WEBVTT 00:00:07.140 --> 00:00:09.140 Moikka. Mun nimi on Atte. 00:00:09.140 --> 00:00:14.540 Olen Jyväskylän yliopistossa jatko-opiskelijana historian ja etnologian laitoksella. 00:00:14.920 --> 00:00:21.280 Tällä videolla puhun aineistonhallinnasta oppiaineeni historian näkökulmasta. 00:00:25.540 --> 00:00:30.480 Aineistonhallinan tavoitteena on varmistaa, että tieteen tekemisen periaatteet ja 00:00:30.480 --> 00:00:33.060 käytännöt toteutuvat mahdollisimman hyvin. 00:00:33.060 --> 00:00:37.980 Käytännössä aineistonhallintasuunnitelma on kirjallinen dokumentti, jossa olevat 00:00:37.980 --> 00:00:43.500 kysymykset ohjaavat ottamaan huomioon aineistonhallinnalle olennaiset asiat. 00:00:43.980 --> 00:00:49.300 Hyvä aineistonhallintasuunnitelma pienentää riskiä, että tutkimusaineisto vaarantuisi. 00:00:49.300 --> 00:00:57.240 Lisäksi se auttaa tutkijaa välttämään virheitä esim. tietosuojatun aineiston kanssa. 00:00:57.760 --> 00:01:02.040 Hyvä aineistonhallinta sujuvoittaa myös tutkimuksen tekemistä. 00:01:02.040 --> 00:01:07.560 Kun tutkijalla on selkeä systeemi, jonka pohjalta hän käsittelee aineistoa ja tallentaa sitä. 00:01:09.020 --> 00:01:13.940 Lisäksi aineistonhallinta mahdollistaa aineiston jatkokäyttöä. 00:01:17.140 --> 00:01:24.380 Historiantutkimus käyttää erittäin monipuolisia ja lukuisia aineistotyyppejä. 00:01:24.380 --> 00:01:29.660 Esimerkiksi: sanomalehdet, parlamenttiaineistot, istuntopöytäkirjat, kirjeet 00:01:29.660 --> 00:01:37.100 kirjeenvaihdosta, veroluettelot, pilakuvat, haastattelut, äänitteet ja litteroinnit jne. 00:01:38.620 --> 00:01:42.140 Tässä siis esimerkkejä, eikä erityisessä tärkeysjärjestyksessä. 00:01:43.180 --> 00:01:49.180 Aineistohan aina valikoituu tutkimuksen kohteen mukaan. 00:01:49.540 --> 00:01:55.500 Historian tutkimuksessa on tyypillistä, että alkuperäislähdeaineistot ovat laajoja. 00:01:55.980 --> 00:02:02.060 Aineiston lajista riippuen jo kandivaiheessa voidaan puhua kymmenistä dokumenteista. 00:02:02.060 --> 00:02:08.700 Pidemmälle ja edistyneempiin opinnäytteisiin mennessä aineiston koko kasvaa. 00:02:08.700 --> 00:02:11.820 Väitöskirjassa voidaan puhua jo tuhansista dokumenteista. 00:02:11.820 --> 00:02:21.580 Omassa gradussa aineisto käsitti noin 800 lehtiartikkelia kahdestatoista eri sanomalehdestä. 00:02:21.580 --> 00:02:29.580 Osittain aineistojen suuri koko johtuu siitä, että niitä kerätään enemmän kuin 00:02:29.580 --> 00:02:31.700 pystytään lopulta käyttämään. 00:02:31.700 --> 00:02:38.180 Tämä sen takia, että tutkijan täytyy pystyä kontekstoimaan tutkimusaiheensa riittävän hyvin. 00:02:38.620 --> 00:02:44.140 Kun aineistonhallinta on suunniteltu hyvin, niin se auttaa tutkimuksen tekemistä, 00:02:44.140 --> 00:02:49.260 koska analyysin kohteena olevat aineiston osat löytyvät helposti. 00:02:49.260 --> 00:02:55.900 Lisäksi iso osa historioitsijoiden käyttämistä aineistoista ovat vanhoja tai hauraita. 00:02:55.900 --> 00:03:00.700 Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea aineistoa ei saada fyysisesti omaan käyttöön, 00:03:00.700 --> 00:03:03.380 vaan sitä joudutaan tutkimaan esimerkiksi arkistossa. 00:03:03.380 --> 00:03:08.220 Mahdollisesti valokuvaamaan siellä, joka ei sekään välttämättä ole mahdollista. 00:03:08.220 --> 00:03:11.700 Voi joutua tekemään muistiinpanot, jonka pohjalta kirjoitetaan. 00:03:11.700 --> 00:03:16.740 Tämä on syytä ottaa huomioon aineistonhallinnassa. 00:03:17.420 --> 00:03:25.660 Tilannetta on olennaisesti helpottanut digitointi, jolloin materiaali on saatavissa sähköisenä. 00:03:29.620 --> 00:03:36.660 Edellisiin pointteihin viitaten, hyvä ja huolellinen aineistonhallintasuunnitelma helpottaa 00:03:36.660 --> 00:03:39.780 mainittujen haasteiden kohtaamista. 00:03:39.780 --> 00:03:47.220 Koska aineistot ovat mittaluokaltaan suuria, niin relevantin datan löytäminen on työlästä. 00:03:47.220 --> 00:03:50.380 Seuraavien neuvojen noudattaminen on suositeltavaa: 00:03:50.380 --> 00:03:57.540 Ensinnäkin, jos tallennat aineistoa itsellesi käyttöön tutkimuksen ajaksi, on oman 00:03:57.540 --> 00:04:02.140 työn helpottamiseksi hyvä pohtia aineiston metatietoja huolellisesti. 00:04:02.140 --> 00:04:08.140 Esimerkiksi johdonmukainen tapa nimetä ja organisoida tiedostoja voi parhaimmillaan helpottaa 00:04:08.140 --> 00:04:10.140 analyysin tekemistä huomattavasti. 00:04:10.140 --> 00:04:15.700 Kehitä itsellesi systeemi, jonka pohjalta nimeät ja organisoit aineistoa. 00:04:15.700 --> 00:04:20.700 Esimerkiksi kronologisesti tai avainsanojen pohjalta. 00:04:20.700 --> 00:04:27.740 Koska tällöin ei sinun tarvitse kuin vilkaista dataa kun tiedät mistä mikäkin löytyy. 00:04:27.740 --> 00:04:33.260 Tämä helpottaa myös muita tutkijoita löytämään aineistoa. 00:04:33.260 --> 00:04:41.900 Jolloin toisten ei tarvitse tehdä turhaa työtä dataa etsiessään, kun se on huolellisesti nimetty. 00:04:43.300 --> 00:04:48.300 Osa alkuperäislähdeaineistosta on digitoituna erilaisiin tietokantoihin. 00:04:48.300 --> 00:04:52.700 Tällöin on syytä kiinnittää huomiota huolelliseen viittaamiseen. 00:04:52.700 --> 00:04:57.700 Sen takia, että lähde voidaan tarkastaa. Mutta jos et 00:04:57.700 --> 00:05:03.980 tallenna dataa itsellesi omaa käyttöä varten sen tutkimuksen ajaksi, niin 00:05:03.980 --> 00:05:08.900 huolellisesti viittaamalla pystyt helposti palaamaan aineistoon. 00:05:08.900 --> 00:05:13.900 itsekin, koska siihen todennäköisesti joutuu palaamaan. 00:05:14.420 --> 00:05:20.020 Jos tallennat aineistoa itsellesi niin varmuuskopioi se huolellisesti, jotta se ei 00:05:20.020 --> 00:05:26.260 vaarannu tutkimuksen aikana. Mieluiten suojatulle yliopiston U-asemalle. 00:05:26.260 --> 00:05:31.260 Oma muistitikku ei ole suositeltavin tallennusväline. 00:05:32.100 --> 00:05:38.940 Toisaalta on myös aineistoa, joka on itse kerättyä, kuten haastatteluaineistot. 00:05:38.940 --> 00:05:44.500 Näiden aineistojen tallentamista jatkokäyttöä varten kannattaa harkita, koska tällöin 00:05:44.500 --> 00:05:50.540 muiden on sitä helpompi hyödyntää toisissa tutkimuksissa. 00:05:51.460 --> 00:05:57.220 Lisäksi, tiettyjen henkilöstöryhmien haastattelu voi olla jatkossa mahdotonta. 00:05:57.220 --> 00:06:01.180 Esim. sotaveteraanit. Heidän määränsä vähenee kokoajan. 00:06:01.180 --> 00:06:11.180 Siksi avoimen tieteen kannalta aineiston tallentaminen on suositeltavaa. 00:06:11.700 --> 00:06:16.900 Kun aineistoa kerätään itse ja tallennetaan jatkokäyttöä varten, 00:06:16.900 --> 00:06:25.340 on syytä huomioida alusta asti lait ja säädökset kuten GDPR. 00:06:25.340 --> 00:06:34.260 Tutkija on vastuussa näiden toimittamisesta haastateltavien tietoon. 00:06:34.260 --> 00:06:37.260 Siinä on tutkijalla iso vastuu. 00:06:39.100 --> 00:06:44.780 Kiitos kun katsoit. Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä jatkossa.