WEBVTT 00:00:01.440 --> 00:00:03.960 Tervetuloa aloittamaan kirjoittamisen perusopintoja ... 00:00:04.520 --> 00:00:08.000 sekä kuuntelemaan tätä luentovideota kirjoittamisen perustaidoista. 00:00:09.160 --> 00:00:12.240 Tällä videolla tulee varmasti paljon tuttuja asioita esiin ... 00:00:12.960 --> 00:00:16.840 mutta toivottavasti herättää myös uusia ajatuksia. 00:00:19.880 --> 00:00:22.800 Olen poiminut seuraavat asiat tälle luennolle. 00:00:23.720 --> 00:00:28.015 Itseäni kiinnostaa kehollisuus ja ruumiillisuus kirjoittamisessa ... 00:00:28.015 --> 00:00:31.319 ja se näkökulma tulee tällä luentovideolla paikkapaikoin esiin. 00:00:33.560 --> 00:00:34.320 Mutta lähdetään liikkeelle ... 00:00:35.040 --> 00:00:38.320 havainnoista ja aistivoimaisuudesta. 00:00:39.440 --> 00:00:43.996 Tekstin aistivoimaisuus on tärkeää, sillä se tehoaa lukijan mieleen ja kehoon ja teksti ... 00:00:43.996 --> 00:00:46.599 tuntuu tällöin elämyksellisemmältä. 00:00:47.360 --> 00:00:49.812 Ihminen on eläin ja biologinen olento ja vaikka ... 00:00:49.812 --> 00:00:53.245 kirjallisuudessa onkin kyse taidemuodosta joka on lähes ... 00:00:53.245 --> 00:00:56.118 kokonaan erillään aistimellisesta materiaalista ... 00:00:56.720 --> 00:00:58.120 eli teos muodostuu ... 00:00:58.640 --> 00:01:00.240 lähes kokonaan lukijan mielessä ... 00:01:01.440 --> 00:01:04.080 niin yhteys aisteihin ja ruumiseen on silti olemassa. 00:01:05.400 --> 00:01:08.308 Ja minusta on mukava ajatella että samalla tavalla ... 00:01:08.308 --> 00:01:10.608 kuin hyvän tuoksun haistaminen aktivoi ... 00:01:10.608 --> 00:01:13.787 immuunipuolustusjärjestelmää niin myös aistivoimaisen ... 00:01:13.787 --> 00:01:15.478 tekstin lukeminen saa kehon hereille. 00:01:17.640 --> 00:01:21.320 Ihmisen tavoissa havaita ja aistia on kuitenkin eroja. 00:01:21.960 --> 00:01:25.001 Esimerkiksi se millaisessa kulttuurissa olemme kasvaneet ... 00:01:25.001 --> 00:01:26.359 vaikuttaa havaitsemiseen. 00:01:26.880 --> 00:01:29.720 Myös kieli vaikuttaa, se miten asiat on nimetty. 00:01:30.720 --> 00:01:33.896 Esimerkiksi umami, viides perusmaku happaman, ... 00:01:33.896 --> 00:01:36.039 karvaan, makean ja suolaisen ohella, on ... 00:01:36.640 --> 00:01:40.288 meille suomalaisille vaikeampi havaita kuin vaikkapa ... 00:01:40.288 --> 00:01:44.559 japanilaisille joille tämä lihaisaa ja maukasta tarkoittava sana on tuttu. 00:01:46.600 --> 00:01:49.762 Havainnollista on myös se miten eri tavalla havaitsemme eri ... 00:01:49.762 --> 00:01:53.319 tunnetiloissa ja sitä kannattaa hyödyntää myös henkilöhahmon ... 00:01:53.840 --> 00:01:55.680 havainnoista kirjoittaessa. 00:01:56.360 --> 00:01:59.816 Kun olemme vihaisia tai väsyneitä, huomioimme aivan eri asioita ... 00:01:59.816 --> 00:02:00.919 kuin silloin kun ... 00:02:10.120 --> 00:02:14.000 olemme hyvällä tuulella. Tässä ote Natalie Goldbergin Luihin ja ytimiin -teoksesta. 00:02:15.240 --> 00:02:18.120 En tällä videolla lue kaikkia tekstiotteita ääneen ... 00:02:18.680 --> 00:02:25.520 tai välttämättä jätä aikaa niiden lukemiseen. Tällöin voit pysäyttää videon ja lukea otteen omaan tahtiin. 00:02:28.600 --> 00:02:30.833 'On hyvä huomata yksityiskohdat ympärillään ... 00:02:30.833 --> 00:02:32.479 kunhan niihin ei uppoudu liikaa. 00:02:33.240 --> 00:02:37.000 Hyvä on. Olen häissä. Täällä tarjoillaan pilkottua maksaa aseteilta. 00:02:38.120 --> 00:02:41.471 Kunhan vain rentoutuu, nauttii häistä, on läsnä sydän avoimena niin ... 00:02:41.471 --> 00:02:43.039 ympäristön kyllä sisäistää. 00:02:43.920 --> 00:02:47.475 Myöhemmin, kun istuu kirjoituspöydän ääressä, muistaa millaista oli ... 00:02:47.475 --> 00:02:50.603 tanssia morsiamen punatukkaisen äidin kanssa, ja kun hän hymyili, nähdä miten ... 00:02:50.603 --> 00:02:53.518 hänen etuhampaaseensa oli tarttunut hieman huulipunaa, ... 00:02:54.120 --> 00:02:57.320 ja tuntea miten hänen parfyymintuoksuunsa sekoittui hienhajua.' 00:03:00.000 --> 00:03:03.160 Ihminen tiedostaa ja havaitsee vain murto-osan kaikesta aistimastaan ja ... 00:03:04.040 --> 00:03:05.960 havainnointiin auttaa läsnäolo joten ... 00:03:06.600 --> 00:03:10.600 silloin kun kirjoittaja ei kirjoita käsin, koneella tai mielessään, ... 00:03:11.160 --> 00:03:14.436 hänen kannattaa olla läsnä kehossaan sekä siinä tilassa ... 00:03:14.436 --> 00:03:15.959 ja tunneilmapiirissä jossa on. 00:03:16.920 --> 00:03:19.557 Vain olemalla läsnä voi havainnoida sekä muistaa ... 00:03:19.557 --> 00:03:21.639 paremmin kokemansa ja aistimansa. 00:03:23.480 --> 00:03:26.594 Jos tarkkaavaisuus suuntautuu muualle, kuten omiin ajattelun ... 00:03:26.594 --> 00:03:30.039 kehiin, ei tilanteesta tuskin muista myöhemmin juuri mitään. 00:03:30.960 --> 00:03:33.480 Hajamielisyys onkin yksi virhemuistitoiminnoista- ... 00:03:34.040 --> 00:03:40.280 yksi muistivirhetoiminnoista joita tutkija Daniel Schacter kutsuu muistin seitsämäksi synniksi. 00:03:41.560 --> 00:03:44.600 Kun tarkkaavaisuus on muualla niin asia ei jää mieleen. 00:03:45.760 --> 00:03:47.925 Tähän muistiin pääsette tutustumaan lähemmin ... 00:03:47.925 --> 00:03:50.399 omaelämäkerrallisen kirjoittamisen jaksolla. 00:03:54.600 --> 00:03:57.600 Tässä William Carlos Williamsin runo Punaiset kottikärryt. 00:03:58.720 --> 00:04:00.440 Annan teille hetken aikaa lukea sen. 00:04:10.040 --> 00:04:14.360 Kuten huomaatte, runossa on aika voimakas kuva ja kuva herättää hyvin myös aistit. 00:04:15.200 --> 00:04:20.322 Erityisesti säkeistöpari sadeveden lasittamat punaiset kottikärryt ... 00:04:20.322 --> 00:04:21.719 luo vahvan mielikuvan. 00:04:25.960 --> 00:04:27.240 Ja siihen on olemassa syynsä. 00:04:28.680 --> 00:04:31.471 Elaine Scarry on tutkinut sitä, millä keinoilla tietyt ... 00:04:31.471 --> 00:04:35.759 klassikkoteokset onnistuvat luomaan lukijalle vahvoja ja eläviä mielikuvia. 00:04:36.800 --> 00:04:40.580 Kirjassaan Dreaming by the book hän tulee siihen tulokseen että ... 00:04:40.580 --> 00:04:43.202 vahvoja mielikuvia syntyy kun mielikuvassa on ... 00:04:43.202 --> 00:04:46.519 immateriaalista ainesta mukana, kuten vaikkapa vettä tai sumua. 00:04:47.880 --> 00:04:51.280 Hänen tunnetuin esimerkkinsä on seinästä, jonka ylitse varjo lipuu. 00:04:52.000 --> 00:04:55.557 Seinän pintaa pitkin lipuva varjo tekee mielikuvassa olevasta ... 00:04:55.557 --> 00:04:58.687 seinästä konkreettisemman ja elävämmän tuntuisen ... 00:04:58.687 --> 00:05:00.679 kuin jos mielikuvassa olisi pelkkä seinä. 00:05:02.640 --> 00:05:06.475 Samoin Scarryn mielestä kasvit ja kankaat mielikuvassa ... 00:05:06.475 --> 00:05:10.399 vahvistavat mielikuvaa tekemällä siitä elävämmän tuntuisen. 00:05:11.320 --> 00:05:15.560 Tämä johtuu siitä että kasvien ja kankaiden materiaali on heppoista ja kevyttä. 00:05:16.240 --> 00:05:19.538 Kaikki mikä on mielikuvien tapaan mahdollisimman immateriaalista ... 00:05:19.538 --> 00:05:20.679 on helppo kuvitella. 00:05:22.200 --> 00:05:24.700 Kangasta tai kasveja lisäämällä mielikuvat ... 00:05:24.700 --> 00:05:27.200 vahvistuvat ja tulevat elävämmän oloisiksi. 00:05:29.200 --> 00:05:34.208 Myös liike vahvistaa mielikuvaa. Liike tarkoittaa usein elämää ja pysähtyneisyys elottomuutta ... 00:05:34.208 --> 00:05:36.879 ja sama pätee myös mielikuviin. 00:05:38.240 --> 00:05:40.520 Liike on helpompi kuvitella kuin pysähtyneisyys. 00:05:41.480 --> 00:05:45.540 Mikäli liikkeeseen yhdistyy vielä säteilyä, kimaltelua tai ... 00:05:45.540 --> 00:05:48.039 syttymistä ja jonkinlaista valoefektiä, 00:05:48.640 --> 00:05:51.000 niin mielikuvan näkeminen helpottuu entisestään. 00:05:51.880 --> 00:05:56.360 Vaikkapa auringossa kimalteleva meri on helpompi kuvitella kuin pelkkä meri. 00:06:01.080 --> 00:06:05.685 Kiinnostavaa mielikuvittelussa ja todellisessa aistimisessa on se, että mielikuvat ... 00:06:05.685 --> 00:06:10.039 käyttävät samoja aivojen hermoyhteyksiä kuin todellinen aistiminen. 00:06:10.760 --> 00:06:13.438 Se myös selittää, minkä takia aistivoimaisen tekstin ... 00:06:13.438 --> 00:06:15.704 lukeminen on niin elämyksellistä ja ... 00:06:15.704 --> 00:06:18.039 aistivoimaisesti tehtyyn maailmaan on helppo uppoutua. 00:06:20.280 --> 00:06:23.258 Mielenkiintoista on myös se että metaforien ... 00:06:23.258 --> 00:06:27.099 ymmärtäminen ja prosessointi aktivoi somatosensorisen ... 00:06:27.099 --> 00:06:30.783 aivokuoren eli esimerkiksi metaforat 'mieleni on raskas', 'olen ... 00:06:30.783 --> 00:06:31.958 lämmin persoona', ... 00:06:32.960 --> 00:06:35.880 'hänellä on terävä kieli', 'olen kovapäinen' ... 00:06:37.120 --> 00:06:39.960 aktivoivat samoja aivoalueita kuin keholliset kokemukset. 00:06:42.920 --> 00:06:46.544 Lisäksi mielikuvat ja voimakas esteettinen kokemus ovat ... 00:06:46.544 --> 00:06:48.319 aivotoiminnaltaan hyvin samanlaisia. 00:06:49.040 --> 00:06:51.820 Voimakkaan esteettisen kokemuksen tapaan mielikuvat ... 00:06:51.820 --> 00:06:54.799 yhdistävät aistitietoa, emotionaalisia kokemuksia ja ... 00:06:55.360 --> 00:06:58.160 semanttista eli tietopohjaista informaatiota ... 00:06:58.680 --> 00:07:02.240 tavalla joka saa ihmisen määrittelemään tunteitaan ja elämyksiään uusiksi. 00:07:05.000 --> 00:07:10.120 Eli mielikuvien ja esteettisen nautinnon yhteys puhuu myös aistivoimaisen tekstin puolesta. 00:07:14.960 --> 00:07:20.000 Ihmisillä eri aistit ovat eri vahvuisia tai käytämme aisteja hieman eri tavalla ... 00:07:20.640 --> 00:07:24.800 ja aistilauseiden teho riippuukin myös lukijan aistimisen ... 00:07:24.800 --> 00:07:28.880 tavasta sekä siitä mikä on hänen vahvin pääaistijärjestelmänsä. 00:07:30.360 --> 00:07:34.320 Erityisesti kosketukseen liittyvät aistilauseet ovat kuitenkin toimivia. 00:07:37.000 --> 00:07:40.905 Aistit voi jakaa myös lähi- ja kaukoaisteihin riippuen siitä miten ... 00:07:40.905 --> 00:07:43.279 intiimin tunnelman haluaa tekstiin luoda. 00:07:43.840 --> 00:07:49.360 Lähiaistit ovat tuntoaisti, makuaisti ja hajuaisti ja kaukoaistit ovat näköaisti ja kuuloaisti. 00:07:51.800 --> 00:07:54.485 Moniaistiset sanat ovat toimivia koska tehoavat ... 00:07:54.485 --> 00:07:56.479 samanaikaisesti eri aistien kautta. 00:07:57.160 --> 00:08:02.480 Mehän emme voi tietää lukijoistamme mikä on heidän vahvin pääaistijärjestelmänsä ... 00:08:04.120 --> 00:08:07.610 eikä se ole tarpeellistakaan, kunhan tekstissä on vain ... 00:08:07.610 --> 00:08:08.799 aistivoimaisuutta mukana. 00:08:09.880 --> 00:08:14.814 Esimerkiksi moniaistiset sanat kuten naksahtaa, lotista, viilettää tai ... 00:08:14.814 --> 00:08:16.159 haukkua ovat kuitenkin tehokkaita ja käteviä ... 00:08:20.480 --> 00:08:22.040 aistivoimaisuudessaan. 00:08:24.240 --> 00:08:27.344 Tärkeintä tässä aistivoimaisuudessa on kuitenkin ... 00:08:27.344 --> 00:08:30.879 muistaa käyttää ylipäätään aistikuvausta tekstissä. 00:08:31.520 --> 00:08:35.160 Usein ongelma ei ole siinä että aistimuksia on käytetty jotenkin ... 00:08:36.280 --> 00:08:38.840 väärällä tavalla tai laimeasti, vaan enemmänkin ... 00:08:39.360 --> 00:08:42.920 siitä että aistihavaintoja ei ylipäätään ole mukana tekstissä. 00:08:48.440 --> 00:08:50.920 Siirrytäänpä kieleen seuraavaksi. 00:08:52.240 --> 00:08:55.960 Kieli on kirjoittajan väline ja materiaali. 00:08:57.040 --> 00:09:00.738 Kielen ja kerronnan suhteen ei kannata pyrkiä olemaan ... 00:09:00.738 --> 00:09:03.920 ainutlaatuinen vaan enemmänkin aito ja selkeä. 00:09:04.720 --> 00:09:06.920 Eli kirkas ytimekäs kieli tehoaa. 00:09:09.520 --> 00:09:12.840 Hyvä teksti on napakkaa, selkeää ja luettavaa. 00:09:13.880 --> 00:09:16.818 Varmista myös että teksti on johdonmukaista ja ... 00:09:16.818 --> 00:09:17.919 tarkoituksellista. Hyvässä tekstissä on myös ... 00:09:21.360 --> 00:09:24.080 juuri äsken läpikäyty ... 00:09:24.720 --> 00:09:27.800 havainnollisuus ja aistivoimaisuus mukana. 00:09:28.880 --> 00:09:33.000 Havainnollisuus pitää sisällään tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta ... 00:09:34.640 --> 00:09:36.400 ja myös kuvakielisyyttä. 00:09:40.400 --> 00:09:45.560 Monesti esimerkiksi metaforalla saa tehokkaasti ... 00:09:47.560 --> 00:09:54.800 ja ilmaisevasti ilmaistua jonkin asian mihin muuten tulisi käyttäneeksi monta virkettä. 00:09:57.480 --> 00:10:00.375 Muutamia hyviä perusohjeita on esimerkiksi välttää ... 00:10:00.375 --> 00:10:01.279 lauseenvastikkeita, ... 00:10:01.840 --> 00:10:04.560 ne tekevät usein tekstistä raskaan ja vaikeaselkoisen. 00:10:05.360 --> 00:10:08.320 Vältä myös liitteitä kuten '-hän', '-kin', '-kään'. 00:10:10.040 --> 00:10:13.042 Ja ole tarkka sanavalinnoissa. Korvaa yleinen ... 00:10:13.042 --> 00:10:14.359 yksityiskohtaisella eli ... 00:10:15.120 --> 00:10:19.560 meneminen löntystelemisellä tai kukka horsmalla ja niin edelleen. 00:10:22.080 --> 00:10:26.200 Käytä ilmaisevia verbejä, verbit ovat tehokkaita ja niillä saa ... 00:10:26.880 --> 00:10:30.680 monesti myös adjektiiveja esimerkiksi korvattua. 00:10:31.960 --> 00:10:34.240 Hyvä ajatus on myös välttää ... 00:10:34.960 --> 00:10:35.720 olla-verbiä ... 00:10:37.440 --> 00:10:39.800 ja korvata se jollain menevämmällä verbillä ... 00:10:40.520 --> 00:10:42.200 sekä välttää adjektiiveja ... 00:10:42.800 --> 00:10:46.113 eli korvaa adjektiivit konkreettisemmalla ilmaisuvaihtoehdolla. 00:10:46.113 --> 00:10:50.190 Esimerkiksi kesäisen päivän sijaan voit ... 00:10:50.190 --> 00:10:52.398 kertoa miltä lämmin tuuli tuntuu iholla. 00:10:54.960 --> 00:11:02.040 Ilmaisuvoimaisuus on monen tekijän summa, mutta se syntyy esimerkiksi ... 00:11:03.480 --> 00:11:06.332 aistivoimaisuudesta, kuvakielisyydestä ja kielen tarkkuudesta. Ja kielikuva ... 00:11:06.332 --> 00:11:10.281 on monesti tehokas ja taloudellinen ilmaisukeino. Yllättävät yhdistelmät toimivat ... 00:11:10.281 --> 00:11:13.279 niin kielikuvissa kuin esimerkiksi huumorissakin. 00:11:17.320 --> 00:11:20.120 Tässä ote Claes Anderssonin Luova mieli -teoksesta ... 00:11:20.880 --> 00:11:25.057 'Rakastan Tsehovin novelleja. Luen niitä joka kesä, ihan vain jotta muistaisin hyvän ... 00:11:25.057 --> 00:11:29.152 proosan nyrkkisääntöjä. Mene suoraan asiaan. Käytä selkeitä ... 00:11:29.152 --> 00:11:32.510 päälauseita. Älä psykologisoi. Älä ole teoreettinen. 00:11:32.510 --> 00:11:34.639 Vältä monimutkaisia lauserakennelmia. 00:11:35.240 --> 00:11:38.399 Poista kaikki turha, mikä ei tuo juttuusi mitään lisää ... 00:11:38.399 --> 00:11:40.439 vaan pelkästään lihottaa ja paisuttaa tekelettäsi.' 00:11:45.880 --> 00:11:49.160 Siinä on hyviä muistisääntöjä. Tässä on Asko Martinheimon Parempi lause -teoksesta ... 00:11:50.200 --> 00:11:54.077 'Tämä tuo esiin toisen merkittävän tyylivaatimukseen: jokainen lause ... 00:11:54.077 --> 00:11:57.236 on välttämätön. Jos poistettu lause ei millään tavalla ... 00:11:57.236 --> 00:11:59.318 häiritse esimerkiksi jatkuvuutta, ... 00:11:59.840 --> 00:12:01.920 se lause on ollutkin tarpeeton. 00:12:03.640 --> 00:12:07.340 Tyhjät lauseet eivät kuulu hyvään tyyliin. Tyhjiä lauseita ovat selitykset ja ... 00:12:07.340 --> 00:12:09.879 lauseet, joissa ei ole ajatuksellista sisältöä. 00:12:10.480 --> 00:12:14.160 Ne eivät yleensä täytä sidosteisuus- eivätkä välttämättömyysvaatimusta.' 00:12:16.120 --> 00:12:19.120 Tarkoita jokaista sanaa jonka tekstiisi kirjoitat. 00:12:20.120 --> 00:12:23.880 Muutama vinkki vielä. Kiinnitä huomiota aloitukseen, poista tyhjät ja ... 00:12:24.400 --> 00:12:25.640 turhat kohdat pois. 00:12:26.440 --> 00:12:30.840 Hyvin yleinen vinkki on poistaa tekstin ensimmäinen sivu tai kappale ... 00:12:31.840 --> 00:12:34.360 tai virke, hieman tekstin laajuudesta riippuen. 00:12:35.400 --> 00:12:36.960 Kannattaa kokeilla, monesti tekstin alussa on ... 00:12:37.680 --> 00:12:39.280 tyhjäkäyntiä ... 00:12:40.000 --> 00:12:41.120 ainakin kappaleen verran. 00:12:42.280 --> 00:12:45.240 Annan teille hetken aikaa lukea tämän tekstipätkän. 00:12:53.560 --> 00:12:58.440 Teksti on huonommaksi muokkaamani ote Sofi Oksanen Normasta. 00:12:59.680 --> 00:13:01.360 Tässä on alkuperäinen versio. 00:13:05.000 --> 00:13:07.640 Huomaatte, että ensimmäisessä muokkaamassani versiossa on ... 00:13:07.640 --> 00:13:08.639 turhaa toistoa, ... 00:13:10.080 --> 00:13:12.400 täytesanoja, ... 00:13:13.320 --> 00:13:15.600 sekä hankala virke. 00:13:16.400 --> 00:13:20.842 Ja lisäksi 'rukoilla mielessään ääneen' on huono ilmaisu, eli toki ... 00:13:20.842 --> 00:13:25.481 mielessään voi rukoilla ääneen, mutta merkitys on silloin eri ... 00:13:25.481 --> 00:13:27.159 ja sitä tässä ei ole tarkoitettu. 00:13:28.840 --> 00:13:32.922 Tässä vielä ote erään opiskelijan löytämästä ja tietokirjoittamisen jaksoa ... 00:13:32.922 --> 00:13:35.079 varten analysoimasta verkkotekstistä. 00:13:36.000 --> 00:13:38.280 Tekstissä käytetään turhan paljon tehokeinoja. 00:13:39.160 --> 00:13:44.280 Kun tehokeinoa, tässä tapauksessa kappaleenvaihtoa, käytetään liikaa se menettää voimansa ... 00:13:45.280 --> 00:13:48.240 ja kirjoittaja on joutunut ottamaan uusia tehokeinoja käyttöön ... 00:13:48.800 --> 00:13:52.080 ja kappaleenvaihdosten lisäksi tekstiä on kursivoitu ja lihavoitu. 00:13:53.200 --> 00:13:55.800 Toki lyhyet kappaleet kuuluvat verkkotekstien luonteeseen, ... 00:13:56.480 --> 00:13:59.760 mutta kappaleet voivat hyvin olla 4-5 virkkeen mittaisia ... 00:14:00.520 --> 00:14:03.120 sekä mielellään myös vaihtelevia pituudeltaan. 00:14:07.120 --> 00:14:09.680 Tässä tekstissä on virkkeen mittaisia kappaleita suurin osa. 00:14:13.760 --> 00:14:17.360 Vielä yksi hyvä vinkki Monica Woodin The Pocket Musesta. 00:14:18.480 --> 00:14:21.913 Vaikka havainnolliset yksityiskohdat ovat tärkeitä, ... 00:14:21.913 --> 00:14:24.599 lukijaa ei kannata upottaa niiden runsauteen. 00:14:25.600 --> 00:14:29.035 Muutamalla oivaltavalla yksityiskohdalla tai kielikuvalla ... 00:14:29.035 --> 00:14:31.839 saat luonnosteltua paljon tehokkaamman mielikuvan lukijalle. 00:14:39.120 --> 00:14:42.000 Sitten rytmiin. Tekstin rytmi vaikuttaa tekstin merkityksiin sekä tekstin ... 00:14:42.000 --> 00:14:45.028 estetiikkaan ja rytmiä hyödyntämällä saat luotua ... 00:14:45.028 --> 00:14:49.238 erilaisia tunnelmia ja laatuja sekä vahvistettua tai korostettua merkityksiä. 00:14:50.040 --> 00:14:53.560 Rytmi ja sisältö kulkevatkin käsi kädessä ja vaikuttavat toisiinsa. 00:14:57.440 --> 00:15:01.600 Tekstin rytmiä verrataan usein askelten tai vuorokauden rytmiin kuten tässä otteessa. 00:15:03.720 --> 00:15:07.080 Kaikissa teksteissä on rytmi, ei ole tekstiä ilman rytmiä ... 00:15:07.640 --> 00:15:11.753 ja rytmiä voi myös nähdä kaikkialla arkkitehtuurissa tai liikenteessä ... 00:15:11.753 --> 00:15:14.439 tai siinä miten oksa tai lehti väpättää tuulessa. 00:15:15.600 --> 00:15:18.515 Kun kirjoitetaan niin rytmiä harvemmin samalla ... 00:15:18.515 --> 00:15:20.079 pohditaan analyyttisesti. 00:15:20.720 --> 00:15:24.378 Rytmi enemminkin syntyy kirjoitustapahtumassa tekstin myötä ... 00:15:24.378 --> 00:15:26.319 ja se tunnetaan kirjoittaessa. 00:15:27.960 --> 00:15:30.800 Tässä on ote Mark Johnsonin The meaning of the body -teoksesta. 00:15:31.760 --> 00:15:34.400 Katkelmassa John lainaa Gendliniä ... 00:15:35.120 --> 00:15:38.029 ja tämä katkelma sopii mielestäni hyvin kuvaamaan ... 00:15:38.029 --> 00:15:41.599 sitä miten rytmi koetaan kehollisena tuntemuksena kirjoittaessa. 00:15:43.200 --> 00:15:46.512 Tässä ei sinällään ole rytmistä kyse tässä kappaleessa mutta ... 00:15:46.512 --> 00:15:47.639 mielestäni sopii myös esimerkiksi ... 00:15:48.280 --> 00:15:50.360 rytmin kokemisesta. 00:15:52.560 --> 00:15:58.080 Teille on varmaankin tuttu sääntö 'kill your darlings' eli 'tapa rakkaasi' tai ... 00:15:58.720 --> 00:16:01.360 'tapa lemmikkisi'. Se on yksi kirjoittamisen kultaisista säännöistä. 00:16:01.880 --> 00:16:05.275 Se viittaa tilanteeseen jossa kirjoittaja on luonut jonkin mahtavan ... 00:16:05.275 --> 00:16:07.719 virkkeen tai ilmaisun ja pitää siitä valtavasti ... 00:16:08.280 --> 00:16:10.600 mutta kohta ei jostain syystä istu tekstiin. 00:16:11.960 --> 00:16:15.759 Kirjoittaja ei kuitenkaan halua poistaa kohtaa tekstistä koska ... 00:16:15.759 --> 00:16:17.799 virke on hänen lemmikkinsä, hänen rakkaansa. 00:16:18.720 --> 00:16:21.360 Tällaiset 'kill your darlings' -kohdat tunnetaan monesti ... 00:16:22.120 --> 00:16:22.920 mutuna, tuntemuksena. 00:16:25.240 --> 00:16:28.797 Kirjoittaja ei välttämättä osaa sanallistaa miksi kohta ei täysin sovi tekstiin ... 00:16:28.797 --> 00:16:32.019 eikä osaa analysoida miten kohtaa pitäisi muokata jotta ... 00:16:32.019 --> 00:16:32.958 se siihen sopisi. 00:16:34.360 --> 00:16:38.525 Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi vertaispalaute on ... 00:16:38.525 --> 00:16:40.480 hyvin tärkeää ja kullanarvoista. 00:16:41.120 --> 00:16:44.802 Monesti toinen kirjoittaja osaa nähdä ja sanallistaa sen mitä ... 00:16:44.802 --> 00:16:47.719 kirjoittaja ei itse välttämättä vielä kykene analyyttisesti pohtimaan ... 00:16:48.360 --> 00:16:51.240 vaan on enemmänkin siellä tuntemuksen tasolla ... 00:16:53.200 --> 00:16:54.960 joka on sitten myös ehkäpä helpompi sivuuttaa. 00:16:57.960 --> 00:17:02.000 Yksi hyvä nyrkkisääntö on, jos epäilet jotain kohtaa tekstistässi, poista se ... 00:17:02.600 --> 00:17:06.760 tai kysy vähintäänkin joltain toiselta kirjoittajalta ... 00:17:07.400 --> 00:17:09.960 tai lukijalta mitä mieltä hän siitä on. 00:17:13.880 --> 00:17:16.040 Kaikki tekstissä vaikuttaa rytmiin. 00:17:17.240 --> 00:17:26.200 Korostetummin rytmi on esillä äänirunoudessa, joka on melodista ja akustista äänitaidetta eikä välttämättä pidä sisällään sanoja. 00:17:27.600 --> 00:17:30.600 Tässä hieman eritellymmin niitä elementtejä jotka vaikuttavat rytmiin. 00:17:31.200 --> 00:17:36.040 Sanatasolla painollisuus, äänteet, intonaatio ja erityisesti runoudessa sanojen pituus. 00:17:38.640 --> 00:17:44.560 Virketasolla sanajärjestys, rakenne ja pituus, välimerkitys, säkeen ja virkkeen suhde runoudessa. 00:17:49.760 --> 00:17:53.444 Tämä Tennilän runokokoelmasta Yksinkertainen on kaksinkeltaista otettu ote on mielestäni hauska ... 00:17:53.444 --> 00:17:57.599 esimerkki siitä miten paljon yksittäiset sanat vaikuttavat rytmiin. 00:18:01.160 --> 00:18:03.320 Jopa tietysti yksittäiset tavutkin. 00:18:04.840 --> 00:18:08.473 Otteen ensimmäinen säe on mielestäni mainio sisällön ja ilmaisun ... 00:18:08.473 --> 00:18:09.959 ristiriitaisuudessaan. 00:18:11.640 --> 00:18:15.803 Ja vielä pari esimerkkiä joista rytmiä voi tarkastella eli ... 00:18:15.803 --> 00:18:19.456 tässä katkelmassa rytmiä luodaan sanojen ja virkkeiden ... 00:18:19.456 --> 00:18:24.639 pituuksilla, lauserakenteilla, toistolla, välimerkeillä ja kappalejaolla. 00:18:25.360 --> 00:18:29.440 Lyhyt kappale on aina painokas. Eli tämä on Sinikka Vuolan Replikasta. 00:18:33.000 --> 00:18:35.280 Tässä toinen esimerkki samasta teoksesta. 00:18:36.680 --> 00:18:41.360 Tämä on hyvin vuolas teksti, joka synnyttää aivan omanlaisensa vyöryvän rytmin. 00:18:44.480 --> 00:18:46.520 Tässä Liksomin Väliaikainen-teoksesta otetussa tekstissä ... 00:18:49.360 --> 00:18:53.120 virkkeet luovat hyvin rauhallista rytmiä ... 00:18:53.880 --> 00:18:58.600 mutta lyhyiden virkkeiden luoma rytmi riippuu aina kontekstista. 00:18:59.240 --> 00:19:03.101 Eli lyhyet virkkeet eivät suinkaan tarkoita rauhallisuutta vaan voivat välittää ... 00:19:03.101 --> 00:19:04.479 myös esimerkiksi hyvin intensiivistä rytmiä ja tunnelmaa. 00:19:10.000 --> 00:19:14.520 Kuten tässä Ruohosen näytelmästä Luolasto otetussa katkelmassa. 00:19:15.280 --> 00:19:18.920 Lyhyet virkkeet luovat tiivistä tahtia ja intensiivisyyden tuntua ... 00:19:19.960 --> 00:19:20.720 kohtaukseen. 00:19:21.280 --> 00:19:24.600 Ja mikäli rytmiä olisi rikottu parenteeseilla ... 00:19:27.920 --> 00:19:29.960 niin tunnelmasta ja temposta olisi tullut aivan erilainen. 00:19:34.360 --> 00:19:38.560 Dialogia kirjoittaessa kannattaa myös kokeilla johtolauseiden määrää ja sijaintia. 00:19:39.360 --> 00:19:43.166 Johtolauseen sijainti vaikuttaa rytmiin, mikä voi puolestaan ... 00:19:43.166 --> 00:19:46.439 vaikuttaa jopa repliikin sisältöön tai subdialogiin. 00:19:48.520 --> 00:19:51.520 Tämä vinkki on jälleen Moniva Woodin The Pocket Muse -teoksesta. 00:19:57.560 --> 00:19:59.800 Tekstin eri osien pituudet vaikuttavat ... 00:20:00.320 --> 00:20:05.117 myös kokonaisuuden rytmiin eli kappaleet, lukujen, säkeistöjen, ... 00:20:05.117 --> 00:20:10.479 kohtausten ja näytösten pituus ja pituuksien vaihtelu tuo aivan oman rytminsä ja temponsa teokseen. 00:20:14.640 --> 00:20:18.200 Tässä Woolfin Majakasta luku 2 kokonaisuudessaan ... 00:20:23.960 --> 00:20:28.160 ja tässä luku 15 joka on vain yhden virkkeen mittainen. 00:20:30.200 --> 00:20:32.880 Nämä luvut leikkaavat toiseen näkökulmaan ja paikkaan ... 00:20:33.520 --> 00:20:37.760 kesken tapahtuman näyttävät välähdyksenomaisesti toisen henkilön ... 00:20:38.760 --> 00:20:40.320 tajuntaa, ajatuksia ... 00:20:40.960 --> 00:20:44.800 tilanteesta. Hyvin elokuvallinen keino ja rytmillisesti hyvinkin vaikuttava. 00:20:45.400 --> 00:20:46.640 Tämä ote on ... 00:20:53.120 --> 00:20:58.120 Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa -teoksesta, tämä on luku 7 ... 00:20:58.120 --> 00:21:00.120 kokonaisuudessaan. 00:21:02.120 --> 00:21:07.760 Tässä teoksessa kertoja on hyvin tietoinen tapahtumista eli tässä on vahva metataso ... 00:21:08.280 --> 00:21:12.160 ja kertoja kommentoi esimerkiksi kirjoittamisen sääntöjä tekstissä. 00:21:13.720 --> 00:21:15.840 Tämä luku 7 on hengähdystauko ... 00:21:16.400 --> 00:21:18.760 ja siitäkin kertoja tuntuu olevan hyvin tietoinen. 00:21:19.440 --> 00:21:22.792 Varsinkin elokuvakäsikirjoittamisesssa ... 00:21:22.792 --> 00:21:24.759 hengähdystaukoa tai comical relief -hetkiä ... 00:21:25.360 --> 00:21:28.881 suositellaan intensiivisen, jännittävän tai rankan ... 00:21:28.881 --> 00:21:30.759 kohtauksen tai jakson jälkeen. 00:21:35.560 --> 00:21:37.920 Comical relief antaa katsojalle hetkeksi mahdollisuuden hengähtää ... 00:21:38.960 --> 00:21:41.400 ja vapauttaa katsojan jännitteestä väliaikaisesti. 00:21:44.080 --> 00:21:47.386 Näin katsoja jaksaa taas paremmin läpi seuraavien ... 00:21:47.386 --> 00:21:48.999 tulevien jännittävien hetkien. 00:21:49.920 --> 00:21:54.560 Ja intensiivisen ja rauhallisen hetken vaihtelu luo myös teokseen rytmiä. 00:21:58.800 --> 00:22:03.116 Lisäksi se missä järjestyksessä tapahtumista ... 00:22:03.116 --> 00:22:07.540 kerromme eli kerrommeko kronologisesti vai rikommeko ... 00:22:07.540 --> 00:22:12.719 kronologiaa vaikuttaa rytmiin ja myös se, miten käytämme kerronnan muotoja. 00:22:18.000 --> 00:22:21.280 Olin joitain vuosia sitten Bruce Holland Rogersin ... 00:22:23.320 --> 00:22:27.520 testipajassa tai workshopissa, missä hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli näytetty ... 00:22:28.080 --> 00:22:29.000 maisemakuvia ... 00:22:31.360 --> 00:22:34.621 ihmisille ympäri maailmaa ja tutkimuksessa kävi ilmi että ... 00:22:34.621 --> 00:22:38.439 kulttuurista ja kielestä ja sukupuolesta riippumatta ... 00:22:39.080 --> 00:22:42.600 lempimaisema ihmisille tuntui olevan semmoinen missä ... 00:22:43.480 --> 00:22:45.320 oli näkyvillä ... 00:22:46.080 --> 00:22:49.800 puita eli tietyllä tavalla levähdystaukomahdollisuus, ... 00:22:50.400 --> 00:22:51.560 avaraa aluetta, ... 00:22:53.520 --> 00:22:58.920 polku, vettä ja myös polun myötä tietynlainen määränpää, joku piste jonne edetä. 00:23:01.240 --> 00:23:04.720 Tämä on mielestäni myös hyvä vertaus ... 00:23:05.480 --> 00:23:06.880 kerronnan muotojen ... 00:23:07.400 --> 00:23:08.360 käyttämiseen. 00:23:11.080 --> 00:23:12.120 Tietyllä tapaa voi ajatella että ... 00:23:15.040 --> 00:23:19.280 teksti vie jonnekin ja on mielekästä kun maasto on vaihteleva. 00:23:21.960 --> 00:23:25.579 Proosatekstiä voi verrata matkana vaihtelevan maaston läpi, ... 00:23:25.579 --> 00:23:29.119 toki tämä ei kaikkien tekstien kohdalla pidä paikkaansa. 00:23:29.680 --> 00:23:30.680 Esimerkiksi kuuluisa novelli ... 00:23:31.280 --> 00:23:34.320 Hilda Husso, Maria Jotunin novelli, on pelkästään dialogia. 00:23:37.840 --> 00:23:41.000 Tässä vielä nämä kertomisen muodot eli suora kerronta, kuvaus, kuva eli ... 00:23:41.520 --> 00:23:48.000 eeppinen tilanne, kohtaus, dialogi, eläytymisesitys ja sisäinen monologi tai tajunnanvirta. 00:23:49.120 --> 00:23:51.680 Eli suora kerronta on tätä tapahtumien kuvausta, ... 00:23:52.920 --> 00:23:56.840 kuvaus on varmasti kaikille tuttu. Kuva eli eeppinen tilanne on ... 00:23:58.040 --> 00:24:00.920 pysähtynyt, pysähtyneempi hetki, ... 00:24:03.560 --> 00:24:07.360 siinä kerronta hidastuu, lähes oikeastaan pysähtyy hetkellisesti. 00:24:08.040 --> 00:24:09.120 Kohtaus taas, ... 00:24:09.760 --> 00:24:13.440 kerronta nopeutuu, se on action-pitoinen ja monesti siinä ... 00:24:13.440 --> 00:24:14.720 tapahtuu joku käänne. 00:24:17.560 --> 00:24:20.880 Eläytymisesityksessä sujahdetaan henkilön ... 00:24:21.520 --> 00:24:24.680 mieleen, siitä myöhemmin hieman lisää. 00:24:25.520 --> 00:24:28.480 Ja sisäisessä monologissa ja tajunnanvirassa näytetään ... 00:24:34.800 --> 00:24:37.480 henkilön ajatuksia, tajunnanvirtamaista kerrontaa, jossa ollaan henkilön pään sisällä. 00:24:42.280 --> 00:24:46.720 Toki myös se mistä kerrotaan vaikuttaa rytmiin. Jos kuvauksen kohteena ... 00:24:46.720 --> 00:24:51.160 on kiivas tapahtuma niin toki se jo merkityssisällöltään tuo ... 00:24:52.000 --> 00:24:53.440 kiivasta tempoa myös rytmiin mukaan. 00:24:56.760 --> 00:24:58.360 Tai mikäli tekstissä ... 00:24:59.240 --> 00:25:00.000 leikataan 00:25:00.680 --> 00:25:04.960 nopeasti moneen eri kuvaan niin sekin tuo omanlaistaan rytmiä. 00:25:06.600 --> 00:25:09.560 Myös lausetyypit kuten kysymys tai väite ... 00:25:10.080 --> 00:25:14.960 ja retoriset kuviot kuten puhuttelu tai vastakkainasettelu tuovat omanlaistaan rytmiä. 00:25:17.840 --> 00:25:21.040 Myös asettelu eli se miltä teksti näyttää paperilla ... 00:25:21.800 --> 00:25:25.760 vaikuttaa vahvasti rytmiin erityisesti runoudessa. 00:25:28.640 --> 00:25:34.040 Proosassa on aika tavallistakin erottaa tekstin eri osat tai poikkeavat luvut erilaisilla typografisilla keinoilla ... 00:25:39.760 --> 00:25:40.840 mutta paljon on myös leikittelyä tekstin sisällä. Käsikirjoittamisessa taas on ... 00:25:41.360 --> 00:25:45.120 hyvin vakiintuneet käytänteet siitä miltä tekstin kuuluu näyttää. 00:25:47.600 --> 00:25:53.272 Verkkotekstissä taas suositaan ilmavuutta jotta ne on helpompi ... 00:25:53.272 --> 00:25:54.799 lukea esimerkiksi kännykän pieneltä näytöltä. 00:25:58.400 --> 00:26:00.720 Myös käsikirjoitusten tulisi näyttää ilmavilta. 00:26:02.040 --> 00:26:07.074 Mikäli ne ovat liian täynnä tekstiä, jo yhdellä vilkaisulla ... 00:26:07.074 --> 00:26:08.719 voi nähdä että teksti on hieman liian proosamainen. 00:26:13.160 --> 00:26:17.160 Tässä ote Harry Salmenniemen Runojä-teoksesta. Tässä näette hyvin ... 00:26:22.200 --> 00:26:26.560 miten vahva vaikutus tekstin asettelulla voi olla. 00:26:29.880 --> 00:26:32.480 Suvi Vallin Ohijuoksija-teoksesta ote ... 00:26:34.400 --> 00:26:37.840 Aivan taas erilainen rytmi ja tunnelma syntyy pelkästään siitä miten sanat on sivuille ... 00:26:40.120 --> 00:26:41.280 aseteltu. 00:26:43.800 --> 00:26:46.480 Tässä Valoa valoa valoa -teoksesta ote jossa on ... 00:26:50.320 --> 00:26:52.960 leikitelty tekstin asettelulla. Ja hienosti asettelu ... 00:26:56.160 --> 00:26:57.480 peilaa tekstin merkityssisältöä. 00:27:03.760 --> 00:27:05.120 Ja vielä Vuolan Replikasta ote ... 00:27:09.600 --> 00:27:11.480 tässä nämä irralliset osiot sivujen ... 00:27:12.040 --> 00:27:14.920 laidassa ovat eri näkökulmasta. 00:27:17.880 --> 00:27:19.960 Eli siinä on kuolevan tai jo kuolleen äidin kerrontaa. 00:27:23.800 --> 00:27:24.800 Joka nivoutuu osaksi ... 00:27:25.400 --> 00:27:26.080 muuta kerrontaa. 00:27:29.960 --> 00:27:34.591 Vielä hyvin nopea kurkistus lyriikan maailmaan eli runorytmi ... 00:27:34.591 --> 00:27:39.839 voi olla joko vapaata, mitallista tai vapaamittaista, jossa mittaa sovelletaan ... 00:27:40.760 --> 00:27:42.160 eli vapaamitta luo aivan omia lakejaan, ... 00:27:42.880 --> 00:27:45.968 rytmi on vaihteleva eikä toistu säännönmukaisesti kuten ... 00:27:45.968 --> 00:27:47.399 taas mitallisessa runossa jossa on tietty mitta ... 00:27:50.240 --> 00:27:51.520 jonka mukaan rytmin on mentävä. 00:27:53.920 --> 00:27:57.880 Runomittoja voidaan kuvata abstrakteilla runomittakaavoilla ... 00:27:59.240 --> 00:28:02.680 ja vaikka mitalliseen runouteen liittyy nämä kaavat niin mitallista runoutta ... 00:28:02.680 --> 00:28:06.120 kuvataan usein melodiseksi ja laululliseksi. 00:28:07.560 --> 00:28:10.360 Tässä pari esimerkkiä mitallisesta runosta. 00:28:11.040 --> 00:28:15.640 Jambi-, anapesti-, trokeidatyylit ovat niin sanottuja dynaamisia runomittoja, jotka perustuvat tavujen painoihin. 00:28:19.440 --> 00:28:22.685 Tanka ja haiku puolestaan ovat runomittoja ... 00:28:22.685 --> 00:28:24.439 jotka perustuvat tavujen määrään eli jokaisessa säkeessä on tuo tietty määrä tavuja. 00:28:29.160 --> 00:28:32.680 Kuten jo mainittu niin vapaarytminen runo on täysin vapaata. 00:28:34.200 --> 00:28:38.526 Vapaarytmisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä että runo olisi vapaa rytmistä ... 00:28:38.526 --> 00:28:42.159 vaan kaikissa runoissa kuten kaikissa teksteissä on rytmi. 00:28:45.200 --> 00:28:47.680 Tässä vielä proosarunoesimerkki, ... 00:28:48.480 --> 00:28:49.920 siinäkin on oma rytminsä. 00:28:51.360 --> 00:28:56.640 Proosarunossa rytmiä tuovat virkkeet, virkkeiden sisältö, käytetyt sanat sekä ... 00:28:57.440 --> 00:29:00.560 visuaalisesti runo näyttää proosalta. 00:29:05.280 --> 00:29:09.160 Vielä rytmiin liittyen lopuksi vertaus erityisesti näihin ... 00:29:09.720 --> 00:29:10.880 runomittakaavoihin liittyen ... 00:29:11.400 --> 00:29:14.960 niin vertaus elokuvan juonen rakennemallista. 00:29:16.520 --> 00:29:19.000 Erityisesti niin sanotuissa Hollywood-elokuvissa ... 00:29:21.040 --> 00:29:26.680 käytetään tietynlaisia rakennemalleja joista osa ovat hyvinkin tarkkoja, ... 00:29:27.600 --> 00:29:29.440 kuten tämä Blake Sniderin Beat Sheet jossa tietyt asiat tulisi tapahtua tietyillä sivuilla. 00:29:34.600 --> 00:29:37.680 Tälläkin pyritään siihen että ... 00:29:38.480 --> 00:29:41.312 rakenne luo mahdollisimman tehokkaan tunnekokemuksen ja ... 00:29:41.312 --> 00:29:45.560 eläytymisen katsojalla eli samalla tavalla kuin mitallisessa runoudessa ... 00:29:48.000 --> 00:29:51.640 runo pääsee laulamaan niin ... 00:29:52.640 --> 00:29:53.640 rakennemalleja... 00:29:54.360 --> 00:29:55.720 hyödyntämällä ajatellaan että katsojan ... 00:29:56.720 --> 00:30:01.600 tunteet pääsevät ikään kuin vapaasti lentämään ja laulamaan ... 00:30:02.240 --> 00:30:03.760 ja se on vahvempi katsomiskokemus. 00:30:06.520 --> 00:30:10.040 Vielä tähän loppuun muutamia kerrontaan liittyviä asioita. 00:30:11.440 --> 00:30:14.466 Itse välillä haaveilen siitä, että pääsisin sukeltamaan ... 00:30:14.466 --> 00:30:17.623 toisten ihmisten tajuntaan ja tarkastelemaan maailmaa ... 00:30:17.623 --> 00:30:19.399 hetkeksi toisenlaisen mielen kautta. 00:30:20.440 --> 00:30:24.880 Eri ikä, kulttuuri, tausta, maantieteellinen sijainti, aikakausi, ammatti ... 00:30:25.640 --> 00:30:28.320 kaikki vaikuttaa siihen millaisena maailma meille näyttäytyy. 00:30:30.040 --> 00:30:33.840 Entä toisaalta millainen keho tarinaa kertoo, millainen ruumis? 00:30:34.760 --> 00:30:38.640 Ruumis tuo mukanaan näkökulman, olotilan, rajoitteet. 00:30:39.320 --> 00:30:41.920 Sekin vaikuttaa siihen miltä maailma näyttää. 00:30:43.800 --> 00:30:47.476 Sama koskee myös ihmisen mieltä ja kehoa muokkaavia ilmiöitä, vegaaniksi tai ... 00:30:47.476 --> 00:30:50.839 kaikkiruokaiseksi ryhtyminen, lähimmäisen kuolema, ... 00:30:51.520 --> 00:30:54.910 rakastuminen, asuinympäristön vaihtaminen, ... 00:30:54.910 --> 00:30:57.319 lapsen syntymä, ammatinvaihdos, vammautuminen, ... 00:30:57.960 --> 00:31:00.840 kaikki muutokset vaikuttavat myös siihen miten koemme maailmaa. 00:31:02.640 --> 00:31:06.482 Kirjallisuus kaikessa kirjossaan on tietysti mainio keino päästä ... 00:31:06.482 --> 00:31:08.839 kurkistamaan erilaisiin mieliin. 00:31:10.120 --> 00:31:12.120 Kertojavalinnalla on myös ... 00:31:12.800 --> 00:31:14.800 kiintoisaa leikitellä. 00:31:19.560 --> 00:31:22.560 Tässä Marketta Rentolan Kirjoita hyvin -teoksesta ote, jossa hän pohtii tätä samaa ... 00:31:25.040 --> 00:31:28.760 näkökulma-asiaa eli 'näkökulmaan synnytään. Aluksi se on ... 00:31:28.760 --> 00:31:32.480 lasten näkökulma, sitten tytön tai pojan, nuoren, ... 00:31:33.000 --> 00:31:37.720 166-senttisen, ramman, filippiiniläisen, rikkaan, kaunottaren...' 00:31:40.040 --> 00:31:44.810 'Mitkä ovat sinun lähtökohtasi? Jos olet koripallotähti, saat tehdä hyviä havaintoja ... 00:31:44.810 --> 00:31:46.400 ihmisten hiuspohjista, ... 00:31:47.880 --> 00:31:50.960 leikki-käisenä taas paljastat sängyn alla olevat pölypallerot.' 00:31:56.680 --> 00:31:58.520 Millaisen kertojaratkaisun valitset? 00:31:59.240 --> 00:32:03.720 Kiehtovaa on pohtia samaa tarinaa eri henkilöiden näkökulmasta. 00:32:04.360 --> 00:32:05.440 Voiko kertoja olla joku toinen henkilöhahmo? 00:32:06.080 --> 00:32:07.400 Voiko kertojia olla useampi? 00:32:08.520 --> 00:32:09.920 Kenen kaikkien näkökulmassa ... 00:32:11.080 --> 00:32:12.920 vieraillaan? 00:32:13.480 --> 00:32:15.600 Ja haluaako kertoja ehkä johdattaa harhaan? 00:32:17.440 --> 00:32:18.560 Voiko näkökulma ... 00:32:19.600 --> 00:32:23.320 olla esimerkiksi linnun tai koko kylän näkökulma ... 00:32:25.960 --> 00:32:28.760 kuten Herra Darwinin puutarhuri -kirjassa. 00:32:29.720 --> 00:32:32.400 Eli tässä ote tästä Carlsonin kirjasta ... 00:32:33.080 --> 00:32:36.840 ja otteessa kertojana on koko seurakunta ja välillä fokusoidaan ... 00:32:36.840 --> 00:32:39.320 yhden seurakuntalaisen näkökulmaa. 00:32:40.240 --> 00:32:45.320 Tässä yleisimpiä kertojan määrittelyjä, kaikkitietävä kertoja ... 00:32:45.840 --> 00:32:48.680 verratuna tiedoiltaan rajallinen kertoja ... 00:32:49.320 --> 00:32:53.328 Kaikkitietävä pääsee kaikkialle, tietää kaiken mitä haluaa ja niin edelleen ... 00:32:53.328 --> 00:32:56.919 ja tiedoiltaan rajallinen kertoja on esimerkiksi yksi tarinan henkilöistä. 00:32:58.080 --> 00:33:00.520 Minäkertoja versus hän-kertoja. 00:33:04.000 --> 00:33:08.240 Runon puhujuutta kannattaa myös miettiä runoja kirjoittaessa ... 00:33:08.840 --> 00:33:11.440 eli kuinka vahvasti haluat että runon puhuja on esillä? 00:33:13.880 --> 00:33:16.320 Silläkin asialla voi kokeilla ja leikitellä. 00:33:17.320 --> 00:33:19.920 Myös draamassa voi käyttää kertojaa ja alunperinhän ... 00:33:20.560 --> 00:33:21.520 kuoro ... 00:33:22.080 --> 00:33:23.640 toimi kertojan roolissa. 00:33:24.840 --> 00:33:27.240 Elokuvissa käytetään toisinaan voice overia, ... 00:33:28.120 --> 00:33:32.760 mutta kertojana voice overin käyttämisessä kannattaa olla tarkkana että ei vaan käytä ... 00:33:33.760 --> 00:33:35.720 kertojaa sen takia että se on helpompi ratkaisu ... 00:33:36.520 --> 00:33:38.560 tuoda ilmi asioita. 00:33:39.720 --> 00:33:45.320 Eli erityisesti elokuvassa jos päädyt käyttämään voice overia niin siihen tulisi olla hyvä syy. 00:33:48.480 --> 00:33:53.549 Asiaproosassa kirjoittaja-kertojan läsnäolon tasoa voi myös ... 00:33:53.549 --> 00:33:57.667 kokeilla, monesti mikäli kirjoittaja on läsnä ... 00:33:57.667 --> 00:34:00.518 tekstissään ja tuo persoonansa esiin ... 00:34:01.200 --> 00:34:02.440 niin teksti tuntuu ... 00:34:03.120 --> 00:34:05.800 elämyksellisemmältä ja ikään kuin läheisemmältä, ... 00:34:06.560 --> 00:34:09.120 mielekkäämmältä lukea. 00:34:09.960 --> 00:34:12.280 Myös kirjoittajan omat havainnot ja ... 00:34:12.840 --> 00:34:16.480 kokemukset tuovat tekstiin värikkyyttä ja mielenkiintoa. 00:34:17.440 --> 00:34:18.320 Tässä ... 00:34:19.040 --> 00:34:19.720 runo ... 00:34:20.720 --> 00:34:24.000 Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologiasta. 00:34:26.800 --> 00:34:29.040 Eli tämä on rooli- tai monologiruno ja ... 00:34:29.680 --> 00:34:30.520 tässä ... 00:34:31.200 --> 00:34:32.600 runokokoelmassa ... 00:34:34.440 --> 00:34:35.760 puhujina toimii ... 00:34:36.640 --> 00:34:38.320 joukko vainajia ... 00:34:39.000 --> 00:34:40.560 jotka ikään kuin kommentoivat ... 00:34:41.080 --> 00:34:44.240 elämäänsä tai toisiaan tai olotilaansa ... 00:34:45.440 --> 00:34:46.600 haudan takaa. 00:34:47.520 --> 00:34:51.205 Tässä esimerkki siitä miten esseissä kirjoittaja-kertojan ... 00:34:51.205 --> 00:34:54.439 läsnäolo tuo henkilökohtaisuuden ja läheisyyden tuntua. 00:34:55.520 --> 00:34:59.720 Esimerkistä näkyy hyvin miten Montaigne on laittanut itsensä likoon. 00:35:00.800 --> 00:35:03.760 Jännitettä ja ristiriitaa ei pidä unohtaa. 00:35:06.760 --> 00:35:10.520 Kerrontaa pohtiessa, ylipäätään kirjoittaessa. 00:35:12.200 --> 00:35:13.120 Tässä Rentolan kirjasta otetussa ... 00:35:14.080 --> 00:35:19.960 otteessa Rentola pohtii hyvin sitä, pitääkö aina tapella. Miksi pitää olla jännite? 00:35:21.840 --> 00:35:25.360 'Kehitystä syntyy kun uusi ja vanha kohtaavat ja mittelevät voimiaan.' 00:35:26.400 --> 00:35:30.720 Jokin siinä on että jännite herättää huomiomme ja ... 00:35:33.240 --> 00:35:37.219 haluamme tietää siitä lisää, tietää miten käy, ehkäpä siinä on juuri tämmöinen ... 00:35:37.219 --> 00:35:39.759 kehityksellinen näkökulma mikä meissä on ... 00:35:40.280 --> 00:35:41.680 syvään istutettu. 00:35:45.160 --> 00:35:47.400 Kiinnostavaa on myös se, että onnelliset loput tuottavat ... 00:35:49.080 --> 00:35:50.320 nautinnollisemman ... 00:35:51.360 --> 00:35:52.120 elämyksen ... 00:35:52.760 --> 00:35:54.480 lukijalle tai katsojalle kuin onnettomat loput. 00:35:57.760 --> 00:36:02.120 Toisaalta se on hyvin loogista, kirjoittaminen ja kirjallisuus tutkii ... 00:36:03.520 --> 00:36:04.920 maailmaa ja ihmisyyttä ... 00:36:06.040 --> 00:36:07.320 ja jännitteiset tilanteet ovat usein ... 00:36:08.160 --> 00:36:09.560 hedelmällisiä paljastamaan ... 00:36:12.440 --> 00:36:13.920 ihmisyyden huolia ja piirteitä. 00:36:15.520 --> 00:36:18.600 Toisaalta myös rytmissä voi ajatella ... 00:36:19.120 --> 00:36:21.000 olevan jännitteen. 00:36:21.720 --> 00:36:22.360 Esimerkiksi runossa jännite voi ... 00:36:24.360 --> 00:36:28.960 syntyä myös siitä miten rytmi lunastaa itsensä ja miten runo ... 00:36:29.680 --> 00:36:30.560 sulkeutuu. 00:36:31.600 --> 00:36:36.200 Tietyllä tavalla sitä voi verrata draamaan ja katharttiseen kokemukseen. 00:36:37.600 --> 00:36:41.856 Aukkoisuus on myös hyvä muistaa, mitä haluat näyttää tai kertoa ja ... 00:36:41.856 --> 00:36:43.679 mitä jättää kertomatta. 00:36:45.000 --> 00:36:47.200 Jättämällä kertomatta tiettyjä asioita ... 00:36:49.520 --> 00:36:51.480 saat luotua jännitteitä ja mielenkiintoa, ... 00:36:52.960 --> 00:36:53.920 mutta toisaalta 00:36:54.720 --> 00:36:59.160 kannattaa varoa liiallista aukkoisuutta, silloin lukija turhautuu ... 00:36:59.800 --> 00:37:01.280 ja teos jää lukematta. 00:37:02.040 --> 00:37:06.006 Kultaisena sääntönä voi pitää sitä että kerro vain kaikki ... 00:37:06.006 --> 00:37:08.319 oleellinen ja jätä kaikki turha pois. 00:37:08.840 --> 00:37:15.920 Mikäli haluat vielä luoda kiehtovan lisäefektin niin jätä myös jokin oleellinen kertomatta. 00:37:16.840 --> 00:37:18.920 Sitä voi pikkuhiljaa paljastaa ... 00:37:19.520 --> 00:37:21.600 ja joissain tapauksissa jättää kokonaan kertomatta. 00:37:22.400 --> 00:37:25.720 Kerronnan muodoista oli puhetta lyhyesti jo rytmin kohdalla ... 00:37:27.440 --> 00:37:30.240 niihin oleellisesti liittyy myös aika, ... 00:37:31.360 --> 00:37:34.320 se miten aika tekstissä etenee. 00:37:36.720 --> 00:37:42.566 Aika voi olla pysähtynyttä kuten kuvassa, se voi hidastua- tempo ... 00:37:42.566 --> 00:37:44.319 voi hidastua tai kiihtyä kuten kohtauksessa ... 00:37:50.560 --> 00:37:51.680 tai olla hyvinkin yhteneväistä ... 00:37:52.560 --> 00:37:57.240 normaalin ajankulun kanssa kuten dialogissa monesti. 00:37:59.040 --> 00:38:01.720 Tässä Kirjoittamisen ihanuus. Nuoren kirjoittajan ... 00:38:02.600 --> 00:38:03.600 opas -teoksesta ... 00:38:04.760 --> 00:38:07.080 skannattu aukeama, missä on hyvin tiivistetty ... 00:38:09.440 --> 00:38:14.160 miten aikaa voi käyttää kerronnassa eli kuinka sitä voi ... 00:38:14.800 --> 00:38:16.440 tiivistää tai laajentaa. 00:38:19.920 --> 00:38:21.840 Kannattaa lukea ja kokeilla omassa kirjoittamisessa, ... 00:38:23.040 --> 00:38:24.920 tutkia ajan kulkua ja ... 00:38:25.560 --> 00:38:27.040 ajan kerrontaa. 00:38:28.120 --> 00:38:29.760 Sitten vielä dialogista ... 00:38:30.640 --> 00:38:31.680 muutama sana. 00:38:32.840 --> 00:38:36.600 Hyvä dialogi pitää sisällään paljon sanomatta jätettyä. 00:38:37.440 --> 00:38:39.000 Ja sitä mielestäni ... 00:38:39.880 --> 00:38:42.600 tämä kuva esittää hienosti. 00:38:47.200 --> 00:38:51.720 Dialogi palvelee aina kokonaisuutta eli kukaan ei puhu turhaan. 00:38:53.160 --> 00:38:57.440 Hyvä dialogi kuvaa sekä puhujiaan että puhetilannetta. 00:38:58.360 --> 00:39:03.200 Se vie tapahtumia eteenpäin ja sisältää jännitteen ja aladialogin. 00:39:04.080 --> 00:39:07.120 Hyvä dialogi on myös napakkaa, se on tyyliteltyä ... 00:39:07.880 --> 00:39:13.160 mutta kuitenkin luonnollisen oloista ja uskottavaa puheenomaista kieltä ... 00:39:14.200 --> 00:39:16.880 toki aina tekstin tyylistä riippuen. 00:39:19.000 --> 00:39:20.280 Dialogi ei välttämättä tai ... 00:39:20.960 --> 00:39:24.602 läheskään aina ole sujuvaa kysymysten ja vastausten tai kommenttien ... 00:39:24.602 --> 00:39:27.452 vuorottelua vaan henkilöhahmot voivat jättää ... 00:39:27.452 --> 00:39:31.173 vastaamatta tai kommentoimatta toistensa sanomisiin tai puhua ... 00:39:31.173 --> 00:39:32.677 toistensa ohi tai päälle. 00:39:34.240 --> 00:39:38.246 Kannattaa tarkkailla arkielämän keskusteluja, ... 00:39:38.246 --> 00:39:41.079 niistä saa paljon hyvää materiaalia myös kirjoittamiseen. 00:39:43.000 --> 00:39:47.760 Dialogin voima on myös johtolauseissa eli mielialat, valehteleminen, puhetapa ... 00:39:48.640 --> 00:39:50.760 näkyvät myös niissä. 00:39:51.800 --> 00:39:55.680 Eleet ja teot ovat puheen kuvaamisen ohella tärkeitä. 00:39:57.720 --> 00:40:02.640 Runoissa puhutellaan monesti lukijaa tai ... 00:40:03.280 --> 00:40:06.120 sinää, poissaolevaa osapuolta, mutta runoissa voi olla myös suoraa tai epäsuoraa dialogia. 00:40:07.520 --> 00:40:10.957 Runouden dialogista löytyy hyvä luku teoksesta Dialogi ... 00:40:10.957 --> 00:40:12.439 kaunokirjallisuudessa. 00:40:14.400 --> 00:40:18.936 Tässä kuvassa on hauska harjoitus jota kannattaa kokeilla, se on ... 00:40:18.936 --> 00:40:22.639 myöskin tuosta Kirjoittamisen ihanuus -teoksesta. 00:40:23.320 --> 00:40:25.760 Siinä tulee hyvin esiin ... 00:40:26.600 --> 00:40:29.000 miten dialogissa voi olla jännite ... 00:40:29.920 --> 00:40:34.400 sekä myös dialogin muokkaamiseen liittyviä vinkkejä. 00:40:37.640 --> 00:40:41.951 Dialogin voi jakaa ylädialogiin ja aladialogiin. Ylädialogi välittää tietoa ... 00:40:41.951 --> 00:40:46.537 mutta jättää myös aukkoja eikä kerro kaikkea ja silloin aladialogi ... 00:40:46.537 --> 00:40:48.279 astuu kuvioon mukaan. 00:40:49.840 --> 00:40:53.575 Henkilöhahmo voi tarkoittaa muuta kuin sanoo, salailla tai ... 00:40:53.575 --> 00:40:57.691 jättää kertomatta asioita ja se kaikki välittyy rivien välistä ... 00:40:57.691 --> 00:40:58.758 sieltä aladialogista. 00:41:01.800 --> 00:41:05.040 Aladialogi luo jännitettä ja mielenkiintoa keskusteluun. 00:41:06.080 --> 00:41:08.040 Monesti ihmiset kertovat itsestään ... 00:41:08.720 --> 00:41:09.960 enemmän kuin ... 00:41:10.640 --> 00:41:12.520 ymmärtävätkään tai enemmän kuin ... 00:41:13.160 --> 00:41:14.680 konkreettisesti sanovatkaan ... 00:41:15.320 --> 00:41:19.211 ja senkin takia kannattaa kuunnella sekä muiden ... 00:41:19.211 --> 00:41:21.679 keskusteluja että sitä mitä itse tulee sanoneeksi. 00:41:23.120 --> 00:41:24.960 Jos ihminen on jotain mieltä tai ... 00:41:25.680 --> 00:41:30.600 hänellä on jokin asenne tai ajatus jostain asiasta niin se kyllä ... 00:41:31.560 --> 00:41:34.440 yleensä aina tulee esiin, vaikka henkilö ... 00:41:35.160 --> 00:41:36.840 sanoisikin konkreettisesti ... 00:41:37.560 --> 00:41:39.240 ylädialogissa mitä tahansa. 00:41:41.240 --> 00:41:44.941 Epäsuoraa esitystä ja eläytymisesitystä voi pitää ikään kuin ... 00:41:44.941 --> 00:41:46.199 dialogimuunnelmina. 00:41:46.960 --> 00:41:48.520 Ajattelin vielä nopeasti näyttää ... 00:41:49.240 --> 00:41:50.840 niistä esimerkit. 00:41:51.560 --> 00:41:54.530 Suora esitys, 'Minttu huokasi syvään. -Olisipa ihanaa ... 00:41:54.530 --> 00:41:57.935 omistaa tuollainen suuri omakotitalo, hän ajatteli. -Kyllä ... 00:41:57.935 --> 00:41:59.239 sisko silloin kalpenisi!' 00:42:02.080 --> 00:42:05.882 Epäsuora esitys, 'Minttu huokasi syvään ja ajatteli, että olisipa hienoa omistaa tuollainen ... 00:42:05.882 --> 00:42:09.319 suuri omakotitalo. Minttu oli varma, että siskokin kalpenisi.' 00:42:10.720 --> 00:42:12.040 Ja eläytymisesitys jolloin kertojaa ... 00:42:14.680 --> 00:42:15.760 eläytyy henkilöön. 00:42:18.520 --> 00:42:22.440 'Minttu huokasi syvään. Olisipa hienoa omistaa tuollainen suuri omakotitalo. Kyllä sisko silloin kalpenisi!' 00:42:23.520 --> 00:42:25.440 Eli eläytymisesityksessä ... 00:42:26.080 --> 00:42:30.080 ei kirjaimellisesti kerrota että nyt Minttu ajattelee näin, vaan se tulee siitä kontekstista kuitenkin hyvin. 00:42:36.280 --> 00:42:38.720 Ja tällä dialla vielä on käytetty ... 00:42:39.800 --> 00:42:41.640 kaikkia noita sekaisin. Merkitty ne niin, että ... 00:42:45.160 --> 00:42:46.720 näette mikä on mikäkin. 00:42:48.360 --> 00:42:52.520 Dialogin eri muodoilla ja merkitsemisen tavoilla voi myös ... 00:42:54.400 --> 00:42:58.931 leikitellä. Tässä on Tove Janssonin Kesäkirjasta ote, huomaatte että siinä ei ole ... 00:42:58.931 --> 00:43:01.479 käytetty sitaattimerkkejä eikä repliikkiviivoja vaan ... 00:43:02.280 --> 00:43:04.040 uusi repliikki on tuotu ilmi ... 00:43:05.040 --> 00:43:06.880 kappaleen vaihdoksella. 00:43:07.760 --> 00:43:09.960 Ja se tuo aivan omanlaisensa tunnelman tekstiin. 00:43:16.960 --> 00:43:18.640 Tässä oli kaikki mitä halusin ... 00:43:21.840 --> 00:43:23.120 tällä luentovideolla teille kertoa. 00:43:24.600 --> 00:43:29.200 Toivon teille iloa, oivalluksia ja kokeilunhalua kirjoittamiseen. 00:43:29.880 --> 00:43:32.400 Nämä kirjoittamisen perusopinnot ovat mainio hetki ... 00:43:34.160 --> 00:43:36.640 kokeilla myös jotain semmosta mitä aiemmin ei ole tullut kirjoittaneeksi ... 00:43:40.400 --> 00:43:41.720 ja mennä myös sinne omalle epämukavuusalueelle. 00:43:43.600 --> 00:43:44.960 Suosittelen olemaan myös rohkea. 00:43:45.680 --> 00:43:48.800 Nautinnollisia ja oivaltavia kirjoittamishetkiä!