä kommentti. Mihin ajattelisitte, että perustuu se seikka, - 1338 01:28:57.060 --> 01:29:01.920 että korkeakouluissa osa opintojaksoista on arvioitu hyväksytty/hylätty ja vain - 1339 01:29:01.920 --> 01:29:06.180 osa numeerisesti, mutta peruskoulussa paljolti arvioidaan arvosanoin? 1340 01:29:06.180 --> 01:29:09.000 Itse asiassa kuulin just Itä-Suomen yliopistosta, - 1341 01:29:09.000 --> 01:29:11.020 jossa oma tyttäreni opiskelee, - 1342 01:29:11.020 --> 01:29:13.500 että siellä on luovuttu arvosanoista, - 1343 01:29:13.500 --> 01:29:16.720 ja nimenomaan hyväksytty/hylätty on käytössä. 1344 01:29:16.720 --> 01:29:21.780 Meillä on eri tavoite perusopetuksessa, että siellä ei kaikille pyritä saamaan - 1345 01:29:21.780 --> 01:29:26.570 samoja taitoja vaan sallitaan se, että on skaala. Esimerkiksi Tampereen lääkiksessä - 1346 01:29:26.570 --> 01:29:30.560 on luovuttu arvosanoista ja siinähän on nimenomaan se ajatus, että meille ei - 1347 01:29:30.560 --> 01:29:32.800 ole mitään hyötyä, että meillä on - 1348 01:29:32.800 --> 01:29:36.650 hyviä ja huonoja lääkäreitä, vaan meillä pitää olla hyviä lääkäreitä. 1349 01:29:36.650 --> 01:29:40.630 Kun riittävä taso on saavutettu, niin sitten se on hyväksytty. 1350 01:29:40.630 --> 01:29:43.430 Tavallaan meillä ei myöskään työelämässä enää kaivata niitä arvosanoja. 1351 01:29:43.430 --> 01:29:47.690 Eli se tavallaan on merkityksetöntä paitsi jollekin pienelle joukolle, - 1352 01:29:47.690 --> 01:29:51.070 joka hakee vaikkapa kansainvälisiin opintoihin. 1353 01:29:51.070 --> 01:29:54.370 Sanoit minusta hyvin tuossa aikaisemmin, että koulu on ainoa paikka, - 1354 01:29:54.370 --> 01:29:57.830 missä sitä tarvitaan, ja ettei sitä sen jälkeen hirveästi tarvita. 1355 01:29:57.830 --> 01:30:02.450 Itse olen tullut OKL:ään 2002, - 1356 01:30:02.450 --> 01:30:05.240 ja silloin oikeastaan lähes kaikki kurssit oli hyväksytty/hylätty. 1357 01:30:05.240 --> 01:30:08.680 Sitten ymmärsin, että jossain vaiheessa yliopistolla yhteisesti linjattiin, - 1358 01:30:08.680 --> 01:30:11.660 että kursseista pitää antaa arvosanat. 1359 01:30:11.660 --> 01:30:15.400 Sille oli OKL:ssä hyvät perusteet, että nimenomaan haluttiin, - 1360 01:30:15.400 --> 01:30:19.420 että ei mennä arvosanat edellä, ja se oli hyvää ja tervettä minun mielestä. 1361 01:30:19.420 --> 01:30:24.320 Sitten isommat linjat tulivat ja vaativat taas, ja nyt ilmeisesti taas on vähän suuntaan - 1362 01:30:24.320 --> 01:30:29.360 ja toiseen liikettä. - Arvosanoista luopuminen ei ole mikään - 1363 01:30:29.360 --> 01:30:34.440 ihmeratkaisu. Siellä täytyy olla palautetta, - 1364 01:30:34.440 --> 01:30:37.820 eli siellä pitää olla jotain niitten arvosanojen tilalla. 1365 01:30:37.820 --> 01:30:41.660 Omissa opinnoissa en koskaan saanut arvosanaa enkä palautetta. 1366 01:30:41.660 --> 01:30:44.780 Se ei ole se ratkaisu, vaikka Tampereella - 1367 01:30:44.780 --> 01:30:47.420 sitä on mietitty laajemmin. 1368 01:30:47.420 --> 01:30:53.760 Kello alkaa olla tapissa, mutta otetaan vielä hyvä kommentti lopuksi. 1369 01:30:53.760 --> 01:30:59.060 Edelleen korostetaan kokeita. On runsaasti oppimistavoitteita, joita ei - 1370 01:30:59.060 --> 01:31:02.620 voi kokein mitata. Sen minkä arvioit, osoitat tärkeäksi. 1371 01:31:02.620 --> 01:31:06.320 Tästähän me puhuimme myös. 1372 01:31:06.320 --> 01:31:09.440 Kyllä, ja niin kuin aiemmin sanoin, - 1373 01:31:09.440 --> 01:31:12.720 toivoisin, etteivät kokeet olisi niin yleinen tapa arvioida. 1374 01:31:12.720 --> 01:31:16.280 Se on tehokas tapa arvioida tiettyjä asioita, - 1375 01:31:16.280 --> 01:31:18.240 mutta kyllä siinä tietyt taidot jäävät paljon vähemmälle. 1376 01:31:18.240 --> 01:31:22.590 Voiko niitä edes arvioida jotenkin luotettavasti? Tai voiko saada dokumentoitua tietoa siitä, - 1377 01:31:22.590 --> 01:31:26.670 mitä joku osaa, jos on asennetavoitteita - 1378 01:31:26.670 --> 01:31:30.830 tai paljon monimutkaisempia taitoja? 1379 01:31:30.830 --> 01:31:35.350 Minusta suunta on onneksi pikkuisen toiseen suuntaan, että kokeiden osuus - 1380 01:31:35.350 --> 01:31:41.090 jää pienemmäksi, mutta on se tarpeettoman vahva edelleen ja se ei tee oikeutta - 1381 01:31:41.090 --> 01:31:44.710 kaikelle sille, mitä pitäisi osata ja ehkä sitten myös arvioida. 1382 01:31:44.710 --> 01:31:50.840 Sitä saa mitä arvioi, eli jos me halutaan saada sitä, että oppilaat tsemppaa yhtenä iltana - 1383 01:31:50.840 --> 01:31:54.490 ennen koetta ja siinä koetunnilla, niin sitten kannattaa käyttää kokeita. 1384 01:31:54.490 --> 01:31:59.060 Mutta jos me halutaan saada vähän monipuolisempaa osaamista ilmi, - 1385 01:31:59.060 --> 01:32:03.220 niin sitten kannattaisi ehkä laajentaa. - Ihan praktiselta kannalta - 1386 01:32:03.220 --> 01:32:07.070 ymmärrän tämän opettajan näkökulmasta, että pitää olla joku back-up, - 1387 01:32:07.070 --> 01:32:09.500 jos pitää pystyä perustelemaan vanhemmille - 1388 01:32:09.500 --> 01:32:13.520 sitä numeroa. Se on ainakin yksi tapa konkretisoida. 1389 01:32:13.520 --> 01:32:15.320 Kyse on dokumentoinnista, - 1390 01:32:15.320 --> 01:32:17.690 eli kun annat jonkin arvosanan, pitää se jollain pystyä perustelemaan, - 1391 01:32:17.690 --> 01:32:20.520 jos vanhempi kysyy. Niitäkin vanhempia aina jonkin verran on ja se on oikeus ja hyvä niin. 1392 01:32:20.520 --> 01:32:23.710 Ainakin meillä opettajat ovat voineet perustella, ja se vaatii - 1393 01:32:23.710 --> 01:32:26.260 tietyn määrän jotain näyttöä. 1394 01:32:26.260 --> 01:32:31.520 Nimenomaan tämä on todettu tässä arviointiluvussa, että päättöarviointi pitää pystyä perustelemaan. 1395 01:32:31.520 --> 01:32:36.160 Formatiivista arviointia voi dokumentoida, mutta sitä ei ole pakko dokumentoida. 1396 01:32:36.160 --> 01:32:39.120 Täällä tuli yleisöltä niin paljon hyviä kysymyksiä sieltä striimistä, - 1397 01:32:39.120 --> 01:32:42.020 että kaikkia ei ehditty ottaa. Kiitoksia paljon yleisölle - 1398 01:32:42.020 --> 01:32:47.650 aktiivisuudesta ja kiitoksia erinomaisille asiantuntijoille - 1399 01:32:47.650 --> 01:32:52.150 Laura Ketonen ja Juhani Rautopuro ja Jarmo Lyhty. Keskustelua olisi - 1400 01:32:52.150 --> 01:32:54.530 voinut jatkaa vaikka kuinka monta tuntia, - 1401 01:32:54.530 --> 01:32:57.690 kun tuli niin mielenkiintoisia näkökulmia. 1402 01:32:57.690 --> 01:33:03.230 Kiitos myös järjestäjälle Jyväskylän yliopistolle. Seuraava tiedeilta - 1403 01:33:03.230 --> 01:33:10.690 on Nobel-ilta, - 1404 01:33:10.690 --> 01:33:17.510 joka pidetään 12. joulukuuta. 1405 01:33:17.510 --> 01:33:23.630 Siellä käydään läpi tämän vuoden nobelistit, - 1406 01:33:23.630 --> 01:33:29.470 eli taas on jaettu kemian, fysiikan, lääketieteen, talouden ja kirjallisuuden Nobel-palkinnot - 1407 01:33:29.470 --> 01:33:32.770 ja niistä puhumme asiantuntijoiden kanssa. 1408 01:33:32.770 --> 01:33:37.060 Se on tavallisesti tämmöinen juhlava tiedeilta, - 1409 01:33:37.060 --> 01:33:39.770 erityinen tiedeilta. 1410 01:33:39.770 --> 01:33:41.990 Tervetuloa paikan päälle, - 1411 01:33:41.990 --> 01:33:45.710 ja sekin striimataan. Tämän illan tallenteen voi katsoa - 1412 01:33:45.710 --> 01:33:51.010 Jyväskylän yliopiston sivuilta jyu.fi. 1413 01:33:51.010 --> 01:33:55.690 Kiitoksia yleisölle, kiitoksia kaikille.