WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:00.000 --> 00:00:01.530 Moi kaikki! 2 00:00:01.750 --> 00:00:06.970 Tämä video käsittelee tieteellistä kirjoittamista eli kirjoittamista akateemisessa kontekstissa. 3 00:00:06.970 --> 00:00:10.990 Minä ajattelisin, että tämä video sopii parhaiten opiskelun tueksi ihan 4 00:00:10.990 --> 00:00:15.880 yliopisto-opintojen alkuvaiheessa, mutta toivottavasti myös te, jotka olette 5 00:00:15.880 --> 00:00:20.410 ehkä jo vähän pidemmällä, saatte tästä uusia näkökulmia ja ideoita ja 6 00:00:20.410 --> 00:00:25.000 tukea ehkä unohtuneidenkin asioiden kertaamiseen. 7 00:00:25.000 --> 00:00:29.560 Ajattelu ja kieli ja teksti kietoutuvat 8 00:00:29.560 --> 00:00:33.000 erottamattomasti yhteen. Tämä 9 00:00:33.000 --> 00:00:39.250 tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tieteellinen kirjoittaminen kietoutuu aina lukemiseen. 10 00:00:39.250 --> 00:00:45.670 Shakespeare on aikoinaan todennut, että sanahämy johtuu aivohämystä. 11 00:00:45.670 --> 00:00:50.650 Tästä voitaisiin päätellä varmaan, että ajattelun kirkastaminen on se tärkeä asia, joka 12 00:00:50.650 --> 00:00:56.250 auttaa myös kirjoittamistaidon kehittämisessä ja kirjoittamisen helpottamisessa. 13 00:00:56.250 --> 00:01:01.680 Jos kirjoittaminen kuitenkin tuntuu vaikealta, kannattaa keskittyä 14 00:01:01.680 --> 00:01:06.960 sisältöön, eli ajattele ja etsi tietoa, etsi uusia 15 00:01:06.960 --> 00:01:12.330 näkökulmia asioihin, keskustele mahdollisimman paljon ja nauhoita 16 00:01:12.330 --> 00:01:18.000 vaikkapa ensin omaa ajattelua, omia tekstejä puheena. 17 00:01:18.000 --> 00:01:22.890 Päiväkirjan tai jonkinlaisen reppumuistion pitäminen voi myös olla hyvä tapa kehittää omaa 18 00:01:22.890 --> 00:01:28.000 ajattelua ja myös seurata omien ajattelukulkujen muutoksia. 19 00:01:28.000 --> 00:01:33.700 Jos haluat taitavaksi kirjoittajaksi, niin kehitä siis ajattelutaitoja. 20 00:01:33.700 --> 00:01:37.690 Yleisten ajattelutaitojen kehittämisen on havaittu 21 00:01:37.690 --> 00:01:42.500 kyllä kehittävän myös tieteellisessä kirjoittamisessa tarvittavia ominaisuuksia. Yksi asia, 22 00:01:42.500 --> 00:01:48.860 joka voi auttaa kirjoittamista, on kysymysten tekeminen. Tee siis paljon kysymyksiä. 23 00:01:48.860 --> 00:01:53.720 Esimerkiksi esseen rajaus voi olla kysymysmuotoinen, vaikkapa tällainen: 24 00:01:53.720 --> 00:01:59.330 Miten kieli kietoutuu identiteettiin, tai miten kielen ja identiteetin suhde muuttuu 25 00:01:59.330 --> 00:02:04.750 ajan kuluessa tai lapsuusiässä, murrosiässä, vanhuusiässä? 26 00:02:04.750 --> 00:02:09.100 Tämmöinen kysymysmuotoinen rajaus 27 00:02:09.100 --> 00:02:13.750 auttaa sinua fokusoimaan myös tiedon etsintää. 28 00:02:13.750 --> 00:02:16.810 Etsiessäsi vastauksia näihin omiin kysymyksiin pääset 29 00:02:17.000 --> 00:02:22.040 esseen näkökulmien äärelle ja voit keskittää lähteiden lukemistakin 30 00:02:22.040 --> 00:02:26.030 olennaiseen sisältöön. Myös tutkielman lähtökohta on 31 00:02:26.030 --> 00:02:30.620 aika usein kysymysmuotoon jäsennelty tutkimusongelma, ja 32 00:02:30.620 --> 00:02:35.000 tutkimusongelmasta sitten johdetaan ne varsinaiset tutkimuskysymykset. 33 00:02:35.000 --> 00:02:40.910 Toinen tärkeä asia on perustella kaikki väitteet, joita esität omassa tekstissäsi. Tieteellisessä 34 00:02:40.910 --> 00:02:46.490 kirjoittamisessa on ensisijaisen tärkeätä vakuuttaa lukija ja tehdä se rehellisesti. 35 00:02:46.490 --> 00:02:51.500 Tästä seuraa sellainen asia kuin perustelemisen pakko. 36 00:02:51.500 --> 00:02:56.780 Tieteellisessä kirjoittamisessa kaikki esitetyt väitteet on pakko perusteella esimerkiksi 37 00:02:56.780 --> 00:03:02.000 lähdeviitteiden avulla tai aineistoesimerkkien avulla. 38 00:03:02.000 --> 00:03:06.590 Muista myös tutustua oman alan puhetapoihin. 39 00:03:06.750 --> 00:03:10.830 Akateemisissa opinnoissa ei siis voida suoraan siirtyä kirjoittamiseen, 40 00:03:11.000 --> 00:03:16.280 vaan kirjoittaminen vaatii tutustumista oman alan sisältöihin ja tieteen diskursseihin 41 00:03:16.280 --> 00:03:20.500 eli tieteen puhetapoihin sillä omalla alalla. Lue 42 00:03:20.500 --> 00:03:25.330 siis runsaasti mutta toisaalta valikoiden oman alan tutkimuskirjallisuutta. 43 00:03:25.330 --> 00:03:30.250 Muista pysyä kuulolla ja kysellä ja osallistua keskusteluun 44 00:03:30.250 --> 00:03:35.000 aktiivisesti aina, kun se on mahdollista, vaikkapa lähiopetuksessa. 45 00:03:35.000 --> 00:03:39.140 Tälle dialle on koottu sellaisia asioita, joita pidetään tieteellisen 46 00:03:39.140 --> 00:03:43.000 kirjoittamisen peruspiirteinä. 47 00:03:43.000 --> 00:03:48.490 Tieteellinen kirjoittaminen on ensinnäkin asiakeskeistä, eli tieteellinen teksti keskittyy 48 00:03:48.490 --> 00:03:52.870 asiaan ja pyrkii tekemään sen tiiviisti ja niin, että 49 00:03:52.870 --> 00:03:58.000 edetään johdonmukaisesti asiasta toiseen tai näkökulmasta toiseen. 50 00:03:58.000 --> 00:04:02.590 Tieteellisen tekstin tulee myös pyrkiä totuudenmukaisuuteen. 51 00:04:02.750 --> 00:04:08.060 Argumentoinnissa ei toisin sanoen pidä oikoa. Jos käytät vaikkapa 52 00:04:08.060 --> 00:04:12.740 sanoja "aina" tai "kaikki", mieti, onko todella näin, onko 53 00:04:12.740 --> 00:04:17.780 todella aina, osallistuvatko todella kaikki ilmiöt, asiat, ihmiset 54 00:04:17.780 --> 00:04:22.910 johonkin väitteeseen tai johonkin tekemiseen, niin kuin olet väittänyt. Tekstin 55 00:04:22.910 --> 00:04:27.920 sanomaa ja merkityksiä ei myöskään pidä hämärtää, eli kaikki olennaiset näkökulmat 56 00:04:27.920 --> 00:04:32.540 on tuotava esille, myös sellaiset näkökulmat, jotka eivät tunnu miellyttäviltä, 57 00:04:32.540 --> 00:04:37.750 eivät tue omia havaintoja tai eivät tue omia ennakko-oletuksia. 58 00:04:37.750 --> 00:04:42.700 Samalla tämä tarkoittaa, että myös kaikki mahdollinen epävarmuus on otettava huomioon ja 59 00:04:42.700 --> 00:04:47.740 esimerkiksi tutkielmassa päätäntäosiossa tuotava selkeästi esille: 60 00:04:47.740 --> 00:04:52.960 "On mahdollista, että..." tai "Havainnot voivat/saattavat tarkoittaa, että..." 61 00:04:52.960 --> 00:04:57.250 tai "Tulosten perusteella voidaan tulkita...", 62 00:04:57.250 --> 00:05:02.500 eli varmuusaste täytyy suhteuttaa siihen todelliseen asiantilaan. 63 00:05:02.500 --> 00:05:10.000 Muista myös tukea omat päättelyketjusi, esittämäsi väitteet esimerkkien ja lähteiden avulla. 64 00:05:10.000 --> 00:05:15.940 Täsmällisyyden vaara tarkoittaa, että väitteet perustellaan 65 00:05:15.940 --> 00:05:21.000 oman aineiston, ehkä kuvattujen havaintojen tai lähteiden avulla. 66 00:05:21.000 --> 00:05:26.100 Tulkintoja ei siis jätetä lukijalle, vaan esimerkiksi aineistoesimerkistä tehty 67 00:05:26.100 --> 00:05:31.350 havainto kertoo lukijalle sen, mitä haluat kertoa. Tutkielman empiirisessä 68 00:05:31.350 --> 00:05:36.000 osiossa tätä kutsutaan analyysin kirjoittamiseksi. 69 00:05:36.000 --> 00:05:41.880 Keskeiset termit määritellään, ennen kuin niitä käytetään; mitä tarkoittaa esimerkiksi "suomi 70 00:05:41.880 --> 00:05:47.790 toisena kielenä". Sen jälkeen termejä käytetään johdonmukaisesti tiettyihin käsitteisiin 71 00:05:47.790 --> 00:05:53.000 viittaamassa eikä esimerkiksi tyylillisistä syistä niitä varioida ja väännellä. 72 00:05:53.000 --> 00:05:59.250 Ei siis käytetään välillä esimerkiksi termiä "suomi toisena kielenä" ja välillä taas termiä "suomi kakkonen". 73 00:05:59.250 --> 00:06:04.770 Keskeisten käsitteiden väliset suhteet täytyy selittää lukijalle, mitä eroa 74 00:06:04.770 --> 00:06:10.250 on esimerkiksi käsitteillä "suomi toisena kielenä" ja "suomi vieraana kielenä". 75 00:06:10.250 --> 00:06:16.640 Yksiselitteisyys puolestaan tarkoittaa oikeastaan sitä, että tekstin tulkinta ei saisi olla lukijasta 76 00:06:16.640 --> 00:06:22.750 riippuvaista, vaan kaikkien lukijoiden pitäisi päätyä sinun tekstisi perusteella samanlaiseen tulkintaan. 77 00:06:22.750 --> 00:06:29.500 Lisäksi tieteessä on pyrittävä objektiivisuuteen. 78 00:06:29.500 --> 00:06:34.330 Sen takia kirjoittajan omat tunteet, mielipiteet, mielenilmaukset 79 00:06:34.330 --> 00:06:39.000 eivät kuulu objektiiviseen hyvään tieteelliseen tyyliin. 80 00:06:39.000 --> 00:06:45.750 Mielestäni-ilmaukset ovat tieteellisissä kirjoittamisessa esimerkiksi turhia. 81 00:06:45.750 --> 00:06:51.330 Neutraalisuus merkitsee ainakin sitä, että tieteellisessä tekstissä käytetään 82 00:06:51.330 --> 00:06:56.280 asiallista ja tyylillisesti neutraalia yleiskieltä, ei siis esimerkiksi puhekieltä 83 00:06:56.280 --> 00:07:01.320 tai arkityylisiä ilmauksia. "Suosio tippui" tai "netissä 84 00:07:01.320 --> 00:07:07.080 julkaistu" tai "veti johtopäätöksen", "loppupeleissä" 85 00:07:07.080 --> 00:07:11.460 ovat sen tyylisiä ilmauksia, että ne eivät kuulu akateemiseen kirjoittamiseen. 86 00:07:11.460 --> 00:07:16.530 Myös arvovälitteisiä ilmauksia on syytä karttaa, tämäntyyppisiä 87 00:07:16.530 --> 00:07:21.750 esimerkiksi: "kirjoittaja sortuu sarkasmiin" tai 88 00:07:21.750 --> 00:07:26.250 "henkilö X osasi puhua/kirjoittaa 89 00:07:26.250 --> 00:07:29.750 hienosti/hyvin". 90 00:07:29.750 --> 00:07:35.060 Sen sijaan voidaan sanoa, että kirjoituksen sarkastinen sävy vie tekstiltä 91 00:07:35.060 --> 00:07:40.580 uskottavuutta tai lukijalta tai kirjoittajalta tai puhujalta uskottavuutta. 92 00:07:40.580 --> 00:07:45.230 Tai sen sijaan, että sanottaisiin, että joku osasi puhua videolla hienosti, voidaan 93 00:07:45.230 --> 00:07:50.390 kertoa, miten video vaikutti esimerkiksi: henkilö X teki videohakemuksen, 94 00:07:50.390 --> 00:07:55.500 joka vakuutti työnantajan, ja henkilö sai hakeneensa paikan. 95 00:07:55.500 --> 00:07:58.050 Myös merkityksiä 96 00:07:58.250 --> 00:08:03.320 hämärtävää kieltä, kuvallisia ilmaisuja esimerkiksi tai monimerkityksisiä 97 00:08:03.320 --> 00:08:07.610 ilmaisuja on syytä välttää kuten myös kapulakieltä ja 98 00:08:07.610 --> 00:08:12.250 erilaista päälle liimattua tieteellistä jargonia. 99 00:08:12.250 --> 00:08:16.840 Kaiken kaikkiaan turhaa kielellä keikarointia 100 00:08:17.000 --> 00:08:21.440 on syytä välttää, koska se ei palvele ketään. Esimerkiksi turha 101 00:08:21.440 --> 00:08:25.500 sivistyssanojen käyttö voisi olla tällaista. 102 00:08:25.500 --> 00:08:30.210 Usein abstraktit käsitteet runsaasti viljeltyinä hämärtävät tekstin merkityksiä, 103 00:08:30.210 --> 00:08:34.000 ja sen takia niitä on syytä harkiten käyttää. 104 00:08:34.000 --> 00:08:39.850 Sitten taas puolestaan mikä voisi helpottaa tekstin ymmärrettävyyttä? Usein jo sisällyksekkäiden verbien 105 00:08:39.850 --> 00:08:45.500 lisääminen tekstiin tiivistää sitä ja tekee siitä helpommin ymmärrettävää. 106 00:08:45.500 --> 00:08:50.120 Sen sijaan, että sanoisit esimerkiksi, että on suoritettu tutkimustoimintaa, voit 107 00:08:50.120 --> 00:08:55.000 suoraan kirjoittaa, että jotakin on tutkittu. 108 00:08:55.000 --> 00:09:00.490 Kriittinen kirjoittaja muistaa oman päämääränsä ja perustelee 109 00:09:00.490 --> 00:09:05.230 omat valintansa, miksi juuri tämä aihe, tämä näkökulma, tämä aineisto on 110 00:09:05.230 --> 00:09:10.810 tärkeä ja tarkoituksenmukainen tässä tilanteessa, miksi käytän tätä menetelmää, 111 00:09:10.810 --> 00:09:15.750 mitä tämä esimerkki minun mielestäni osoittaa. 112 00:09:15.750 --> 00:09:21.450 Lisäksi kriittinen kirjoittaja suhteuttaa omat havaintonsa aikaisempiin havaintoihin, esimerkiksi 113 00:09:21.450 --> 00:09:27.250 teoriakirjallisuudessa sanottuun tai aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. 114 00:09:27.250 --> 00:09:29.290 Lisäksi hän 115 00:09:29.500 --> 00:09:35.020 tarkastelee omaa tekstiään kriittisesti, asettuu siis ulkopuolisen lukijan 116 00:09:35.020 --> 00:09:40.180 asemaan. Ymmärtäisinkö minä, mitä kirjoittaja on sanonut, jos 117 00:09:40.180 --> 00:09:45.500 minä olisin ulkopuolinen lukija? Uskoisinko, mitä kirjoittaja on sanonut? 118 00:09:45.500 --> 00:09:50.930 Kriittinen kirjoittaja myös tarkistaa, onko oma tutkimuksen toteutus 119 00:09:50.930 --> 00:09:55.500 kuvattu, kirjoitettu näkyviin läpinäkyvästi. 120 00:09:55.500 --> 00:09:59.580 Lisäksi hän seuraa lähteiden käyttöä, onko lähteisiin viitattu 121 00:09:59.580 --> 00:10:03.500 tunnollisesti ja täsmällisesti oikein. 122 00:10:03.500 --> 00:10:07.760 Täsmällinen viittaaminen auttaa myös lukijaa pääsemään sen alkuperäisen 123 00:10:07.760 --> 00:10:11.500 tiedon lähteille silloin, kun se on tarpeen. 124 00:10:11.500 --> 00:10:15.580 Joskus voi auttaa se, että verrataan 125 00:10:15.750 --> 00:10:19.830 lähteiden käyttöä kavereiden kanssa juttelemiseen. 126 00:10:20.000 --> 00:10:24.740 Miten minä esimerkiksi kertoisin kolmannelle henkilölle jostakin 127 00:10:24.740 --> 00:10:29.000 aikaisemmasta keskustelustani toisen henkilön kanssa: 128 00:10:29.000 --> 00:10:36.500 Marja kertoi, että... Paikalle saapunut Piia lisäsi tähän vielä, että..., mutta toisaalta 129 00:10:36.500 --> 00:10:42.250 Elias kauempaa kommentoi/täydensi, että... 130 00:10:42.250 --> 00:10:47.260 Ja mihin lopulta päädyttiin näiden kolmen henkilön kantojen 131 00:10:47.260 --> 00:10:52.240 tarkastelun kautta – eli vertaillaan eri lähteiden esittämiä 132 00:10:52.240 --> 00:10:57.070 ajatuksia. Sitten kuvataan ikään kuin ulkopuoliselle kuulijalle 133 00:10:57.070 --> 00:11:01.900 tai lukijalle sitä erilaisten näkökulmien 134 00:11:01.900 --> 00:11:06.640 keskustelua. Siitä syntyy myös tieteellisen tekstin dialogi. Toki silloin ei viitata 135 00:11:06.640 --> 00:11:11.500 henkilöihin, jotka ovat puhuneet – yleensä –, vaan teksteihin. 136 00:11:11.500 --> 00:11:17.200 Muista, että kaikkien lainattujen tekstien, referoitujen katkelmien, 137 00:11:17.200 --> 00:11:22.500 sitaattien täytyy liittyä siihen sinun oman tekstisi tavoitteeseen. 138 00:11:22.500 --> 00:11:26.940 Teksti ei koskaan voi olla pelkkää lainaa, ei oikeastaan 139 00:11:26.940 --> 00:11:32.520 edes pohjatekstien keskustelevaa referointia, vaan oman ajattelun täytyy myös oppimistehtävissä näkyä. 140 00:11:32.520 --> 00:11:36.000 Tämä koskee sekä esseitä että 141 00:11:36.000 --> 00:11:39.060 esimerkiksi tutkielmatekstejä. 142 00:11:39.250 --> 00:11:44.860 Ymmärrettävyys on tekstin ehkä tärkein ominaisuus, sillä vain 143 00:11:44.860 --> 00:11:50.860 ymmärrettävällä tekstillä on arvoa. Sen takia tietysti hyvä tieteellinen tekstikin on ensisijaisesti 144 00:11:50.860 --> 00:11:56.110 ymmärrettävä. Se on havainnollinen, se on täsmällinen, se on loogisesti jäsennelty, 145 00:11:56.110 --> 00:12:01.500 ja se ei sisällä monimerkityksisiä kohtia. 146 00:12:01.500 --> 00:12:05.580 Huolellisuus kuuluu tieteellisen kirjoittamisen perusominaisuuksiin ihan samalla 147 00:12:05.580 --> 00:12:09.500 tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin kirjoittamiseen. Suomen 148 00:12:09.500 --> 00:12:14.630 kielen opiskelijoille joka ikinen oppimistehtävä on oikeastaan tilaisuus osoittaa ja kehittää 149 00:12:14.630 --> 00:12:19.250 omaa kieliasiantuntijuutta ja osoittaa sitä esimerkiksi 150 00:12:19.250 --> 00:12:23.960 viimeistelemällä oma teksti huolellisesti – eli muista viimeistelyluku – 151 00:12:23.960 --> 00:12:28.700 ja kirjoittamalla huoliteltua hyvää asiakieltä. Hyvä teksti 152 00:12:28.700 --> 00:12:33.440 on myös oikeakielisyyden suhteen viimeistelty. Jos olet epävarma, niin 153 00:12:33.440 --> 00:12:38.690 käytä ihmeessä tietolähteitä apuna siinä tekstin viimeistelyvaiheessakin, 154 00:12:38.690 --> 00:12:43.000 vaikkapa Kielitoimiston ohjepankkia. 155 00:12:43.000 --> 00:12:47.410 Lisäksi huoliteltu teksti tietysti noudattaa oman tieteenalan konventioita eli niitä 156 00:12:47.410 --> 00:12:52.000 vakiintuneita tapoja, jotka ovat käytössä vaikkapa suomen kielen oppiaineessa. 157 00:12:52.000 --> 00:12:56.980 Hurtta ja Peltola kirjoittavat kirjassaan "Tutkielman tekijän opas": "Tieteellisen 158 00:12:56.980 --> 00:13:01.960 rekisterin perusominaisuuksia ovat epäpersoonallisuus, täsmällisyys, 159 00:13:01.960 --> 00:13:06.160 asiakeskeisyys ja järjestelmällisyys." Lukijan 160 00:13:06.160 --> 00:13:10.810 kannalta tämä tarkoittaa paitsi sitä, että lukijalla on oikeus luottaa 161 00:13:10.810 --> 00:13:15.520 lukemansa tekstin totuudenmukaisuuteen, siis sisältöihin, myös luottaa 162 00:13:15.520 --> 00:13:20.250 siihen, että totuus ei vaihtele kirjoittajasta riippuen. 163 00:13:20.250 --> 00:13:25.650 Koska tieteellinen tutkimus ja muutkin tekstit on pakko rajata huolellisesti, 164 00:13:25.650 --> 00:13:31.530 yksittäisestä tekstistä syntyvä kuva on kuitenkin aina jollakin tapaa puutteellinen väistämättä. 165 00:13:31.530 --> 00:13:36.250 Sen takia tarvitaankin useampiin lähteisiin ja 166 00:13:36.250 --> 00:13:41.230 esimerkiksi katsausartikkeleihin tai kokoaviin teoriateoksiinkin perehtymistä, 167 00:13:41.230 --> 00:13:46.180 jotta voitaisiin tutustua oman alan sisältöihin monipuolisesti. Oman alan 168 00:13:46.180 --> 00:13:51.250 asiantuntemus kehittyy valottamalla ristiin ja kuljettamalla oman ajattelun 169 00:13:51.250 --> 00:13:55.900 läpi luotettavista lähteistä saatua tietoa ja muistakin 170 00:13:55.900 --> 00:14:01.000 tietolähteistä saatua tietoa ja omia kokemuksia. 171 00:14:01.000 --> 00:14:06.730 Kirjoittamisen tarkistuslista antaa sinulle vähän 172 00:14:06.730 --> 00:14:12.940 vinkkejä siihen, miten voit tarkistaa tai testata sitä oman tekstisi uskottavuutta 173 00:14:12.940 --> 00:14:18.010 ja tieteellisten kriteerien täyttymistä omassa tekstissäsi. 174 00:14:18.010 --> 00:14:23.250 Kun asetut ulkopuolisen lukijan asemaan, ymmärrätkö itse, mitä kirjoitat? 175 00:14:23.250 --> 00:14:27.900 Uskoisitko kirjoittajaa? Vakuuttaisiko teksti sinut? 176 00:14:27.900 --> 00:14:32.790 Ymmärrätkö, mitä kaikki käytetyt termit ja käsitteet tarkoittavat? Jos et, 177 00:14:32.790 --> 00:14:36.750 niin onko niille tarjottu selityksiä riittävästi? 178 00:14:36.750 --> 00:14:40.830 Ymmärrätkö näiden käsitteiden väliset suhteet? 179 00:14:41.000 --> 00:14:46.040 Entä onko teksti selkeää? Onko se yksiselitteistä asiatyyliä? Eteneekö teksti 180 00:14:46.040 --> 00:14:51.020 loogisesti, ja onko siirtymät näkökulmasta toiseen tai aiheesta toiseen 181 00:14:51.020 --> 00:14:56.000 perusteltu? Onko siirtymiä silloitettu, sanoitettu? 182 00:14:56.000 --> 00:15:03.500 Onko väitteet perusteltu? Onko päätelmille annettu riittävästi tukea, ja onko kaikki olennainen kerrottu? 183 00:15:03.500 --> 00:15:08.900 Erottuuko tekstistä kirjoittajan oma ajattelu 184 00:15:08.900 --> 00:15:14.500 ja mahdollisista aineistoista tai lähteistä saadut ajatukset? 185 00:15:14.500 --> 00:15:19.750 Onko käytetty primäärilähteitä eli niitä ensisijaisia lähteitä aina silloin, kun se on mahdollista? 186 00:15:19.750 --> 00:15:24.070 Lopuksi tietysti voidaan palata myös siihen kukkakuvioon ja sen 187 00:15:24.070 --> 00:15:28.780 sisältöihin, jotka edellisellä dialla oli esitetty, eli täyttyvätkö tieteellisen tekstin kriteerit. 188 00:15:28.780 --> 00:15:32.750 Kiitos ja oikein mukavia kirjoittamishetkiä!