WEBVTT 00:00:08.890 --> 00:00:13.610 Graduaiheeseen päätyminen oli pohdinnan tulos, ja vaakakupissa painoivat 00:00:13.610 --> 00:00:18.610 kiinnostuksen kohteet, sekä realistiset mahdollisuudet toteutukselle. 00:00:20.210 --> 00:00:25.730 Datankeruun vaativuus ja työmäärä voi tietyissä tapauksissa rajoittaa gradun aiheen valintaa. 00:00:25.730 --> 00:00:29.970 Erityisesti kun otetaan huomioon, että gradu ei ole kovin laaja työ. 00:00:30.850 --> 00:00:36.690 Aiheeksi valikoitui ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Sisu-järjestelmän käyttöönotto. 00:00:38.650 --> 00:00:43.770 Tässä kiinnosti ajankohtainen aihe, sekä mahdollisuus keskittyä loppukäyttäjän tutkimukseen. 00:00:43.770 --> 00:00:47.210 Tämä oli lähtökohtaisesti yksi kiinnostuksen aiheista. 00:00:47.650 --> 00:00:53.330 Aihe käsitteli tarkemmin järjestelmän hyväksymistä ja käyttöönottoa Jyväskylän yliopistossa. 00:00:54.170 --> 00:00:59.690 Aiheen taustalla oli uuden järjestelmän käyttöönotto joka tapahtui syksyllä 2019. 00:01:00.850 --> 00:01:06.130 Järjestelmä korvasi vanhan Korppi-järjestelmän ja aiheesta syntyi paljon keskustelua. 00:01:06.490 --> 00:01:11.650 Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa käyttöönoton alkuvaiheen onnistumisesta, 00:01:11.650 --> 00:01:16.890 käyttöönoton vaiheesta ja järjestelmän käytöstä yleisesti Jyväskylän yliopistossa. 00:01:18.010 --> 00:01:20.850 Tutkimuskysymyksiä valittiin kolme. 00:01:21.690 --> 00:01:25.410 Miten Sisun hyväksyminen ja käyttö on koettu? 00:01:25.770 --> 00:01:32.090 Miten alkuvaiheen käyttö on edennyt ja minkälaisia onnistumisia tai epäonnistumisia on tapahtunut? 00:01:32.730 --> 00:01:37.090 Lisäksi, onko käyttäjäryhmien välillä ollut eroavaisuuksia? 00:01:40.010 --> 00:01:45.370 Kyseessä on kvalitatiivinen case-tutkimus, jossa siis tutkitaan tiettyä ilmiötä. 00:01:45.370 --> 00:01:50.850 Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin haastattelu koska se koettiin sopivimmaksi tavaksi 00:01:50.850 --> 00:01:54.850 kerätä dataa tutkimukseen konteksti ja tutkimusasetelma huomioiden. 00:01:54.850 --> 00:02:01.050 Pois suljettiin esimerkiksi havainnointi, sillä se ei olisi välttämättä tarjonnut tarpeeksi 00:02:01.050 --> 00:02:05.890 käyttökelpoista dataa ja olisi ollut haastavampi toteuttaa kuin haastattelu. 00:02:06.450 --> 00:02:10.490 Havainnointi olisi tarjonnut mahdollisuuden keskittyä enemmän esimerkiksi 00:02:10.490 --> 00:02:16.370 käyttöliittymien vertailuun ja siitä olisi saatu hyvä menetelmä, jos tutkimuksessa olisi haluttu 00:02:16.370 --> 00:02:21.170 enemmän vertailla järjestelmien tiettyjä toimintoja ja niiden eroja. 00:02:21.610 --> 00:02:26.690 Tällä kertaa kuitenkin haluttiin keskittyä enemmän järjestelmään kokonaisuutena ja toisaalta 00:02:26.690 --> 00:02:31.650 myös teoriatausta sisälsi näkökulman myös organisaatiotasoon liittyen, jolloin pelkkä 00:02:31.650 --> 00:02:37.730 toiminnallisuuksien vertailu olisi tuonut suppeasti empiiristä aineistoa teoriataustaan liittyen. 00:02:38.890 --> 00:02:44.610 Dokumenttianalyysi suljettiin myös aineistonkeruumenetelmänä pois, sillä olemassa olevaa 00:02:44.610 --> 00:02:47.130 aineistoa ei aiheesta ollut olemassa. 00:02:48.250 --> 00:02:53.330 Haastattelun käyttö tarjoaa monipuolisen näkemyksen aiheeseen ja mahdollistaa 00:02:53.330 --> 00:02:55.330 tarkkojen kysymyksien esittämisen. 00:02:56.290 --> 00:03:01.730 Gradua varten haastatteluun päätettiin ottaa yhteensä noin 20 järjestelmän käyttäjää. 00:03:01.730 --> 00:03:07.090 Näin otoksesta tulisi mahdollisimman kattava ja toisaalta haastatteluja täytyy tehdä riittävän monta, 00:03:07.090 --> 00:03:09.650 jotta niissä ilmenevät tulokset alkavat toistua. 00:03:09.650 --> 00:03:15.490 Järjestelmää käyttää kaksi pääkäyttäjäryhmää: opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. 00:03:15.490 --> 00:03:21.370 Heitä haastateltiin tasamäärä. Eri käyttäjäryhmät mahdollistavat keskinäisen vertailun. 00:03:21.930 --> 00:03:26.370 Haastattelumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu. 00:03:26.890 --> 00:03:33.050 Tavoitteena oli löytää yllättäviä asioita, joita ei luultavasti pystyttäisi ennakoimaan valmiissa kysymyksissä. 00:03:33.250 --> 00:03:38.810 Toisaalta kokonaan strukturoimaton haastattelu ei olisi analysoinnin kannalta ollut järkevä, 00:03:38.810 --> 00:03:43.930 sillä haastattelurunko rakentuu parhaiten teoriataustan määrittämien kysymysten mukaan. 00:03:44.570 --> 00:03:50.570 Työn taustateoriana ollut käyttäjien hyväksymisen tasoa määrittävä neliportainen asteikko 00:03:50.570 --> 00:03:53.450 tarjosi haastattelulle rakenteen. 00:03:54.570 --> 00:04:01.370 Yksittäisen haastattelun kesto on järkevä olla noin 40-60 minuuttia, jotta keskustelusta tulee riittävän kattava. 00:04:01.370 --> 00:04:06.370 Kannattaa myös huomioida se, että osa vastaajista saattaa pysyä vastauksissaan enemmän 00:04:06.370 --> 00:04:11.570 annetuissa kysymyksissä ja osa haastateltavista saattaa vastata ohi kysymyksen 00:04:11.570 --> 00:04:14.130 ja alkaa kertoa muita mieleen tulevia asioita. 00:04:14.130 --> 00:04:19.370 Jos valitun haastattelumäärän avulla ei saada tarpeeksi toistuvuutta vastauksissa, 00:04:19.370 --> 00:04:22.450 kannattaa harkita haastattelumärän kasvattamista. 00:04:23.490 --> 00:04:29.010 Haastattelurunkoa on hyödyllistä kehittää haastattelujen edetessä, kun huomaa mikä haastateltaessa 00:04:29.010 --> 00:04:32.130 toimii ja mitkä aiheet herättävät keskustelua. 00:04:33.370 --> 00:04:38.250 00:00:00.000 --> 00:00:00.000 00:04:38.250 --> 00:04:43.730 että aika ei riitä tai haastateltava haluaa keskittyä johonkin muuhun aiheeseen. 00:04:43.970 --> 00:04:48.690 Myös haastattelujen välissä on hyödyllistä pohtia, mikä kysymyksissä on ollut olennaista 00:04:48.690 --> 00:04:52.170 ja tuonut vastauksissa esille hyödyllistä tietoa. 00:04:52.770 --> 00:04:59.530 Yhteenvetona voi todeta että gradun aikana kaikki valinnat kytkeytyvät toisiinsa aiheen valinnasta lähtien. 00:05:00.090 --> 00:05:05.050 Kannattaakin jo alusta asti miettiä, miten pystyy parhaiten yhdistämään kiinnostavan aiheen 00:05:05.050 --> 00:05:09.210 realistisesti toteutettavissa oleviin tutkimusmenetelmiin. 00:05:10.050 --> 00:05:14.450 Datankeruumenetelmiä on useita ja niihin kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti. 00:05:14.450 --> 00:05:19.570 Kannattaa pyrkiä löytämään mielenkiintoinen, mutta toimiva tapa toteuttaa datankeruu. 00:05:19.570 --> 00:05:25.450 Haastattelujen tapauksessa kannattaa varata riittävästi aikaa ja varautua soveltamaan haastattelujen 00:05:25.450 --> 00:05:31.450 sisältöä tarpeen vaatiessa, mutta myös hiomaan haastattelurunkoa haastattelujen välillä.