WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.870 --> 00:00:07.170
Hyvää huomenta.
Ja tervetuloa.

2
00:00:07.170 --> 00:00:11.250
Jyväskylän yliopiston
ruusupuistoon kuuntelemaan.

3
00:00:11.250 --> 00:00:15.030
Visa kaksikymmentäkaksi
tutkimuksen ensituloksia.

4
00:00:15.030 --> 00:00:17.900
Minä olen arto ahonen ja toimin.

5
00:00:17.900 --> 00:00:25.350
Tutkimuksen kansallisena tutkimusjohtajana
tässä hankkeessa päivän kulku on seuraavanlainen,

6
00:00:25.350 --> 00:00:33.270
eli ihan aluksi koulutuksen tutkimuslaitoksen
johtaja taina saarinen tulee kertomaan muutaman

7
00:00:33.270 --> 00:00:39.650
avaus sanan ja sen jälkeen sitten
tutkimusprofessori juhani rautupuro.

8
00:00:39.650 --> 00:00:42.650
Kertoo hieman laajemmin.

9
00:00:42.650 --> 00:00:48.950
Oppimistulosten arvioinnista ja sitten
sen jälkeen pisa tutkimusryhmä kertoo

10
00:00:48.950 --> 00:00:54.630
nää varsinaiset tulokset ja
pikkuisen syvemmin niihin paneutuen.

11
00:00:54.630 --> 00:00:59.940
Elikkä minä tulen sitten silloin
uudestaan ääneen ja sitten jenna hiltunen

12
00:00:59.940 --> 00:01:06.860
ja kari nissinen jatkavat ja lopuksi
saamme sitten kuulla vielä matti rautiaisen

13
00:01:06.860 --> 00:01:11.780
kommenttipuheenvuoron ja
tämän pidemmittä puheitta.

14
00:01:11.780 --> 00:01:26.020
Pyydän taina saarista avaamaan tilaisuuden.
Kiitos.

15
00:01:26.020 --> 00:01:31.110
Kiitoksia ja tervetuloa tähän.

16
00:01:31.110 --> 00:01:38.050
Tilaisuuteen sekä täällä ruusupuistossa
että siellä etelävaltioiden päässä.

17
00:01:38.050 --> 00:01:42.050
Yksinkertaisten koulutusratkaisujen
kannattajilla on ollut hieno vuosi.

18
00:01:42.050 --> 00:01:45.050
Ensin vaalit.

19
00:01:45.050 --> 00:01:47.600
Kevään eduskuntavaalit houkutteli
tarjoamaan yksinkertaisia

20
00:01:47.600 --> 00:01:51.030
ratkaisuja hyvinkin
monimutkaisiin ongelmiin.

21
00:01:51.030 --> 00:01:55.860
Keskusteltiin suomen koulutus ranking sijoituksista,
jossa tarkasteltiin korkeakoulutettujen

22
00:01:55.860 --> 00:01:59.360
osuutta kaksikymmentäviisi
kolmekymmentäneljä vuotiaiden ikäluokissa.

23
00:01:59.360 --> 00:02:02.490
Ja sitten tietty joulukuun
alussa näiden pisa tulosten tultua

24
00:02:02.490 --> 00:02:05.420
julki tai alustavien
tulosten tultua julki.

25
00:02:05.420 --> 00:02:08.680
Tässä on jo runsaassa viikossa
ehditty repostella opetussuunnitelmat

26
00:02:08.680 --> 00:02:13.740
älypuhelimet ja tietysti
vaatia lisäresursseja.

27
00:02:13.740 --> 00:02:16.920
Sijoitukset kansainvälisessä
vertailussa on tämmöisen yksinkertaisten

28
00:02:16.920 --> 00:02:20.630
politiikkaratkaisujen ydintä.

29
00:02:20.630 --> 00:02:23.470
Tätä koulutuspoliittista
keskustelua on on koulutuspolitiikan

30
00:02:23.470 --> 00:02:27.420
tutkijana ollut kiinnostava seurata.

31
00:02:27.420 --> 00:02:30.800
Koulutuspolitiikan tutkijan silmissä
suomalaista koulutusta on viimeksi urakalla.

32
00:02:30.800 --> 00:02:36.520
Uudistettu peruskoulu uudistuksen
yhteydessä kuutisenkymmentä vuotta sitten.

33
00:02:36.520 --> 00:02:39.820
Sen jälkeen hankkeita ja kehittämisohjelmien
rakennettu lähinnä olemassa olevan

34
00:02:39.820 --> 00:02:43.750
päälle yhdeksänkymmentäluvulta lisääntyneet
ja kouluihin ja opettajiin päin aika

35
00:02:43.750 --> 00:02:48.380
nopealla aikataululla eteen tulleet
erilaiset kärkihankkeet ja opetussuunnitelmat

36
00:02:48.380 --> 00:02:51.970
ovat varmasti hengästyttävä
opettajan näkökulmasta.

37
00:02:51.970 --> 00:02:53.780
Nämä eivät kuitenkaan ole täyttäneet sitä.

38
00:02:53.780 --> 00:02:58.300
Arvokeskustelu tyhjiötä mitä
suomalaisessa koulutuspolitiikassa on.

39
00:02:58.300 --> 00:03:01.580
Viimeinen suuri poliittinen
arvokeskustelu koulutuksen merkityksestä

40
00:03:01.580 --> 00:03:08.070
yhteiskunnassa on käyty
peruskoulua uudistettaessa.

41
00:03:08.070 --> 00:03:11.020
Pisa tulokset ovat toki laskeneet.

42
00:03:11.020 --> 00:03:14.040
Ehkä kuitenkin vielä
huolestuttavampaa, niin se mitä

43
00:03:14.040 --> 00:03:16.840
laskeneet lukemat pitävät sisällään.

44
00:03:16.840 --> 00:03:21.040
Suomen aiempi vahvuus oli tulosten
tasaisuus läpi ikäluokan ja koulujen

45
00:03:21.040 --> 00:03:24.410
nyt heikkojen osaajien määrä on
kasvanut koulujen väliset ja koulujen

46
00:03:24.410 --> 00:03:26.820
sisäiset vaihtelut ovat kasvaneet.

47
00:03:26.820 --> 00:03:29.620
Alueiden väliset erot ovat kasvaneet.

48
00:03:29.620 --> 00:03:32.660
Nämä ovat yhteiskunnallisia haasteita.

49
00:03:32.660 --> 00:03:38.430
Joiden ratkaisemisessa koulutus on merkittävässä
asemassa, mutta se ei yksinään riitä.

50
00:03:38.430 --> 00:03:42.010
OECD on käynnissä nyt pohdinnan pichai
performing systems for tomorrow, jossa

51
00:03:42.010 --> 00:03:48.180
pohditaan koulutusta ihmisinä
planeetan kukoistuksen näkökulmasta.

52
00:03:48.180 --> 00:03:51.680
Siinä arviointia tarkastellaan
adaptiivisen ongelmanratkaisun eettisen

53
00:03:51.680 --> 00:03:55.040
päätöksenteon ja esteettisen
havaintokyvyn kautta.

54
00:03:55.040 --> 00:03:57.500
Nähtäväksi jää, miten tämä
tulee tulevaisuudessa näkymään

55
00:03:57.500 --> 00:04:00.310
kansainvälisessä
vertailevassa arvioinnissa.

56
00:04:00.310 --> 00:04:04.290
Me kaikki tiedämme OECDN kiinnostuksen
markkinatalouteen ja ja talouden edistämiseen.

57
00:04:04.290 --> 00:04:12.250
Onko OECD kiinnostunut ihmisen
ja planeetan kukoistuksesta?

58
00:04:12.250 --> 00:04:16.440
Nykyisestä pisa julkisuudesta
juontuu ainakin 2 kysymystä.

59
00:04:16.440 --> 00:04:19.490
Ainakin mä tiedän, että
teillä on enemmänkin.

60
00:04:19.490 --> 00:04:23.850
Onko meillä ymmärrystä siitä mistä pisa
tulosten laskukehitys johtuu lehdistö

61
00:04:23.850 --> 00:04:27.110
ja suuri yleisö rakastaa
näitä kausaliteettia sielläkin.

62
00:04:27.110 --> 00:04:30.760
Missä on korrelaatioita?

63
00:04:30.760 --> 00:04:34.010
Kiinnitämmekö keskustelussa
liikaa huomiota pisa tuloksiin,

64
00:04:34.010 --> 00:04:37.180
jos pyrimme nostamaan tuloksia?
Paraneeko koulutus?

65
00:04:37.180 --> 00:04:43.110
Mikä koulutuksessa on tärkeä ja
kertooko pysä riittävästi siitä?

66
00:04:43.110 --> 00:04:46.510
Suomessa viimeksi tehty yli hallituskausi
on ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen

67
00:04:46.510 --> 00:04:49.780
kehittämissuunnitelma vuonna
kaksituhattayksitoista.

68
00:04:49.780 --> 00:04:53.910
Koulutuspoliittinen selonteko on annettu
eduskunnalle viimeksi 2000 kaksikymmentäyksi,

69
00:04:53.910 --> 00:04:57.800
mutta sitä ennen vuonna kaksituhattakuusi.

70
00:04:57.800 --> 00:05:01.160
Parlamentaarinen koulutuksen
uudistaminen on hidasta.

71
00:05:01.160 --> 00:05:06.340
Eikä taida sopia nykypolitiikan vaatimuksin
nopeasti ja notkeasti päätöksenteosta.

72
00:05:06.340 --> 00:05:08.560
Poliittista sitoutumista
koulutuksen kehittämiseen.

73
00:05:08.560 --> 00:05:13.170
Tällaiset yli hallituskausien
ulottuvat työt kuitenkin lisäisivät.

74
00:05:13.170 --> 00:05:17.110
Samalla säilyisi ymmärrys siitä, että koulutus
ei kehity yksittäisellä kärkihankkeilla

75
00:05:17.110 --> 00:05:21.740
ja yksivuotisella kunkin hallituksen
ideologian mukaisilla tempauksilla.

76
00:05:21.740 --> 00:05:26.440
On taas aika käydä monipuolinen
arvokeskustelu koulutuksesta suomessa.

77
00:05:26.440 --> 00:05:29.170
Mutta sitä ennen kiinnostuksella
kuulen, että mitä pisa

78
00:05:29.170 --> 00:05:40.780
tutkijat ajattelee koulutuksesta suomessa.
Kiitoksia.

79
00:05:40.780 --> 00:05:45.470
N.
Joo kuuluuko tää nyt ilmeisesti kuuluu?

80
00:05:45.470 --> 00:05:53.050
Joo kiitoksia ja huomenta ainakin mä oon juhani
ruuturo täältä KTL, stä ja tuota vedän tätä

81
00:05:53.050 --> 00:05:57.750
tiimiä joka tätä mainiota tiimiä joka meillä
tekee nää kansainväliset oppimistulosarvioinnit

82
00:05:57.750 --> 00:06:04.510
ja mä ajattelin vetää pikkaisen yksi että
mitä nää oppimistulosten arvioinnit tarkoittaa,

83
00:06:04.510 --> 00:06:10.550
miksi niitä tehdään, kuka niitä tekee, mikä
niitten tarkoitus on eli nimenomaan puhutaan nyt

84
00:06:10.550 --> 00:06:13.550
oppimistulosten arvioinnista
ei oppilas arvioinnista.

85
00:06:13.550 --> 00:06:18.140
Tämä pitää jo ensimmäisenä pitää mielessä,
että oppimistulosten arvioinnissa.

86
00:06:18.140 --> 00:06:23.040
Ei puhuta siitä mitä tapahtuu luokka
ainakaan suoranaisesti tai mitä

87
00:06:23.040 --> 00:06:27.500
pedagogisesti tehdään oikein tai väärin,
vaan nyt puhutaan niinku tavallaan

88
00:06:27.500 --> 00:06:30.320
oppimisesta yhteiskunnallisena ilmiönä.

89
00:06:30.320 --> 00:06:33.940
Mitä se sitten meidän
yhteiskunnassa tarkoittaakaan?

90
00:06:33.940 --> 00:06:39.620
Ja mä nyt käytän tätä, että miksi näitä
tehdään niin laina on nyt entistä johtajaa, niin

91
00:06:39.620 --> 00:06:44.740
ritva jakku sihvonen tuolta opetushallituksen
ajoilta, että jos ritva sattuu nyt olemaan

92
00:06:44.740 --> 00:06:49.820
streamin päässä niin terveisiä vaan hänelle,
mutta niin nimenomaan näitten oppimistulosten

93
00:06:49.820 --> 00:06:53.160
arviointien tavoitteena on
katsoa näitä tavoitteita.

94
00:06:53.160 --> 00:06:58.620
Joita meille nyt sitten on koulutukselle
asetettu muun muassa opetussuunnitelmassa tai

95
00:06:58.620 --> 00:07:05.230
mitä ministeriö on siellä sitten tehnyt ja
tavoitteena olisi sitten tietysti, että saataisiin

96
00:07:05.230 --> 00:07:09.740
myöskin tämmöistä tutkittua
tietoa päätöksenteon pohjaksi.

97
00:07:09.740 --> 00:07:15.120
Ja se, että sitten, että jos tätä tietoa
tuotetaan, niin onko sitten se sopivaa

98
00:07:15.120 --> 00:07:19.800
kaikille, että luotetaanko me ihan turhaan
tätä tietoa vai luotetaanko me sitten

99
00:07:19.800 --> 00:07:24.120
semmoista, jolla on vaikutusta tai
tuotetaanko me semmoista tietoa, joka aiheuttaa

100
00:07:24.120 --> 00:07:28.360
vain tämmöistä valikointi harhaa, että
sieltä poimitaan nyt sitten tämmöisiä

101
00:07:28.360 --> 00:07:30.590
yksityiskohtia mitä itse kenenkin.

102
00:07:30.590 --> 00:07:35.990
Ideologioita palvelee ja
sitten käytetään näitä hyväksi.

103
00:07:35.990 --> 00:07:41.790
Mutta jos tätä koko systeemiä meinaa millä
lailla ymmärtää niin pitää pikkaisen edes

104
00:07:41.790 --> 00:07:45.920
ymmärtää, että mitä tässä koulutuksessa on
tapahtunut ja itse asiassa aina jo veikin

105
00:07:45.920 --> 00:07:52.890
tästä mun esityksestä pienen pätkän, että
kyllä meidän pitää palata tuonne 60 70 luvun

106
00:07:52.890 --> 00:07:56.030
taitteeseen, että ymmärtää
mitä tässä on tapahtunut.

107
00:07:56.030 --> 00:07:59.730
Ja mä en nyt tiedä paljonko täällä on
opettajankoulutuksen porukkaa, mutta mun mielestä

108
00:07:59.730 --> 00:08:05.810
opettajankoulutuksesta pitäisi kuulua kerran
viikossa kurssi kävellä nää KTLN portaat ylös

109
00:08:05.810 --> 00:08:10.110
tuosta ihan ensimmäisestä yläosasta
ja lukee mitään noissa lappusia.

110
00:08:10.110 --> 00:08:16.140
Ja lukee ja sisäistää, että mitä nuo
päätökset on tehneet tai aiheuttaneet suomessa.

111
00:08:16.140 --> 00:08:18.680
Eli suomihan oli tuossa 6
seitsemänkymmentäluvun taitteessa.

112
00:08:18.680 --> 00:08:20.900
Meillä oli rinnakkaiskoulujärjestelmä.

113
00:08:20.900 --> 00:08:22.960
Meillä oli siis yksityiset koulut.

114
00:08:22.960 --> 00:08:27.960
Meillä oli nuo julkiset koulut ja
katsottiin se, että se on epäoikeudenmukainen

115
00:08:27.960 --> 00:08:33.520
ja maantieteellisesti ja monessa muussakin
mielessä ja SUOMI sitten päätyi ottamaan

116
00:08:33.520 --> 00:08:40.480
tämän peruskoulujärjestelmän ja se
aiheutti aika paljon muutoksia suomessa eli

117
00:08:40.480 --> 00:08:43.150
suomessa lähdettiin tämmöisestä tiukasta.

118
00:08:43.150 --> 00:08:46.890
Ohjauksesta tämmöiseen
järjestelmään, jonka tarkoituksena

119
00:08:46.890 --> 00:08:49.280
on niinku ohjata tätä päätelmää.

120
00:08:49.280 --> 00:08:53.520
Eli meillähän oli aikaisemmin hyvin
tiukat kansalliset opetussuunnitelmat.

121
00:08:53.520 --> 00:08:59.720
Meillä oli koulutarkastajat tuota oli tämmöisiä
tiukkoja tämmöisiä meikäläisen näköisiä

122
00:08:59.720 --> 00:09:04.060
vanhoja karttoja ukkoja, jotka tuli kouluun
ja sitten siellä oppilaat ja opettajat

123
00:09:04.060 --> 00:09:07.740
ja rehtorit vapisi ja niin
edespäin ja heikosti menestyvät.

124
00:09:07.740 --> 00:09:12.530
Oppilaat sattui olemaan sairaana just
sinä päivänä kun koulutarkastaja tuli ja

125
00:09:12.530 --> 00:09:16.310
niin edespäin niin oli vielä
tämmöiset opettajan lisenssit elikkä.

126
00:09:16.310 --> 00:09:20.100
Vaikka oli periaatteessa pedagogiset opinnot
suoritettu, niin piti toimia opettajana,

127
00:09:20.100 --> 00:09:24.100
että saisi sitten sen lisenssin ja sitten
sen lisenssin saattoi menettää vähän

128
00:09:24.100 --> 00:09:26.250
samalla lailla kun
saattaa menettää ajokortin.

129
00:09:26.250 --> 00:09:32.210
Jos humalassa ajelee pi autoon niin oli
tämmöiset järjestelmät, mutta nythän nytten

130
00:09:32.210 --> 00:09:38.140
tää tuli tää vallan hajauttaminen eli tuota
meillähän nyt tää nykyinen opetussuunnitelma

131
00:09:38.140 --> 00:09:43.430
valtakunnallinen se on tämmöinen raami jonka
sisällä sitten kunnat ja yksityiset koulut

132
00:09:43.430 --> 00:09:48.020
sitten voi tehdä yksittäiset koulut anteeksi,
ei yksityiset koulut vaan yksittäiset

133
00:09:48.020 --> 00:09:49.980
koulut niin voi tehdä aika paljon.

134
00:09:49.980 --> 00:09:55.740
Vapaasti jotakin ja sitten siihen sisältyy
tuo autonomia opettajille kouluille.

135
00:09:55.740 --> 00:10:00.230
Tästä autonomiasta on nyt sitten puhutaan,
että onko se nyt tuhonnut tämän suomalaisen

136
00:10:00.230 --> 00:10:04.880
koulutusjärjestelmän kun siellä opettajat
saavat ei ihan mitään sattuu, mutta eihän

137
00:10:04.880 --> 00:10:10.000
se nyt näinkään ole, että kyllä se opettaja
autonomia menee siihen opetusmateriaalieihin

138
00:10:10.000 --> 00:10:13.180
ja opetusmenetelmiin arviointimenetelmiä.

139
00:10:13.180 --> 00:10:17.280
Mutta kyllä heidän siltikin on siellä
opetussuunnitelman raameissa kestettävä,

140
00:10:17.280 --> 00:10:22.050
mutta tämä on nyt se ehkä se
päällimmäinen muutos mitä tapahtui.

141
00:10:22.050 --> 00:10:28.770
Ja mitä tästä sitten seurasi, kun
ei ole nyt näitä näitä tarkastaa.

142
00:10:28.770 --> 00:10:33.900
Ja sun muita niin kuitenkin pitää
koulutuksen laatua tarkastella.

143
00:10:33.900 --> 00:10:38.340
Eli tää oppimistulosten
arviointi on yksi osa suomalaisen

144
00:10:38.340 --> 00:10:40.900
koulutusjärjestelmän laadun valvonta.

145
00:10:40.900 --> 00:10:44.080
Eli toimiiko meillä
koulutusjärjestelmä vai ei?

146
00:10:44.080 --> 00:10:48.200
Ja nyt tämä velvollisuus
tulee perusopetuslaista.

147
00:10:48.200 --> 00:10:53.300
Eli ei me lähdetä tästä nyt ihan omille päin,
että tuonne kouluun eli hyppimään, että me halutaan

148
00:10:53.300 --> 00:10:59.140
jotakin arvioida tai ministeriö tekee vaan se
nimenomaan tulee sieltä ihan laista ja se lähtee

149
00:10:59.140 --> 00:11:02.280
siitä, että koulutuksen järjestäjä
joka suomessa on pääsääntöisesti.

150
00:11:02.280 --> 00:11:05.650
Kuntia tai kuntayhtymiä, mutta
on sitten näitä erilaisia.

151
00:11:05.650 --> 00:11:10.350
Sitä ennenkouluja ja kieleen ja
tämmöiseen pohjautuu miten joka tapauksessa

152
00:11:10.350 --> 00:11:17.670
näin ja mitä siellä sitten pitää hakea niin
tuota jos suomalainen koulutusjärjestelmä

153
00:11:17.670 --> 00:11:22.670
toimii hyvin, niin tietysti oppilaiden
väliset oppimistulosten vaihtelut ne

154
00:11:22.670 --> 00:11:24.720
on ihan normaalia niin pitää ollakin.

155
00:11:24.720 --> 00:11:28.340
Meillä on erilailla menestyviä
oppilaita, mutta jos sieltä taustalta

156
00:11:28.340 --> 00:11:33.390
löytyy tämmöisiä selkeitä tekijöitä
jotka erottelee oppilaita, on se

157
00:11:33.390 --> 00:11:36.300
sitten sukupuoli tai
alueen missä asuu tai mikä.

158
00:11:36.300 --> 00:11:41.270
Sosioekonominen tausta tai muu edespäin
niin sitten meillä on jotakin ongelmia

159
00:11:41.270 --> 00:11:45.410
koulutusjärjestelmää, jotka
sitten pitäisi pystyä paikkaamaan.

160
00:11:45.410 --> 00:11:52.570
Eli tämä on nyt tää niinku lyhykäisyydessä,
että mitä minkä varten, mitä tätä tehdä.

161
00:11:52.570 --> 00:11:58.270
Ja sitten tässä suomessa on menty
hyvin harvinaiseen järjestelmään.

162
00:11:58.270 --> 00:12:03.310
Tää on hyvin ainutlaatuista pitkin
maailmaa, että meillä on meillä

163
00:12:03.310 --> 00:12:06.830
puuttuu standardoidut
testit aika lailla tarkka.

164
00:12:06.830 --> 00:12:10.350
Tosin mä seuraavassa kalvossa
joudun osittain vähän syömään sanoja.

165
00:12:10.350 --> 00:12:16.250
Nyt ei se ihan just näin ole, mutta lähestulkoon
näin, eli ainakaan perusopetuksessa meillä

166
00:12:16.250 --> 00:12:22.870
ei ole tämmöisiä standardoituja testejä, joissa
oppilaita trimmataan johonkin valta päättökokeeseen,

167
00:12:22.870 --> 00:12:26.300
joiden perusteella sitten
hakeudutaan toisen asteen opintoihin.

168
00:12:26.300 --> 00:12:31.070
Ja myöskin kun meillä on tämmöinen
otantapohjainen tämä järjes.

169
00:12:31.070 --> 00:12:36.100
Asetelma niin tämmöinen ranking listojen
laatiminen on käytännössä mahdotonta,

170
00:12:36.100 --> 00:12:40.640
eli meillä on nyt joku 10% kouluista
otoksessa, niin niiden perusteella

171
00:12:40.640 --> 00:12:43.440
ei ei pysty mitään tämmöisiä tekemään.

172
00:12:43.440 --> 00:12:49.990
Eri tällä ainakin on pyritty suomessa sitten
tämä koulutus shoppailu viemään minimiin, vaikka

173
00:12:49.990 --> 00:12:54.380
sitäkin nyt jossakin pienemmässä
mittakaavassa tapahtui se kokonaan sitä estää.

174
00:12:54.380 --> 00:12:58.200
Mutta sitten päälle päätteeksi
sitten tämä itse arviointimenetelmät.

175
00:12:58.200 --> 00:13:03.300
Niin tuota ne on kyllä erittäin
kehittyneitä, että kaikki mitä nyt tässä

176
00:13:03.300 --> 00:13:06.760
tullaan esittelemään, niin
ne perustuu kyllä tämmöisiin.

177
00:13:06.760 --> 00:13:11.160
Mene hyvin pitkälle kehittyneisiin
tilastollisiin menetelmiin, että niitä voi

178
00:13:11.160 --> 00:13:15.440
esimerkiksi katsoa tuommoisesta kirjasta
kun pisa pintaa syvemmältä se löytyy

179
00:13:15.440 --> 00:13:19.470
ihan netistäkin ja siinä vaikka siinä
kirjoittaja monta, niin kyllä se käytännössä

180
00:13:19.470 --> 00:13:25.600
nissisen karin kirjoittama on tuo menetelmät,
että se on hyvin hyvin tuota kattava

181
00:13:25.600 --> 00:13:28.420
esitys ja se pätee moniin muihinkin.

182
00:13:28.420 --> 00:13:33.950
Ja mä väittäisin nyt kun tää tehdään
tämmöisillä laajoilla siis tarkoittaa sitä nämä

183
00:13:33.950 --> 00:13:40.660
menetelmät että kaikki nää testit kyselyt
muut ne on käyneet hyvin pitkän prosessin

184
00:13:40.660 --> 00:13:46.250
läpi niiden psykoottiset ominaisuudet on
testattu ja niin edespäin ja mä oon joskus

185
00:13:46.250 --> 00:13:53.870
uskaltanut esittää näin rankan väitteen että
kun nää perustuu nyt tämmöiseen yleistettävää

186
00:13:53.870 --> 00:14:01.080
otokseen mittarit on huolellisesti
laadittuja menetelmät on käytetty oikein ja ne

187
00:14:01.080 --> 00:14:02.940
on oikein valitut menetelmät.

188
00:14:02.940 --> 00:14:05.090
Niistä tehdään johtopäätöksiä.

189
00:14:05.090 --> 00:14:09.530
Niillä joskus saattaa saada ihan
yksi luotettavia tuloksia koulutuksen

190
00:14:09.530 --> 00:14:13.290
kehityksestä, kun jollakin 3
4 ihmisen teemahaastattelulla.

191
00:14:13.290 --> 00:14:16.230
Se on joskus kenties mahdollista.

192
00:14:16.230 --> 00:14:23.860
No mutta joka tapauksessa.
No mitä sitten tehdään?

193
00:14:23.860 --> 00:14:26.390
Näitä lyhenteitä riittää.

194
00:14:26.390 --> 00:14:33.150
Tää perusopetuslaki siis edellyttää
että tehdään tehdään jotakin.

195
00:14:33.150 --> 00:14:37.310
No kaikkien näitten oppimistulosten
yläpuolelle pitäisi oikeastaan piirtää

196
00:14:37.310 --> 00:14:42.950
sateenvarjo ja se sateenvarjo on
opetus ja kulttuuriministeriö eli opetus

197
00:14:42.950 --> 00:14:47.810
ja kulttuuriministeriö rahoittaa
lähestulkoon kaiken mitä suomessa tehdään

198
00:14:47.810 --> 00:14:51.190
on kansalliset ja on
sitten kansainväliset.

199
00:14:51.190 --> 00:14:54.350
Ja nyt tuo mä sanoin että ei
ole haistelet että ne on meillä.

200
00:14:54.350 --> 00:14:56.820
Yks se on ylioppilaskoe.

201
00:14:56.820 --> 00:15:01.320
Se on niin kun tämmöiselle yksi
kortille pakollinen koe ja se on

202
00:15:01.320 --> 00:15:04.660
pääsääntöinen reitti tuonne
korkeakouluopintoihin.

203
00:15:04.660 --> 00:15:09.170
Mutta sitten meillä on kansallisia
arviointeja joita suorittaa.

204
00:15:09.170 --> 00:15:12.860
Tuo kansallinen arviointi on mun mielestä sillain
huono, että se antaa vähän niinku sen kuvan

205
00:15:12.860 --> 00:15:17.510
standardoiduista testeistä, mutta
karvin arvioinnit on myöskin aikaisemmin.

206
00:15:17.510 --> 00:15:22.200
Se oli opetushallituksen, niin on
myöskin tämmöisiä otantapohjaisia,

207
00:15:22.200 --> 00:15:27.140
mutta nyt se vertaa tätä
pisaa jota tänään käsitellään.

208
00:15:27.140 --> 00:15:30.330
Ja sitten meillä on toinen
visual on siis OECDN.

209
00:15:30.330 --> 00:15:35.770
Sitten meillä on toinen tää IEA joka on
huomattavasti vanhempi kuin tää OECN juttu että

210
00:15:35.770 --> 00:15:40.130
näitä IAN tutkimuksia on tehty tuolta ihan
viisikymmentäluvun lopulta kuusikymmentäluvun

211
00:15:40.130 --> 00:15:47.950
alusta lähtien niin OECDN tutkimus antaa pisa
se ei ole suoraan opetussuunnitelmapohjainen

212
00:15:47.950 --> 00:15:53.410
vaan enemmänkin tämmöinen, että mitenkä pystyy
soveltamaan koulutuksessa hankittuja tietoja,

213
00:15:53.410 --> 00:15:58.350
mutta se missä ei suoranaisesti ota kyllä kantaa
siihen, että onko se tieto hankittu koulussa

214
00:15:58.350 --> 00:16:01.860
vai koulun ulkopuolella että.
Siinä on se ero.

215
00:16:01.860 --> 00:16:03.890
No sitten karvin tutkimukset.

216
00:16:03.890 --> 00:16:09.160
Ne on aika lailla suoraan tähän
valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin

217
00:16:09.160 --> 00:16:14.120
ja sitten taas nää IAN tutkimukset niin
niistä laaditaan sitten tämmöinen ensyklopedia,

218
00:16:14.120 --> 00:16:20.900
että siinä on eri osallistujamaiden
opetussuunnitelmasta vedetty nämä systeemit ja

219
00:16:20.900 --> 00:16:26.680
mä koittaisin mainostaa varsinkin tuon
opettajakoulutuksen puolella näitä IAN tutkimuksia,

220
00:16:26.680 --> 00:16:29.460
koska niissä on sitten ihan suoraan.

221
00:16:29.460 --> 00:16:32.420
Siis ei suoraan, mutta kuitenkin
ne opetussuunnitelmapohjaisia

222
00:16:32.420 --> 00:16:34.400
ja niissä on huomattavasti kattavammat.

223
00:16:34.400 --> 00:16:37.310
Ehkä nää taustakyselyt
mitä esimerkiksi pisassa.

224
00:16:37.310 --> 00:16:40.640
Mutta sieltä löytyy sitten
myöskin opettajakyselyjä

225
00:16:40.640 --> 00:16:44.420
ja nelosluokkalaiset lukutaito ja teev.

226
00:16:44.420 --> 00:16:48.300
Siellä on myöskin vanhempien
kyselyitä ja niin edespäin.

227
00:16:48.300 --> 00:16:54.260
Eli tällainen on tää arviointijärjestelmä.

228
00:16:54.260 --> 00:16:57.740
No mitä ne on sitten saatu aikaiseksi?

229
00:16:57.740 --> 00:17:00.300
No tämmöinen yleinen tavoite, että OK.

230
00:17:00.300 --> 00:17:04.120
Meillä on tämmöinen kansainvälinen
kehys ja niin edespäin.

231
00:17:04.120 --> 00:17:07.060
No tuota täällä meidän
yks emeritus on paikalla.

232
00:17:07.060 --> 00:17:10.550
Matti vesa tuossa totesi minkä mä
olisin muutenkin sanonut tuossa kahvilla,

233
00:17:10.550 --> 00:17:16.420
että mä en saa tuohon kirjan, mutta
ehkä nyt yksi suurimpia tuloksia on se,

234
00:17:16.420 --> 00:17:18.850
että pisa pelasti
suomalaisen peruskoulun siitä.

235
00:17:18.850 --> 00:17:24.670
Mä en tuota tingi pätkääkään, eli meillä oli
se seitsemänkymmentäkaksi elokuun peruskoulu

236
00:17:24.670 --> 00:17:29.890
niin oli kaksikymmentäyhdeksänvuotinen sota, se ei
ollut 30 vuotinen sota, se oli kaksikymmentäyhdeksän

237
00:17:29.890 --> 00:17:33.940
vuotinen sota kun tuli ensimmäiset pisa tulokseen
että turkin sadattuhannet turvat suomessa,

238
00:17:33.940 --> 00:17:37.000
että oliko peruskouluun.
Uudistus hyvää vai ei?

239
00:17:37.000 --> 00:17:38.800
Se oli hieno vuosi.

240
00:17:38.800 --> 00:17:41.700
Se 2000 se nyt tuli kaksituhattayksi
ne tulokset, että kaksituhattayksi

241
00:17:41.700 --> 00:17:45.680
keväällä suomalainen maastohiihto pilasi
koko suomen maineen doping skandaalilla

242
00:17:45.680 --> 00:17:48.100
läheisessä ja sitten tuli joulukuun 6.

243
00:17:48.100 --> 00:17:52.990
Päivä ja itsenäisyyspäivä ja suomalaiset 15
vuotiaat nappasi suomen maailman huipulle.

244
00:17:52.990 --> 00:17:59.870
Niin olihan se nyt komea tulos, mutta kaikki
näistä saadaan kuitenkin maakohtaisesti

245
00:17:59.870 --> 00:18:03.480
trendejä suomen sisällä
ja muissakin maissa.

246
00:18:03.480 --> 00:18:07.180
Se että onko vertailu järkevää
vai ei eri maiden välillä

247
00:18:07.180 --> 00:18:09.030
verrataanko me koulutusjärjestelmää.

248
00:18:09.030 --> 00:18:11.000
Kerrotaanko me yhteiskuntia?

249
00:18:11.000 --> 00:18:17.520
Se on sitten ihan oma juttunsa mun mielestä tää
on enempi yhteiskuntien vertailu, koska suomessa

250
00:18:17.520 --> 00:18:24.540
pisa tutkimus on yks yhteiskunnan peili eli no
ehkä taino nyt tuossa mitenkä se nyt sanoikaan

251
00:18:24.540 --> 00:18:30.580
että onko että jos pisa tuloksia saadaan
korkein paraneeko oppiminen se menee just päin ne

252
00:18:30.580 --> 00:18:35.260
kai anteeksi koulutus siis mulle se menee just
päinvastoin mä oon joutunut ulkomailla muutamia

253
00:18:35.260 --> 00:18:40.460
kertoja tämmöisen te olette nyt sanotaan että
haluaisi ottaa suomen koulutusjärjestelmä itselleen

254
00:18:40.460 --> 00:18:42.580
ja mä oon sanonut että olkaa hyvä vaan.

255
00:18:42.580 --> 00:18:45.070
Mutta teidän pitää ottaa
suomalainen yhteiskunta siinä mukana.

256
00:18:45.070 --> 00:18:46.870
Se menee näin.

257
00:18:46.870 --> 00:18:49.710
Suomalainen yhteiskunta teki ensin
koulutusjärjestelmän, joka osoittautui

258
00:18:49.710 --> 00:18:51.710
hyväksi ja sen takia tuli pisa tulokset.

259
00:18:51.710 --> 00:18:59.830
Ei päinvastoin ja sitten onko nyt muita
vaikutuksia ollut niin tuota no 2012 pizzaan jälkeen

260
00:18:59.830 --> 00:19:05.670
tuli suomalainen anteeksi tulevaisuuden
peruskoulu teki toi Krista Kiuru sitten meillä on

261
00:19:05.670 --> 00:19:11.310
nyt ollaan tekemässä jotakin oppituntien
lisäyksiä tämän tyyppisiä jotakin rahoituksia on

262
00:19:11.310 --> 00:19:15.400
tullut lukutaitotutkimusten
perusteella niin edespäin että.

263
00:19:15.400 --> 00:19:21.070
Just tuossa eilen taas vähän aikaa sitten
tulitte kotiin kuitenkin tuota niin ne se tuo

264
00:19:21.070 --> 00:19:25.020
crusoe jussi välimaa on kanssa vähän nyt näitä
mitä nää oppimistuloksia on tehty ja tulee

265
00:19:25.020 --> 00:19:30.360
ensi viikolla vissiin tuossa kasvatus ja
aikalehdessä, mutta niin tuota suurin piirtein

266
00:19:30.360 --> 00:19:36.090
tämmöistä tämä tämä on ollut ja tuota ei
mulla oikeastaan muuta, että oikeastaan tää

267
00:19:36.090 --> 00:19:40.100
on muuten toi nyt muistaa varmasti heikkisen
hannu muistaakseni tää on kuvan mulle joskus

268
00:19:40.100 --> 00:19:44.810
lähettänyt että tää pisa on löytyy joskus
aika mielenkiintoistakin paikoista, mutta niin

269
00:19:44.810 --> 00:19:47.880
tuota mutta mutta joo.

270
00:19:47.880 --> 00:19:50.610
Mutta jos on jotakin kommenttia
kysymyksiä niin esittäkää.

271
00:19:50.610 --> 00:20:11.560
Kiitos.
Mikki hetkeksi.

272
00:20:11.560 --> 00:20:15.520
Kiitokset juhanille ja tainalle
ja nyt tuota niin jatketaan

273
00:20:15.520 --> 00:20:18.590
sitten tähän varsinaiseen tulos osioon.

274
00:20:18.590 --> 00:20:25.150
Eli jos olette olleet näkyvillä tai
kuulleet näitä tulos esittelyjä esimerkiksi

275
00:20:25.150 --> 00:20:29.030
viime viikolla tiistaina
kun nää julkistettiin tuolla.

276
00:20:29.030 --> 00:20:33.440
Valtioneuvostossa niin tässä on varmasti
toistoa, mutta tuota niin jollekin.

277
00:20:33.440 --> 00:20:35.260
Nää voi toki olla ihan.

278
00:20:35.260 --> 00:20:41.070
Ihan tuota niin uusiakin niin vedetään
sillä asenteella elikkä ikään kuin että.

279
00:20:41.070 --> 00:20:46.660
Kerrotaan nyt näitä tuloksia myös tässä.
Tässä tuota niin.

280
00:20:46.660 --> 00:20:51.070
Vähän tarkemmin, mitä ehkä
mediasta olette kuulleet.

281
00:20:51.070 --> 00:20:55.510
Elikkä tosiaan nyt oli kyseessä
pisa tutkimuksen osalta kahdeksas.

282
00:20:55.510 --> 00:20:59.800
Tutkimus ja sitä jouduttiin
siirtämään yksi vuodella eteenpäin,

283
00:20:59.800 --> 00:21:03.740
koska tuota niin
koronapandemia siirsi tätä.

284
00:21:03.740 --> 00:21:07.440
Ensinnäkin esikotoetta tässä pizzassa
aina tehdään niinku esikoinen ja sitten

285
00:21:07.440 --> 00:21:11.300
vasta päätutkimuksessa niin kun sitä
esikoita ei voitu toteuttaa koronapandemian

286
00:21:11.300 --> 00:21:13.340
vuoksi, niin ei voitu tehdä
sitten päätutkimuksessakaan.

287
00:21:13.340 --> 00:21:17.380
Elikkä siirrettiin sitten vuodella
eteenpäin ja pääaiheena oli matematiikka

288
00:21:17.380 --> 00:21:21.620
ja edelliset nää päällekin matematiikassa
ovat olleet kaksituhattakolme

289
00:21:21.620 --> 00:21:25.990
ja 2012 ja sitten muina
alueina lukutaitoja.

290
00:21:25.990 --> 00:21:30.730
Luonnontieteet niinku pisassa aina
on ja sitten meillä on aina mukana

291
00:21:30.730 --> 00:21:34.490
tämmöinen innovatiivinen arviointialue,
jossa pyritään kehittämään ihan

292
00:21:34.490 --> 00:21:40.280
uudelle alueelle tämmöistä
arviointia ja konseptia.

293
00:21:40.280 --> 00:21:43.570
Niin se oli tämmöinen niinku luova
ajattelu, mutta sitä raportoidaan

294
00:21:43.570 --> 00:21:47.470
vasta sitten kesällä kaksikymmentäneljä
tällä kierroksella mukana oli

295
00:21:47.470 --> 00:21:50.740
kahdeksankymmentäyksi
koulutusjärjestelmää.

296
00:21:50.740 --> 00:21:57.030
Jotka oli siis tällaisia OECD maita sitten
partnerin maita ja sitten joko alueita tai.

297
00:21:57.030 --> 00:22:02.530
Sitten osa oli tällaisia niin kun
pienempiä vähän niinku kaupunkeja.

298
00:22:02.530 --> 00:22:07.450
Ja nyt meillä osallistui suomesta sitten
kaksisataaneljäkymmentäyksi koulua,

299
00:22:07.450 --> 00:22:12.650
jotka edustivat alueellisesti
sitten kaikkea tämän maan kirjoa.

300
00:22:12.650 --> 00:22:16.600
Elikkä meillä on pääkaupunkiseutu
etelä länsi itä ja Pohjois

301
00:22:16.600 --> 00:22:19.970
SUOMI ja tässä nyt mainitaan vielä että.

302
00:22:19.970 --> 00:22:23.810
Näitä kouluja oli kaikkiaan
seitsemästäkymmenestäviidestä kunnasta.

303
00:22:23.810 --> 00:22:28.110
Elikkä läheskään kaikista edes kaikista
kunnista ei yhtään koulua osallistu.

304
00:22:28.110 --> 00:22:33.110
Tää on selvästi tosiaan otos, joka
meillä tässä on, mutta edustava sellainen

305
00:22:33.110 --> 00:22:36.640
noin kymmenentuhatta
oppilasta ja oppilaat syntyvät.

306
00:22:36.640 --> 00:22:42.400
Pääosin oli olivat pääosin 2006 syntyneitä
ja sitten tammikuussa kaksituhattaseitsemän

307
00:22:42.400 --> 00:22:47.680
syntyneitä oli mukana, jotka oli sitten
kahdeksas luokkalaisia, muut yhdeksäs luokkalaisia

308
00:22:47.680 --> 00:22:50.780
ja nyt otettiin myös
maahanmuuttajia yliotos.

309
00:22:50.780 --> 00:22:55.150
Koska haluttiin vähän tarkemmin tutkia
sitten myös maahanmuuttajien osaamista,

310
00:22:55.150 --> 00:22:58.550
mutta tää raportti
julkistetaan vasta myöhemmin.

311
00:22:58.550 --> 00:23:03.250
Ja tää palautettiin heidän heidän
osuutensa sitten vastaamaan tätä 7%

312
00:23:03.250 --> 00:23:07.970
osuutta, mikä heitä näissä
15 vuotiaissa väestössä on.

313
00:23:07.970 --> 00:23:11.700
Osallistumisasteet meillä
oli todella hyviä edelleen.

314
00:23:11.700 --> 00:23:16.550
Lähes kaikki koulut elikkä 90%
kouluista ja kahdeksankymmentäyhdeksän

315
00:23:16.550 --> 00:23:20.410
prosenttia oppilaista
saatiin vastaamaan tähän.

316
00:23:20.410 --> 00:23:23.970
Tähän tuota niin tutkimukseen
ja poissuljettujen oppilaiden

317
00:23:23.970 --> 00:23:28.760
osuus oli noin 3%, joka
on varsin maltillinen.

318
00:23:28.760 --> 00:23:34.330
Osuus.

319
00:23:34.330 --> 00:23:41.430
Ja kun katsotaan tätä kehitystä OECD
maissa kaikkinensa, niin täähän on ollut

320
00:23:41.430 --> 00:23:46.110
poikkeuksellinen kierros eli OECD
maissa on tapahtunut tällainen.

321
00:23:46.110 --> 00:23:50.410
Osaamisen taso on heikennys, mitä
ei ole pisan historiassa nähty.

322
00:23:50.410 --> 00:23:54.960
Eli kun se 500 on OECD keskiarvo
niin ollaan oltu aika lähellä.

323
00:23:54.960 --> 00:23:59.090
Sitä ehkä hieman hieman sitten
muutaman pisteen verran sieltä

324
00:23:59.090 --> 00:24:01.290
sieltä sitten aina kierros kierrokselta.

325
00:24:01.290 --> 00:24:06.870
Se on heikentynyt, mutta nyt tästä 2018
kaksikymmentäkaksi kierrosten välillä tää muutos

326
00:24:06.870 --> 00:24:11.760
oli selvästi suurempi kuin millään
aikaisemmalla kierroksella ja.

327
00:24:11.760 --> 00:24:15.540
Ja tähän nyt vaikuttaa enimmillään
osin varmasti se koronapandemia.

328
00:24:15.540 --> 00:24:21.350
Elikkä lähes kaikki kaikki oppilaat
ovat olleet jollain jollain tavalla.

329
00:24:21.350 --> 00:24:25.500
Koko yläkoulun ajan koronapandemian
vaikutuspiirissä ja tää

330
00:24:25.500 --> 00:24:28.720
näyttäytyy sitten
sellaisena oppimisvajeen.

331
00:24:28.720 --> 00:24:33.870
Joka, joka sitten näkyy tänä keskiarvon
laskuna ja yksi semmoinen huomio tässä kannattaa

332
00:24:33.870 --> 00:24:38.250
ottaa myöskin tässä antaa vuoden
pitempi trendi tässä mittausten välillä.

333
00:24:38.250 --> 00:24:42.690
Elikkä tietysti ymmärretään, että jos joku
trendi menee johonkin suuntaan ja kun se on

334
00:24:42.690 --> 00:24:47.390
saanut jatkoa vuoden pidempään, niin tokihan
se vähän alemmas siinä myöskin ehtii, että

335
00:24:47.390 --> 00:24:52.400
tää on yksi semmoisena tekijänä
tuolla vaikuttamassa myös mukana.

336
00:24:52.400 --> 00:24:55.170
Ja sitten jos katsotaan näitä suomen.

337
00:24:55.170 --> 00:25:03.420
Öö trendejä koko pisa tutkimuksen
historian ajalta niin voidaan huomata, että.

338
00:25:03.420 --> 00:25:09.000
Nuo 2000 luvun ensimmäiset vuosi
vuodet ovat olleet niitä suomen osalta

339
00:25:09.000 --> 00:25:13.200
parhaita vuosia ja sitten
vuosi vuoden 2006 jälkeen.

340
00:25:13.200 --> 00:25:17.890
Tää osaaminen on heikentynyt
oikeastaan kaikilla arviointialueilla.

341
00:25:17.890 --> 00:25:22.590
Ja luonnontiede tuolla näyttäytyy se
kaikista niin kun ylimpänä trendiviivan

342
00:25:22.590 --> 00:25:26.620
ja siinä nähdään, että se on ollut
tämmöistä aika tasaista tasaisesti heikentyvä

343
00:25:26.620 --> 00:25:30.650
trendi koko tän 2006 vuoden jälkeen.

344
00:25:30.650 --> 00:25:37.530
Näillä lukutaidossa sitten tapahtui aika merkittävä
heikentyminen tästä 2018 kaksikymmentäkaksi

345
00:25:37.530 --> 00:25:42.800
kierrosten välillä, samoin kuin
matematiikassa, mutta jos katsotaan tuonne 2000

346
00:25:42.800 --> 00:25:47.970
kahteentoista vuoteen, niin oikeastaan kaikilla
näillä 3 arviointialoilla se pistemäärillä

347
00:25:47.970 --> 00:25:52.530
mitattuna se heikentyminen on ollut tuommoista
kolmenkymmenenneljän kolmenkymmenenviiden

348
00:25:52.530 --> 00:25:54.330
pisteen luokkaa.

349
00:25:54.330 --> 00:25:57.620
Jos tästä sitten heittää joku mitä tää
kolmekymmentäneljä kolmekymmentäviisi pistettä tarkoittaa,

350
00:25:57.620 --> 00:26:02.730
niin se vähän tästä arviointialueesta
riippuu mihin miten se rinnastetaan.

351
00:26:02.730 --> 00:26:07.900
Mutta yleisesti tämmöinen pistemäärä
on rinnastettu tommoisen vuoden vuoden

352
00:26:07.900 --> 00:26:12.380
opintoihin koulussa elikkä se tulee
yleensä siitä kun verrataan 8 ja 9 luokan

353
00:26:12.380 --> 00:26:15.840
oppilaita keskenään niin mitä
se mitä se yleensä sitten?

354
00:26:15.840 --> 00:26:20.320
Mikä se ero näillä näillä sitten
on, mutta että merkittävä merkittävä

355
00:26:20.320 --> 00:26:24.430
muutos merkittävä
heikentyminen joka tapauksessa.

356
00:26:24.430 --> 00:26:28.630
Ja matematiikassa tosiaan tää
suomen pistemäärä oli täällä

357
00:26:28.630 --> 00:26:31.770
neljäsataakahdeksankymmentäneljä pistettä.

358
00:26:31.770 --> 00:26:38.540
Ja sehän on selvästi heikompi kuin koskaan
aikaisemmin ja sillä tää jos ruvetaan

359
00:26:38.540 --> 00:26:44.080
laskemaan ihan tuolta alusta
alusta näitä maita, niin suomen.

360
00:26:44.080 --> 00:26:46.600
Tai tuo sijoitus tuolla
pistemäärä on kahdestakymmenestä,

361
00:26:46.600 --> 00:26:50.510
mutta samaan hengenvetoon
voi todeta että tuo.

362
00:26:50.510 --> 00:26:54.410
Tuo tuota niin kaikki mikä tässä kuviossa
on tämmöisellä sinisellä merkattuna, niin

363
00:26:54.410 --> 00:26:59.020
niin ne eivät poikkea tilastollisesti
merkitsevästi suomen tuloksesta.

364
00:26:59.020 --> 00:27:03.140
Ja sitten täällä on merkattu tällaisia
tähtimaita ja se tarkoittaa sitä,

365
00:27:03.140 --> 00:27:08.140
että näissä maissa ei jostain syystä
kyetty nyt tällä kierroksella keräämään

366
00:27:08.140 --> 00:27:12.040
aineistoa niin hyvin, että se olisi
täyttänyt näitä kaikkia pisan standardeja,

367
00:27:12.040 --> 00:27:14.430
jotka on periaatteessa aika korkeita.

368
00:27:14.430 --> 00:27:17.750
Eli että siellä pitää saada tuota
niin ei saa olla liian suuria.

369
00:27:17.750 --> 00:27:24.150
Poissulku prosentteja ei yli 5% oppilasta
saa sulkea pois kokeesta tai sitten tuota

370
00:27:24.150 --> 00:27:27.970
niin jos se osallistumisaste
koulujen osalta on liian alhainen.

371
00:27:27.970 --> 00:27:32.580
Alle kahdeksankymmentäviisi tai sitten
oppilaiden osalta liian pieni osallistumisaste

372
00:27:32.580 --> 00:27:38.170
alle 80 niin nää on sitten aiheuttanut
sen että nää merkitään tällaisella

373
00:27:38.170 --> 00:27:41.490
tahdilla näihin näihin tuloksiin ja.

374
00:27:41.490 --> 00:27:46.850
Ja siinä se on hyvä huomioida, että
se se voi jollakin jo jollakin tavalla

375
00:27:46.850 --> 00:27:50.330
vaikuttaa myös siihen lopulliseen
pistemäärään arvioin, että siinä on

376
00:27:50.330 --> 00:27:53.890
pieni semmoinen suurempi
epävarmuus kuin näissä.

377
00:27:53.890 --> 00:27:57.310
Näissä vertailuissa muuten on.

378
00:27:57.310 --> 00:28:02.360
Ja jos katsotaan vielä tarkemmin tätä suomen
sijoitusta tässä matematiikan arvioinnissa,

379
00:28:02.360 --> 00:28:07.810
niin tässä nää valkoiset maat belgiasta
uuteen seelantiin on niitä jotka on samalla

380
00:28:07.810 --> 00:28:10.730
tasolla suomen kanssa elikkä aika pieniä.

381
00:28:10.730 --> 00:28:13.720
Nämä erot loppujen lopuksi
ovat sitten sitten tuota

382
00:28:13.720 --> 00:28:16.370
niin noin 10 pisteen sisälle mahtuu.

383
00:28:16.370 --> 00:28:24.320
Nää kaikki mahtuu mutta selvästi OECD
maiden keskiarvon yläpuolella kuitenkin.

384
00:28:24.320 --> 00:28:30.240
Ja sitten jos vertaillaan muutamaan maahan
näihin lähinnä niinku meidän vertailumaihin,

385
00:28:30.240 --> 00:28:36.380
niin vaikkapa viroon niin tuota huomataan
että siellä tää virossa tää matematiikan

386
00:28:36.380 --> 00:28:39.920
osaaminen on selvästi
pystytty säilyttämään paremmin.

387
00:28:39.920 --> 00:28:45.260
Myöskin tän OECD anteeksi tän
koronapandemian aikaan ja ja siellä

388
00:28:45.260 --> 00:28:49.490
se trendi on ollut sieltä kaksituhattakuusi
vuodesta jokseenkin tasainen

389
00:28:49.490 --> 00:28:51.970
tai hieman nouseva kun se suomessa on.

390
00:28:51.970 --> 00:28:58.810
Ollut laskeva ja sitten tää viimeinen
voimistuva heikentyminen näkyy tässä selvästi.

391
00:28:58.810 --> 00:29:02.490
Ja myöskin sveitsi on
sellainen maa jossa jossa tää.

392
00:29:02.490 --> 00:29:07.350
Osaaminen on pystytty paljon
paremmin pitämään pitämään sillä

393
00:29:07.350 --> 00:29:10.150
tasolla, mitä se on ollut
tosi hieman heikentynyt.

394
00:29:10.150 --> 00:29:13.850
Heikentynyt näissäkin maissa.

395
00:29:13.850 --> 00:29:19.490
Luonnontieteitä kun tarkastellaan, niin siellä
pistemäärä viisisataayksitoista oikeuttaa tässä

396
00:29:19.490 --> 00:29:26.670
koko maiden vertailussa niin varsin
hyvälle sijoitukselle vielä tuonne niin kun.

397
00:29:26.670 --> 00:29:30.520
10. sijan tienoille ollaan.

398
00:29:30.520 --> 00:29:36.930
Kanadan ja australian kanssa
suurin piirtein samalla tasolla.

399
00:29:36.930 --> 00:29:42.350
Mutta tuota niin edelleen tuo viisisataayksitoista
pistettä on ihan reippaasti OECD

400
00:29:42.350 --> 00:29:49.530
maiden keskiarvoa korkeampaa, joka
oli neljäsataakahdeksankymmentäviisi.

401
00:29:49.530 --> 00:29:54.650
Mutta parhaalla tasolla
näiden itä aasian maiden kanssa

402
00:29:54.650 --> 00:29:58.070
edelleen tässä vertailussa ollaan.

403
00:29:58.070 --> 00:30:04.610
Jos vertaillaan sitten tätä näihin muutamaan
muuhun maahan ja myöskin trendeihin niin huomataan

404
00:30:04.610 --> 00:30:09.290
tuo singapore tuolta nyt näyttäytyy
niinku ihan omassa sarjassaan että se.

405
00:30:09.290 --> 00:30:14.290
Se on tuota todella hurja tuo pistemääräero
näihin muihin, mutta edelleen myöskin

406
00:30:14.290 --> 00:30:18.040
virossa niin tää luonnontieteiden
osaaminen on selvästi.

407
00:30:18.040 --> 00:30:22.520
Pystytty niinku pitämään korkeammalla
tasolla myös myös viimeisillä

408
00:30:22.520 --> 00:30:27.540
kierroksella, kun se suomessa
on tasaisesti heikentynyt.

409
00:30:27.540 --> 00:30:30.440
Ja ruotsissa ja tanskassa
oikeastaan tämmöistä heikkenemistä.

410
00:30:30.440 --> 00:30:32.600
Ei ei nyt näy.

411
00:30:32.600 --> 00:30:35.870
Islanti on näissä kaikissa
vertailuissa sellainen, jossa jossa on

412
00:30:35.870 --> 00:30:40.450
tapahtunut vielä jotain
jotain niin kun voimakkaampaa.

413
00:30:40.450 --> 00:30:45.720
Heikennystä, kun meillä täällä suomessa.

414
00:30:45.720 --> 00:30:49.460
Jos luonnontieteessä katsotaan sitten
näitä parhaita ja heikompia osaajia, kun

415
00:30:49.460 --> 00:30:53.200
matematiikan osalta jenna kertoo niitä
sitten tarkemmin, niin tuota tässä on ehkä

416
00:30:53.200 --> 00:30:58.760
hyvä huomata sellainen, että että niin
täällä tasoilla 5 ja 6 elikkä niitä parhaita

417
00:30:58.760 --> 00:31:01.810
osaajia luonnontieteessä
ei ole tapahtunut.

418
00:31:01.810 --> 00:31:06.010
Sellaista merkittävää muutosta
heidän niinku prosenttiosuudesta

419
00:31:06.010 --> 00:31:08.800
mitä on tapahtunut muissa oppiaineissa.

420
00:31:08.800 --> 00:31:13.240
Toki tuolla heikkoja osaajia
luonnontieteisiin on tullut reippaasti lisää,

421
00:31:13.240 --> 00:31:17.600
mutta kun ne niitä myöskin niitä
parhaita osaajia edelleen on.

422
00:31:17.600 --> 00:31:19.650
Niin tää tää on näkyy.

423
00:31:19.650 --> 00:31:22.500
Näkyy nyt sitten siinä keskihajonta,
että luonnontieteellisessä

424
00:31:22.500 --> 00:31:25.490
keskihajonta oli selvästi
suurempi kuin muissa.

425
00:31:25.490 --> 00:31:29.270
Eli eli tää tulee tätä kautta myöskin.

426
00:31:29.270 --> 00:31:36.410
Ja lukutaidon osalta sen verran,
että SUOMI suomen pistekeskiarvo

427
00:31:36.410 --> 00:31:38.900
on neljäsataayhdeksänkymmentä.

428
00:31:38.900 --> 00:31:42.950
Ja tässä nyt voisi sanoa näin, että
täällä on nää kaukoidän maat ja sitten on

429
00:31:42.950 --> 00:31:46.680
englanninkielisiä maita mikä
oli mun mielestä huomionarvoista.

430
00:31:46.680 --> 00:31:49.060
Esimerkiksi irlanti on täällä aivan.

431
00:31:49.060 --> 00:31:54.560
Aivan niinku sitten siellä kärki
tai singaporen jälkeen seuraavana.

432
00:31:54.560 --> 00:31:57.490
Toki.
Ero on singapore on tosi suuri.

433
00:31:57.490 --> 00:32:02.670
Mutta sitten täällä tulee näitä
kanada, yhdysvallat, uusi irlanti.

434
00:32:02.670 --> 00:32:08.430
Hong kong, australia, iso britannia ja sitten
SUOMI eli tuota niin jonkunlainen tämmöinen

435
00:32:08.430 --> 00:32:13.280
niin kun ilmiö tässä nyt näyttäisi olevan,
että englanninkieliset maat ja kaukoidän maat

436
00:32:13.280 --> 00:32:17.580
siellä se lukutaito oli niinku
korkeammalla tasolla suomen.

437
00:32:17.580 --> 00:32:22.270
Kanssa sitten samalla tasolla tässä oli.

438
00:32:22.270 --> 00:32:25.630
Iso britannian lisäksi tanska
ja puola tsekki ja ruotsi.

439
00:32:25.630 --> 00:32:27.560
Elikkä oltiin suurin piirtein.

440
00:32:27.560 --> 00:32:32.760
Tilastollisesti ei ollut niin kun
eroa näihin maihin, mutta toki kun OECD

441
00:32:32.760 --> 00:32:37.200
maiden keskiarvo oli voimakkaasti
heikentynyt, niin SUOMI oli selvästi tälläkin

442
00:32:37.200 --> 00:32:45.830
pistemäärällä edelleen edelleen OECD maita.
Mä aitan parempi.

443
00:32:45.830 --> 00:32:51.210
Mutta tuo pudotus tuohon neljäsataaneljäsataan
yhdeksäänkymmeneen pisteen

444
00:32:51.210 --> 00:32:56.150
keskiarvoon, niin se oli
kyllä poikkeuksellisen suuri.

445
00:32:56.150 --> 00:33:00.290
Ja kun katsotaan tästä
sitä vertailumaista.

446
00:33:00.290 --> 00:33:02.610
Niin tästä huomataan tämä.

447
00:33:02.610 --> 00:33:07.290
Ero miten SUOMI poikkeaa
esimerkiksi nyt virosta?

448
00:33:07.290 --> 00:33:11.240
Tai ruotsista.
Eli selvästi.

449
00:33:11.240 --> 00:33:16.420
Selvästi niin kun jyrkempi tämä
tämä tuota niin pudotus tuosta

450
00:33:16.420 --> 00:33:19.850
edelliseltä kierrokselta
nyt on Suomessa ollut.

451
00:33:19.850 --> 00:33:24.630
Ja islanti näyttäytyy oikeastaan
tässäkin vähän samanlaisena kuin SUOMI.

452
00:33:24.630 --> 00:33:26.430
Ehkä vielä.

453
00:33:26.430 --> 00:33:30.430
Vielä voimakkaammin heikentynyt samaten
norjassa aika kovasti tuo tulos on.

454
00:33:30.430 --> 00:33:34.620
Heikentyy mutta suomelle tää oli
selvästi niinku historiallisen historian.

455
00:33:34.620 --> 00:33:36.530
Sen alhainen.

456
00:33:36.530 --> 00:33:41.900
Pistekeskiarvo erityisesti lukutaidossa kun
kun katsotaan tässä vielä 18 kierroksella

457
00:33:41.900 --> 00:33:45.670
niin me oltiin viron kanssa
ihan samalla samalla tasolla.

458
00:33:45.670 --> 00:33:48.420
Ei ollut tilastollisesti merkitsevä
ero ja silloin oltiin siellä

459
00:33:48.420 --> 00:33:54.010
niin kun USCN maiden parhaitten joukossa.

460
00:33:54.010 --> 00:33:56.820
Ja tämä näyttäytyy sitten.

461
00:33:56.820 --> 00:34:03.800
Sitten näiden eri tasoisten osaajien osalta
sellaisena, että meillä on nimenomaan tänne alle

462
00:34:03.800 --> 00:34:10.840
tason 2 elikkä niitä heikoimman tason
osaajia on on tullut selvästi lisää.

463
00:34:10.840 --> 00:34:13.340
Eli se on tuosta 18.

464
00:34:13.340 --> 00:34:18.620
Kierroksestakin vielä vielä
tommoisella 7 8% lisääntynyt heidän

465
00:34:18.620 --> 00:34:21.720
prosentuaalinen osuutensa
ja kun mennään tuonne.

466
00:34:21.720 --> 00:34:24.970
Ensimmäisiin mittauksiin,
niin se on kolminkertaistunut.

467
00:34:24.970 --> 00:34:26.770
Elikkä nimenomaan.

468
00:34:26.770 --> 00:34:30.510
Tää on se asia, missä lukutaidon osalta
pitää pitää ehkä eniten kiinnittää huomiota

469
00:34:30.510 --> 00:34:33.640
ja samaan aikaan sitten meillä
on kuitenkin myös sieltä.

470
00:34:33.640 --> 00:34:36.070
Niinku parhaiten osaajien
prosenttiosuudesta.

471
00:34:36.070 --> 00:34:40.260
Aika suuri heikennys elikkä meillä
on niinku tavallaan siirtynyt se

472
00:34:40.260 --> 00:34:45.510
koko paketti vähän niinku
tänne heikompaan suuntaan.

473
00:34:45.510 --> 00:34:49.960
Ja lukutaidon osalta muutama asenne väittämä
tässä vielä meillä on aikaisemmin 18.

474
00:34:49.960 --> 00:34:54.970
Kierroksella jo nousi esiin tää luku
harrastuneisuus, että meillä on aika paljon

475
00:34:54.970 --> 00:34:59.130
sellaisia lukijoita, jotka ilmoitti,
että luen vain jos on pakko.

476
00:34:59.130 --> 00:35:05.510
Ja nytkin siinä hieman sitten tämmöistä maltillista
nousua on tapahtunut siinä indikaattorissa,

477
00:35:05.510 --> 00:35:12.330
mutta sitten näissä missä muut harrastuneisuus
taustakyselyt kyselyt, niin oli periaatteessa

478
00:35:12.330 --> 00:35:16.270
kehittynyt positiiviseen suuntaan.
Elikkä.

479
00:35:16.270 --> 00:35:19.030
Ei enää koeta niin porta
lukeminen on ajan haaskausta.

480
00:35:19.030 --> 00:35:22.220
Luen ainoastaan saadakseni
tietoja tarvitsen.

481
00:35:22.220 --> 00:35:27.290
Taikka nyt myöskin keskustellaan
mielestään mielellään kirjoista ja lukeminen

482
00:35:27.290 --> 00:35:31.970
koetaan lempi harrastukseksi
useammin kuin 18 vuonna.

483
00:35:31.970 --> 00:35:38.050
Ja sitten tuosta vain pakkolukijoista, niin
niissä nimenomaan poikien osuus on säilynyt

484
00:35:38.050 --> 00:35:42.450
kuitenkin samalla tasolla, mutta
tyttöjen osuudessa on tapahtunut muutosta.

485
00:35:42.450 --> 00:35:45.690
Elikkä niitä tyttöjä, jotka lukee vain
pakon edessä, niin on vähän enemmän

486
00:35:45.690 --> 00:35:48.490
kuin aikaisemmin ja sieltä
sieltä ehkä juontuu juurensa.

487
00:35:48.490 --> 00:35:53.180
Myöskin tää tää trendi muutos.

488
00:35:53.180 --> 00:35:57.620
Ja tässä sitten kerrotaan siitä, että
kuinka voimakkaasti tää lukeminen on

489
00:35:57.620 --> 00:36:03.290
kuitenkin yhteydessä niihin
muihinkin osa alueisiin elikkä.

490
00:36:03.290 --> 00:36:09.110
Tää on neljänneksittäin tarkasteltuna tätä
kiinnostusmittari ja nimenomaan käsitelty.

491
00:36:09.110 --> 00:36:15.030
Ja sitten jos katsotaan se yli 1/4 elikkä
ne ne 1/4 niistä jotka ovat ovat tuota niin

492
00:36:15.030 --> 00:36:21.350
kiinnostuneita lukemaan ja harrastavat sitä,
niin ovat myöskin selvästi parhaita osaajia

493
00:36:21.350 --> 00:36:26.980
luonnontieteessä ja matematiikassa
ja tietysti myös lukutaidossa.

494
00:36:26.980 --> 00:36:32.940
Elikkä tää ero on kyllä
ihan ihan merkittävä.

495
00:36:32.940 --> 00:36:37.670
Sitten pari tämmöistä tekijää,
kun meillä oli tää koronakysely.

496
00:36:37.670 --> 00:36:46.030
Tää tämmöinen global crisis kysely pisa
tutkimuksessa vielä mukana niin tuota niin.

497
00:36:46.030 --> 00:36:51.160
Näistä, miten koulurakennukset
olivat suljettuina sitten

498
00:36:51.160 --> 00:36:54.180
tän koronapandemian aikaan niin.

499
00:36:54.180 --> 00:36:58.020
Suomessa tätä kysyttiin myöskin
oppilailta ja rehtoreilta

500
00:36:58.020 --> 00:37:00.840
molemmilta, mutta jos katsotaan noita.

501
00:37:00.840 --> 00:37:05.980
Rehtoreiden mukaan niin suomessa kolmekymmentäkahdeksan
päivää koulut olivat koulurakennukset

502
00:37:05.980 --> 00:37:08.620
olivat suljettuja ja opetushan
toki jatkuu saman tien.

503
00:37:08.620 --> 00:37:12.860
Etäopetuksena ruotsissa 9 päivää
virossa kahdeksankymmentäseitsemän

504
00:37:12.860 --> 00:37:15.270
päivää ja OECD maassa keskimäärin.

505
00:37:15.270 --> 00:37:20.280
Satayksi päivää elikkä kuitenkin ja kun
verrattiin myöskin sitä kansainvälistä

506
00:37:20.280 --> 00:37:24.030
kaikkien maiden aineistoa niin
suomessa tää koulurakennusten sulkuaika

507
00:37:24.030 --> 00:37:28.450
oli oli niinku siellä
ihan lyhyemmässä päässä.

508
00:37:28.450 --> 00:37:33.850
Elikkä että meillä ei varsinaisesti sitä
kohtuullisen vähällä selvittiin tästä

509
00:37:33.850 --> 00:37:42.200
koronapandemiasta näillä
indikaattoreilla tarkastettuna.

510
00:37:42.200 --> 00:37:49.840
Ja sitten kun tarkasteltiin vielä tämmöisiä
koulujärjestelmien kriisin kestävyyttä 3 eli eli

511
00:37:49.840 --> 00:37:54.740
eri osatekijöitä elikkä miten hyvin
matematiikan osaamista kyettiin säilyttämään?

512
00:37:54.740 --> 00:38:01.150
Miten tää sosioekonominen tasaarvo säilyy
ja millaista tää hyvinvointi oli sitten?

513
00:38:01.150 --> 00:38:04.070
Niiden oppilaiden osalta.

514
00:38:04.070 --> 00:38:08.150
Niin kaikilla 3 alueella arvioituna
näitä resistenttejä järjestelmiä

515
00:38:08.150 --> 00:38:11.860
oli vain japani, taiwan, liettua ja korea.

516
00:38:11.860 --> 00:38:17.100
Mutta sitten SUOMI oli siinä joukossa,
jossa tää hyvinvointi kyettiin ylläpitämään.

517
00:38:17.100 --> 00:38:21.260
Myös pandemian aikaan ja siinä mielessä
SUOMI kuuluu tähän resilienttien

518
00:38:21.260 --> 00:38:26.160
koulujärjestelmien joukkoon
ja tää oli mun osuuteni ja.

519
00:38:26.160 --> 00:38:34.370
Jenna ole
hyvä. Ja.

520
00:38:34.370 --> 00:38:38.090
Ja tuota niin jätetään sitten
kysymykset siihen kohtaan, että kun me

521
00:38:38.090 --> 00:38:42.310
ollaan 3 näitä tuloksia saatu kerrottua
niin sitten voidaan ottaa kysymys

522
00:38:42.310 --> 00:38:45.810
kysymysosio sen jälkeen jenna ole hyvä.

523
00:38:45.810 --> 00:38:49.750
Niin hyvää aamupäivää minunkin
puolesta ja kerro nyt vähän tarkemmin

524
00:38:49.750 --> 00:38:53.650
sitten näistä matematiikan
osaamista tuloksista.

525
00:38:53.650 --> 00:38:58.820
Eli pisa tutkimuksessa nuorten
osaaminen jaetaan 6 suoritustasolle.

526
00:38:58.820 --> 00:39:06.090
Joista sitten suoritustaso 6 kuvaa erinomaista
osaamista ja suoritustaso 5 tai siis suoritustaso

527
00:39:06.090 --> 00:39:11.900
6 huippuosaamista ja suoritustaso on 5
erinomaista osaamista ja sitten suoritustaso on 2

528
00:39:11.900 --> 00:39:17.120
alle jäävien oppilaiden osaamista voidaan luonnehtia
heikoksi ja miksi me nyt puhutaan nimenomaan

529
00:39:17.120 --> 00:39:23.860
näistä pidetään tätä suoritustasoa 2 tämmöisenä
jakolinjana niin tää suoritustaso 2 määritellään

530
00:39:23.860 --> 00:39:28.740
tämmöiseksi vähimmäistaso, joka nuorten tulisi
saavuttaa, jotta he sitten niin kun selviytyy

531
00:39:28.740 --> 00:39:31.800
peruskoulun jälkeisestä.

532
00:39:31.800 --> 00:39:35.800
Arjesta ja työelämästä ja
jatko opinnoista ja suomessa

533
00:39:35.800 --> 00:39:39.330
tosiaan on nyt noin joka neljäs oppilas.

534
00:39:39.330 --> 00:39:43.120
Lukeutuu heikoksi
osaajaksi matematiikassa.

535
00:39:43.120 --> 00:39:47.540
Osuus on silti edelleen selvästi
vähemmän kuin OECD maissa keskimäärin

536
00:39:47.540 --> 00:39:51.530
ja myös jonkin verran pienempi
kuin ruotsissa ja norjassa.

537
00:39:51.530 --> 00:39:56.570
Mutta sitten esimerkiksi noissa parhaissa
euroopan maissa, virossa ja koreassa heikkoja

538
00:39:56.570 --> 00:40:00.440
osaajia on taas selvästi vähemmän
ja singapore on ihan omaa luokkaansa.

539
00:40:00.440 --> 00:40:06.030
Näissä näillä
suoritustasoillakin tarkasteltuna.

540
00:40:06.030 --> 00:40:11.590
Ja suomessa tosiaan erinomaisten osaajien
osuus on laskenut lähes kolmasosaan

541
00:40:11.590 --> 00:40:16.670
tuolta vajaassa kahdessakymmenessä
vuodessa ja samaan aikaan näitten heikkojen

542
00:40:16.670 --> 00:40:25.330
osaajien osuus on kasvanut
yli kolminkertaiseksi.

543
00:40:25.330 --> 00:40:30.850
No suomessa tyttöjen ja poikien osaaminen
matematiikassa on ollut kautta pysähdhistorian

544
00:40:30.850 --> 00:40:34.870
suht tasa arvoista vuodesta
kaksituhattaviisitoista lähtien.

545
00:40:34.870 --> 00:40:40.010
Tyttöjen osaaminen on ollut tilastollisesti
merkitsevästi poikia parempaa ja näin

546
00:40:40.010 --> 00:40:43.900
se oli nyt myös tässä vuoden 2000
kaksikymmentäkaksi tutkimuksessa.

547
00:40:43.900 --> 00:40:47.210
Tyttöjen matematiikan
keskiarvo oli 5 pistettä.

548
00:40:47.210 --> 00:40:51.270
Aa korkeampi kuin pojilla
että tää ero oli pieni, mutta

549
00:40:51.270 --> 00:40:56.610
se oli kuitenkin
tilastollisesti merkitsevä.

550
00:40:56.610 --> 00:41:01.680
Kun sitten tarkastellaan tyttöjen ja
poikien osaamista näille suoritustasolla.

551
00:41:01.680 --> 00:41:06.680
Niin täällä nähdään, että poikien osuus
painottuu hieman tyttöjä enemmän täällä heikoissa

552
00:41:06.680 --> 00:41:11.020
osaajista eli tommoinen kaksikymmentäseitsemän
prosenttia pojista oli heikkoja osaajia

553
00:41:11.020 --> 00:41:15.910
ja tytöistä pikkuisen päälle
kaksikymmentäkaksi prosenttia.

554
00:41:15.910 --> 00:41:19.790
Sen sijaan erinomaisista
osaajista pojista poikia oli

555
00:41:19.790 --> 00:41:24.830
tuollainen vajaa 10%
ja tytöistä 7. 6%.

556
00:41:24.830 --> 00:41:28.410
Eli tää kertoo siitä että poikien
osaaminen hajaantuu pikkuisen

557
00:41:28.410 --> 00:41:33.840
enemmän kuin tyttöjen
osaaminen matematiikassa.

558
00:41:33.840 --> 00:41:37.060
No tyttöjen ja poikien osaamisen
eroista on kuitenkin puhuttu aika

559
00:41:37.060 --> 00:41:39.400
paljon ja se ei tuossa
matematiikassa niin vahvassa.

560
00:41:39.400 --> 00:41:41.670
Vahvana on näyttäydy, niin käydään.

561
00:41:41.670 --> 00:41:47.250
Nää vastaavat läpi myös sitten
lukutaidon ja luonnontieteiden osalta.

562
00:41:47.250 --> 00:41:52.970
Eli lukutaidossa tytöt on
menestynyt poikia paremmin.

563
00:41:52.970 --> 00:41:57.700
Kautta historian ja myös tää
ero on myös näin päin kaikissa.

564
00:41:57.700 --> 00:42:02.100
Kaikissa osallistuvissa maissa ja nyt vuonna
kaksikymmentäkaksi tyttöjen ja poikien ero oli

565
00:42:02.100 --> 00:42:07.500
neljäkymmentäviisi pistettä tyttöjen hyväksi
ja tää on hieman kaventunut johtuen siitä, että

566
00:42:07.500 --> 00:42:13.540
tyttöjen lukutaito on laskenut
pikkuisen enemmän kuin poikien lukutaito.

567
00:42:13.540 --> 00:42:19.520
Ja myös täällä suoritustasolla tarkastellen
heikkoja lukijoita on pojista tommoinen

568
00:42:19.520 --> 00:42:25.190
reilu kaksikymmentäkahdeksan
prosenttia ja tytöistä reilu 14%.

569
00:42:25.190 --> 00:42:36.380
Sen sijaan erinomaisia lukijoita on
pojista 6% ja tytöistä tuollainen vajaa 12%.

570
00:42:36.380 --> 00:42:39.440
No vastaavat sitten luonnontieteistä.

571
00:42:39.440 --> 00:42:43.910
Jossa myös suomessa tytöt
menestyy poikia paremmin ja tää.

572
00:42:43.910 --> 00:42:49.780
Ero tyttöjen ja poikien välillä
oli kaksikymmentäkaksi pistettä.

573
00:42:49.780 --> 00:42:56.500
Ja suoritustasoittain tarkasteltuna
pojista myös luonnontieteissä suurempi osa.

574
00:42:56.500 --> 00:42:58.810
Painottuu tuonne heikkoihin
osaajiin kaksikymmentäkaksi

575
00:42:58.810 --> 00:43:02.950
prosenttia ja tytöistä
tommoinen vajaa 14%.

576
00:43:02.950 --> 00:43:14.470
Ja erinomaisia osaajia luonnontieteissä
on pojista vajaa 12% ja tytöistä vajaa 14%.

577
00:43:14.470 --> 00:43:19.270
No sitten palataan takaisin matematiikan
tuloksiin eli pisa tutkimuksessa

578
00:43:19.270 --> 00:43:23.650
matematiikan osaamista voidaan
tarkastella 4 sisältöalueella ja kuten

579
00:43:23.650 --> 00:43:25.780
tässä nyt on jo aikaisemmin tullut.

580
00:43:25.780 --> 00:43:31.040
Kerrottua niin pisa ei varsinaisesti
mittaa opetussuunnitelmapohjaisesti,

581
00:43:31.040 --> 00:43:36.100
mutta ne se matematiikka sisällöissä
on kuitenkin sellaisia sisältöjä,

582
00:43:36.100 --> 00:43:39.480
joita meillä on myös opetussuunnitelmassa.

583
00:43:39.480 --> 00:43:44.140
Tästä tää määrällinen ajattelu
vastaa lukuja ja laskutoimituksia,

584
00:43:44.140 --> 00:43:48.450
muutos ja yhteydet mittaa
algebrallisia tehtäviä.

585
00:43:48.450 --> 00:43:54.540
Epävarmuus tehtävät käsittelee tilastoja
ja todennäköisyyksiä ja tilaajamuoto

586
00:43:54.540 --> 00:43:59.030
sisältöalue on pääasiassa
geometrisia tehtäviä.

587
00:43:59.030 --> 00:44:03.750
Ja nyt vuonna kaksikymmentäkaksi millään
näistä sisältöalueista tai mikään näistä

588
00:44:03.750 --> 00:44:07.750
sisältöalueista ei poikennut
tilastollisesti merkitsevästi toisistaan.

589
00:44:07.750 --> 00:44:11.540
Eli osaaminen oli hyvin tasaista
näillä eri sisältöalueilla.

590
00:44:11.540 --> 00:44:16.530
Vuonna kaksituhattakaksitoista parhaiten
osattu sisältöalue oli toi määrällinen

591
00:44:16.530 --> 00:44:21.000
ajattelu ja tällä kerralla siinä nyt
sitten oli osaaminen heikentynyt kaikista

592
00:44:21.000 --> 00:44:24.470
eniten neljälläkymmenellä 2 pisteellä.

593
00:44:24.470 --> 00:44:28.750
Vuonna 12 heikoiten osattu
alue oli tuo tilaajan muoto.

594
00:44:28.750 --> 00:44:33.780
Ja se oli nyt sitten heikentynyt
vähiten kahdellakymmenellä 2 pisteellä

595
00:44:33.780 --> 00:44:37.630
ja kun näitä sisältöalueita tarkasteltiin
tai tyttöjen ja poikien osaamista

596
00:44:37.630 --> 00:44:40.340
tarkasteltiin sisältöä alueittain.

597
00:44:40.340 --> 00:44:45.100
Niin vaan tuolla muutos ja yhteydet ja
epävarmuus sisältöalueilla oli pienet

598
00:44:45.100 --> 00:44:49.160
erot tyttöjen ja poikien osaamisessa
molemmilla sisältöalueilla.

599
00:44:49.160 --> 00:44:54.220
Ero oli 7 pistettä.

600
00:44:54.220 --> 00:45:00.200
No näiden sisältöalueiden lisäksi osaamista
voidaan tarkastella myös tällaisten.

601
00:45:00.200 --> 00:45:06.560
Matemaattisten prosessien mukaan ja myös
näillä prosessiluokilla tarkasteltuna

602
00:45:06.560 --> 00:45:10.300
suomalaisnuorten osaaminen
oli hyvin tasaista.

603
00:45:10.300 --> 00:45:13.610
Niissä ei ollut juurikaan
poikkeavuuksia toisistaan.

604
00:45:13.610 --> 00:45:18.590
Sitten kun jaettiin se osaaminen tai
katsottiin näitä prosessia alueittain.

605
00:45:18.590 --> 00:45:21.460
Tyttöjen ja poikien välillä
niin ainoastaan tuolla

606
00:45:21.460 --> 00:45:24.310
ratkaisujen tulkintaprosessialueella.

607
00:45:24.310 --> 00:45:27.370
Tyttöjen osaaminen oli 11 pistettä.

608
00:45:27.370 --> 00:45:36.740
Aa suurempia tai toi keskiarvo oli
11 pistettä suurempi kuin pojilla.

609
00:45:36.740 --> 00:45:39.850
No sitten mennään
muutaman tämmöiseen asenne.

610
00:45:39.850 --> 00:45:45.470
Taustamuuttujat ja yksi näistä on
suoritus luottamus, jota mitattiin.

611
00:45:45.470 --> 00:45:51.080
Kysymällä nuorilta, että kuinka varmaksi
he tuntisivat olonsa ratkaistessaan

612
00:45:51.080 --> 00:45:53.440
seuraavanlaisia matemaattisia tehtäviä.

613
00:45:53.440 --> 00:45:56.990
Tässä esitettiin tämmöisiä
yhtälön ratkaisutehtäviä ja muun

614
00:45:56.990 --> 00:46:03.130
muassa juna aikataulujen selvittämistä.

615
00:46:03.130 --> 00:46:07.820
Ja sitten nuoret jaettiin tän
suoritus luottamuksen mukaisesti

616
00:46:07.820 --> 00:46:11.660
neljänneksiin ja tästä
nähdään, että ne oppilaat.

617
00:46:11.660 --> 00:46:17.430
Jotka on luottavat kaikista eniten siihen omaan
matematiikan osaamiseensa, niin heidän keskiarvo

618
00:46:17.430 --> 00:46:22.760
oli viisisataaviisikymmentäkahdeksan pistettä
ja ne oppilaat, joiden suoritus luottamus oli

619
00:46:22.760 --> 00:46:26.980
kaikista heikoin oli
neljäsataakolmekymmentäkolme pistettä.

620
00:46:26.980 --> 00:46:34.010
Tästä myös käytetään minä pystyvyys
käsitettä eli se voi olla joillekin.

621
00:46:34.010 --> 00:46:37.530
Joillekin tutumpi käsite tässä yhteydessä.
Mutta siis tuo.

622
00:46:37.530 --> 00:46:42.840
Ero näiden neljännesten välillä oli
satakaksikymmentäviisi pistettä ja

623
00:46:42.840 --> 00:46:49.070
tää oli samaa luokkaa kun OECD maissa
keskimäärin tuosta muuttujasta laskettiin

624
00:46:49.070 --> 00:46:52.150
myös tämmöinen suoritus luottamusindeksi.

625
00:46:52.150 --> 00:46:55.730
Joka on vertailtavissa sitten
muiden osallistuvien maiden kanssa ja

626
00:46:55.730 --> 00:47:00.570
myös tuo indeksin mukaisesti suomalaisnuorten
suoritus luottamus matematiikassa

627
00:47:00.570 --> 00:47:06.470
oli OECD maiden keskiarvon tasolla.

628
00:47:06.470 --> 00:47:13.850
No sitten oppilailta kysyttiin tämmöisiä
matematiikka ahdistusta koskevia väittämiä,

629
00:47:13.850 --> 00:47:20.970
kuten että kuinka ahdistuneeksi he kokevat,
kun matematiikan tunti on tulossa tai kuinka

630
00:47:20.970 --> 00:47:25.750
paljon matematiikan kotitehtävien
tekeminen hermostuttaa heitä.

631
00:47:25.750 --> 00:47:31.570
Ja tästä muodostettiin myös indeksi ja tällä
indeksillä mitattuna suomessa matematiikka

632
00:47:31.570 --> 00:47:37.820
ahdistus oli kaikista vähäisintä
pisan osallistuneista maista.

633
00:47:37.820 --> 00:47:41.780
Näissä pisan kärki matematiikan
kärkimaissa matematiikka ahdistus

634
00:47:41.780 --> 00:47:46.450
oli hieman vahvempaa kuin OECD
maissa keskimäärin singapore, joka

635
00:47:46.450 --> 00:47:49.520
nyt oli kaikista
parhaiten menestynyt maani.

636
00:47:49.520 --> 00:47:53.790
Siinä se oli tuossa OECD
maiden keskiarvon tasolla.

637
00:47:53.790 --> 00:47:56.670
Muistaa pohjoismaista muun
muassa tanskassa ja ruotsissa.

638
00:47:56.670 --> 00:48:01.370
Myös matematiikka ahdistus oli hieman
OECD maiden keskiarvoa vähäisempää

639
00:48:01.370 --> 00:48:05.720
ja samoin varhaisissa euroopan
maissa, virossa ja sveitsissä.

640
00:48:05.720 --> 00:48:10.550
Matematiikka ahdistus oli vähäisempää
kuin OECD maassa keskimäärin.

641
00:48:10.550 --> 00:48:13.880
Tässä tulee sitten tietysti
semmoinen mieleen, että kertooko tää

642
00:48:13.880 --> 00:48:17.610
mahdollisesti jotain siitä, että
kuinka merkitykselliseksi nuoret

643
00:48:17.610 --> 00:48:21.050
kokee sen matematiikan
opiskelun, jolloinka se.

644
00:48:21.050 --> 00:48:27.320
Jos se ei ole kovin merkityksellistä,
niin sitten se ei myöskään ahdista.

645
00:48:27.320 --> 00:48:35.690
Että kuinka niistä suoriutuu tai että
minkälaisia matematiikan tunteja on tulossa.

646
00:48:35.690 --> 00:48:41.470
No nuorten nuorten äiti on myös tämän
ahdistuksen mukaisesti neljänneksiin ja

647
00:48:41.470 --> 00:48:47.680
ne oppilaat, jotka kokivat kaikista
vähiten matematiikka ahdistusta, niin heidän

648
00:48:47.680 --> 00:48:51.950
keskiarvo oli viisisataakolmekymmentäkahdeksan
pistettä ja niiden oppilaiden,

649
00:48:51.950 --> 00:48:56.100
joiden matematiikka ahdistus
oli kaikista vahvinta.

650
00:48:56.100 --> 00:49:02.490
Keskiarvo oli neljäsataaviisikymmentäviisi
pistettä eli se, että meillä niinku muihin

651
00:49:02.490 --> 00:49:06.340
maihin verrattuna koetaan vähäisesti
matematiikka ahdistusta, niin se ei tarkoita

652
00:49:06.340 --> 00:49:11.940
kuitenkaan sitä, että että etteikö siihen
kannata kiinnittää huomiota, että se mitä

653
00:49:11.940 --> 00:49:15.410
enemmän on ahdistusta
niin sitä heikompaa on se.

654
00:49:15.410 --> 00:49:18.350
Nuorten osaaminen ja tää.

655
00:49:18.350 --> 00:49:23.120
Ero näiden neljännesten välillä
oli kahdeksankymmentäkaksi pistettä.

656
00:49:23.120 --> 00:49:26.530
Saman verran se oli suurin
piirtein myös virossa.

657
00:49:26.530 --> 00:49:31.910
OECD maissa keskimäärin matematiikka,
ahdistus kokemus oli hieman.

658
00:49:31.910 --> 00:49:37.090
Tai sen yhteys osaamiseen oli hieman heikompi
kuusikymmentäkaksi pistettä ja tanskassa

659
00:49:37.090 --> 00:49:45.490
ja ruotsissa taas noiden
neljännesten ero oli 100 pistettä.

660
00:49:45.490 --> 00:49:51.610
No oppilailta kysyttiin tämmöisiä
opettajan tukea koskevia väitteitä.

661
00:49:51.610 --> 00:49:58.210
Ja nimenomaan koskien matematiikan tunteja ja
tässä on niitten oppilaiden osuudet, jotka ovat

662
00:49:58.210 --> 00:50:03.110
vastanneet, että näin tapahtuu useimmilla
tunneilla tai kaikilla tunneilla.

663
00:50:03.110 --> 00:50:08.910
Ja nää samat väittämät on esitetty
myös vuoden 2012 tutkimuksessa.

664
00:50:08.910 --> 00:50:13.950
Ja näissä kaikissa oppilaiden
osuudet on nyt vähentynyt.

665
00:50:13.950 --> 00:50:18.030
Eli tarkoittaen sitä, että oppilaat
kokevat saavansa matematiikan

666
00:50:18.030 --> 00:50:26.590
tunneilla opettajalta vähemmän
tukea kuin vuonna 2012.

667
00:50:26.590 --> 00:50:32.020
No tällä opettajan tuella on myös
yhteys matematiikan osaamiseen.

668
00:50:32.020 --> 00:50:40.140
Eli kun tuosta opettajan tuesta muodostettiin
myös indeksi, niin siinä indeksin arvo kun

669
00:50:40.140 --> 00:50:46.380
nousee yksi niin suomalaisissa oppilaiden
osaaminen kasvaa yhdellätoista pisteellä.

670
00:50:46.380 --> 00:50:50.520
Tää on suurin piirtein samaa
luokkaa muissa pohjoismaissa, mutta

671
00:50:50.520 --> 00:50:55.070
selvästi enemmän kuin
OECD maissa keskimäärin.

672
00:50:55.070 --> 00:50:59.050
No tällä on myös opettajan tuella
yhteys myös matematiikka ahdistukseen.

673
00:50:59.050 --> 00:51:05.320
Eli kun se opettajan tuki indeksi nousee
yksi yksiköllä, niin suomalaisnuorten

674
00:51:05.320 --> 00:51:10.360
matematiikka ahdistus laskee nolla.
16 yksikköä.

675
00:51:10.360 --> 00:51:16.270
Ja hieman enemmän hieman vahvempi
yhteys oli virossa ja norjassa ja OE.

676
00:51:16.270 --> 00:51:29.830
Cmassa keskimäärin tuo yhteys
oli samaa luokkaa kuin suomessa.

677
00:51:29.830 --> 00:51:35.730
No oppilailta tiedusteltiin myös matematiikan
tuntien työrauhaa koskevia väittämiä.

678
00:51:35.730 --> 00:51:40.210
Ja tässä on niitten oppilaiden osuudet,
jotka on vastanneet näihin väittämiin,

679
00:51:40.210 --> 00:51:43.690
että näin ei tapahdu
koskaan tai tuskin koskaan.

680
00:51:43.690 --> 00:51:51.630
Ja myös nämä 4 väittämää on esitetty
vuonna 2012 ja näissä oppilaiden osuudet

681
00:51:51.630 --> 00:51:55.430
on nyt vuoteen kaksikymmentäkaksi
noussut jokaisessa.

682
00:51:55.430 --> 00:51:58.920
Väittämässä eli oppilaat
kokee työrauhan matematiikan

683
00:51:58.920 --> 00:52:07.100
tunneilla paremmaksi kun vuonna 2012.

684
00:52:07.100 --> 00:52:11.880
No näissä työrauha koskevissa väitteissä
oli sitten pari uutta väittämää, joita ei

685
00:52:11.880 --> 00:52:17.950
ollut vielä 2012 ja ne koski sitten
digitaalisten resurssien käyttöä.

686
00:52:17.950 --> 00:52:24.100
Eli niissä kysyttiin, että missä määrin
oppilaat kokee digitaalisten resurssien

687
00:52:24.100 --> 00:52:29.190
käytön häiritsevän heidän keskittymistään
matematiikan tunneilla ja suomessa

688
00:52:29.190 --> 00:52:33.460
neljäkymmentäyksi prosenttia oppilaista
koki, että digitaalisten resurssien

689
00:52:33.460 --> 00:52:37.210
käyttö häiritsee heidän
omaa keskittymistään.

690
00:52:37.210 --> 00:52:42.720
Siinä kysyttiin myös, että kuinka
paljon tai missä määrin digitaalisten

691
00:52:42.720 --> 00:52:47.530
resurssien käyttö häiritsee
muiden oppilaiden keskittymistä.

692
00:52:47.530 --> 00:52:51.840
Niin tää osuus oli suomessa
kaksikymmentäkolme prosenttia.

693
00:52:51.840 --> 00:52:58.760
Ja suomea enemmän tuo digitaalisten resurssien
käyttö koettiin tai digitaalisten resurssien

694
00:52:58.760 --> 00:53:03.480
käyttö koettiin häiritseväksi ainoastaan
muutamassa etelä amerikan maassa.

695
00:53:03.480 --> 00:53:06.260
Eli suomessa tuo neljäkymmentäyksi
prosenttia oli tosi korkea

696
00:53:06.260 --> 00:53:17.910
osuus verrattuna myös muihin pohjoismaihin.
Tai vaikka viroon.

697
00:53:17.910 --> 00:53:22.090
No tää kuvio kertoo sitten
siitä kuinka paljon oppilaat

698
00:53:22.090 --> 00:53:25.560
kertoi ylipäätään käyttävänsä koulussa.

699
00:53:25.560 --> 00:53:31.880
Oppimistilanteissa digitaalisia resursseja
eli ei pelkästään matematiikan oppitunneilla

700
00:53:31.880 --> 00:53:38.580
ja ne oppilaat, jotka vastasi että käyttävät
oppimistilanteissa korkeintaan 2 tuntia päivässä

701
00:53:38.580 --> 00:53:43.510
digitaalisia resursseja niin
menestyivät kaikista parhaiten.

702
00:53:43.510 --> 00:53:48.230
Ja tämä oli myös suurin osuus oppilaista
lähes puolet oppilaista vastasi käyttävänsä

703
00:53:48.230 --> 00:53:53.450
korkeintaan 2 tuntia päivässä
digitaalisia resursseja.

704
00:53:53.450 --> 00:53:59.180
Kaikista heikoiten menestyivät ne oppilaat, jotka
vastasivat, että eivät käytä yhtään digitaalisia

705
00:53:59.180 --> 00:54:04.670
resursseja, mutta heidän osuus oli
kuitenkin vain 5% näistä oppilaista.

706
00:54:04.670 --> 00:54:11.870
Ja noin 14% oppilaista vastasi käyttävänsä
oppimistilanteissa yli 6 tuntia päivässä.

707
00:54:11.870 --> 00:54:17.730
Heidän keskiarvonsa oli tuommoinen
19 pistettä alhaisempi kuin heillä,

708
00:54:17.730 --> 00:54:23.450
jotka vastasivat käyttävänsä
korkeintaan 2 tuntia.

709
00:54:23.450 --> 00:54:28.970
Ja eli todennäköisesti näissä tai nämä oppilaat,
jotka ne ovat vastanneet, niin voi olla, että

710
00:54:28.970 --> 00:54:33.850
heidän koulussa esimerkiksi on käytössä
sitten digitaaliset oppimateriaalit.

711
00:54:33.850 --> 00:54:39.090
Tähän on otettu myös rinnalle sitten mitä oppilaat
ovat vastanneet, kuinka paljon he käyttävät

712
00:54:39.090 --> 00:54:43.640
digitaalisia resursseja vapaa ajalla
ennen koulua ja koulun jälkeen.

713
00:54:43.640 --> 00:54:49.700
Ja parhaiten menestyivät ne oppilaat,
jotka vastasivat käyttävänsä 2– 6 tuntia.

714
00:54:49.700 --> 00:54:55.160
Heidän keskiarvonsa oli yli 500 pistettä
ja myös tässä heikoiten menestyivät

715
00:54:55.160 --> 00:55:02.250
ne oppilaat, jotka vastasivat,
että eivät käytä ollenkaan.

716
00:55:02.250 --> 00:55:16.430
No tässä oli mun osuus.
Seuraavaksi ole hyvä kari.

717
00:55:16.430 --> 00:55:18.600
Joo hyvää aamupäivää.

718
00:55:18.600 --> 00:55:21.470
Mä oon siis kari nissinen
ja samassa tiiviissä.

719
00:55:21.470 --> 00:55:34.890
Työskentelen lähinnä
niinku statistikkkona.

720
00:55:34.890 --> 00:55:37.470
Joo mä puhun osaamisen tasa arvosta.

721
00:55:37.470 --> 00:55:42.570
Tässä on sosioekonomisia maahanmuuttajatausta
ja vastaavaa sitten niinku tulossa.

722
00:55:42.570 --> 00:55:46.750
Mä tässä nostan myös esille tuota niin
kollegan helix kauppisen nimen, joka

723
00:55:46.750 --> 00:55:50.020
oikeastaan on tehnyt suurimman osan
työstä niinku tähän esitykseen että mä

724
00:55:50.020 --> 00:55:57.280
oon tässä enemmän niinku
puhujakeikalla nyt vaan sitten.

725
00:55:57.280 --> 00:56:02.300
Sosioekonomisia.
On kaikkialla näissä oppimista.

726
00:56:02.300 --> 00:56:07.000
Tulosarvioinneissa tota
niin aika olennainen tekijä.

727
00:56:07.000 --> 00:56:08.840
Se näkyy pisassa, se näkyy teamsissa.

728
00:56:08.840 --> 00:56:12.380
Se näkyy ICCS mitä näitä onkaan.

729
00:56:12.380 --> 00:56:15.620
Tosin eri tutkimuksissa se
mitataan pikkuisen eri tavalla.

730
00:56:15.620 --> 00:56:19.380
Kisassa on oikeastaan mun käsittääkseni
ihan alusta asti ollut tämmöinen oma indeksi,

731
00:56:19.380 --> 00:56:24.960
joka tunnetaan lyhenteellä ESCS elikkä
index of economics show on catwalk status,

732
00:56:24.960 --> 00:56:28.640
joka koostuu niin kun hyvin
monenlaisista komponenteista.

733
00:56:28.640 --> 00:56:32.890
Ja se on ihan hyvä tietää että miten tätä
mitataankin ja niinku arvioidaan tämän.

734
00:56:32.890 --> 00:56:35.740
Tämän indeksin merkitystä.

735
00:56:35.740 --> 00:56:41.470
Se on koottu, mikä on ehkä tietyllä tavalla myöskin
niinku pisassa heikkous ja se perustuu oppilaan

736
00:56:41.470 --> 00:56:46.710
antamiin tietoihin ja olemme kyllä huomanneet,
että oppilaat ei aina ihan tiedä tarkkaan ja tässä

737
00:56:46.710 --> 00:56:50.690
on tiettyä sellaista niin kun harhaisuutta
mahdollisesti olemassa, mutta se on oletettavasti

738
00:56:50.690 --> 00:56:53.950
kyllä aika lailla aika lailla
samanlaista kaikissa maissa.

739
00:56:53.950 --> 00:56:58.780
Se perustuu oppilaan antamiin tietoihin,
mikä on heidän vanhempiensa ammattiasema?

740
00:56:58.780 --> 00:57:02.960
Sen konsortio ja tämä meidän tutkimuslaitos
johtaa oppilaiden avovastauksissa.

741
00:57:02.960 --> 00:57:05.960
Elikkä mikä on isän ja äidin
ammatti ja mitä he tekee työkseen.

742
00:57:05.960 --> 00:57:10.550
Esimerkiksi isäni on autonasentaja ja hän
korjaa autoja ja korjaamolla, niin näistä

743
00:57:10.550 --> 00:57:15.140
pystytään aika luotettavasti johtaa tää tulos,
mutta esimerkiksi vanhempien koulutustaso

744
00:57:15.140 --> 00:57:18.740
perustuu oppilaan antamiin tietoihin ja
olla ikävä kyllä huomattu, että oppilaat edes

745
00:57:18.740 --> 00:57:22.580
viisitoistavuotiaat ei välttämättä tiedä
kauhean tarkkaan, mikä on täsmälleen heidän

746
00:57:22.580 --> 00:57:25.740
vanhempiensa suunnitelmaa tutkintoa.

747
00:57:25.740 --> 00:57:30.880
Mutta näette lisäksi tähän indeksiin
kootaan myös niin kun kyselylomakkeesta

748
00:57:30.880 --> 00:57:34.580
sellaisia tietoja, että kuinka monta
autoa, kuinka monta kylpyhuonetta, kuinka

749
00:57:34.580 --> 00:57:38.100
monta televisiota on oppilaan kotona,
elikkä tämmöisiä asumisolojen mittareita

750
00:57:38.100 --> 00:57:40.460
niinku materiaalisia mittareita.

751
00:57:40.460 --> 00:57:44.020
Myöskin tää kulttuurinen dimensio
tulee siitä kuinka paljon kotona on

752
00:57:44.020 --> 00:57:48.540
oppilaalla kirjoja arvionsa
mukaan taideteoksia soittimia.

753
00:57:48.540 --> 00:57:51.830
Jopa joko kotona on erilaisia digitaalisia
laitteita ja näistä kasvattaa sitten

754
00:57:51.830 --> 00:57:56.900
tällainen yhteys yhteismitallinen
kansainvälinen indeksi.

755
00:57:56.900 --> 00:58:01.440
Tämän ESCS indeksin perusteella siis niin,
kun kahdeksankymmenenviiden osallistujan

756
00:58:01.440 --> 00:58:04.990
joukossa suomalaisethan
ovat ihan siellä kärkipäässä.

757
00:58:04.990 --> 00:58:08.960
Se on yhdenneksitoista korkein
keskimäärin tää suomalaiset

758
00:58:08.960 --> 00:58:11.470
oppilaiden sosioekonominen asema.

759
00:58:11.470 --> 00:58:14.610
Kaikki pohjoismaat ovat edellä,
kanada, australia, irlanti,

760
00:58:14.610 --> 00:58:19.720
israel, singapore ja
oli joku muu vielä siinä.

761
00:58:19.720 --> 00:58:25.710
Kun kansainvälisesti tää koko pisa
oppilas aineisto jaetaan viidenneksi.

762
00:58:25.710 --> 00:58:30.700
Niin tota itse asiassa siis tämäkin kuvastaa
suomalaissotilaiden korkea sosioekonominen neljäkymmentäviisi

763
00:58:30.700 --> 00:58:36.820
prosenttia suomalaisista oppilaista kuuluu siihen
kaikkein korkeimpaan kansainväliseen sosioekonomiseen

764
00:58:36.820 --> 00:58:39.340
ryhmään ja kaikista
matalimpaan viidennekseen.

765
00:58:39.340 --> 00:58:46.920
Suomen oppilasta kuuluu vain 1%.
Eli elintaso on.

766
00:58:46.920 --> 00:58:52.190
Tällä mittarilla erittäin korkea suomessa.

767
00:58:52.190 --> 00:58:56.250
No nyt jos te katsotaan tässä kohtaa,
nyt on sitten suomen oppilaat jaettu

768
00:58:56.250 --> 00:58:58.810
taas niin kuin tämän
havainnollisen vuoksi neljänneksiin.

769
00:58:58.810 --> 00:59:03.710
Elikkä on Suomen ylin sosioekonominen
neljänneksi toiseksi ylin toiseksi

770
00:59:03.710 --> 00:59:07.380
alin ja alin 1/4 ja katsotaan mitä
on niinku matematiikan pistemäärät

771
00:59:07.380 --> 00:59:10.140
näissä neljänneksessä keskimäärin.

772
00:59:10.140 --> 00:59:13.790
Niin kyllähän tämä on
erittäin lineaarinen.

773
00:59:13.790 --> 00:59:18.520
Tää on ollut itse asiassa aina erittäin
lineaarinen pisa tutkimuksissa ja sama pätee

774
00:59:18.520 --> 00:59:23.690
kyllä tuohon OECD keskiarvoon
joka on nyt toi punertavampi käyrä.

775
00:59:23.690 --> 00:59:27.470
Ja tuossa tietysti
näkyy tietysti se, että.

776
00:59:27.470 --> 00:59:33.470
Suomalaiset oppilaat ovat pikkuisen neljänneksestä
riippumatta OECDN keskitason yläpuolella,

777
00:59:33.470 --> 00:59:36.850
joskin se ero on suurin täällä
alimmassa neljänneksessä.

778
00:59:36.850 --> 00:59:42.200
Elikkä tässä on kuitenkin semmoinen tietty
sosioekonominen tasaarvo näkyy suomessa verrattuna

779
00:59:42.200 --> 00:59:47.710
OECDN keskitasoon, että OECDN ja Suomen huippu
neljänneksen ovat ihan tasoissa, mutta suomen

780
00:59:47.710 --> 00:59:52.980
alimman neljänneksen oppilaat on
pikkaisen parempia kuin OECDN alimmat.

781
00:59:52.980 --> 00:59:54.780
No tää.

782
00:59:54.780 --> 00:59:59.410
Ero on tuommoinen 80 pistettä ja
ricard riippuen vähän mitä mitataan.

783
00:59:59.410 --> 01:00:01.970
Ole esityksessä se on pikkaisen suurempi.

784
01:00:01.970 --> 01:00:05.410
Siis sehän on kuitenkin aika hurja.

785
01:00:05.410 --> 01:00:07.630
Elikkä siis sosioekonomisia.

786
01:00:07.630 --> 01:00:09.850
Monesti puhutaan tyttöjen ja
poikien eroista siellä ja täällä niin

787
01:00:09.850 --> 01:00:11.710
tyttöjen ja poikien ero
on niinku lukutaidossa.

788
01:00:11.710 --> 01:00:15.110
Onko nyt jotain 40 pinnaa niin
tää sosioekonomiset ääripäät

789
01:00:15.110 --> 01:00:21.630
on tuplasti kauempana toisistaan.

790
01:00:21.630 --> 01:00:24.470
No jos katsotaan nyt näin
neljänneksi näin tätä kehitystä.

791
01:00:24.470 --> 01:00:28.850
Tää on matematiikka siis koko ajan
tässä esillä, niin meillä on tää

792
01:00:28.850 --> 01:00:32.890
latikkakierros 2012 mistä tää vertailu
lähtee ja sitten on toi neljännen

793
01:00:32.890 --> 01:00:35.510
vuoden 4 vuoden takainen siinä välillä.

794
01:00:35.510 --> 01:00:40.230
Niin tietysti tää laskua
näkyy kaikissa neljänneksissa.

795
01:00:40.230 --> 01:00:44.110
Ja, mutta jos ajatellaan, että on kuitenkin
pikkuisen sellainen viuhkamainen kehitys,

796
01:00:44.110 --> 01:00:48.680
tää ei ole ihan nyt semmoinen niinku hurja
tää erkaneeminen, mutta semmoista pientä

797
01:00:48.680 --> 01:00:53.030
niinku hintsua erkaan tuntuista
näkyy näissä neljänneksiä.

798
01:00:53.030 --> 01:01:00.210
Ei jos verrataan niinku 10 vuoden kehitystä niin
ylimmän neljänneksen sosioekonomisen neljänneksen

799
01:01:00.210 --> 01:01:03.410
tulos on tippunut kaksikymmentäkuusi
pinnaa ja alimmassa neljäkymmentäkaksi.

800
01:01:03.410 --> 01:01:06.090
Ja nää muut on siinä välillä
elikkä kyllä tämmöistä hienoista

801
01:01:06.090 --> 01:01:08.600
sosioekonomista ergonomista näkyy.

802
01:01:08.600 --> 01:01:12.870
Mutta tavallaan niinku tietysti tää on ollut
koko ajan, että tää tietysti on kyllä tärkeäkin

803
01:01:12.870 --> 01:01:19.550
nostaa tää sosioekonomisia, mutta tuota ihan mitään
dramaattista ei ole tapahtunut, mutta tämmöistä

804
01:01:19.550 --> 01:01:25.740
pienet heikot signaalit koko ajan
tulee näissä tutkimuksissa esiin.

805
01:01:25.740 --> 01:01:28.810
Että tää on merkittävä, mutta tää
ei ole kuitenkaan tää sosioekonominen

806
01:01:28.810 --> 01:01:35.290
efekti ei ole mikään niinku uutuus.

807
01:01:35.290 --> 01:01:39.030
No sitten tämmöinen niinku regression
analyyttinen, niinku lähestymistapa

808
01:01:39.030 --> 01:01:43.150
jos tehdään tällainen ideaalinen
malli missä sosioekonominen tää indeksi

809
01:01:43.150 --> 01:01:47.170
ESCS selittää matematiikan
pistemäärän vaihtelua.

810
01:01:47.170 --> 01:01:52.470
Niin regressiokerroin suomessa
on kolmekymmentäkahdeksan pinnaa.

811
01:01:52.470 --> 01:01:58.250
Joka on erittäin se on oikeastaan
käytännössä sama kuin OECD maissa keskimäärin.

812
01:01:58.250 --> 01:02:02.350
Tää on hitusen verran kasvanut, että
muistaakseni olisiko vuonna 12 niin se

813
01:02:02.350 --> 01:02:05.170
oli kolmekymmentäkolme pinnaa
tai siinä kolmenkympin paikkeilla.

814
01:02:05.170 --> 01:02:08.810
Elikkä tästä tietysti kanssa näkyy
tää hienoinen sosioekonomisten

815
01:02:08.810 --> 01:02:12.940
erojen merkityksen kasvaminen.

816
01:02:12.940 --> 01:02:15.160
Täällä on joitakin esimerkkimaita.

817
01:02:15.160 --> 01:02:17.280
Näemme, että missä
sosioekonomisia vaikuttaa.

818
01:02:17.280 --> 01:02:21.280
Vähän on tämmöisiä maita kuin
uzbekistan ja filippiinit ja kambodza.

819
01:02:21.280 --> 01:02:24.150
No oikeastaan se johtuu siitä,
että se ylinkään sosioekonominen

820
01:02:24.150 --> 01:02:28.530
luokka ei pärjää kovin hyvin.
No toisessa ääripäässä.

821
01:02:28.530 --> 01:02:30.510
Mua itse asiassa kiinnostaisi tietää.

822
01:02:30.510 --> 01:02:37.260
Mä en tunne slovakia olosuhteista, että
miten Slovakiassa on näin hurja kerroin.

823
01:02:37.260 --> 01:02:40.440
Singaporessa on myös samat,
että tsekissä on erittäin korkea.

824
01:02:40.440 --> 01:02:43.320
Ruotsissakin on sosioekonomisia
suurempi efekti kuin suomessa.

825
01:02:43.320 --> 01:02:50.500
Vielä toistaiseksi ainakin myöskin ja
viro on niinku suomen kanssa samaa luokkaa.

826
01:02:50.500 --> 01:02:54.580
No sitten tää maahanmuuttajakysymys.

827
01:02:54.580 --> 01:02:56.600
Siis pisassa niin kuin muissakin.

828
01:02:56.600 --> 01:02:58.850
Käsittääkseni se on niinku
tämmöinen tilastovirasto.

829
01:02:58.850 --> 01:03:03.620
Sitä tuleva määritelmä, että maahanmuuttajataustaiset
lasketaan sellainen oppilas, jonka

830
01:03:03.620 --> 01:03:08.200
molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa
oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

831
01:03:08.200 --> 01:03:10.490
Elikkä jos jompikumpi
vanhemmista on syntynyt suomessa,

832
01:03:10.490 --> 01:03:15.620
niin hän ei ole maahanmuuttajataustainen.
Ja muilta osin.

833
01:03:15.620 --> 01:03:20.900
Tää on niinku natiivi syntyperäinen taikka
kantaväestöön kuuluva tätä tätä terminologian kanssa

834
01:03:20.900 --> 01:03:26.100
on jonkun verran taisteltu, että tuota tällä
kertaa nyt käytämme tämmöistä kun syntyperäinen

835
01:03:26.100 --> 01:03:28.890
suomalainen, mutta toki tiedä mitä
tää termi on pikkuisen tämmöinen.

836
01:03:28.890 --> 01:03:33.440
Se ei ole tyhjentävä.

837
01:03:33.440 --> 01:03:38.900
No matematiikassa näkyy ensinnäkin
tietysti tämä, että maahanmuuttajataustaiset

838
01:03:38.900 --> 01:03:43.260
oppilaat heidän tuloksensa ovat
niinku merkittävästi huonompia kuin

839
01:03:43.260 --> 01:03:48.070
kantasuomalaisten oppilaiden.

840
01:03:48.070 --> 01:03:50.700
Ja, mutta joo, tässä on tärkeintä.

841
01:03:50.700 --> 01:03:53.910
On huomata, että tässä niinku veronkierron
vuosi 12, jolloin meillä edellisen

842
01:03:53.910 --> 01:03:57.810
kerran oli iso maahanmuuttajaaineisto
näitä välivuosia 15 18 ei tarvitse

843
01:03:57.810 --> 01:03:59.970
pidä laskea, koska se
oli ei ollut edustavaa.

844
01:03:59.970 --> 01:04:03.840
Se maahanmuuttaja aineisto niinä vuosina.

845
01:04:03.840 --> 01:04:07.480
No maahanmuuttajapuolella tää
laskeva trendi ei ole ollenkaan niin

846
01:04:07.480 --> 01:04:12.240
iso kuin näiden syntyperäisten
suomalaisten kohdalla.

847
01:04:12.240 --> 01:04:15.960
Ja tuohon lisäisin tuohon
sinisellä suomen koko aineistossa,

848
01:04:15.960 --> 01:04:19.290
siis matematiikan keskiarvoinen 4 8 4.

849
01:04:19.290 --> 01:04:33.750
Missä on kaikki yksi natiivi suomalaisten.
Tulos on se 4 9 1

850
01:04:33.750 --> 01:04:36.480
elikkä voisiko nyt sanoa että maahanmuuttaja
oppilaat ovat tiputtaneet suomen

851
01:04:36.480 --> 01:04:38.280
keskiarvoa tavallaan 7 pinnaa joka ei
ole kovin paljon kokonaisuudessa elikkä

852
01:04:38.280 --> 01:04:44.850
siitä emme niin kyllä sitä otsikoita voi repiä,
mutta niinku selitys ei ole maahanmuuttajissa.

853
01:04:44.850 --> 01:04:51.580
Tässä on lukutaidon
osalta samanlainen kuvio.

854
01:04:51.580 --> 01:04:55.280
Siellä niin kun ehkä korostuu tää,
että ensimmäisiä toisen sukupolven

855
01:04:55.280 --> 01:04:57.380
elikkä onko tää maahanmuuttaja
oppilas tai maahan?

856
01:04:57.380 --> 01:05:02.130
Onko tää maahanmuuttajataustainen oppilas
syntynyt itse suomessa vai ulkomailla?

857
01:05:02.130 --> 01:05:04.850
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja.

858
01:05:04.850 --> 01:05:07.890
On syntynyt ulkomailla ja toisen
sukupolven maahanmuuttajia.

859
01:05:07.890 --> 01:05:10.770
Ulkomaalaistaustaiset vanhemmat,
mutta hän on syntynyt suomessa

860
01:05:10.770 --> 01:05:13.980
ja hän on käynyt siis suomalaisen koulun.

861
01:05:13.980 --> 01:05:16.220
Niin tässä näkyy kyllä aika selvä ero.

862
01:05:16.220 --> 01:05:19.760
Erityisesti lukutaidossa on
isompi kuin matematiikassa.

863
01:05:19.760 --> 01:05:24.240
Ja jos verrataan suomen koko aineiston
tulokseen 4 90 mikä on kantasuomalaisten tulossa

864
01:05:24.240 --> 01:05:29.920
500 niin se on semmoinen 10 pinnaa on nyt
sitten tää jos meidän aineisto olisi pelkästään

865
01:05:29.920 --> 01:05:33.610
kohotus natiiveja, niin
meidän tulos olisi siis 500.

866
01:05:33.610 --> 01:05:36.930
Laskua laskua on aika hurjasti.

867
01:05:36.930 --> 01:05:39.410
Siitä ei päästä mihinkään.

868
01:05:39.410 --> 01:05:42.090
Luonnontieteen mä nyt jätän
tästä väliin, koska voit

869
01:05:42.090 --> 01:05:46.110
voitte kuvitella mielessänne näiden 2.

870
01:05:46.110 --> 01:05:49.780
Kuvion keskiarvon luonnontiede
jostain syystä menee aina siellä

871
01:05:49.780 --> 01:05:52.200
niinku lukutaidon ja matematiikan välissä.

872
01:05:52.200 --> 01:05:54.900
Näissä tulosvertailuissa se
koski se maahanmuuttajatausta

873
01:05:54.900 --> 01:06:02.280
taikka sukupuolieroja taikka mitä vaan.

874
01:06:02.280 --> 01:06:04.860
No koulujen väliset erot.

875
01:06:04.860 --> 01:06:09.380
Kaikesta huolimatta on edelleenkin
niinku pisama maiden joukossa

876
01:06:09.380 --> 01:06:12.150
ihan pienimpiä nyt suomella vielä 18.

877
01:06:12.150 --> 01:06:13.960
Se oli suomessa kaikkein pienin.

878
01:06:13.960 --> 01:06:19.800
Nyt siellä on tota tällaisia maita kuin
pohjalla kun irlanti, saudi arabia ja islanti,

879
01:06:19.800 --> 01:06:22.930
jossa on vielä pienemmät
suhteelliset kouluerot kuin suomessa.

880
01:06:22.930 --> 01:06:26.940
Mutta SUOMI on kuitenkin niin
kun tällä tavalla määriteltynä

881
01:06:26.940 --> 01:06:30.610
koulutasolla hyvin tasaarvoinen maa.

882
01:06:30.610 --> 01:06:34.110
Mutta nää koulujen
väliset erot ovat kasvussa.

883
01:06:34.110 --> 01:06:36.400
Tässä on taas niinku
oikeastaan sama kuin mikä oli

884
01:06:36.400 --> 01:06:41.010
sitä sosioekonomisiaa että että siis.

885
01:06:41.010 --> 01:06:46.780
Se vuodesta 12 ei ole tapahtunut
välttämättä tai vasta 18 mitään hirvittävän

886
01:06:46.780 --> 01:06:50.980
dramaattista loppujen lopuksi, mutta
signaalit on kuitenkin koko ajan siihen

887
01:06:50.980 --> 01:06:55.730
suuntaan, että erot kasvaa ja se koskee
myöskin ja oikeastaan musta vielä merkittävämmin

888
01:06:55.730 --> 01:06:58.060
niinku oppilaiden välisiä eroja.

889
01:06:58.060 --> 01:07:00.520
Että täällä on tämmöisellä
tummemmalla palkilla näkyy

890
01:07:00.520 --> 01:07:02.740
tää vasemmalle päin suomen kohdalla.

891
01:07:02.740 --> 01:07:06.620
Tää on siis koulujen sisäinen vaihtelu,
joka tarkoittaa siis siitä oppilas

892
01:07:06.620 --> 01:07:16.460
yksilöiden välisiä osaamiseroja
niin se valtio on aika pitkä.

893
01:07:16.460 --> 01:07:21.880
No tässä on nyt sitten siis
koulueroja mitataan tässä varianssi.

894
01:07:21.880 --> 01:07:27.060
Lasketaan kaksitasoa mallilla
koulujen välinen varianssi komponentti.

895
01:07:27.060 --> 01:07:31.880
Tässä näkyy nyt matematiikassa
koulujen välisen varianssi kehitys.

896
01:07:31.880 --> 01:07:36.640
Se on ollut aika maltillinen ja vuodesta
kaksituhattakolme vuoteen 12 ja 18,

897
01:07:36.640 --> 01:07:40.280
mutta sitten on kyllä tapahtunut
niinku tässä absoluuttisella.

898
01:07:40.280 --> 01:07:44.400
Se ei ehkä prosenteissa ei ole niin paljon,
koska oppilaiden väliset erot on kasvaneet.

899
01:07:44.400 --> 01:07:46.940
Mutta kyllähän tää koulujen
välinen varianssi on kasvanut

900
01:07:46.940 --> 01:07:49.690
merkittävästi vuoden 18 jälkeen.

901
01:07:49.690 --> 01:07:52.090
Mutta tämä on nyt tää
asteikko tietysti on varianssi

902
01:07:52.090 --> 01:07:54.350
jo muutenkin vaikeasti hahmotettava luku.

903
01:07:54.350 --> 01:07:56.900
Siis se oli ennen jotain
400. Nyt se on 700.

904
01:07:56.900 --> 01:07:59.070
Paljonko se on, onko se paljon vai vähän?

905
01:07:59.070 --> 01:08:08.670
No se ei ole hirvittävän paljon, mutta
se on verrattomasti enemmän kuin ennen.

906
01:08:08.670 --> 01:08:13.570
Kestoaihe ja kysymys näistä koulueroista
on ollut tää pääkaupunkiseutu,

907
01:08:13.570 --> 01:08:16.730
joka on Suomessa kuitenkin aika
lailla omaa luokkaansa verrattuna

908
01:08:16.730 --> 01:08:20.390
mihin tahansa muuhun muuhun alueeseen.

909
01:08:20.390 --> 01:08:24.990
Pääkaupungissa on mahdollista tehdä
tätä pahamaineista koulussaoppailua.

910
01:08:24.990 --> 01:08:30.110
Asuinalueiden väliset sosioekonomiset erot
on valtavat ja itse asiassa niin kun koulujen

911
01:08:30.110 --> 01:08:33.270
asuinalueet ja väliset erot nehän ne
menee lähikoulujenkin välisiin eroihin.

912
01:08:33.270 --> 01:08:36.600
Ihan suoraan ei ole kysymys
niinkään niinku oikeastaan mistään

913
01:08:36.600 --> 01:08:39.030
muusta kuin oppilasaines aineksen eroista.

914
01:08:39.030 --> 01:08:44.080
Jos ne kehtaa sanoa niinku tässä ihan.
Suoraan.

915
01:08:44.080 --> 01:08:47.760
Mutta nyt tässä on ilmiö tai mä en ole
vielä tarkemmin tutkinut, enkä osaa tarkemmin

916
01:08:47.760 --> 01:08:52.910
selittää, mutta nyt tää varianssin kasvu
tässä on vertailuvuonna vuosi 12, jolloin

917
01:08:52.910 --> 01:08:57.340
meillä oli edellisen kerran maahanmuuttajaotos
joo ja maahanmuuttajat muuten tarkoittaa

918
01:08:57.340 --> 01:09:02.080
sitä, että koska maahanmuuttajat asuu
niin suuressa määrin pääkaupunkiseudulla,

919
01:09:02.080 --> 01:09:07.140
niin meillä on näinä vuosina erinomaisen
edustava data pääkaupunkiseudulta ei niinkään

920
01:09:07.140 --> 01:09:10.260
näillä välivuosina.
Eli tässä tuota vuonna 12.

921
01:09:10.260 --> 01:09:14.120
Meillä oli niinku muistaakseni kahdeksankymmentäneljä
koulua pääkaupunkiseudulta ja nyt

922
01:09:14.120 --> 01:09:19.420
oli yli 100 koulua, elikkä me haravoidaan
pääkaupunkiseudun koulut erittäin tarkkaan tässä

923
01:09:19.420 --> 01:09:24.280
aineistossa, niin tää pääkaupunkiseudun
kouluja oli sitten erot.

924
01:09:24.280 --> 01:09:26.740
Ne ei ole merkitsevästi muuttuneet.

925
01:09:26.740 --> 01:09:28.740
Ne on pikkuisen varianssi
on pikkuisen pienentynyt,

926
01:09:28.740 --> 01:09:31.740
mutta ei tilastollisesti merkitsevästi.

927
01:09:31.740 --> 01:09:36.300
Elikkä ne erot ei ole tämän aineiston perusteella
räjähtäneet siellä pääkaupunkiseudulla,

928
01:09:36.300 --> 01:09:40.980
vaan se onkin muualla suomessa ja tää
oli mulle henkilökohtaisesti yllätys.

929
01:09:40.980 --> 01:09:45.500
Mutta tää vaatii ehkä vielä vähän kyllä
tsekkaa mistä se mitä kouluja siellä suomessa

930
01:09:45.500 --> 01:09:48.670
nyt meillä oikein aineistossa
on ja mitä siellä on tapahtunut.

931
01:09:48.670 --> 01:09:51.950
Mutta tässä on tää menee vähän niinku
retorinen kysymys, että onko nyt niin että

932
01:09:51.950 --> 01:09:56.670
muu SUOMI onkin jotenkin ottamassa kiinni
pääkaupunkiseutua koulueroista tähän mulla

933
01:09:56.670 --> 01:10:01.260
ei ole vastausta tää vähän
niinku viittaa sen kaltaiseen.

934
01:10:01.260 --> 01:10:06.930
Kyllä tää numeerinen analyysi.

935
01:10:06.930 --> 01:10:09.670
Loppuihin tulee mieleen tietysti
pääkaupunkiseudun ohella Turkuun.

936
01:10:09.670 --> 01:10:13.170
Ehkä sellainen paikka suomessa, missä
on myös aika tota selkeätä niinku

937
01:10:13.170 --> 01:10:15.110
alueista eroa, mutta ei
pysty tampereella niinkään.

938
01:10:15.110 --> 01:10:18.220
Jyväskylässä ei ole
oikeastaan minkäänlaista.

939
01:10:18.220 --> 01:10:22.920
Mä oon joka vuosi tsekkaa miten Jyväskylän
koulut menee, mutta se on salaisuus.

940
01:10:22.920 --> 01:10:26.730
Sitä ei saa levittää, mutta voin
sanoa että Jyväskylän koulujen tulokset

941
01:10:26.730 --> 01:10:34.410
ovat vuodesta toiseen niin
erittäin vakaat ja erot on pieniä.

942
01:10:34.410 --> 01:10:38.560
No tässä on kuvio, joka on mua sikäli vähän
harmittaa tätä asteikkoa on nyt tällainen.

943
01:10:38.560 --> 01:10:43.380
Tää tässä on nyt vähän tämmöinen
tilasto grafiikalla valehtelu lähellä.

944
01:10:43.380 --> 01:10:47.770
Mutta on tässä kuitenkin se
ydinviesti tietysti tulee se, että.

945
01:10:47.770 --> 01:10:53.630
Tää oppilaitos oppilastason erojen
varianssin kasvu on ollut oikeastaan niinku

946
01:10:53.630 --> 01:10:59.080
vielä hurjempaa, kun koulujen välillä
elikkä samoissakin yhdenkin koulun

947
01:10:59.080 --> 01:11:02.970
sisällä niinku oppilaiden
tasoerot ovat niin kun.

948
01:11:02.970 --> 01:11:07.220
Venyneet verrattuna aikaisempaan.

949
01:11:07.220 --> 01:11:09.020
Eli koulujen sisäinen varjo.

950
01:11:09.020 --> 01:11:11.390
Se tarkoittaa siis sitä, että
miten samassa koulussa opiskelevat

951
01:11:11.390 --> 01:11:13.310
oppilaat, kuinka heterogeenisia he ovat.

952
01:11:13.310 --> 01:11:16.270
Ja tää heterogeenisuus on lisääntynyt.

953
01:11:16.270 --> 01:11:21.250
Ihan siinä missä
koulujen välinen vaihtelu.

954
01:11:21.250 --> 01:11:26.560
No sitten meillä on täällä vielä aluetta.

955
01:11:26.560 --> 01:11:30.850
No oikeastaan tota niin niin mä
oikeastaan tiedä mistä nyt onko mennyt

956
01:11:30.850 --> 01:11:33.580
itse kirjoittamaan jonnekin tätä
voidaan, että alueelliset erot olisi

957
01:11:33.580 --> 01:11:39.130
niinku venynyt, että oikeastaan ne ei ole.
Mitenkään tavattomasti.

958
01:11:39.130 --> 01:11:44.540
Alueelliset alueelliset tulokset
alueelliset tulokset ovat hirveän tasaisia.

959
01:11:44.540 --> 01:11:49.140
Ainoa mikä tulee nyt vähän erottuu että
vuodesta 12 eteenpäin niin itä SUOMI johon

960
01:11:49.140 --> 01:11:54.360
kuuluu siis Kainuu Pohjois savo,
Pohjois karjala, etelä savo.

961
01:11:54.360 --> 01:11:58.260
Etelä karjala menee etelä
suomeen tässä luokituksessa.

962
01:11:58.260 --> 01:12:01.900
Niin itäsuomi on tuonut
laahaamaan vähän muiden perässä.

963
01:12:01.900 --> 01:12:05.900
Ja se on jopa tilastollisesti merkitsevä,
joskin nyt tämä meidän kaksikymmentäkaksi

964
01:12:05.900 --> 01:12:09.780
lisäaineista on kyllä itä
suomen otoksen osalta aika pieni.

965
01:12:09.780 --> 01:12:12.380
Meillä joku 16 koulua sen verran
katselin, että kyllä sillä on

966
01:12:12.380 --> 01:12:16.270
kaupunkia ja maaseutua ja
ihan niinku edustavasta.

967
01:12:16.270 --> 01:12:18.740
Mutta se on aika pieni.

968
01:12:18.740 --> 01:12:21.430
Mutta tää itäsuomi on kyllä siinä
mielessä jännä, että ei ole kauan kun

969
01:12:21.430 --> 01:12:24.180
me katsottiin neljäsluokkalaisten
lukutaitoa birds datassa.

970
01:12:24.180 --> 01:12:27.510
Aivan sama näkyy siellä.

971
01:12:27.510 --> 01:12:31.310
Elikkä tämmöinen niinku meta analyyttinen
lähestymistapa, että kun useassa aineistossa

972
01:12:31.310 --> 01:12:34.500
niinku rupeaa näkymään samanlaista niin
pikkuisen niinku herää kysymyksiä, mutta

973
01:12:34.500 --> 01:12:39.270
miten siihen vastataan niin en osaa sanoa.

974
01:12:39.270 --> 01:12:41.730
Pääkaupunkiseudun tulokset oli vuonna 18.

975
01:12:41.730 --> 01:12:44.590
Toi vähän tuommoinen violetin
näköinen käyrä, niin silloin

976
01:12:44.590 --> 01:12:47.600
ne oli parempia kuin muualla suomessa.

977
01:12:47.600 --> 01:12:50.460
Ja itse asiassa kuten neljäsluokkalaisten
lukutaidossa näkyy tietyiltä osin

978
01:12:50.460 --> 01:12:54.810
pääkaupunkiseudun hyvä tulos, mutta nyt taas
tässä uusimmassa pisassa pääkaupunkiseutu

979
01:12:54.810 --> 01:12:57.540
on vajonnut vähän niinku muiden joukkoon.

980
01:12:57.540 --> 01:13:00.130
Pääkaupunkiseudulla heterogeenisuus
kyllä tietysti yleisesti ottaen

981
01:13:00.130 --> 01:13:03.780
jo aika isoa ja osittain
tuo vuoden 18 hyvä tulos.

982
01:13:03.780 --> 01:13:08.740
Pääkaupunkiseudulla tuli ehkä sieltä, että
se otos ei ollut niin kattava kuin nyt.

983
01:13:08.740 --> 01:13:12.170
Siis pääkaupunkiseudulla kun nää
koulu ja ääripäät on kuitenkin

984
01:13:12.170 --> 01:13:14.230
sen verran isot niin
ketkä sattuu otoksiin.

985
01:13:14.230 --> 01:13:17.450
Sen määrittää hirveän paljon
niinku sen vuoden tulosta.

986
01:13:17.450 --> 01:13:21.750
Toki se tulee merkitsevä virhemarginaalia
merkitsevyys läpi, mutta tämmöinen

987
01:13:21.750 --> 01:13:27.490
paljas keskiarvo voi
joskus vähän johtaa harhaan.

988
01:13:27.490 --> 01:13:33.070
Tää on yksi tulos mikä
mitä minä en odottanut.

989
01:13:33.070 --> 01:13:34.870
Just on tässä hehku.

990
01:13:34.870 --> 01:13:37.610
Olen hehkuttanut kuinka
heterogeeninen se pääkaupunkiseutu on.

991
01:13:37.610 --> 01:13:41.280
Niin nyt sitten tämän
vuoden pisassa se ei näykään.

992
01:13:41.280 --> 01:13:44.010
18 tota tässä näkyi.

993
01:13:44.010 --> 01:13:49.150
Beach datassa on näkynyt ja muistaakseni
saattoi jopa teamsissa jotain.

994
01:13:49.150 --> 01:13:52.430
Että mikähän tässä nyt on sitten syynä?

995
01:13:52.430 --> 01:13:56.140
Elikkä tää on kyllä itse asiassa aika
hankala tää vuoden 20 200 koska tuntuu

996
01:13:56.140 --> 01:14:00.270
että tässä niinku vihjeitä menee niin
ristiriitaisiin suuntiin samasta datasta

997
01:14:00.270 --> 01:14:03.900
että vielä lopullinen
totuus on ulkona jossakin.

998
01:14:03.900 --> 01:14:13.770
Miten tää menee?
Sitten hiukan tuota tää toista kotimaista.

999
01:14:13.770 --> 01:14:16.690
Ruotsinkielinen suotta
suomenruotsalainen koulumaailma on

1000
01:14:16.690 --> 01:14:22.980
jo iloinnut jonkun aikaa
omista tuloksistaan.

1001
01:14:22.980 --> 01:14:26.440
Tässä on matematiikan kehitys
vuonna kaksikymmentäkolme.

1002
01:14:26.440 --> 01:14:29.570
Ensimmäinen vuosi tässä kuviossa.

1003
01:14:29.570 --> 01:14:35.530
Suomenkieliset koulut kipittivät
ruotsinkieliset erittäin selvästi vuonna

1004
01:14:35.530 --> 01:14:38.690
12 olikin tasapeliä ja nyt
tilanne on kääntynyt ympäri.

1005
01:14:38.690 --> 01:14:41.970
Ja mikä on muuten jännää mikä ei näistä
näy tästä kuvasta, niin nyt tässä on myös

1006
01:14:41.970 --> 01:14:47.530
sukupuolitaudin ympäri kääntyminen vuonna
kaksituhattakolme suomenkielisten koulujen

1007
01:14:47.530 --> 01:14:51.170
pojat oli parhaita matematiikassa,
nyt he ovat heikoimpia.

1008
01:14:51.170 --> 01:14:53.750
Vuonna kaksituhattakolme
ruotsinkielisten koulujen tytöt

1009
01:14:53.750 --> 01:14:55.970
olivat heikoimpia ja nyt he ovat parhaita.

1010
01:14:55.970 --> 01:14:59.360
Se on mennyt aivan viuhka ympäri.

1011
01:14:59.360 --> 01:15:05.450
Ja se oli jo vuonna 18
ja se kehitys jatkuu.

1012
01:15:05.450 --> 01:15:10.610
Matematiikassa suomenruotsalaisten
koulujen oppilaat ovat pohjolan parhaita.

1013
01:15:10.610 --> 01:15:14.040
Ja se on muuten tilastollisesti
merkitsevää, vaikka aineisto ei olekaan

1014
01:15:14.040 --> 01:15:20.070
nyt niin kun ei ole yliotosta
eikä muuta sellaista.

1015
01:15:20.070 --> 01:15:29.720
En tiedä onko siellä tehty
jotain oikein, vai mitä?

1016
01:15:29.720 --> 01:15:33.610
Sitten toinen kestoaihe kun
verrataan kieliryhmiä suomessa.

1017
01:15:33.610 --> 01:15:38.450
Suomalaisten koulujen oppilaat lukivat
paljon paremmin kuin ruotsinkielisten oppilaat

1018
01:15:38.450 --> 01:15:43.860
keskimäärin siis vuonna 2000 kaksituhattayhdeksän
vielä kahdeksantoistakin vielä

1019
01:15:43.860 --> 01:15:48.300
ja nyt tuo ensimmäistä kertaa
pisahistoriassa on tasapeli.

1020
01:15:48.300 --> 01:15:52.780
No täähän oli pakko tsekata siis
suomenruotsalaisten koulujen otos oli verraten pieni.

1021
01:15:52.780 --> 01:15:58.570
Se oli vaan 13 koulua, mutta sitä me tiedämme
toisista tutkimuksista, että ruotsinkielinen

1022
01:15:58.570 --> 01:16:04.000
SUOMI esimerkiksi österbotten ja pääkaupunkiseutu
ero on todella paljon toisistaan, että

1023
01:16:04.000 --> 01:16:07.440
onko nyt jotenkin pääkaupunkiseudulla
yliotosta sattunut?

1024
01:16:07.440 --> 01:16:10.020
Ei ollut.

1025
01:16:10.020 --> 01:16:18.810
Österbotten on ihan yksi hyvin
edustettuna tässä pienessä koulun määrässä.

1026
01:16:18.810 --> 01:16:24.090
Ja vielä luonnontiede jossa tota niin niin
ruotsinkielisten koulujen tulos on myöskin parempi

1027
01:16:24.090 --> 01:16:27.960
kuin suomenkielisten ja tää on niinku tietyllä
tavalla kanssa yksi sortin niinku historiallinen

1028
01:16:27.960 --> 01:16:36.870
tilanne pisatutkimusten
aikana ei ole näin ollut ennen.

1029
01:16:36.870 --> 01:16:39.960
Tää on nyt sitten viimeinen kalvo.

1030
01:16:39.960 --> 01:16:43.950
Siis ilmiö on monimutkainen ja tässä
ensin raportissaan sitä on tarkastettu

1031
01:16:43.950 --> 01:16:47.840
erittäin tai tarkasteltu erittäin
yksinkertaisilla tavoilla.

1032
01:16:47.840 --> 01:16:49.880
Yksi muuttujan regressioilla.

1033
01:16:49.880 --> 01:16:53.390
Nää on kollektiivisia analyyseja kaikki.

1034
01:16:53.390 --> 01:16:56.190
Osallisuus on tietysti siellä,
kummittelee ihmisten mielissään,

1035
01:16:56.190 --> 01:17:00.210
mutta se tätähän se ei
suoranaisesti niinku esiinny.

1036
01:17:00.210 --> 01:17:03.010
Niin tässä on nyt
voisiko sanoa, että kärki.

1037
01:17:03.010 --> 01:17:06.030
Oikeastaan kärkisi seitsikko.

1038
01:17:06.030 --> 01:17:09.940
Kun yritetään rexillä selittää taustamuut.

1039
01:17:09.940 --> 01:17:12.630
Oppimistulosten vaihtelua.
No yksi huomio.

1040
01:17:12.630 --> 01:17:14.910
Ensinnäkin se että jos katsoo.

1041
01:17:14.910 --> 01:17:17.150
Voiko tässä pointteriakin
tavallaan soveltaa?

1042
01:17:17.150 --> 01:17:21.770
Siis täällähän on tosi matalia, siis
tausta muuttujilla ainakaan yksittäisillä

1043
01:17:21.770 --> 01:17:25.430
taustamuuttujia ei kyllä
siitä paljon mitään.

1044
01:17:25.430 --> 01:17:28.250
Ja mikä ehkä heti todettava myöskin pois.

1045
01:17:28.250 --> 01:17:34.910
Täällä ei ole mitään niinku kouluun
ja opetukseen liittyviä muuttujia.

1046
01:17:34.910 --> 01:17:36.830
Että nää on kaikki.

1047
01:17:36.830 --> 01:17:39.310
No koskee oikeastaan oppilas
yksilöä tai hänen perhettään

1048
01:17:39.310 --> 01:17:43.100
mitkä tulee tänne top seiskaan.
Ja tää on muuten aika lailla.

1049
01:17:43.100 --> 01:17:45.260
Se menee suomalainen ilmiö.

1050
01:17:45.260 --> 01:17:48.560
Se kertoo kuitenkin tavallaan siitä,
että just ne oppilaiden koulu ja sisäiset

1051
01:17:48.560 --> 01:17:53.000
erot on siellä mikä niinku mikä
tavallaan dominoi näissä katoissa.

1052
01:17:53.000 --> 01:17:58.880
Kouluilla on eroja, mutta ne on
niin kuin murusia prosenteissa.

1053
01:17:58.880 --> 01:18:00.680
No tavallaan.

1054
01:18:00.680 --> 01:18:03.120
Ehkä semmoinen triviaalikin
ykkösellä tässä on tää matematiikan

1055
01:18:03.120 --> 01:18:06.530
suoritus luottamus joka
jenna tuossa äsken esitteli.

1056
01:18:06.530 --> 01:18:12.070
Eli onko tässä nyt muna ja kanaa kun oppilas
on hyvä matematiikassa niin on helppo luottaa

1057
01:18:12.070 --> 01:18:16.330
itseensä ja kun luottaa itseensä ja
tietysti tuloksetkin varmaan paranee.

1058
01:18:16.330 --> 01:18:19.330
Ei ihan tämmöistä.
Tää on tämmöinen kehä.

1059
01:18:19.330 --> 01:18:24.410
Se selitti suomessa kaksikymmentäneljä
prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta.

1060
01:18:24.410 --> 01:18:26.600
Se tarkoittaa korrelaatioksi
muutettuna kunnolla.

1061
01:18:26.600 --> 01:18:29.750
5 jotakin.

1062
01:18:29.750 --> 01:18:33.430
Eli ihan ihan selvä korrelaatio
kylläkin, mutta niinku on muuallakin

1063
01:18:33.430 --> 01:18:35.470
joskus tainnut sanoa, niin ihmettelen.

1064
01:18:35.470 --> 01:18:39.990
Toisaalta se ei ole sen korkeampi eli elikkä
suositusluonnoksen osaaminen ei ole kuitenkaan

1065
01:18:39.990 --> 01:18:43.750
yksi yksi eli osa oppilaista
yliarvioi tai tuossa osa aliarvioi.

1066
01:18:43.750 --> 01:18:47.950
Sen takia se nyt ei ole
ihan täydellinen yhteys.

1067
01:18:47.950 --> 01:18:50.850
Mutta sitten kakkosena
tuleekin tämä sosioekonominen

1068
01:18:50.850 --> 01:18:55.060
asema ylitti 12% vastaa semmoista nolla.
30 nolla.

1069
01:18:55.060 --> 01:18:59.620
3 jotakin on se korrelaatio.
Osaamisia.

1070
01:18:59.620 --> 01:19:02.430
Sosioekonomisen välillä.

1071
01:19:02.430 --> 01:19:07.430
Ja sitten tää legendaarinen
taustamuuttujia kirjojen määrä kotona.

1072
01:19:07.430 --> 01:19:12.260
Siis se on yksi tän
sosioekonomisen aseman komponentti.

1073
01:19:12.260 --> 01:19:17.360
Jos otetaan sosioekonomista pelkästään
kirjojen määrä kotona se selittää 11%.

1074
01:19:17.360 --> 01:19:20.300
Kaikki muu materiaalinen
ja vanhempien koulutus putoo

1075
01:19:20.300 --> 01:19:22.760
päälle vain yksi prosenttiyksikön.

1076
01:19:22.760 --> 01:19:28.540
Elikkä siis tässä ESCS kuitenkin
se kulttuurinen pääoma on se

1077
01:19:28.540 --> 01:19:32.490
mikä niinku ratkaisee
enemmän kuin mikään muu.

1078
01:19:32.490 --> 01:19:34.490
Ei se montako kylpyhuonetta ole kotona.

1079
01:19:34.490 --> 01:19:39.260
Montako autoa on kotona vaan se, että siis no
OK siis kirjojen määrä tietysti en väitä että

1080
01:19:39.260 --> 01:19:44.190
se on mikään niin kun naiivi oliyhteys, mutta
se kertoo siitä minkälainen on koti eli koti

1081
01:19:44.190 --> 01:19:49.050
jossa on kirjoja siellä luetaan, sillä vanhemmat
ovat lukeneet varmaan lastensa kanssa pitkän

1082
01:19:49.050 --> 01:19:54.140
on totuttu käymään kirjastossa on kaikkein tällaisia,
se on niinku erittäin merkittävä edelleenkin,

1083
01:19:54.140 --> 01:19:57.170
että jos joku halutaan joku tämmöinen yksittäinen
niinku selittää ja hakee, niin kyllä se

1084
01:19:57.170 --> 01:20:01.480
täältä päin vaan löytyy.

1085
01:20:01.480 --> 01:20:06.800
No sitten täällä on matematiikka
ahdistus tuo negatiivinen efekti.

1086
01:20:06.800 --> 01:20:11.430
Se ennustaa tulosta.
Visassa on myös tää effortmittari.

1087
01:20:11.430 --> 01:20:14.930
Elikkä kuinka tosissaan se
teettää tehtävät se selitti 8%

1088
01:20:14.930 --> 01:20:20.710
suomessa OECD vaan se keskimäärin vain yksi.
Oli myös sinnikkyysmittari.

1089
01:20:20.710 --> 01:20:22.510
Ja täällä puhuttu tarkemmin.

1090
01:20:22.510 --> 01:20:27.640
Elikkä kuinka tämä sisu sisutekijä sillä
on, mutta se liittää 5% aika vähäistä.

1091
01:20:27.640 --> 01:20:31.990
Tää kaikki on eikä tää paheksuttu
ICICT laitteiden käyttökäsite

1092
01:20:31.990 --> 01:20:37.700
niin paljon kuin ehkä joku toivoisi.
Eli kuitenkin ne isot.

1093
01:20:37.700 --> 01:20:40.190
Tekijät tulee jostakin muualta.

1094
01:20:40.190 --> 01:20:43.530
Kaikilla näillä on roolissa,
mutta se on vähäinen.

1095
01:20:43.530 --> 01:20:48.370
Ja mä lopetan nyt tässä kohtaa näin
kiitän teitä runsaslukuista yleisöä

1096
01:20:48.370 --> 01:20:57.480
täällä ja varmaan seuraavaksi
on keskustelupaikka.

1097
01:20:57.480 --> 01:21:00.960
Tota joo äsken lupasit tässä
vaiheessa voisi ottaa kysymyksiä.

1098
01:21:00.960 --> 01:21:06.180
Toki mä haluan haluan että tuota niin
matille jää aikaa kun kommenttipuheenvuoro

1099
01:21:06.180 --> 01:21:08.990
vuoroon valmisteltu niin mä
oikeastaan pyytäisin, että matti voisi

1100
01:21:08.990 --> 01:21:15.970
tulla sen puheenvuoron pitämään.

1101
01:21:15.970 --> 01:21:29.760
Joo kiitos siihen mä saadaankin
taputeltua tää loppuaika hyvinkin.

1102
01:21:29.760 --> 01:21:33.260
Joo enkä viitannut siihen, että olisi
kauhean pitkä valmisteltu puheenvuoro,

1103
01:21:33.260 --> 01:21:37.270
mutta saattaa aina
lipsahtaa tässä rupatellessa.

1104
01:21:37.270 --> 01:21:45.310
Joo mä jollain tavalla yritän purkittaa sitten
sitten sitä, että mitä tässä on noin vuosikymmenten

1105
01:21:45.310 --> 01:21:50.740
aikana tapahtunut ja ja tuossa kun mietin niin
ainahan se on näkökulmaero miten näitä tarkastelee,

1106
01:21:50.740 --> 01:21:55.730
että että jos meillä olisi karnevaaliisempi
kulttuuri ja meillä olisi jotenkin leppoisampi

1107
01:21:55.730 --> 01:22:00.380
ilmapiiri yhteiskunnassa, niin kyllähän tässä
voisi vähän harmitella sitä, että että jos

1108
01:22:00.380 --> 01:22:04.390
tää olisi suurin pudottaja kilpailu kun eihän
tää tietysti ole sinänsä kilpailu ollenkaan,

1109
01:22:04.390 --> 01:22:06.740
niin hävittiin islannillekin.

1110
01:22:06.740 --> 01:22:11.920
Siinä kisassa, että ei saatu pudotettua
tuloksia niin paljon kuin islanti teki, että

1111
01:22:11.920 --> 01:22:15.270
tällaisesta harmitteli voisi tietysti
kuvata meidän kulttuuria enemmän.

1112
01:22:15.270 --> 01:22:19.250
Mutta onhan se totta mitä
tässä tuli esille, että.

1113
01:22:19.250 --> 01:22:23.120
Että tota.
Jotenkin tää ajatellaan.

1114
01:22:23.120 --> 01:22:27.630
Mä ensin tarkastelen vähän että miten
tähän pisaan ylipäätänsä jotenkin tässä.

1115
01:22:27.630 --> 01:22:34.080
Vuosikymmenten aikana on ikään kuin
muutos suhtautuminen on muuttunut niin.

1116
01:22:34.080 --> 01:22:39.470
No varmasti tällaisesta kohtuullisen
leppoisasta, että no eipä tässä nyt kummoisia

1117
01:22:39.470 --> 01:22:45.270
ole tehty ja no miten tässä nyt tällä
lailla kävi ja mekö muka näin hyviä ja niin

1118
01:22:45.270 --> 01:22:50.430
edelleen kohtuullisen kevyessä
uutisvirrassa ohimennyt.

1119
01:22:50.430 --> 01:22:55.720
Ohi mennyt korkeat tulokset on muuttunut
jotenkin tämmöiseksi niin kun tämmöiseksi

1120
01:22:55.720 --> 01:23:01.770
tota elämään kuoleman kysymyksiksi, jotka
erityisesti sitten julkisessa keskustelussa

1121
01:23:01.770 --> 01:23:06.670
saa jotenkin todella hurjia mittasuhteita.

1122
01:23:06.670 --> 01:23:11.270
Ja se tietenkin ehkä kuvaa laajasti
sitä sitä, että että millainen se

1123
01:23:11.270 --> 01:23:16.330
yhteiskunnan niin kun resilienssi
sitten ottaa vastaan tällaisia tuloksia

1124
01:23:16.330 --> 01:23:19.980
on tai toisaalta sitten sellaista pitkää.

1125
01:23:19.980 --> 01:23:23.940
Henkistä ilmapiiriä mikä sitten
tähän koulutukseen liittyy?

1126
01:23:23.940 --> 01:23:27.240
Tuossa juhani aloitti
menemällä peruskouluun.

1127
01:23:27.240 --> 01:23:32.420
Syntyvaiheista mennään vielä taaemmaksi,
niin kyllähän se suomalaisen koulun

1128
01:23:32.420 --> 01:23:37.240
juuri on siinä, että sivistyneistö
tuhatkahdeksansataa luvulla.

1129
01:23:37.240 --> 01:23:42.660
Lähti tekemään suomalaisista sivistynyttä
kansaa ja eurooppalaisessa mielessä

1130
01:23:42.660 --> 01:23:47.740
ja näki työn tuskaisena
ja raskaana ja vaativana.

1131
01:23:47.740 --> 01:23:52.820
Täytyy muistaa myös, että 50 luvulle saakka
50 luvun alkuun saakka koko SUOMI ei suinkaan

1132
01:23:52.820 --> 01:23:57.760
ollut kansanopetuksen parissa, vaan
silloin vasta syrjäseuduilla siirryttiin.

1133
01:23:57.760 --> 01:24:00.070
Kansakouluihin.

1134
01:24:00.070 --> 01:24:03.600
Ja nyt tietyllä tavalla, kun tässä
sitten hetkellisen huuman jälkeen

1135
01:24:03.600 --> 01:24:09.360
huomataan, että että tota tässä on
käynyt näin, niin se tietyllä tavalla

1136
01:24:09.360 --> 01:24:13.150
se tuhatkahdeksansataa
luvun sivistyneistön.

1137
01:24:13.150 --> 01:24:18.890
Henki nousee katsomaan,
että kepillä tätä olisi ehkä

1138
01:24:18.890 --> 01:24:24.280
kuitenkin parempi tehdä kuin porkkanalla.

1139
01:24:24.280 --> 01:24:27.450
Ja jollain tavalla meillä.

1140
01:24:27.450 --> 01:24:31.340
Ainakin sellainen kun usean
mielessä on jotenkin käsi käsitys

1141
01:24:31.340 --> 01:24:33.560
siitä, että on olemassa vakiokoulu.

1142
01:24:33.560 --> 01:24:41.140
On olemassa koulu, joka on vakio ja sitten
tavallaan siihen mittaustuu kaikki muu.

1143
01:24:41.140 --> 01:24:44.390
Ja näin ei tietenkään ole
ja mä otin tuohon agricolan.

1144
01:24:44.390 --> 01:24:51.380
Kuvan ja ajatuksen siitä, että kun
agricola kävi koulunsa latinaksi.

1145
01:24:51.380 --> 01:24:54.330
Ne on varmaan ollut pöyristyttävä
ajatus, että koulua käytäisiin

1146
01:24:54.330 --> 01:24:57.100
jollakin muulla kielellä kuin latinalla.

1147
01:24:57.100 --> 01:25:02.340
Tai, että katsotaan agricolan ajan koulun
sisältöjä, niin varmaan on pöyristyttävää,

1148
01:25:02.340 --> 01:25:06.170
että siellä olisi jotakin muita sisältöjä.

1149
01:25:06.170 --> 01:25:08.640
Kuin mitä he silloin ajattelivat?

1150
01:25:08.640 --> 01:25:11.410
No agricolan koulusta ei ihan
hirveästä agricolan käymistä.

1151
01:25:11.410 --> 01:25:15.720
Koulusta ei ihan kamalasti ole enää tämän
päivän koulussa jäljellä ja vaikka aika

1152
01:25:15.720 --> 01:25:20.420
on sinänsä pitkä, niin tietenkin tässä
syvimmillään mennään kysymyksiin siitä, että

1153
01:25:20.420 --> 01:25:27.420
minkä me näemme olevan tärkeää oppia koulussa
ja millä lailla se koulu sitten rakennetaan

1154
01:25:27.420 --> 01:25:33.680
ja jäsennellään sen tavoitteen suunnassa.

1155
01:25:33.680 --> 01:25:38.720
No sitten jollain lailla yritetään katsoa
joitakin tuommoisia koulun muutokseen liittyviä

1156
01:25:38.720 --> 01:25:43.370
tekijöitä, koska on vaikea tietysti tää en
tässä nyt lähde sillain yhteiskunnallisen

1157
01:25:43.370 --> 01:25:46.280
muutoksen ja pisa tulosten
suhdetta tarkastelemaan.

1158
01:25:46.280 --> 01:25:51.220
Mutta jos ajatellaan sitä koulun trendejä
ja sitten näitä tuloksia mitä tässä tänään on

1159
01:25:51.220 --> 01:25:57.450
kuultu, niin niin tietenkin meidän
tulee 2 asiaan kiinnittää huomiota että.

1160
01:25:57.450 --> 01:26:03.530
Mitä opetussuunnitelmissa on tapahtunut
suhteessa sitten tähän kehitykseen?

1161
01:26:03.530 --> 01:26:06.030
Ja sitten toisaalta mitä
siinä koulukulttuurissa on

1162
01:26:06.030 --> 01:26:13.010
tapahtunut suhteessa tähän kehitykseen?
Asia mitä mä oon aina?

1163
01:26:13.010 --> 01:26:15.860
Mielessäni pyöritellyt on
tietenkin se, että silloin

1164
01:26:15.860 --> 01:26:20.150
kun saavutetaan parhaat tulokset pisassa.

1165
01:26:20.150 --> 01:26:24.990
Niin se opetussuunnitelma, joka silloin
oli voimassa, on kuitenkin sitten

1166
01:26:24.990 --> 01:26:30.060
peruskouluajan ikään kuin liberaaleja radikaalein
elikkä toi vuoden yhdeksänkymmentäneljä

1167
01:26:30.060 --> 01:26:33.320
opetussuunnitelma jossa.

1168
01:26:33.320 --> 01:26:38.570
Vähän reiluun 100 sivun purkitettiin
hyvin väliä tavoitekoululle.

1169
01:26:38.570 --> 01:26:44.780
Ja vuonna 2004 sitä sitten
muutettiin kun nähtiin että se ei ole.

1170
01:26:44.780 --> 01:26:47.310
Ei ole hyvä, että se on niin väliä.

1171
01:26:47.310 --> 01:26:51.840
Mutta se että sillä saavutetaan ne tulokset,
ei ehkä kerro siitä, että opetussuunnitelma

1172
01:26:51.840 --> 01:26:56.690
itsessään olisi se vaikuttava tekijä pelkästään
siihen mitä siellä tapahtui vaan sillä

1173
01:26:56.690 --> 01:27:00.820
mitä siinä koulukulttuurissa
pitkään oli kehittynyt.

1174
01:27:00.820 --> 01:27:06.440
Sinänsä se mitä tuossa opetussuunnitelman
pitkässä kaaressa on huomionarvoista ja merkittävää

1175
01:27:06.440 --> 01:27:11.940
on se, että se pyrkii tekemään balanssia
sen suhteen, että mitä on niin kun erityisten

1176
01:27:11.940 --> 01:27:19.000
ja yleisten oppimistavoitteiden suhde, että
jos ajatellaan koulua ja opetus opetuksen

1177
01:27:19.000 --> 01:27:23.660
tavoitteita opetussuunnitelmassa
kahdeksankymmentäluvulta 90 luvun taitteeseen tultaessa,

1178
01:27:23.660 --> 01:27:26.660
niin erityisen määrä on tietenkin iso.

1179
01:27:26.660 --> 01:27:30.750
Yhdeksänkymmentäluvulta,
erityisesti sen yleisen osan.

1180
01:27:30.750 --> 01:27:37.690
Tavoitteita on pyritty viemään lähemmäksi koulu todellisuutta
ja kiihdytetty sitä vuoden kaksituhattaneljätoista

1181
01:27:37.690 --> 01:27:43.130
opetussuunnitelmassa erityisesti ja yleisellä
viittaan nyt tähän siihen, että koulussa opiskellaan

1182
01:27:43.130 --> 01:27:49.130
muitakin kuin oppiaineiden sisältöjä, kuten
kiinnittymistä yhteiskuntaan kestävyyteen liittyviä

1183
01:27:49.130 --> 01:27:52.460
tekijöitä ynnä muita
tämmöisiä merkittäviä.

1184
01:27:52.460 --> 01:27:57.900
Merkittäviä yhteiskunnallisia yhteiskunnallisia
tavoitteita ja tavallaan se balanssin

1185
01:27:57.900 --> 01:28:05.370
hakeminen on tässä mun mielestä se tärkeä
asia, että kun koulu muuttuu tavoitteiltaan

1186
01:28:05.370 --> 01:28:10.480
ja sitten ikään kuin silta toiminnaltaan,
niin siitä seuraa se, että yksinkertaisesti

1187
01:28:10.480 --> 01:28:16.420
aikaa niin asioihin, joihin ennen
oli enemmän aikaa ei enää ole.

1188
01:28:16.420 --> 01:28:20.730
Ja tavallaan tän balanssin balanssin
ratkaiseminen on varmaan myös

1189
01:28:20.730 --> 01:28:24.540
sitä tulevaisuuden
kannalta keskeisiä asioita.

1190
01:28:24.540 --> 01:28:31.280
Sen sijaan koulukulttuurin muutos.
On varmasti yks.

1191
01:28:31.280 --> 01:28:37.550
Opetussuunnitelmasta tuleva asia, mutta
koulukulttuuri vielä yhdeksänkymmentäluvulla noudatti

1192
01:28:37.550 --> 01:28:43.750
pitkälti sitä samanlaista arkkitehtuuria designia,
kun se oli ehkä aikaisemmilla sukupolvilla

1193
01:28:43.750 --> 01:28:48.230
sanottiinkin, että että jos
tuhatkahdeksansataakuusikymmentä luvulla ihminen heitetään

1194
01:28:48.230 --> 01:28:52.110
tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentä luvun
kouluun, niin se tunnistaa siitä paljon asioita,

1195
01:28:52.110 --> 01:28:56.590
mutta enää se ei välttämättä sitä tekisi.

1196
01:28:56.590 --> 01:29:00.700
Mutta tuonkin suhteen pitää olla kohtuu
kriittinen siinä, että ikään kuin tällainen

1197
01:29:00.700 --> 01:29:04.640
niinku valtava pöhinä kulttuuri olisi
valloittanut kaikki suomen koulut.

1198
01:29:04.640 --> 01:29:08.810
Pikemminkin ne on edelleen
siellä erittäin niinku.

1199
01:29:08.810 --> 01:29:12.710
Että sanotaan näin, että ei ole
mainstreamia, että koululuokat sinänsä näyttää

1200
01:29:12.710 --> 01:29:17.770
tällä hetkellä erilaiselta, mutta
kulttuurissa on tapahtunut muutos, joka muuttaa

1201
01:29:17.770 --> 01:29:21.610
sitten tietenkin sitä olemista,
jos ollaan eri tavoilla.

1202
01:29:21.610 --> 01:29:27.310
Tehdasmaissa pulpetti rivistössä tai sitten
tuollaisissa niinku epämääräisenmmässä

1203
01:29:27.310 --> 01:29:32.130
häröilyä muodossa, niin totta kai se
vaikuttaa siihen, että miten asioita

1204
01:29:32.130 --> 01:29:36.300
tehdään ja mitä siellä
ylipäätänsä tehdään.

1205
01:29:36.300 --> 01:29:40.820
Ja itse ajattelen että että kun kun tota.

1206
01:29:40.820 --> 01:29:44.530
Mietitään niitä semmoisia keskeisiä.

1207
01:29:44.530 --> 01:29:50.680
Keskeisiä tavallaan tämän hetken kysymyksiä,
koska ei toisaalta voida niinku tietenkään

1208
01:29:50.680 --> 01:29:56.660
kiistää sitä, että koulussa on paljon ongelmia
liittyen niin kun osaamiseen eri asioissa

1209
01:29:56.660 --> 01:30:00.410
ja toisaalta sitten vähän
tämmöisiä laajempiin tekijöihin.

1210
01:30:00.410 --> 01:30:04.590
Niin pisan etu oli se, että
se antoi meille mahdollisuuden

1211
01:30:04.590 --> 01:30:06.930
jatkaa sitä peruskoulun kehittämistä.

1212
01:30:06.930 --> 01:30:11.850
Se antoi mahdollisuuden lähteä kokeilemaan
asioita ja se antoi ylipäätään mahdollisuuden

1213
01:30:11.850 --> 01:30:18.090
hakea tuommoista balanssia, jossa jossa
koulussa me ollaan elämää koskevat isommat asiat

1214
01:30:18.090 --> 01:30:24.560
nousevat myöskin keskiöön ja tän
tavallaan niinku ratkaiseminen.

1215
01:30:24.560 --> 01:30:28.460
Että mikä on sellainen kansalainen,
joka tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentä

1216
01:30:28.460 --> 01:30:33.170
luvun määritelmää käyttäen on riittävä
autonominen intellektuaalisesti,

1217
01:30:33.170 --> 01:30:35.710
taloudellisesti ja moraalisesti.

1218
01:30:35.710 --> 01:30:41.910
Niin on varmaan tänäkin päivänä ihan hyvä
mittari silleen, että miten me onnistumme.

1219
01:30:41.910 --> 01:30:48.050
Ja tietysti se, että salaliittoteoriat
talouden heikko hoitaminen

1220
01:30:48.050 --> 01:30:52.150
elämän tavallaan yksilöiden tasolla.

1221
01:30:52.150 --> 01:30:56.890
Ja sitten jotenkin tämmöinen vahva
yksilöllistyminen ja minäkulttuurin

1222
01:30:56.890 --> 01:31:00.930
vahvistuminen niin viittaavat siihen,
että tämmöiset niinku perinteiset

1223
01:31:00.930 --> 01:31:08.250
koulun tehtävät ainakin joltakin osalta.
On on kriisissä.

1224
01:31:08.250 --> 01:31:12.060
Ja meillä on tavallaan
yhteiskunnallisesti iso haaste.

1225
01:31:12.060 --> 01:31:17.120
Mutta ajattelen, että nuo
autonomiset tavoitteet on edelleen.

1226
01:31:17.120 --> 01:31:22.730
Hyvin, hyvin, tota pitäviä, mutta yhtäältä
tuo balanssi tällaisessa rakenteissa.

1227
01:31:22.730 --> 01:31:25.650
Mitä meillä tällä hetkellä
on, niin ei ei toimi.

1228
01:31:25.650 --> 01:31:29.030
Että kyllä itse näen, että että.

1229
01:31:29.030 --> 01:31:33.120
Tulisi tulisi ikään kuin
luoda uudenlainen keskustelu.

1230
01:31:33.120 --> 01:31:35.770
Mihin mihin tota?

1231
01:31:35.770 --> 01:31:43.830
KTLN johtaja alussa viittasi siihen, että
mikä tässä koko koulussa on merkittävää.

1232
01:31:43.830 --> 01:31:47.810
Ja silloin se ehkä tarkoittaa sitä,
että se peruskoulu, joka jakautuu ala ja

1233
01:31:47.810 --> 01:31:54.670
yläkouluun, niin ei ehkä enää ole niin
relevantti ja toisaalta sitten oppivelvollisuuden

1234
01:31:54.670 --> 01:31:59.230
nosto kahdeksaantoista ikävuoteen tarkoittaisi
meille sitä, että me myös henkisesti

1235
01:31:59.230 --> 01:32:01.490
tarkastelisi tarkastelemme.

1236
01:32:01.490 --> 01:32:06.090
Tarkastelisimme sitä myöskin sitten jatkumona
toiselle asteelle, koska se on se, johon

1237
01:32:06.090 --> 01:32:10.570
me ikään kuin lapset ja nuoret
tällä hetkellä saatamme epätasa arvo.

1238
01:32:10.570 --> 01:32:13.910
Mihin kari erityisesti
tuossa nosti siitä tekijöitä.

1239
01:32:13.910 --> 01:32:17.850
Täähän on muissakin tutkimuksissa todettu
muun muassa siinä yhdeksänkymmentäseitsemän.

1240
01:32:17.850 --> 01:32:24.370
Syntyneiden syntyneiden elämää tarkastellessa
kohorttissa ja monessa muissa vaan tässä.

1241
01:32:24.370 --> 01:32:28.720
Erillisissä tutkimuksissa, että se lisääntyy
ja sehän on tietysti sitten yhteiskunnallisesti

1242
01:32:28.720 --> 01:32:33.840
iso kysymys yksi lailla kuin se, että kuinka
nuori voi opiskella ja miten kyvyt kyvykäs

1243
01:32:33.840 --> 01:32:38.050
hän on opiskelemaan
ajatellaan, että aikanaan.

1244
01:32:38.050 --> 01:32:43.950
Ilmainen koululounas tuotti kyvyn opiskella
paremmin, niin jonkunlainen vastaavanlainen,

1245
01:32:43.950 --> 01:32:49.720
jossa ikään kuin nuorten niin
henkinen kuin fyysinen kapasiteetti.

1246
01:32:49.720 --> 01:32:55.800
Opiskella ja ehkä enemmän kuin elää
merkityksellistä elämää, niin tarvitsee kyllä

1247
01:32:55.800 --> 01:33:01.610
aika ison tällaisen yhteiskunnallisen
yhteiskunnallisen ponnistuksen.

1248
01:33:01.610 --> 01:33:06.090
Puhumattakaan sitten noin yleisesti
noista juonettävistä tekijöistä, mutta

1249
01:33:06.090 --> 01:33:11.090
mutta niinku sanoin, niin ehkä
pysytään jossakin kehikossa.

1250
01:33:11.090 --> 01:33:22.030
Jees kiitoksia.

1251
01:33:22.030 --> 01:33:24.190
Kiitokset kovasti matille.

1252
01:33:24.190 --> 01:33:28.610
Tosi mahtavia ja ajatuksia
herättäviä herättävä puheenvuoro.

1253
01:33:28.610 --> 01:33:32.410
Nyt me ollaan tässä pikkuisen yli ajalla,
mutta jos meille sallitaan tämmöinen

1254
01:33:32.410 --> 01:33:37.650
akateeminen puoli vartti tähän yrityksenä,
niin jokusen kysymyksen tai kommentin

1255
01:33:37.650 --> 01:33:49.770
mielellään kuulisin ja niihin vastaisimme.

1256
01:33:49.770 --> 01:33:55.510
Joo matti savolainen Vantaalta
nykyään tuota kiitos alustuksista

1257
01:33:55.510 --> 01:33:59.330
2 kommenttia ja ja yks kysymys.

1258
01:33:59.330 --> 01:34:02.000
Ainakin minulla kotona on
nykyään digikirjasto paljon

1259
01:34:02.000 --> 01:34:04.650
suurempi kuin se fyysinen kirjasto.

1260
01:34:04.650 --> 01:34:10.350
Mitenkähän tämä mittari menee nyt
jatkossa ja kirjojen määrä toisaalta

1261
01:34:10.350 --> 01:34:13.220
helsingin seudun sellaista
positiivista diskriminaation.

1262
01:34:13.220 --> 01:34:17.890
Elikkä siellä annetaan niille kouluille,
se on sosiaalinen tausta väestön tausta

1263
01:34:17.890 --> 01:34:20.850
heikompi, niin annetaan enemmän
rahaa käyttöön ja kannattaisi sekata.

1264
01:34:20.850 --> 01:34:22.970
Onko sillä ollut vaikutusta?

1265
01:34:22.970 --> 01:34:29.230
No kolmas kysymys tää koulujen sisäinen
oppimistulosten eriytyminen, pystyttekö

1266
01:34:29.230 --> 01:34:33.180
te yhtään sanomaan kuinka
nämä koulut siihen reagoi?

1267
01:34:33.180 --> 01:34:36.140
Kun muodostetaan yläasteen ryhmiä.

1268
01:34:36.140 --> 01:34:39.890
Niin katsotaanko siinä jo vähän toisella
silmällä, että onkohan tuo menossa lukioon

1269
01:34:39.890 --> 01:34:42.560
ja tuo menossa ammatilliseen
koulutukseen ja niin edespäin.

1270
01:34:42.560 --> 01:34:45.080
Onko teillä niinku ryhmien
välisiä eroja tässä?

1271
01:34:45.080 --> 01:34:48.660
Pystyttekö te katsomaan niitä esiin
koska musta se on aivan olennainen

1272
01:34:48.660 --> 01:34:52.120
kysymys, miten se rytmi
ryhmittely tehdään?

1273
01:34:52.120 --> 01:34:55.760
Täytyisi pystyä optimoimaan
erot ja yhtäläisyydet jotta se

1274
01:34:55.760 --> 01:35:00.940
oppimisprosessi jossa
kaikkein paras kiitos.

1275
01:35:00.940 --> 01:35:04.290
Mä voin aloittaa vastata vaikka
tuohon viimeiseen kysymykseen

1276
01:35:04.290 --> 01:35:07.160
niin se tosiaan pisassa ei.

1277
01:35:07.160 --> 01:35:13.010
Ei tutkita luokkataso eikä sitä myöskään
ryhmätasolla että se on niinku koulu on se.

1278
01:35:13.010 --> 01:35:17.260
Se otos yksikkö ja koulusta sitten satunnaisesti
poimitaan ne oppilaat, että valitettavasti

1279
01:35:17.260 --> 01:35:21.890
tällaiseen me ei päästä kiinni
toisen mitä voin voin miettiä.

1280
01:35:21.890 --> 01:35:25.490
Niin on tuo kirjojen määrä
digitaalisesti niin se on hyvä kysymys,

1281
01:35:25.490 --> 01:35:27.740
koska itselläkin on
käynyt vähän just näin.

1282
01:35:27.740 --> 01:35:32.330
Samoin että kyllähän ne äänikirjoja pääasiassa
nykyään on mitään luen, mutta toki ne kirjat

1283
01:35:32.330 --> 01:35:36.930
vielä sillä hyllyssä on että tota ehkä me ollaan
sellaisessa murrosvaiheessa tällä hetkellä,

1284
01:35:36.930 --> 01:35:41.260
että vielä ne kirjat varmasti indikoi
ihan fyysiset kirjatkin jotakin.

1285
01:35:41.260 --> 01:35:46.800
Mutta oliko karille sitten?
Seuraava.

1286
01:35:46.800 --> 01:35:50.620
Niin me.
Niin no tavallaan.

1287
01:35:50.620 --> 01:35:52.610
Ehkä se kirja homma meni osittain munkin.

1288
01:35:52.610 --> 01:35:55.320
Ei mulla oikeastaan niinku lisättävää
ole, että siis se on tavallaan niin,

1289
01:35:55.320 --> 01:35:59.410
kun siis niinku semmoinen
ihmeellisen vahva indikaattori.

1290
01:35:59.410 --> 01:36:02.030
Kyllä sitä on odotettu jo niinku
vuosikaudet, että milloin se niinku lakkaa

1291
01:36:02.030 --> 01:36:06.630
peittämästä näissä tutkimuksissa
ja silti se vaan siellä on.

1292
01:36:06.630 --> 01:36:11.940
Joo tota.

1293
01:36:11.940 --> 01:36:16.580
Se kunta näytin ton, että niin
ne helsingin oppilaat ja varianssi

1294
01:36:16.580 --> 01:36:19.740
ei ollut sen isompi kuin muuallakaan.
Toisin kuin vuonna 18.

1295
01:36:19.740 --> 01:36:24.160
Ainakin vielä oli niin käynyt käynyt
mielessä, että onko täällä helsingissä

1296
01:36:24.160 --> 01:36:28.520
nyt jotain tehty hiukan toisella
tavalla niin että se on ollut vaikutusta,

1297
01:36:28.520 --> 01:36:30.560
mutta mulla ei ole niinku tietoa siitä.

1298
01:36:30.560 --> 01:36:34.710
Mä olen kuullut ja lukenut positiivista
diskriminaatioosta, mutta tuota esimerkiksi.

1299
01:36:34.710 --> 01:36:37.660
Onko se nyt niin, että voidaanko mennä
tästä aineistosta esimerkiksi identifioida

1300
01:36:37.660 --> 01:36:39.860
koulut, jotka ovat saaneet
enemmän tukea tai ei?

1301
01:36:39.860 --> 01:36:42.990
Siihen pitäisi yhdistää joku
tämmöinen ulkoinen ulkoinen niinku data

1302
01:36:42.990 --> 01:36:44.850
sitten ja sitähän meillä
ainakaan tällä hetkellä.

1303
01:36:44.850 --> 01:36:48.000
Ei ole, että olisiko se saatavissa,
mutta tietysti tekisi mieli

1304
01:36:48.000 --> 01:36:53.170
ajatella, että sillä olisi
ollut jotain merkitystä.

1305
01:36:53.170 --> 01:36:57.010
Joo jos mä jatkan tuosta tuon positiivinen
diskriminaatio, ne pitäisi kaivaa sitten nuo

1306
01:36:57.010 --> 01:37:01.500
opetushallituksen päätökset kenelle sitä on
myönnetty tästä tietoa meillä ei ole, mutta

1307
01:37:01.500 --> 01:37:07.340
sitten tämä ammattikoulu versus muu niin tuota
sitähän ei saa tästä pizzasta kiinni, mutta

1308
01:37:07.340 --> 01:37:12.240
meillähän on esimerkiksi jo yhdistetty joihinkin
pisaaineistoihin yhteisvalintarekisterin

1309
01:37:12.240 --> 01:37:17.030
tiedot ja se kertoo samaan viestiä kun mitä
kertoo esimerkiksi karvin tulokset, että siellähän

1310
01:37:17.030 --> 01:37:20.370
kysytään oppilaiden nämä jatkopolku.

1311
01:37:20.370 --> 01:37:25.610
Ja opintosuunnitelma ja kyllä ainakin siinä
niinku selkeä ero näillä oppilailla, joilla

1312
01:37:25.610 --> 01:37:30.220
on tavoitteena ammattikoulu ja
sitten lukio ainakin kouluarvosanoin.

1313
01:37:30.220 --> 01:37:32.300
Tää ero on aivan selvä.

1314
01:37:32.300 --> 01:37:39.620
Lukio on yleissivistävä
menevien niinku hyväksi.

1315
01:37:39.620 --> 01:37:47.200
Jes joo hyvä toimi anne martin OKL, stä ja
tän ehkä erityisesti jennalle kysymys tuosta

1316
01:37:47.200 --> 01:37:52.810
matikka ahdistuksesta, joka on itselle hyvin
tuttu asia ja mä itse ajattelin että tää on

1317
01:37:52.810 --> 01:38:00.370
positiivinen asia, että suomessa sitä ei koeta
ja ehkä sen verran mitä on itse ymmärtänyt

1318
01:38:00.370 --> 01:38:07.210
näistä etenkin ehkä aasian kisamenestystä
maista, että siellä ne paineet voi olla myös

1319
01:38:07.210 --> 01:38:10.920
kovat, niin olit kuitenkin
tai mainitsit että voidaan.

1320
01:38:10.920 --> 01:38:14.470
Voiko tää kertoa myös siitä, että
sitä ei koeta merkitykselliseksi?

1321
01:38:14.470 --> 01:38:20.430
Tai merkitykselliseksi niin miten kertoisitko
vähän vielä, että mistä näkökulmista tätä matikkaa

1322
01:38:20.430 --> 01:38:27.790
ahdistusta voisi lähestyä, että onko se
kuitenkin enemmän hyvä vai huono asia?

1323
01:38:27.790 --> 01:38:32.840
Jaa nyt sitten, että pahan kysymyksen, että
en ole tähän syventynyt sen tarkemmin, että

1324
01:38:32.840 --> 01:38:38.140
se nyt oli semmoinen niinku tavallaan mikä tuli
mieleen siitä, että kun rupeaa sitä miettimään,

1325
01:38:38.140 --> 01:38:42.730
että mistä se johtuu just että SUOMI
näyttäytyy siellä niin poikkeavana sitten niihin

1326
01:38:42.730 --> 01:38:45.660
moniin muihin maihin,
että toki siellä niinku.

1327
01:38:45.660 --> 01:38:49.080
Pohjoismaissa ja tavallaan näissä meidän
vertailumaissa se kuitenkin niin, kun

1328
01:38:49.080 --> 01:38:54.420
matematiikka ahdistus näyttäytyy, että se
oli korkeintaan OECD maiden keskitasolla,

1329
01:38:54.420 --> 01:38:58.820
että voihan se toki olla
sitten vaikka tällainen, että.

1330
01:38:58.820 --> 01:39:01.800
Että tavallaan oppilaiden ei
tarvitse myöskään jännittää sitä

1331
01:39:01.800 --> 01:39:05.060
niin paljon, vaikka kun
he rupeaa tekemään niitä.

1332
01:39:05.060 --> 01:39:08.090
Kysytään erityisesti vaikka niinku
matematiikan kotitehtävien tekemistä,

1333
01:39:08.090 --> 01:39:09.890
niin sitä ei tarvitse tavallaan tarvitse.

1334
01:39:09.890 --> 01:39:14.080
Jännittää, että sä saisit rangaistuksen
siitä, että sä teet ne väärin

1335
01:39:14.080 --> 01:39:18.640
vaan että se riittää että sä yrität
niitä, että toki se niinku siellä

1336
01:39:18.640 --> 01:39:32.640
voi olla tällaisiakin tekijöitä taustalla.

1337
01:39:32.640 --> 01:39:40.950
Joo voitaisiin katsoa sitten, että mitä
tuolta verkosto on tullut kysymyksiä ja ensiksi

1338
01:39:40.950 --> 01:39:45.890
sanotaan, että kiitos tästä striimistä että
tätä on arvostettu, mutta sitten tota että

1339
01:39:45.890 --> 01:39:50.590
kerättiinkö tällä kierroksella
dataa suomalaisilta opettajilta.

1340
01:39:50.590 --> 01:39:54.710
No mä voin vastata tästä, kun
olen lähimpänä sä mikrofonia että

1341
01:39:54.710 --> 01:40:00.820
ei suomessa ei kerätä tota
pisassa opettaja kyselyä.

1342
01:40:00.820 --> 01:40:06.700
Sen sijaan IAN tutkimuksissa eli teams
birds isles, niin näistä löytyy sitten

1343
01:40:06.700 --> 01:40:11.800
opettajakyselyt ja näistä itse asiassa
löytyy myös sitten tää luokkapohjainen

1344
01:40:11.800 --> 01:40:19.620
otos tota jossa sitten pystyy
vertailemaan myös opetusryhmiä.

1345
01:40:19.620 --> 01:40:27.990
Sitten on tästä OECDN keskiarvosta, että millä
tavalla se niinku mitataan tätä absoluuttisen

1346
01:40:27.990 --> 01:40:33.590
osaamisen kehittymistä ja sitten täällä on
kommentoitu lisäksi, että se on ilmeisesti joskus

1347
01:40:33.590 --> 01:40:37.940
ollut niinku kiinnitetty tähän
viiteensataan, jonka jälkeen se on lähtenyt.

1348
01:40:37.940 --> 01:40:42.080
Sitten siitä kehittymään, että.

1349
01:40:42.080 --> 01:40:47.560
Joo siis tuota ensimmäisessä
pisassa piti valita joku skaala.

1350
01:40:47.560 --> 01:40:52.720
Nämähän voisi skaalata että miten tahansa,
mutta joku OECD tai tutkimuskohde, joka

1351
01:40:52.720 --> 01:40:57.020
päätti että pannaanpa 500 että se on nyt
semmoinen keskiarvo ja siihen sitten näillä

1352
01:40:57.020 --> 01:41:01.380
myöhemmät kerrokset sitten aina niinku suhteutetaan
ja minkä takia niinku tätä merikierroksia

1353
01:41:01.380 --> 01:41:05.440
voidaan vertailla kesken on tietysti se,
että siinä on tavallaan niinku osa tehtävistä

1354
01:41:05.440 --> 01:41:09.680
pysyy niinku kierroksesta toiseen samoina
joilla niinku tavallaan ankkuroidaan aina

1355
01:41:09.680 --> 01:41:13.760
toki maailma muuttuu ja pitää vanhoja
vanhentuneita tehtäviä pitää hävittää ja ottaa

1356
01:41:13.760 --> 01:41:15.560
uusia tilalle.

1357
01:41:15.560 --> 01:41:19.580
Se on tietty ankkuri pysyy siellä, joiden avulla
me voidaan aina myöhemmät kerrokset laittaa

1358
01:41:19.580 --> 01:41:23.440
tähän alunperin mielivaltaiseen
viiteensataan suhteuttamaan sä varten.

1359
01:41:23.440 --> 01:41:26.730
Keskihajonta oli 100, elikkä
keskiarvo 500 hajonta saattaa.

1360
01:41:26.730 --> 01:41:29.940
Se oli ensimmäisessä pisassa
sovittu tämmöinen asteikko,

1361
01:41:29.940 --> 01:41:33.410
mutta mikä se oli se toinen kysymys.

1362
01:41:33.410 --> 01:41:38.710
Mun mielestä tästä tuli siitä, että että
että oliko se joskus kiinnitetty on on joo ja

1363
01:41:38.710 --> 01:41:48.480
se on siis se on siis se on loppupelissä
mielivaltaisesti valittu arvo.

1364
01:41:48.480 --> 01:41:54.930
Joo sitten tota tässä on ollut sitä,
että se vähän keskustelu että sitten on.

1365
01:41:54.930 --> 01:42:00.040
Tehty havainto, että tää näyttäisi
siltä että OECD maiden keskiarvon

1366
01:42:00.040 --> 01:42:02.900
laskuun vaikuttaa perustuvaan
myös viron kisamenestys.

1367
01:42:02.900 --> 01:42:07.620
Heillä matematiikan keskiarvo keikkunut
kaksituhattakuusi 2000 kaksikymmentäkaksi aika

1368
01:42:07.620 --> 01:42:14.080
tasaisesti noin 500 viidentoista pisteen
kieppeillä samaan aikaan kun yleisesti keskiarvo

1369
01:42:14.080 --> 01:42:19.560
on laskenut visa 18 ja kaksikymmentäkaksi
välillä virollakin näyttää olevan reilun 10

1370
01:42:19.560 --> 01:42:25.010
pisteen lasku, joka on sieltä
pienempi kuin yleinen lasku.

1371
01:42:25.010 --> 01:42:28.490
Näin näinhän se on, että tavallaan
kanssa niinku julkikeskustelussa

1372
01:42:28.490 --> 01:42:31.450
aika useinkin sanotaan virheellisesti.

1373
01:42:31.450 --> 01:42:33.580
Viro on parantanut tuloksia, ei se ole.

1374
01:42:33.580 --> 01:42:37.250
Viro on pitänyt asemansa ja muut
maat ovat tulleet alas, että niinku

1375
01:42:37.250 --> 01:42:41.440
muut maat on tullut
selkäella vastaan viroa.

1376
01:42:41.440 --> 01:42:48.450
Ja sitten tää digitaalinen resurssi, että mikä
on digitaalinen resurssi tässä pizzassa, että

1377
01:42:48.450 --> 01:42:55.220
summaako se todella yksi digipedagogiikkaan
ja vapaa ajan digiteknologian?

1378
01:42:55.220 --> 01:42:57.020
Sitten.

1379
01:42:57.020 --> 01:43:01.770
Sen täällä oli jatkoks senttiä ollut,
että jos digiresurssit summaa pedagogisesti

1380
01:43:01.770 --> 01:43:07.290
perustellusta käytöstä ja some sovelluksesta
opetusta häiritsemässä, on tuossa

1381
01:43:07.290 --> 01:43:10.310
tehty kivitalon kokoinen
virhe tutkimuksessa.

1382
01:43:10.310 --> 01:43:15.030
Eihän se silloin mitään mittaa, että
mikä on tää digitaalinen resurssi?

1383
01:43:15.030 --> 01:43:19.530
No niin eli digitaalinen resurssi oli
tarkennettu oppilaalle siinä kysymyksessä.

1384
01:43:19.530 --> 01:43:24.920
Muistaakseni tietokone ei tapa.
Olet, eikö?

1385
01:43:24.920 --> 01:43:33.110
Nettisivustoiksi opetusohjelmissa ja se
kuvio minkä esittelin siitä, että kuinka

1386
01:43:33.110 --> 01:43:38.200
häiritseväksi oppilaat kokee digitaaliset
resurssit matematiikan oppitunneilla, niin

1387
01:43:38.200 --> 01:43:43.450
tähän todellakin täytyy suhtautua siis niin,
että siinä on vain näillä 2 eri väittämällä

1388
01:43:43.450 --> 01:43:48.480
mitattu tätä, että siinä toki täytyy niinku
huomioida se, että miten kukakin oppilas

1389
01:43:48.480 --> 01:43:54.960
on sen kysymyksen käsittänyt, että siinä
ei siis tarkennettu sitä että koskeeko se

1390
01:43:54.960 --> 01:43:59.210
tämmöistä niin kun opettajan ohjeista maat
digitaalisten resurssien käyttöä vai onko

1391
01:43:59.210 --> 01:44:01.460
se tämmöistä niin kun.

1392
01:44:01.460 --> 01:44:06.380
Oppilaan itsensä niin kun itse itsensä
häiritsemistä, kuten esimerkiksi

1393
01:44:06.380 --> 01:44:09.120
että ottaa sen kännykän esiin sieltä.

1394
01:44:09.120 --> 01:44:11.800
Omasta taskusta vai että?

1395
01:44:11.800 --> 01:44:16.310
Tää oli nyt vaan yksi tämmöinen
indikaattori, jonka tulee suhtautua sillä.

1396
01:44:16.310 --> 01:44:19.450
Sillä vakavuudella, että se
on tosiaan vain yksi muuttuja

1397
01:44:19.450 --> 01:44:21.650
että se siihen täytyy paneutua.

1398
01:44:21.650 --> 01:44:27.290
Lisää, että sieltä meiltä löytyy kyllä lisää
tämmöisiä ICT aiheisia väittämiä ja kysymyksiä,

1399
01:44:27.290 --> 01:44:30.700
joita voitaisiin sitten jatkossa
tarkastella vähän tarkemmin.

1400
01:44:30.700 --> 01:44:35.850
Joo tässä tuli siitä lisäksi, että onko
kyse siitä, että digitaaliset resurssit

1401
01:44:35.850 --> 01:44:41.820
on mielletty oppilaiden taholta
muuksi kuin oppimiseen liittyväksi.

1402
01:44:41.820 --> 01:44:47.320
Niin no se se on just että se siinä oli
toki se eroteltu, että sitten siinä yleisessä

1403
01:44:47.320 --> 01:44:50.990
missä mitkä ei koskenut niin kun välttämättä
matematiikan tunteja vaan ylipäätään

1404
01:44:50.990 --> 01:44:55.770
koulupäivän aikana käytettyä digitaalisia
resursseja, niin siinä oli eroteltu se että

1405
01:44:55.770 --> 01:44:58.660
oppimistilanteissa vai
oliko kyseessä vapaa aikaa.

1406
01:44:58.660 --> 01:45:02.070
Mutta tosiaan tää on siihen,
että oppilaat vastaa siihen niinku

1407
01:45:02.070 --> 01:45:06.840
ne ymmärtää ja ne voi
ymmärtää semmoisella tavalla.

1408
01:45:06.840 --> 01:45:14.280
No sitten taisi olla kari viimeisiä
kalvoja niin tehtiin että mielenkiintoinen

1409
01:45:14.280 --> 01:45:20.160
havainto, että suurimman osuuden vaihtelusta
selittävä muuttuja liittyvät pikemminkin

1410
01:45:20.160 --> 01:45:23.440
oppilaan yksilöllisiin
tekijöihin ja perheeseen.

1411
01:45:23.440 --> 01:45:26.450
Sieltä keskustelun pisa
tulosten laskusta pyörii paljon

1412
01:45:26.450 --> 01:45:32.870
kouluja sen oletetun muutoksen ympärillä.

1413
01:45:32.870 --> 01:45:35.950
Kommenttia tähän vaarallinen kysymys.

1414
01:45:35.950 --> 01:45:39.790
Tästä voi lähteä vielä niinku
providertaamaan jos mä rupean

1415
01:45:39.790 --> 01:45:42.790
vastaamaan, mutta näinhän kysymystä.

1416
01:45:42.790 --> 01:45:47.300
Näinhän se on että tota siis.

1417
01:45:47.300 --> 01:45:50.940
Tää minä en ole ainoa me ainakaan meidän
tiimissä ja muuallakaan joka niin kun

1418
01:45:50.940 --> 01:45:55.550
näkee tätä että kysymys on enemmän
yhteiskunnasta kuin koulusta.

1419
01:45:55.550 --> 01:45:58.680
Ja tietysti tämmöisen koulu koulu
on ehkä semmoinen kuitenkin, että

1420
01:45:58.680 --> 01:46:01.100
siinä on niinku ihmisten
mielissä on helposti tämmöinen.

1421
01:46:01.100 --> 01:46:04.110
Vähän niinku insinöörimäisen tatsi,
että kun kun tota politiikkaa vähän

1422
01:46:04.110 --> 01:46:08.750
kääntää, vähennetään sitä inkluusiota
ja ilmiö oppimista ja lisätään kuria

1423
01:46:08.750 --> 01:46:12.090
ja muuta, niin kyllähän
sillähän se niinku lähtee.

1424
01:46:12.090 --> 01:46:15.730
Että se on jotenkin semmoinen helppo aihe,
mutta rupeaa puhumaan yhteiskunnallisista

1425
01:46:15.730 --> 01:46:19.360
ja perheiden elämästä ja
sosioekonomisesta ja köyhyydestä ja muusta.

1426
01:46:19.360 --> 01:46:26.410
Niin sitten se niin kun.
Sitten se onkin vähän vaikeampaa.

1427
01:46:26.410 --> 01:46:29.170
Että ehkä tässä se koulu
tietysti no OK mä ymmärrän.

1428
01:46:29.170 --> 01:46:31.180
Koulut oppimisessa on kysymys.

1429
01:46:31.180 --> 01:46:34.930
Tietysti kouluhan ei voi ohittaa
keskustelussa, mutta tosiaankin.

1430
01:46:34.930 --> 01:46:39.860
Hyvin paljon on jossakin muualla.

1431
01:46:39.860 --> 01:46:46.490
Joo jos jatkan tuohon niin nää oppimistulokset
on mitattu koulussa ja koska tuota niin

1432
01:46:46.490 --> 01:46:51.080
tulokset on laskenut niin syyllinen on
tietysti siellä missä se mittaus on suoritettu

1433
01:46:51.080 --> 01:46:54.930
ja nyt tietysti pitäisi pystyä
erottamaan että mitä pystyy.

1434
01:46:54.930 --> 01:46:57.770
Koulu ei pysty ratkaisemaan
yhteiskunnan ongelmia.

1435
01:46:57.770 --> 01:47:01.060
Koulu ei pysty ratkaisemaan
sosiaalista eriytymistä.

1436
01:47:01.060 --> 01:47:07.020
Koulu ei pysty vaikuttamaan vanhempien
työttömyyteen suomessa tietty osa

1437
01:47:07.020 --> 01:47:09.760
perheistä elää suomalaisessa
mittakaavassa köyhyydessä.

1438
01:47:09.760 --> 01:47:14.400
Se on noin muistaakseni 12%, joka
yllättävästi on aika lailla samaa.

1439
01:47:14.400 --> 01:47:20.500
Osuus kumpi säässä on näiden nuorten osuus
jotka jää sinne tasoon 2 alle elikkä heillä on

1440
01:47:20.500 --> 01:47:26.620
tuota näiden kriteerien mukaan ongelmia selvitään
arkielämän tilanteista ja saatikka päästä

1441
01:47:26.620 --> 01:47:31.940
jatko opintoihin niinku jännää tuossa sanoi että
kyllä on paljolti nyt niinku mä sanoin tuossa

1442
01:47:31.940 --> 01:47:36.240
aikaisemmin omasta mielestäni missä pisa on
tietyllä lailla yhteiskunnan peili että se kertoo

1443
01:47:36.240 --> 01:47:43.020
kyllä tästä yhteiskunnan
asenteesta myöskin kouluun.

1444
01:47:43.020 --> 01:47:50.070
Yksi kysymys olisi vielä chatista, mitä oli
tossa tota tai itse asiassa yksi kommentti

1445
01:47:50.070 --> 01:47:54.490
jossa on 2 kysymystä, että oliko suomen
mittausalueistossa erityisen tuen piirissä

1446
01:47:54.490 --> 01:47:58.410
olevat nuoret ja jos oliot
niin millä prosentilla?

1447
01:47:58.410 --> 01:48:02.810
Mikä oli tilanne muissa maissa
eli tarkastellaanko pisassa

1448
01:48:02.810 --> 01:48:07.170
aitoja vai korjailtu ja tuloksia?

1449
01:48:07.170 --> 01:48:12.320
Joo eli kyllähän pisaaineisto on kuuluu
myös erityisen tuen oppilaat ja sanoisinko

1450
01:48:12.320 --> 01:48:18.070
että ovat siellä omalla painollaan eli ei
ole minkään näköistä yli otosta, mutta niitä

1451
01:48:18.070 --> 01:48:22.910
niin siihen tietysti että on otoksessa on
tietynlaiset kriteerit joiden mukaisesti

1452
01:48:22.910 --> 01:48:27.490
sitten oppilaita voi sulkea
pois siitä kokeesta ja.

1453
01:48:27.490 --> 01:48:31.610
Tota niitä kriteereitä on nyt
jos muistan ulkoa niin eli yksi on

1454
01:48:31.610 --> 01:48:36.080
ainakin kieli taito jos
tota oppilas on osallistunut.

1455
01:48:36.080 --> 01:48:39.630
Selkeä kriteeri on ainakin se että jos on
osallistunut alle vuoden suomenkieliseen

1456
01:48:39.630 --> 01:48:44.770
tai ruotsinkieliseen opetukseen niin
voidaan pois sulkea ja sitten mitä tulee

1457
01:48:44.770 --> 01:48:48.830
niin kun tämmöiseen erityisen
tuen tarpeisiin niin.

1458
01:48:48.830 --> 01:48:54.760
Niin siinä on sitten että jos se niin
kun niitä niin kun arvioidaan aina sitten

1459
01:48:54.760 --> 01:48:59.980
niin kun ihan tapauskohtaisesti että jos
on riittävän niin kun vakavat perusteet

1460
01:48:59.980 --> 01:49:05.320
sulkea pois oppilas siitä kokeesta lähtökohtaisesti
että jos se kokee sen osallistuminen

1461
01:49:05.320 --> 01:49:08.350
aiheuttaa sille oppilaalle
enemmän haittaa niin.

1462
01:49:08.350 --> 01:49:13.770
Hänet voidaan sitten pois sulkea tietyillä
tota kriteereillä, että esimerkiksi

1463
01:49:13.770 --> 01:49:18.110
jos hänellä on vaikka ihan
joku asiantuntijalausunto tästä.

1464
01:49:18.110 --> 01:49:23.770
Että mikä niin kun on aiheuttaa
oppimisvaikeuksia, vaikka

1465
01:49:23.770 --> 01:49:28.160
niin tämmöiset voidaan poissulkea.
Voisi sulkuprosentti.

1466
01:49:28.160 --> 01:49:30.800
Muistatko Haluatko arta?
Muistatko sen?

1467
01:49:30.800 --> 01:49:34.310
Meillähän kokonais pois
lukuprosentti olisi 3,3.

1468
01:49:34.310 --> 01:49:40.340
Se sisältää sitten nää ihan tästä erityiskoulut,
joita on nyt enää tosi vähän, jossa yleensä on

1469
01:49:40.340 --> 01:49:44.230
tämmöinen pidempi oppivelvollisuus niillä
opiskelijoilla tai oppilailla siellä.

1470
01:49:44.230 --> 01:49:49.280
Mutta kyllähän tässä niinku aineistossa
on mukana erityisen kaikki tuen saajan

1471
01:49:49.280 --> 01:49:53.440
saannin tasot myöskin niin heitä ei ole
millään tavalla lähtökohtaisesti voisi

1472
01:49:53.440 --> 01:49:58.560
suljettu vaan sitten katsottu vaan sitä
osallistumiskykyä sitten siinä opettajan

1473
01:49:58.560 --> 01:50:00.640
ja ja tuota niin siinä koetilanteessa.

1474
01:50:00.640 --> 01:50:06.650
Myöskin, mutta nyt kun sanoin, meillä on
kovasti asiaa ja vähän aikaa ihan pakko

1475
01:50:06.650 --> 01:50:10.950
sanoa, että kun oli pikkuisen kovin susta
tyttö provokatiivista heittoa tuossa äskeisessä

1476
01:50:10.950 --> 01:50:15.550
niin mä laitan että
lisäaineistoja ei ole korjailtu.

1477
01:50:15.550 --> 01:50:19.160
Voi pistää nimeni alle.

1478
01:50:19.160 --> 01:50:23.960
No niin kiitoksia tähän lopuksi mä vielä
haluan sanoa, että siis täähän meitä me

1479
01:50:23.960 --> 01:50:28.220
täällä nyt olemme tästä kertomasi niin
pisan tekee tosi isoja joukkoja ja meillä

1480
01:50:28.220 --> 01:50:33.680
täällä on mukana lukutaidon asiantuntijat
tuolla takarivissä marjo sirén ja kaisa

1481
01:50:33.680 --> 01:50:37.270
leino ja sitten meillä on
helix kauppinen mainittiin ja.

1482
01:50:37.270 --> 01:50:41.600
Ja luonnontieteen asiantuntija
jenni kotila ja sitten

1483
01:50:41.600 --> 01:50:46.290
matematiikassa piialle tola tuolla vielä.
Ja onko täällä muita?

1484
01:50:46.290 --> 01:50:52.330
Mutta joitakin jäi mainitsematta vettenrannan
jouni jouni, joka on tuota niin luonnon.

1485
01:50:52.330 --> 01:50:54.900
Että se ja sitten joka oli
tuossa mikissä säännössä.

1486
01:50:54.900 --> 01:51:00.310
Antti ström on meidän IT koordinaattorina
on ollut ja sitten meillä on sini.

1487
01:51:00.310 --> 01:51:05.150
Hän ärhäkkä tässä myös meidän sihteerit, että
isolla joukolla tätä tehdään ja tuotetaan.

1488
01:51:05.150 --> 01:51:07.410
Nyt vaan kulminoituu sitten aina aina.

1489
01:51:07.410 --> 01:51:11.210
Toki sitten nää puheenvuorot muutamille,
mutta tuota niin tässä vaiheessa vielä.

1490
01:51:11.210 --> 01:51:14.590
Kiitos kaikille ja ja
mukavaa joulun aikaa.