WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:05.730
hei 

2
00:00:05.730 --> 00:00:11.100
tällä videolla käsitellään hyvin yleistä ilmiötä 

3
00:00:11.100 --> 00:00:15.750
joka liittyy varsinkin esiintymistilanteisiin eli sitä 

4
00:00:15.750 --> 00:00:21.600
kun ihmiset vireytyvät ja kokevat hetkittäin jopa esiintymisjännitystä 

5
00:00:21.600 --> 00:00:26.010
tällä videolla me pohditaan mistä tämmöinen vireytyminen 

6
00:00:26.010 --> 00:00:31.250
ja esiintymisjännitys johtuu ja mitä sille kenties voisi tehdä 

7
00:00:31.250 --> 00:00:38.000
äänessä olen minä salme korkala ja jaana laakkonen (nyk.Tikkala)

8
00:00:38.000 --> 00:00:43.640
tässä olis tämmöinen malli jota on lainattu 

9
00:00:43.640 --> 00:00:49.250
tuolta pörhölältä mukailtu sitä hieman sinä alkuperäisessä on 

10
00:00:49.250 --> 00:00:54.590
strategis-evaluatiivinen taso ja fysiologis-emotionaalinen taso 

11
00:00:54.590 --> 00:00:59.750
mutta tässä me ollaan hieman yksinkertaistettu sitä

12
00:00:59.750 --> 00:01:04.670
lähdetään sieltä tilanneorientaatiosta vasemmalta liikkeelle 

13
00:01:04.670 --> 00:01:10.040
tilanneorientaatiolla tarkoitetaan semmoisia asioita tai siihen vaikuttaa 

14
00:01:10.040 --> 00:01:15.560
esimerkiksi miten sä koet sen tilanteen vaativuuden ja merkityksellisyyden 

15
00:01:15.560 --> 00:01:19.250
tai millaisia kokemuksia sulla on ollu aikasemmin 

16
00:01:19.250 --> 00:01:24.290
onko ne ollu positiivisia tai negatiivisia tuntuuko susta siltä että olet 

17
00:01:24.290 --> 00:01:29.300
pärjännyt siinä hyvin luotatko niihin omiin viestintätaitoihisi 

18
00:01:29.300 --> 00:01:33.980
vai onko kenties semmosta viestintäarkuutta että en en oikein 

19
00:01:33.980 --> 00:01:39.800
usko että tulee pärjäämään kovin hyvin tämmösessä esiintymistilanteessa 

20
00:01:39.800 --> 00:01:43.750
no nehän johtaa tietynlaisiin tulosodotuksiin 

21
00:01:43.750 --> 00:01:49.060
ehkä siihen vaikuttaa vähän myös se sun oma persoonallisuus etää saatat toivoa erittäin 

22
00:01:49.060 --> 00:01:52.750
sujuvaa ja virheetöntä esitystä ja että 

23
00:01:52.750 --> 00:01:57.250
kaikki toivovat tai kaikki 

24
00:01:57.250 --> 00:02:02.500
pitävät sinun esitystä aivan loistavana ja ihailtavana 

25
00:02:02.500 --> 00:02:07.360
ja saavutat suurta menet menestystä mutta nämä tulosodotukset sitten 

26
00:02:07.360 --> 00:02:12.250
saattavat vaikeuttaa sitä esitystä ehkä siinä mielessä 

27
00:02:12.250 --> 00:02:17.800
että se vireystila nousee aika kovasti jos sulla tulosodotukset nousevat 

28
00:02:17.800 --> 00:02:21.880
kovin korkealle sen sijaan jos tulosodotukset jäävät kovin 

29
00:02:21.880 --> 00:02:27.100
matalaksi että sillä ei ole suurta merkitystä miten tämä menee niin silloin 

30
00:02:27.100 --> 00:02:31.750
vireystila ei välttämättä nousekaan kovin korkealle 

31
00:02:31.750 --> 00:02:36.640
no kun pääset siihen itse tilanteeseen niin siinä 

32
00:02:36.640 --> 00:02:41.020
haetaan ikäänkuin sitä toimintamallia kuinka toimia 

33
00:02:41.020 --> 00:02:45.250
tässä tilanteessa miten minulla menee 

34
00:02:45.250 --> 00:02:50.950
ja kun sinä teet sitä arviointia ja tulkintaa siitä että kuinkahan minulla mahdollisesti 

35
00:02:50.950 --> 00:02:55.360
menee niin siinä kohtaa se tulkinta 

36
00:02:55.360 --> 00:02:59.830
nimenomaan vaikuttaa siihen että nouseeko vai laskeeko tuo 

37
00:02:59.830 --> 00:03:05.140
vireystilaa entisestään jos näyttää siltä että hyvin menee 

38
00:03:05.140 --> 00:03:09.970
ei mitään hätää niin vireystila pääsääntöisesti laskee 

39
00:03:09.970 --> 00:03:14.440
jos taas epäilet että tästä ei tule yhtään mitään ja 

40
00:03:14.440 --> 00:03:19.480
oma vaatimustasohan oli edelleenkin aika korkealla ja pienitkin virheet haittaavat 

41
00:03:19.480 --> 00:03:24.250
kovasti niin silloin sen vireystila joko pysyy korkeana tai mahdollisesti 

42
00:03:24.250 --> 00:03:29.620
jopa nousee vielä entisestään huomaa että tuo tulkinta 

43
00:03:29.620 --> 00:03:34.360
ei välttämättä olekaan missään tekemisissä varsinaisten 

44
00:03:34.360 --> 00:03:38.920
taitojen kanssa että se saattaa olla siellä oman pään sisällä hyvin erilainen 

45
00:03:38.920 --> 00:03:43.750
kuin miltä se varsinainen suoritus näyttää ulospäin 

46
00:03:43.750 --> 00:03:48.310
no näistä syntyi sitten taas uusia kokemuksia jotka vaikuttavat 

47
00:03:48.310 --> 00:03:52.750
jälleen siihen seuraavaan tilanneorientaatioon 

48
00:03:52.750 --> 00:03:58.390
no tätä esiintymisjännitystä voidaan 

49
00:03:58.390 --> 00:04:03.700
jaotella niiden syitä voidaan jaotella ja hyvin tyypillisesti 

50
00:04:03.700 --> 00:04:08.560
näitä esiintymisjännitykseen liittyviä syitä jaotellaan niin että ne jaetaan 

51
00:04:08.560 --> 00:04:13.930
kognitiivisiin affektiivisiin behavioraalisiin ja näiden yhdistelmään 

52
00:04:13.930 --> 00:04:19.030
eli kognitiivisiä syitä on esimerkiksi se että me 

53
00:04:19.030 --> 00:04:24.550
ajatellaan epäloogisesti me ajatellaan että kun minä nyt tässä teen jotain 

54
00:04:24.550 --> 00:04:29.380
niin se tarkoittaa jotain ihan muuta ja me rakennetaan 

55
00:04:29.380 --> 00:04:34.750
erilaisia tulkintoja ja odotuksia niinkuin tuossa äsken jaana kertoi 

56
00:04:34.750 --> 00:04:39.850
eli mitä enemmän me niinku tulkitaan negatiivisesti ja mitä 

57
00:04:39.850 --> 00:04:45.580
isommat odotukset meillä on niin sitä todennäköisemmin meillä ilmenee esiintymisjännitystä 

58
00:04:45.580 --> 00:04:49.780
samoin jos me mennään siihen tilanteeseen että no eihän tässä nyt 

59
00:04:49.780 --> 00:04:55.000
varsinaisesti mitään hätää ole ja ja eihän tällä nyt ole merkitystä 

60
00:04:55.000 --> 00:05:00.280
niin se todellisuus saattaakin iskeä päin näköä siinä itse esiintymistilanteessa ja siinä huomaa vireytyvänsä 

61
00:05:00.280 --> 00:05:04.030
ja se johtuu osittain siitähän on valmistautunut sitten 

62
00:05:04.030 --> 00:05:08.500
vähän heikohkosti siihen tilanteeseen 

63
00:05:08.500 --> 00:05:13.420
no tällasia affektiivisia syitä on esimerkiksi se että kaikkeen 

64
00:05:13.420 --> 00:05:17.680
esiintymiseen liittyy kielteisiä tunteita jotka voi johtua vaikkapa siitä että 

65
00:05:17.680 --> 00:05:22.500
on saanut hyvin negatiivista palautetta tai  

66
00:05:22.500 --> 00:05:27.810
on kokenut että on epäonnistunut aiemmin esityksissä vaikka olisikin saanut 

67
00:05:27.810 --> 00:05:33.210
myönteistä palautetta no sitten tällaiseen käyttäytymiseen 

68
00:05:33.210 --> 00:05:38.220
liittyvät syyt ovat esimerkiksi se että jos tulkitsee esiintymisen 

69
00:05:38.220 --> 00:05:43.020
epämiellyttävänä tilanteena niin sitä pyrkii välttelemään samalla 

70
00:05:43.020 --> 00:05:48.060
tavalla kun jos vaikkapa kokee jonkun ihmisen että hänen kanssaan ei ole mukava olla 

71
00:05:48.060 --> 00:05:53.160
niin hyvin harvoinhan hänen seuraansa hakeutuu vaan häntä välttelee 

72
00:05:53.160 --> 00:05:59.010
niin samalla tavalla jos me vältellään sitä esiintymistä niin me ei myöskään saada niitä positiivisia kokemuksia 

73
00:05:59.010 --> 00:06:03.360
jolloin se meidän näkemyksemme siitä millainen tilanne esiintyminen 

74
00:06:03.360 --> 00:06:08.640
on voisi muuttua vaan sen välttelyn kautta me pidetään yllä sitä käsitystä siitä 

75
00:06:08.640 --> 00:06:13.750
että ikävää on esiintyminen en halua esiintyä 

76
00:06:13.750 --> 00:06:18.160
no sitten on tämä yhdistelmä jossa nämä kaikki edellämainitut 

77
00:06:18.160 --> 00:06:22.750
tyypit vaikuttavat toisiinsa eli 

78
00:06:22.750 --> 00:06:26.830
ikään kun kumuloiva on tämä vaikutus

79
00:06:27.000 --> 00:06:32.160
no tuossa vähän jo avattiin niitä 

80
00:06:32.160 --> 00:06:37.440
mistä se syntyy se esiintymisjännittäminen minkälaisia syitä siellä 

81
00:06:37.440 --> 00:06:42.690
taustalla on ja ne syyt ovat aina hyvin yksilöllisiä mutta 

82
00:06:42.690 --> 00:06:47.880
kun me tunnistetaan se minkä takia me jännitetään esiintymistä 

83
00:06:47.880 --> 00:06:52.980
niin silloin meidän on helpompi esimerkiksi harjoituksissa ottaa huomioon se että minkä 

84
00:06:52.980 --> 00:06:58.590
vuoksi me jännitetään ja pyrkiä ikäänkuin muuttamaan harjoituksessa se esiintyminen 

85
00:06:58.590 --> 00:07:03.180
posiitiivisemmaksi kokemukseksi eli jos me tiedostetaan että me 

86
00:07:03.180 --> 00:07:08.310
negatiivisesti ennakoidaan esiintymisiä ajatella että ei tästä yhtään mitään tulee ja 

87
00:07:08.310 --> 00:07:13.750
ei tästä kuitenkaan kukaan tykkää ja taas minä sönkötän siellä naama punaisena 

88
00:07:13.750 --> 00:07:20.000
silloin meidän kannattaa ruveta miettimään että jospa minä muuttaisin sitä omaa ajatustapaani 

89
00:07:20.000 --> 00:07:25.220
samoin se että jos minä olen valmistellut hirveän hyvin sen esityksen ja minä olen opetellut 

90
00:07:25.220 --> 00:07:30.200
sen ulkoa sen esityksen niin sitten meitä alkaa jännittää että jos minä unohdankin siltä välistä jonkun sanan 

91
00:07:30.200 --> 00:07:35.000
vaikkapa tai sitten jos minä en olekaan valmistellut kun olen ajatellut 

92
00:07:35.000 --> 00:07:39.770
että ei tässä ole mitään hätää ja hyvinhän tämä menee joka tapauksessa niin yhtä lailla se saattaa ruveta 

93
00:07:39.770 --> 00:07:44.750
jännittämään kun huomaa että oo minulla onkin näin kriittinen yleisö täällä edessä 

94
00:07:44.750 --> 00:07:49.910
ylipäänsä se miten se yleisö 

95
00:07:49.910 --> 00:07:55.130
reagoi ja minkälaista palautetta se yleisö antaa on hyvin keskeistä 

96
00:07:55.130 --> 00:08:00.250
sen esiintymisjännityskokemuksen syntymisessä 

97
00:08:00.250 --> 00:08:05.590
jos meillä on ajatus siitä että ihmiset ovat alkaneet vaikkapa nauraa minulle tai 

98
00:08:05.590 --> 00:08:09.460
saatu palaute ei vastaa laisinkaan sitä ajatusta miten itselläni on 

99
00:08:09.460 --> 00:08:14.020
miten tämä meni tai että saatu palaute on keskittynyt vain 

100
00:08:14.020 --> 00:08:19.450
ja ainoastaan niihin kehityskohteisiin niin silloin siitä tulee sellainen negatiivinen 

101
00:08:19.450 --> 00:08:23.560
ajatus koko esiintymisestä ja me halutaan vältellä niitä tilanteita 

102
00:08:23.560 --> 00:08:28.000
ja jännitetään entistä enemmän sitä tilannetta 

103
00:08:28.000 --> 00:08:32.860
ja samoin jos sille tilanteelle on asetettu korkeita kriteereitä vaikkapa odotetaan 

104
00:08:32.860 --> 00:08:37.330
että pidätte upean juhlapuheen jossain juhlavassa ympäristössä 

105
00:08:37.330 --> 00:08:41.470
se saattaa lisätä sitä esiintymisjännitystä vaikka tavallisesti ette kokisikaan 

106
00:08:41.470 --> 00:08:46.000
että vaikkapa jossain seminaarityössä jännittäisi juurikaan 

107
00:08:46.000 --> 00:08:47.530
ja

108
00:08:47.750 --> 00:08:53.150
samoin jos me tulkitaan etten nyt minulla alkaa punoa nousta poskille ja vähän sydän alkaa sykkiä ja 

109
00:08:53.150 --> 00:08:58.460
vähän käsiä tärisyttää jos me tulkitaan että se tarkoittaa jotain ikävää ja epäonnistumista 

110
00:08:58.460 --> 00:09:03.750
niin silloin se yleensä lisää sitä esiintymisjännityksen kokemusta 

111
00:09:03.750 --> 00:09:09.270
no tätähän on tutkittu esimerkiksi almonkarin merja on 

112
00:09:09.270 --> 00:09:14.760
kysynyt opiskelijoilta minkäänlaisia esiintymisjännityksen ilmenemismuotoja heillä 

113
00:09:14.760 --> 00:09:20.340
on ja tässä on muutamia hienoja listauksia siitä mitä opiskelijat 

114
00:09:20.340 --> 00:09:26.100
ovat vastanneet siellä on tämmösiä tunnetiloihin liittyviä kokemuksia 

115
00:09:26.100 --> 00:09:31.000
pelkoa ahdistusta levottomuutta epävarmuutta 

116
00:09:31.000 --> 00:09:36.280
myöskin ajatuksellisia ehkä niitä kongnitiivisia mitä tuossa aiemminkin jo mainittiin 

117
00:09:36.280 --> 00:09:40.840
se pääkoppa ei toimikaan ihan niinkuin toivoisi tulee muistikatkoja 

118
00:09:40.840 --> 00:09:45.500
'black out'eja hyvin usein 

119
00:09:45.500 --> 00:09:50.960
pystytään sanomaan näitä fysiologisia ilmenemismuotoja elikkä miten 

120
00:09:50.960 --> 00:09:56.150
sydän lähtee sykkimään tai miten kädet/ jalat vapisevat 

121
00:09:56.150 --> 00:10:01.370
ja juuri tuo punastuminen mistä salmekin äsken mainitsin nehän 

122
00:10:01.370 --> 00:10:07.070
ovat hyvin selkeitä fysiologisia oireita silloin kun adrenaliini 

123
00:10:07.070 --> 00:10:11.930
nousee sinne vereen toisaalta tää jännitys heijastuu myös 

124
00:10:11.930 --> 00:10:17.250
puhumiseen ja ääneen ehkä puhe ei ole juuri sen 

125
00:10:17.250 --> 00:10:22.380
sen laatuista kuin toivoisit sen olevan siellä saattaa olla pientä epäsujuvuutta ehkä 

126
00:10:22.380 --> 00:10:27.240
puhe nopeutuu tai sitten vastaavasti myöskin hidastuu kovin kovin siitä 

127
00:10:27.240 --> 00:10:32.250
norminopeudesta ääni värisee ja niinpoispäin 

128
00:10:32.250 --> 00:10:38.010
lisäksi on vielä aina tämä kohta muut elikkä erilaiset fysiologiset 

129
00:10:38.010 --> 00:10:43.680
muut oireet kuten vaikka tuo vatsalla jännittäminen pitää ehkä juosta vessassa 

130
00:10:43.680 --> 00:10:48.750
jonkun verran tai tulee tämmönen migreenityyppinen jännityspäänsärky 

131
00:10:48.750 --> 00:10:53.610
tässä on esimerkki 

132
00:10:53.610 --> 00:10:57.720
siitä sykkeen nousemisesta saatat tunnistaa itsessäsi sen että 

133
00:10:57.720 --> 00:11:02.160
kun alkaa jännittää niin sydän sytkyttää ja tämä on 

134
00:11:02.160 --> 00:11:06.750
aivan todettu puheviestinnän opiskelijoilla 

135
00:11:06.750 --> 00:11:09.300
viime vuosituhannen puolella

136
00:11:09.500 --> 00:11:15.530
tässä on keskimääräisiä arvoja ja vaihteluvälit ovat olleet tietysti aika suuria mutta voitas ajatella 

137
00:11:15.530 --> 00:11:21.260
että tämmöinen jos leposyke on noin seitsemänkymmentä niin noin minuutti ennen 

138
00:11:21.260 --> 00:11:27.000
esitystä syke nousee tuonne noin sataankolmeenkymmeneen 

139
00:11:27.000 --> 00:11:31.860
heti tilanteen alettua eli kun varsinainen esitys on alkanut noin minuutti 

140
00:11:31.860 --> 00:11:36.720
siitä alusta niin syke vielä on noussut vähän siitä aiemmasta 

141
00:11:36.720 --> 00:11:41.130
elikkä noin sataanneljäänkymmeneen tässä välissä kannalta ehkä huomata 

142
00:11:41.130 --> 00:11:45.810
se että leposykkeeseen verrattuna tuo on kaksinkertainen määrä 

143
00:11:45.810 --> 00:11:50.750
tuo kun me aloitetaan sitä esitystä kyllä 

144
00:11:50.750 --> 00:11:56.000
tässähän nyt oli vain muutaman minuutin esityksestä kysymys joten semmoista mukautumista ei 

145
00:11:56.000 --> 00:12:01.130
ehkä niin paljon ole tapahtunut kuin vähän pidemmässä esityksessä jolloin 

146
00:12:01.130 --> 00:12:06.250
tuossa oli satakolmekymmentäkolme vielä sillä viimeisellä minuutilla tuo syke

147
00:12:06.250 --> 00:12:11.470
se mikä tässä on aika mielenkiintoista on se että sitten kun pääset istahtamaan takaisin 

148
00:12:11.470 --> 00:12:17.200
paikallesi tilanne on varsinaisesti ohi niin eihän se siltä ihan heti palaudukaan 

149
00:12:17.200 --> 00:12:22.270
tuohon leposykkeeseen vaan vielä satakahdeksantoista siinäkin tilanteessa 

150
00:12:22.270 --> 00:12:27.130
eli adrenaliinin poistuminen verestä kestää jonkun aikaa se ei ole 

151
00:12:27.130 --> 00:12:32.170
sillä selvä että nyt se on ohi ja tuo myös selittää 

152
00:12:32.170 --> 00:12:37.750
sitä että jos meillä palautumiseenkin menee tovin aikaa sen esiintymisen jälkeen 

153
00:12:37.750 --> 00:12:42.490
niin meidän on vaikeaa ikään kuin kuulla sitä palautetta mitä me 

154
00:12:42.490 --> 00:12:48.040
saamme saman tien sen esityksen jälkeen eli vaikka siellä miten ihmiset siinä vaiheessa 

155
00:12:48.040 --> 00:12:53.020
kertoisivat meille niistä onnistumisista ja miten hienosti meni niin me ei pystytä 

156
00:12:53.020 --> 00:12:58.570
vastaanottamaan välttämättä sitä palautetta ja tulkitaan sitä tilannetta sitkeästi 

157
00:12:58.570 --> 00:13:04.300
siitä negatiivisesta näkökulmasta minkä me olemme tottuneet liittämään esiintymiseen 

158
00:13:04.300 --> 00:13:09.250
adrenaaliinihan vaikuttaa haitallisesti kongnitiiviseen ajattelukykyyn 

159
00:13:09.250 --> 00:13:13.630
elikkä silloin se meidän pääkoppaamme ei todellakaan toimi ihan 

160
00:13:13.630 --> 00:13:19.000
normaalilla tahdilla kun on kovasti adrenaliinia veressä 

161
00:13:19.000 --> 00:13:24.370
no millaisissa tilanteissa yliopisto-opiskelijat sitten jännittävät

162
00:13:24.370 --> 00:13:29.470
tässä meillä on myöskin tutkimusta siitä elikkä aika monelle 

163
00:13:29.470 --> 00:13:34.660
tuo seminaariesitelmän pitäminen kandi- tai graduseminaarin pitäminen on 

164
00:13:34.660 --> 00:13:40.090
yksi niitä jännittävimpiä tekijöitä täällä yliopistossa 

165
00:13:40.090 --> 00:13:45.010
toisaalta sitten puheenvuoron luennolla suuressa luentosalissa 

166
00:13:45.010 --> 00:13:49.840
herättää jonkun verran jännitystä ihan yhtä lailla osallistuminen puheviestinnän 

167
00:13:49.840 --> 00:13:54.850
harjoitteluun tai sitten se opponenttina toimiminen siellä seminaarissa 

168
00:13:54.850 --> 00:14:00.010
voi olla jännitystä lisäävä tekijä ryhmätyö yleensä on 

169
00:14:00.010 --> 00:14:04.990
hieman helpompi kuin yksin esittäminen monen mielestä mutta 

170
00:14:04.990 --> 00:14:10.300
toki sekin herättää vielä jollain lailla jännitystä no todennäköisesti siitä 

171
00:14:10.300 --> 00:14:15.130
syystä että kuitenkin näissä erilaisissa seminaareissa tai ryhmätöitten esityksissä 

172
00:14:15.130 --> 00:14:20.500
myöskin mitataan sitä osaamista sillä omalla tieteen alalla 

173
00:14:20.500 --> 00:14:23.050
yhtään vähäisempänä ei voida

174
00:14:23.250 --> 00:14:28.140
kuitenkaan ajatella myöskään tuota vieraan kielen puhumista yli puolet opiskelijoista 

175
00:14:28.140 --> 00:14:32.970
kokee senkin hieman vireyttävänä tilanteena niin jos mietitään 

176
00:14:32.970 --> 00:14:37.770
vaikka sellasta esimerkkiä että te joudutte pitämään tämmöisen seminaariesitelmän vieraalla 

177
00:14:37.770 --> 00:14:42.210
kielellä niin silloin tässä ei suinkaan ole niin että se vieraan kielen puhuminen 

178
00:14:42.210 --> 00:14:46.980
kun sitä [vireytymistä] vaan viidelläkymmenelläneljällä prosentilla on vaan pikemminkin se on niin että 

179
00:14:46.980 --> 00:14:51.810
se seminaariesitelmän pitäminen jännittää ja sen lisäksi sillä vieraalla kielellä puhuminen jännittää 

180
00:14:51.810 --> 00:14:56.730
eli silloin se itseasiassa varmasti nousee myöskin tuo 

181
00:14:56.730 --> 00:15:01.250
tuo prosentti siitä jännittäjien joukosta 

182
00:15:01.250 --> 00:15:05.810
mutta mikä tässä on keskeistä niin jännittäminen on hyvin yleistä 

183
00:15:05.810 --> 00:15:10.340
ihmisiltä vaikkapa satapäiseltä yleisöltä kysytään että 

184
00:15:10.340 --> 00:15:14.870
kuinka moni ei ole koskaan jännittänyt yhtään mitään niin yhtäkään kättä ei 

185
00:15:14.870 --> 00:15:19.250
nouse ylös kaikki jännittävät joskus jotakin 

186
00:15:19.250 --> 00:15:24.470
keskeistä siinä kun me huomataan että meillä alkaa näitä vireytymisen 

187
00:15:24.470 --> 00:15:29.690
oireita ilmetä mitä tuossa jaana aikaisemmin kuvasi miten se vireytyminen 

188
00:15:29.690 --> 00:15:34.280
ilmenee niin meidän täytyy miettiä miten me suhtaudumme 

189
00:15:34.280 --> 00:15:39.770
siihen kun me havaitaan näitä näitä oireita hyvin usein me ajatellaan 

190
00:15:39.770 --> 00:15:44.390
että nyt minua kun tämä ääni värisee ja puhe takkuaa 

191
00:15:44.390 --> 00:15:49.310
ja kädet tärisee ja naama on ihan punaisena että kaikki näkee sen mutta 

192
00:15:49.310 --> 00:15:54.410
pääosin se jännittyminen on sisäinen kokemus joka 

193
00:15:54.410 --> 00:15:59.600
ei varsinaisesti näy ulospäin yleisölle eikä ainakaan niin vahvana 

194
00:15:59.600 --> 00:16:04.400
kuin miltä se itsestä tuntuu ja keskeistä olisi miettiä 

195
00:16:04.400 --> 00:16:10.040
että mitä ajattelet kun huomaat vireytyväsi onko se suhtautuminen tällainen kielteinen 

196
00:16:10.040 --> 00:16:14.500
onko se neutraali vai onko se myönteinen 

197
00:16:14.500 --> 00:16:19.540
jos me nähdään että se on kielteistä kuin me vireydytään niin silloin me ajatellaan että se 

198
00:16:19.540 --> 00:16:24.970
jännittäminen on heikkous ja merkki epäonnistumisesta näin karrikoiduin sanoin

199
00:16:24.970 --> 00:16:29.650
ja kukaan ei halua olla heikko tai epäonnistuja vaan 

200
00:16:29.650 --> 00:16:34.750
kaikki haluaa eroon tästä jännittämisen tunteesta 

201
00:16:34.750 --> 00:16:40.000
jos me suhtaudutaan neutraalisti niin silloin me hyväksytään yleensä se että 

202
00:16:40.000 --> 00:16:45.070
on ihan ok jännittää välillä kun on joku merkityksellinen asia käsillä 

203
00:16:45.070 --> 00:16:50.170
niin silloin on ihan ookoo jännittää ja joskus sitten me onnistutaan näkemään 

204
00:16:50.170 --> 00:16:55.600
sen vireytyminen tällaisena myönteisenä kokemuksena silloin me ajatellaan että 

205
00:16:55.600 --> 00:17:00.190
sen adrenaliinin myötä me saadaan ihan kuin tuollaista luomu doping'ia joka auttaa 

206
00:17:00.190 --> 00:17:05.250
meitä kohtaamaan nämä haasteet mitä esiintyminen meille tuo

207
00:17:05.250 --> 00:17:10.530
tähän on almonkarin väitöskirjasta 

208
00:17:10.530 --> 00:17:15.390
otettu tällanen kuvio siitä että mistä se jännittämiskokemus syntyy

209
00:17:15.390 --> 00:17:20.430
ensinnäkin meillä on pelko epäonnistumisesta me 

210
00:17:20.430 --> 00:17:25.500
kritisoimme itseämme etukäteen ankarasti ja 

211
00:17:25.500 --> 00:17:30.510
verrataan toisiin hyvin kielteisesti ja arvioidaan omia 

212
00:17:30.510 --> 00:17:35.500
taitoja paljon kriittisemmin kuin muiden taitoja 

213
00:17:35.500 --> 00:17:41.200
sitten meillä toisaalta on myös se että vaikka me pelätään että me epäonnistutaan niin meillä on myös halu suoriutua 

214
00:17:41.200 --> 00:17:46.360
hyvin mikä ei oikeastaan edes hyvin riitä vaan me halutaan suoritua täydellisesti 

215
00:17:46.360 --> 00:17:51.520
on luotava mielikuvaa siitä että olen osaava ja fiksu ja 

216
00:17:51.520 --> 00:17:56.980
hauska ja dynaaminen ja mukaansa tempaava ja mitä ikinä 

217
00:17:56.980 --> 00:18:01.900
ja sitten ne pyritään myös hallitsemaan sitä tilannetta pyritään 

218
00:18:01.900 --> 00:18:07.250
luomaan sitä mielikuvaa että minua ei sitten jännitä ei yhtään 

219
00:18:07.250 --> 00:18:11.330
minä olen tilanteen herra tai rouva

220
00:18:11.500 --> 00:18:15.970
ja niinkuin tuossa aikaisemmin on sanottu niin siellä jännittämisen pohjalla on myös 

221
00:18:15.970 --> 00:18:20.560
tällaset ne syyt mitä tuossa aikaisemmin käytiin läpi vaikkapa 

222
00:18:20.560 --> 00:18:25.120
ne behavioraaliset syyt tai sitten affektiiviset syyt 

223
00:18:25.120 --> 00:18:29.500
ja me pelätään sitä että me nolaamme itsemme 

224
00:18:29.500 --> 00:18:34.720
ja kuitenkin jos mietitte niitä esiintymistilanteita 

225
00:18:34.720 --> 00:18:39.100
mitä te olette itse kokeneet tai mitä te olette itse seuranneet niin 

226
00:18:39.100 --> 00:18:43.660
eipä sieltä hirveän montaa tällasta nolaavaa tilannetta löydy

227
00:18:43.660 --> 00:18:48.370
omalta historialta niin en muista yhtään varsinaisesti jos mietitään 

228
00:18:48.370 --> 00:18:53.350
ala asteelta asti niin en muista yhtään että olisi ollut sellaista että joku on nolattu 

229
00:18:53.350 --> 00:18:57.640
sen esiintymisen myötä mutta me silti mietitään että tämmöinen mahdollisuus 

230
00:18:57.640 --> 00:19:02.500
on olemassa ja me halutaan välttää sellasta että sellainen tapahtuisi 

231
00:19:02.500 --> 00:19:06.580
kun me sitten vireydytään niin miten me tähän sinisen soikion

232
00:19:06.750 --> 00:19:13.080
luokse on kerätty sitä minkälaisia selviytymiskeinoja korkeakouluopiskelijat 

233
00:19:13.080 --> 00:19:17.580
ovat kertoneet siitä että kun he huomaavat vireytyvänsä tai jännittävänsä niin mitä he käyttävät 

234
00:19:17.580 --> 00:19:22.770
liikunta musiikin soittaminen tai kuunteleminen erilaiset hengitys- 

235
00:19:22.770 --> 00:19:27.900
ja ääniharjoitukset voivat toimia rentoutuskasettien kuunteleminen  

236
00:19:27.900 --> 00:19:33.900
tai tällaisen rentoutusäänitteiden kuunteleminen joku haluaa mietiskellä tai

237
00:19:33.900 --> 00:19:38.500
pohtia tällaisia ylempia asioita 

238
00:19:38.500 --> 00:19:43.120
se että me kerrotaan jollekulle tästä asiasta että meitä nyt vähän jännittää ja 

239
00:19:43.120 --> 00:19:47.710
haetaan sosiaalista tukea voi auttaa meitä ylipäänsä se että me 

240
00:19:47.710 --> 00:19:52.810
valmistaudutaan erilaisiin esityksiin tai tai vuorovaikutustilanteisiin 

241
00:19:52.810 --> 00:19:56.890
harjoitellaan niitä tilanteita jollekin 

242
00:19:56.890 --> 00:20:01.750
auttaa se että hänellä on ajatus siitä että ainakin mä näytän hyvältä 

243
00:20:01.750 --> 00:20:06.520
laitetaan tukkaa vähän enemmän ja laitetaan siistiä vaatetta päälle joku asettaa itselleen 

244
00:20:06.520 --> 00:20:11.740
tavoitteen että kun minä tästä selviydyn minä saan jonkun palkkion jollekin syöminen 

245
00:20:11.740 --> 00:20:16.030
tai juominen tai tupakointi on rauhoittavaa ja 

246
00:20:16.030 --> 00:20:20.830
ihan ammattiesiintyjät esimerkiksi muusikot käyttävät

247
00:20:20.830 --> 00:20:25.900
beta-salpaajaa siihen että kun heillä ei kädet voi täristä yhtään 

248
00:20:25.900 --> 00:20:30.310
ylimääräistä niin he käyttää beta-salpaajaa sen esiintymisjännityksen 

249
00:20:30.310 --> 00:20:35.250
haltuun saamiseksi jotta se heidän esityksensä menisi hyvin 

250
00:20:35.250 --> 00:20:42.000
jotkut ottaa myös hivenen alkoholia mutta sen kanssa kyllä kannattaa olla aika varovainen 

251
00:20:42.000 --> 00:20:47.640
mutta mitä on keskeistä on se että tuolla ylhäällä keskellä on tämmöinen kannustava 

252
00:20:47.640 --> 00:20:52.800
ja motivoiva sisäinen puhe eli jos te ajattelette että tämä tulee menemään huonosti 

253
00:20:52.800 --> 00:20:58.200
niin silloin se todennäköisesti tulee menemään huonosti mutta jos sanotte itsellenne minä selviydyin 

254
00:20:58.200 --> 00:21:03.390
tästä mihin teillä on paljon paremmat mahdollisuudet selvitä ja tämä kannustava ja motivoiva 

255
00:21:03.390 --> 00:21:08.940
sisäinen puhe on se kaikista keskeisin tapa millä siitä esiintymisjännityksestä 

256
00:21:08.940 --> 00:21:14.280
ja vireytymisestä pääsee yli milloin sen kanssa oppii eläämään 

257
00:21:14.280 --> 00:21:19.500
te itse olette ikään kuin se suurin syy siihen jännitykseen 

258
00:21:19.500 --> 00:21:24.090
ja samalla myös suurin selviytymiskeino siihen

259
00:21:24.250 --> 00:21:29.920
koska meillähän on tietenkin tavoitteena että tämän jännittämisen kanssa tulisi jotenkin toimeen 

260
00:21:29.920 --> 00:21:35.020
eikä se suinkaan rajoittaisi vaikkapa näitä yliopisto-opintoja tai 

261
00:21:35.020 --> 00:21:40.250
sitten ihan siellä arjessa vuorovaikutukseen osallistumista 

262
00:21:40.250 --> 00:21:44.900
tärkeitä on jotenkin se että sää huomaisit  

263
00:21:44.900 --> 00:21:50.240
huomaisit olevasi kuitenkin ihan pätevä ja osaava asiantunteva 

264
00:21:50.240 --> 00:21:54.680
siitä huolimatta että jännittää kyllä meillä opettajissakin 

265
00:21:54.680 --> 00:21:59.180
on paljon sellaisia henkilöitä jotka hyvin tuntevat asiansa ja siitä huolimatta 

266
00:21:59.180 --> 00:22:03.500
saattaa joissakin tilanteissa jännittää 

267
00:22:03.500 --> 00:22:09.590
ehkä se vireytyminen ei aina tunnu mukavalta mutta sitä voi jollain lailla oppia 

268
00:22:09.590 --> 00:22:15.230
sietämään ja ehkä jopa helpottamaan ja toivottais tietysti että 

269
00:22:15.230 --> 00:22:21.000
sä löytäisit ne omat tavat jotka helpottaa sitä sun oloa 

270
00:22:21.000 --> 00:22:26.190
hirmu usein opiskelijat miettii sitä tai 

271
00:22:26.190 --> 00:22:31.680
ylipäänsä ihmiset miettii sitä että siitä jännittämisestä olisi hirmusen kiva päästä kokonaan eroon että sitä ei olisi 

272
00:22:31.680 --> 00:22:36.630
mutta jos te mietitte jotain sellaista kokemusta mikä teillä on mikä on teitä 

273
00:22:36.630 --> 00:22:41.730
jännittänyt valtavasti ja sitten kun se tilanne on päättänyt niin sen 

274
00:22:41.730 --> 00:22:46.980
jälkeenhän tulee semmoinen euforinen olo minä selviydyin tästä eli jos meillä niinkuin 

275
00:22:46.980 --> 00:22:52.230
tämä jännittämisen tunne kokonaan poistuisi niin aika paljon 

276
00:22:52.230 --> 00:22:57.360
meiltä poistuisi myös näitä onnellisuuden tunteita ja euforisia oloja ja sen vuoksi 

277
00:22:57.360 --> 00:23:02.310
ei ole mitään järkeä pyrkiä kokonaan eroon siitä jännittämisestä koska 

278
00:23:02.310 --> 00:23:07.750
emme sitä kukaan halua elää sellaista elämää missä mikään ei tunnu miltään 

279
00:23:07.750 --> 00:23:12.940
muistetaan myös se että se jännittäminen ei määritä meitä yksilöinä 

280
00:23:12.940 --> 00:23:17.950
almonkarin merja on omassa väitöskirjassaan sanonut hienosti näin: 

281
00:23:17.950 --> 00:23:23.110
jännittyneisyyden kokeminen muiden seurassa on vain yksi piirre ihmisessä ei oikeastaan 

282
00:23:23.110 --> 00:23:28.720
pitäisi lainkaan puhua jännittäjästä koska ilmaisun käyttö helposti leimaa ihmisen 

283
00:23:28.720 --> 00:23:33.280
opiskelija ei ikinä voi olla vain ja pelkästään jännittäjä 

284
00:23:33.280 --> 00:23:38.680
ihmisessä on aina monia yksilöllisiä ominaisuuksia joiden ansiosta hän on oma 

285
00:23:38.680 --> 00:23:43.540
ainutlaatuinen itsensä ja me väitämme jaanan kanssa että nämä 

286
00:23:43.540 --> 00:23:48.970
kaikki muut ominaisuudet ovat paljon merkityksellisempiä siinä ketä te olette ihmisinä 

287
00:23:48.970 --> 00:23:54.000
kuin se että jännitättekö te vai ette 

288
00:23:54.000 --> 00:23:59.940
tässä vielä yhden opiskelijan vinkki vaikka hän suhtautui 

289
00:23:59.940 --> 00:24:04.890
kovinkovin skeptisesti tällaiseen yhteen niksiin istuu selkä 

290
00:24:04.890 --> 00:24:10.000
suorassa ja hengittää samalla voimakkaasti sisään ja ulos 

291
00:24:10.000 --> 00:24:15.790
niin siitä huolimatta kun hän sitä kokeili ensimmäisen kerran niin sillä 

292
00:24:15.790 --> 00:24:21.040
olikin yllättävän positiivinen vaikutus ehkä tämä rohkaisee sinuakin 

293
00:24:21.040 --> 00:24:26.500
kokeilemaan erilaisia konsteja esiintymisjännityksen hallitsemiseen 

294
00:24:26.500 --> 00:24:33.160
jos teema kiinnostaa niin tässä on kirjallisuutta josta löytyy lisätietoa 

295
00:24:33.160 --> 00:24:39.000
esiintymisestä ja nimenomaan vireytymisen ja jännittämisen näkökulmasta 

296
00:24:39.000 --> 00:24:41.640
onnea matkaan