WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:00.620 --> 00:00:03.710 Tervetuloa julkistalouden luennolle. 2 00:00:03.710 --> 00:00:11.250 Tällä kertaa käsitellään kollektiivisen valinnan kysymyksiä ja tätä aihepiiriä oikeastaan 3 00:00:11.250 --> 00:00:15.610 tutkitaan vielä enemmän taloustieteessä niin sanotun public choice. 4 00:00:15.610 --> 00:00:24.270 Koulukunnan äärellä, mutta kysymyksessä on siis tai oikeastaan kysymys, johon etsitään ratkaisuja 5 00:00:24.270 --> 00:00:31.080 niin koskee julkisten resurssien jakoa allokaatio jota, mutta toisaalta myös sitä, että miten 6 00:00:31.080 --> 00:00:37.470 näitä sitten rahoitetaan ja kuka niistä siitä rahoittamisesta lopulta. 7 00:00:37.470 --> 00:00:41.650 Suurimman vastuun kantaa. 8 00:00:41.650 --> 00:00:46.150 Tähän alkuun aika hyvä muistutella sitä, että miten päätöksenteko. 9 00:00:46.150 --> 00:00:49.880 Tekoa tai miten päätöksenteko toimii yksityisellä sektorilla. 10 00:00:49.880 --> 00:00:56.820 Siellähän meillä tietenkin markkinoilla pyritään saavuttamaan tasapaino sekä kysynnän 11 00:00:56.820 --> 00:01:02.760 että tarjonnan osalta ja tässä meille hinnat välittää informaatiota siitä, että mihin 12 00:01:02.760 --> 00:01:09.600 suuntaan markkinoiden tulisi sitten liikkua ja toimeenpanijoina meillä ovat yritykset, 13 00:01:09.600 --> 00:01:13.960 mutta toki myös sitten kuluttajat päätöksentekijöiden. 14 00:01:13.960 --> 00:01:16.980 No sitten siirrytään julkisen sektorin puolelle. 15 00:01:16.980 --> 00:01:22.720 Täällä meillä ylimmät päätöksentekijät valitaan vaaleilla ainakin länsimaissa. 16 00:01:22.720 --> 00:01:29.740 Ja päätöksentekijät eli poliitikot päättävät sitten budjetista miten. 17 00:01:29.740 --> 00:01:34.500 Mistä rahat otetaan ja mihin niitä rahoja sitten käytetään? 18 00:01:34.500 --> 00:01:37.350 Toisaalta käytännön toimeenpanoa tehdään sitten ministeriöissä, 19 00:01:37.350 --> 00:01:44.220 virastoissa, kunnissa ja muuten. Paikallisella tasolla. 20 00:01:44.220 --> 00:01:46.290 No verrattuna sitten. 21 00:01:46.290 --> 00:01:52.240 Yksityiseen sektoriin niin julkisella sektorilla tähän päätöksentekoon liittyy 22 00:01:52.240 --> 00:01:56.850 sitten omanlaisia haasteita, mutta meillä 2 perusrata. 23 00:01:56.850 --> 00:02:00.740 Vastaavaa kysymystä ovat se, että mihin resursseja käytetään ja toisaalta 24 00:02:00.740 --> 00:02:06.310 sitten mistä ne rahat otetaan ja miten maksuosuudet jaetaan. 25 00:02:06.310 --> 00:02:11.670 Markkinoilla meillä pystytään hyvin huomioimaan näitä yksilökohtaisia 26 00:02:11.670 --> 00:02:16.440 referenssejä, eli kunkin kuluttajia on omia mieltymyksiä. 27 00:02:16.440 --> 00:02:21.780 Miten miten hän haluaa sitä omaa omaa hyötyäkään? 28 00:02:21.780 --> 00:02:29.260 Toteuttaa sen sen hyödyn hyödyn tarpeen tyydyttää, mutta sitten julkisella puolella on, 29 00:02:29.260 --> 00:02:37.960 kun päätökset tehdään yksi ja ja joskus se kulutuskin tehdään yksi niin niin tämmöistä yksilökohtaista 30 00:02:37.960 --> 00:02:43.070 harkintaa ei samalla tavalla pystytä sitten käyttämään. 31 00:02:43.070 --> 00:02:49.130 Mutta kun maksuosuuksia mietitään, niin meillä on ristiriita. 32 00:02:49.130 --> 00:02:54.790 Huomataan, että jos kuluttajan maksuosuus sanotaan vaikka, että hänen 33 00:02:54.790 --> 00:02:58.580 osuus veroista riippuu kulutettavasta määrästä. 34 00:02:58.580 --> 00:03:02.830 Niin silloin hän herkästi aliarvioi sitä omaa kulutusta. 35 00:03:02.830 --> 00:03:07.930 Ihan siitä johtuen, että hän ei halua ainakaan nostaa sitä omaa maksuosuutta, 36 00:03:07.930 --> 00:03:10.610 mitä kohdistuu sitten näihin julkisiin menoihin. 37 00:03:10.610 --> 00:03:15.110 Toisaalta jos kuluttaja maksuosuus ei riipu kulutettavasta määrästä, niin silloin 38 00:03:15.110 --> 00:03:20.610 hän mieluummin sitten yliarvioi sitä omaa kulutustaan, koska silloin hän pystyy ikään 39 00:03:20.610 --> 00:03:25.690 kuin nauttimaan nauttimaan muiden rahoittamista palveluista. 40 00:03:25.690 --> 00:03:28.970 Mutta tässä on vain yksi esimerkki siitä, että. 41 00:03:28.970 --> 00:03:34.290 Minkälaisia ristiriitatilanteita meitä meillä voi tulla julkisen sektorin 42 00:03:34.290 --> 00:03:37.870 päätöksenteossa, kun me ei kuitenkaan tiedetä. 43 00:03:37.870 --> 00:03:41.730 Me ei päästä kuluttajan tai yksittäisen ihmisen pään sisälle, että 44 00:03:41.730 --> 00:03:44.570 me pystyttäisiin häneltä häneltä niin kuin varmistamaan se, että 45 00:03:44.570 --> 00:03:52.230 mitkä hänen aidot referenssiinsa ovat loput. 46 00:03:52.230 --> 00:03:57.070 No seuraavaksi käydään vähän läpi erilaisia päätöksentekoamalleja, 47 00:03:57.070 --> 00:04:00.630 joita voidaan sitten julkisella sektorilla hyödyntää. 48 00:04:00.630 --> 00:04:02.670 Ensimmäisenä käydään läpi. 49 00:04:02.670 --> 00:04:08.330 Linda oli tasapaino eli linda olin mallissa pyritään etsimään yksimielisellä 50 00:04:08.330 --> 00:04:12.330 päätöksellä pareto tehokas lopputulos. 51 00:04:12.330 --> 00:04:15.560 Käytännössä kullekin yksityinen muodostuu tämmöinen henkilökohtainen hinta 52 00:04:15.560 --> 00:04:19.990 per yksikkö, joka sitten riippuu hänen veroo osuudestaan. 53 00:04:19.990 --> 00:04:22.260 Ja tätä. 54 00:04:22.260 --> 00:04:26.640 Henkilökohtaisesta hintaa niin kutsutaan sitten linda hinnaksi. 55 00:04:26.640 --> 00:04:29.960 Käytännössä tämä menee niin, että nyt yksimielisyys 56 00:04:29.960 --> 00:04:33.400 saavutetaan huutokaupalla eli lähdetään. 57 00:04:33.400 --> 00:04:36.450 No ehkä insinöörimaailmasta. 58 00:04:36.450 --> 00:04:40.450 Tuttu käsite itse roimalla, vaikka niin lähdetään lähestymään sitä, että missä 59 00:04:40.450 --> 00:04:47.120 kohti sitten saadaan hinnan hinnan osalta luotua yksimielisyys. 60 00:04:47.120 --> 00:04:51.360 No otetaan käytännön esimerkki tässä meillä on 2 henkilöä. 61 00:04:51.360 --> 00:04:57.000 Teillä on hieman hieman erilaiset nämä heidän tota. 62 00:04:57.000 --> 00:05:00.470 Sanotaan, että maksukyky tai sitten heidän. 63 00:05:00.470 --> 00:05:06.870 Omat mieltymyksensä sen suhteen, että minkälaisia minkälaisen määrän julkista 64 00:05:06.870 --> 00:05:10.040 hyödykettä he olisivat halukkaita kulma kuluttamaan. 65 00:05:10.040 --> 00:05:13.470 Tai sitten toisaalta, että kuinka paljon he ovat valmiita veroja 66 00:05:13.470 --> 00:05:16.490 maksamaan vastineeksi tästä kulutuksesta. 67 00:05:16.490 --> 00:05:25.750 No jos me lähdetään heidän heidän näitä referenssejä yhdistämään, niin käytännössä me. 68 00:05:25.750 --> 00:05:30.440 Lasketaan ne yksi eli tässä kuvaajassa huomataan, että mä oon ikään 69 00:05:30.440 --> 00:05:35.770 kuin 2 osainen tuo kysyntäkäyrä tuossa siinä ylempi osa on tuo oranssi 70 00:05:35.770 --> 00:05:42.060 ja siinä on siis yhdistettynä molempien. Kuluttajien. 71 00:05:42.060 --> 00:05:47.900 Referenssit ja sitten sitten täällä lopussa sinne huomataan, että suuremmalla määrällä 72 00:05:47.900 --> 00:05:52.740 niin toinen kuluttaja oli valmis suuremmankin määrän kuluttamaan, mutta toista toinen 73 00:05:52.740 --> 00:05:56.260 toisen kuluttajien kysyntä loppujen aikaisemmin ja siitä johtuu tämä sitten taitos 74 00:05:56.260 --> 00:06:00.880 tuossa kysyntä kaaressa, mutta yhdistetään näiden 2. 75 00:06:00.880 --> 00:06:06.780 Henkilön mieltymykset niin saadaan tämmöinen summa summa käyrä muodostettua ja sitten se 76 00:06:06.780 --> 00:06:12.300 yhdistetään tuohon julkisen sektorin tarjontakäyrän niin näin dataan noi löydettyä sitten 77 00:06:12.300 --> 00:06:19.230 tasapainopiste, jossa jossa meillä on yksimielisyys saavutettu. 78 00:06:19.230 --> 00:06:25.190 No ajatushan on sinänsä sinänsä ihan hyvä, mutta siihen liittyy ongelmia eli 79 00:06:25.190 --> 00:06:29.710 tuossa jo vähän aikaisemmin käytiin läpi sitä, että äänestäjällä ei välttämättä 80 00:06:29.710 --> 00:06:34.650 ole kannustanut äänestää omien referenssien mukaan. 81 00:06:34.650 --> 00:06:39.130 Ja tässä nostetaan se silleen eli kyselyllä on kannustin aliarvioida oma kulutuksensa, 82 00:06:39.130 --> 00:06:42.330 koska kustannukset määräytyvät kulutuksen mukaan. 83 00:06:42.330 --> 00:06:47.380 No toinen kysymys on, että kuinka pitkä tämä prosessi on? 84 00:06:47.380 --> 00:06:52.460 Eli onko se sitten taloudellisen tehokkuuden kannalta fiksua 85 00:06:52.460 --> 00:06:56.120 tai realistista käydä tällaista huutokauppaa? 86 00:06:56.120 --> 00:06:58.370 Onko onko se? 87 00:06:58.370 --> 00:07:03.230 Parantaako se sitten tota talouden toiminnan? 88 00:07:03.230 --> 00:07:10.080 Ja tämä herättääkin meille kysymyksen, että sen sijaan, että pyritään aina yksimielisyyteen, 89 00:07:10.080 --> 00:07:17.230 niin voitaisiinko päätöksenteossa enemmänkin suosia enemmistö sääntöä? 90 00:07:17.230 --> 00:07:21.830 Ja seuraavaksi tähän sitten perehdytäänkin eli. 91 00:07:21.830 --> 00:07:27.270 Enemmistövaalitavassa niin yksinkertaisesti päätös tehdään niin, että 92 00:07:27.270 --> 00:07:32.170 eniten ja enemmistön kannatusta saanut päätös pitää. 93 00:07:32.170 --> 00:07:36.430 Mutta ongelma tässä on se, että tosiasiassa tämmöistä enemmistö 94 00:07:36.430 --> 00:07:40.410 vaalitavan mukaista tasapainoa ei itse asiassa. 95 00:07:40.410 --> 00:07:45.830 Voi olla olemassa, koska vaalitavassa ei ole yksiselitteistä voittajaa. 96 00:07:45.830 --> 00:07:50.440 No mitäs tämä käytännössä tarkoittaa? 97 00:07:50.440 --> 00:07:53.920 No seurat tässä meillä on esimerkki äänestyksen paradoksista. 98 00:07:53.920 --> 00:08:01.970 Eli meillä on 3 vaihtoehtoa, joista äänestetään vaihtoehto AB ja ja lisäksi meillä on 99 00:08:01.970 --> 00:08:10.000 3 äänestäjää 1, 2 ja 3 ja tässä alla näkyy vielä että miten nämä eri vaihtoehdot suhtautuvat 100 00:08:10.000 --> 00:08:16.780 näiden kunkin äänestäjän kohdalla, että mitä valintaa he sitten aina referoi. 101 00:08:16.780 --> 00:08:19.800 Suhteessa toiseen. 102 00:08:19.800 --> 00:08:25.160 No sitten jos lähdetään otetaan 2 esimerkkiä tästä äänestyksestä ja ensimmäisellä kierroksella 103 00:08:25.160 --> 00:08:32.240 niin äänestäjä ensin tämä kaikki äänestäjät kaikki 3 äänestäjää ensin äänestävät vastakkain 104 00:08:32.240 --> 00:08:39.340 vaihtoehtoa vastaan ja sitten huomataan sitä preferensseistä että näissä sitten saa enemmistön 105 00:08:39.340 --> 00:08:45.760 koska äänestäjäyksi ja 2 tukevat mieluummin kuin b ja sitten siirrytään viimeiselle kierrokselle 106 00:08:45.760 --> 00:08:50.210 jossa on vaihtoehto a vastaan vaihtoehto c. 107 00:08:50.210 --> 00:08:54.450 Ja tässä vaihtoehdossa sitten c voittaa, koska äänestäjä 2 ja 108 00:08:54.450 --> 00:08:59.670 hänestä ja 3 preferoivat siitä verrattuna ahde. 109 00:08:59.670 --> 00:09:02.210 No samalla toistetaan toisella kierroksella, mutta niin, 110 00:09:02.210 --> 00:09:04.920 että liikkeelle lähdetäänkin vaihtoehto. 111 00:09:04.920 --> 00:09:11.410 Se vastaan ja huomataan, että lopputuloksena meillä on se, että lopulta ikään kuin enemmistö 112 00:09:11.410 --> 00:09:17.830 vaalitavan tuloksena meillä onkin vaihtoehto selviytynyt voittajaksi. 113 00:09:17.830 --> 00:09:23.200 Eli tämä on esimerkki siitä, kuinka meillä on samat lähtöasetelmat. 114 00:09:23.200 --> 00:09:26.570 Sama lähtötilanne, mutta kuitenkin lopputuloksena on eri 115 00:09:26.570 --> 00:09:33.630 tulos eli ratkaisevaa tässä oli prosessi. Ja äänestysjärjestystä. 116 00:09:33.630 --> 00:09:35.450 Kysymys. 117 00:09:35.450 --> 00:09:39.910 Ja tämä on siis esimerkkiäänestyksen paradoksista. 118 00:09:39.910 --> 00:09:46.450 Eli vaikka suosittaisiin enemmistön vaalitapaa, niin tosiasiassa me ei voida ainakaan lähtötilanteessa 119 00:09:46.450 --> 00:09:51.940 tietää, että mihin lopputulokseen päädytään, koska niitä valaan useita. 120 00:09:51.940 --> 00:09:58.680 No mikä avuksi kun ne vaikuttaa siltä, että tällaisessa enemmistöali tavassa 121 00:09:58.680 --> 00:10:03.540 niin päädytään ikään kuin loputtomaan äänestyskierteeseen. 122 00:10:03.540 --> 00:10:05.450 No. 123 00:10:05.450 --> 00:10:12.840 Tätä lähdetään ratkaisemaan kehittämällä prosessia ja siihen luomalla 124 00:10:12.840 --> 00:10:18.250 tietynlaisia sääntöjä ja näitä sääntöjä on 4 kappaletta. 125 00:10:18.250 --> 00:10:20.950 Niistä ensimmäinen on translatiiviisuus. 126 00:10:20.950 --> 00:10:23.970 Mikä siis tarkoittaa käytännössä sitä kun meillä äsken 127 00:10:23.970 --> 00:10:30.400 oli 3 vaihtoehtoa vaihtoehdot AB ja niin. 128 00:10:30.400 --> 00:10:37.780 Jos on tapa arempi ja BC, tä parempi niin ei voi käydä niin että olisi parempi. 129 00:10:37.780 --> 00:10:42.120 Eli ei voi tulla tällaista kierrettä näiden vaihtoehtojen välillä, joista ei 130 00:10:42.120 --> 00:10:46.800 pystytä sitten sanomaan yksiselitteisesti että mikä on paras. 131 00:10:46.800 --> 00:10:50.000 Tämä on siis ensimmäinen ehto, toinen on heikko pareto periaate, mikä 132 00:10:50.000 --> 00:10:55.610 tarkoittaa sitä, että jos jonkinlainen lopputulos saa enemmistön tuen, 133 00:10:55.610 --> 00:10:59.100 niin siitä pitää sitten tulla ole lopullinen. 134 00:10:59.100 --> 00:11:03.300 Valinta eli tässä sitten enemmistön mielipide ratkaisee. 135 00:11:03.300 --> 00:11:08.180 Kolmas on riippumattomuus irrelevanttieista vaihtoehdoista. 136 00:11:08.180 --> 00:11:14.070 Eli jos me päätetään päätetään nää. 137 00:11:14.070 --> 00:11:19.510 Sanotaan vaikka joukkoliikennettä koskevista kysymyksistä, niin siihen ei voi. 138 00:11:19.510 --> 00:11:27.860 Ei voi tuoda sitten ratkaisuvaihtoehdoksi tai tai yksi päätös vaihtoehdoksi vaikkapa 139 00:11:27.860 --> 00:11:33.320 avaruuteen liittyviä kysymyksiä, mutta että näiden näiden vaihtoehtojen niiden niiden täytyy 140 00:11:33.320 --> 00:11:38.110 liittyä siihen aiheeseen, jota ollaan käsittelemässä ja ja tätä prosessia ei saa. 141 00:11:38.110 --> 00:11:43.870 Siis tällaisilla muilla muilla vaihtoehdoilla sekoittaa. 142 00:11:43.870 --> 00:11:48.360 Neljäs on sitten vaatimus siitä, että meillä ei ole diktatuuria ja yksinvaltaa, 143 00:11:48.360 --> 00:11:53.060 eli prosessin täytyy sitten olla demokraattinen. 144 00:11:53.060 --> 00:11:54.950 No. 145 00:11:54.950 --> 00:12:00.530 Käytännössä tieteilijä RO on osoittanut, että sellaista 146 00:12:00.530 --> 00:12:05.650 vaihtoehtoa tai ei voi saavuttaa sellaista. 147 00:12:05.650 --> 00:12:09.200 Lopputulosta, jossa nämä kaikki. 148 00:12:09.200 --> 00:12:11.560 Sanotaan, että kaikki tulokset pätisi. 149 00:12:11.560 --> 00:12:15.140 Hänen mukaansa voidaan saavuttaa itse asiassa nämä 3 vaihtoehtoa, mutta se 150 00:12:15.140 --> 00:12:20.100 sitten vaatisi tämän yksinvallan, joten nyt sitten viisaasti on lisätty myös 151 00:12:20.100 --> 00:12:25.740 neljäs neljäs kriteeri eli yksinvaltaa ei hyväksytä. 152 00:12:25.740 --> 00:12:29.560 Mutta tota aron mahdottomuusteoriamaa voi myös kritisoida ja on 153 00:12:29.560 --> 00:12:34.060 kritisoitu siitä, että tavoitteena on tavoitteena. 154 00:12:34.060 --> 00:12:38.700 Ei ole kuitenkaan saada tällaista tää ikään kuin täydellistä lopputulosta, 155 00:12:38.700 --> 00:12:43.620 mutta ennen kaikkea mahdollistaa hyvä hyvä prosessi, jossa sitten voidaan 156 00:12:43.620 --> 00:12:53.800 saavuttaa vähintäänkin sitten epätäydellinen lopputulos. 157 00:12:53.800 --> 00:12:58.030 No sitten vielä seuraavaksi hieman hyödyistä ja preferensseistä. 158 00:12:58.030 --> 00:13:03.780 Eli kun päätöksiä tehdään niin on täytyy tietenkin tärkeä tietää, että minkä 159 00:13:03.780 --> 00:13:07.560 minkä mallisia meidän lopputulosten referenssit ovat voivat olla. 160 00:13:07.560 --> 00:13:11.100 Ne on yksi huipuista preferenssien tapauksessa, niin meillähän 161 00:13:11.100 --> 00:13:13.340 ei ongelmia ole niin tapaus yksin. 162 00:13:13.340 --> 00:13:17.300 Me huomataan selvästi, että löydetään suurin hyöty tuolta pisteestä, 163 00:13:17.300 --> 00:13:19.630 joka on tuolla oikeastaan tuolla hyötyjä. 164 00:13:19.630 --> 00:13:23.480 Samalla jos julkishyödykkeiden määrä tässä tapauksessa 165 00:13:23.480 --> 00:13:28.040 olisi siis pieni, ellei jopa olematon. Mutta meillä on selkeä. 166 00:13:28.040 --> 00:13:30.030 Jossa hyöty maksimoitu. 167 00:13:30.030 --> 00:13:36.130 No sitten meillä on tapaus 2, jossa sitten meillä on taas selkeä. 168 00:13:36.130 --> 00:13:43.350 Jossa meillä hyöty maksimoitu tämä ikään kuin elefantti ja muodostava. 169 00:13:43.350 --> 00:13:46.010 Hyötykäyrä niin niin. 170 00:13:46.010 --> 00:13:49.630 Tästä esimerkki voisi olla vaikka koskien veroastetta. 171 00:13:49.630 --> 00:13:51.430 Eli. 172 00:13:51.430 --> 00:13:57.020 Kun veroaste lähtee nousemaan niin alkuvaiheessa voi hyöty kasvaa kun julkiset 173 00:13:57.020 --> 00:14:00.020 palvelutkin paranevat, mutta sitten jossain vaiheessa tulee se. 174 00:14:00.020 --> 00:14:06.700 Jossa veroaste on niin korkea, että sitten aikaa hyötykin laskemaan ja julkisten hyödykkeiden 175 00:14:06.700 --> 00:14:11.130 määrä tai laatu ei sitten pysty enää kasvamaan samassa suhteessa. 176 00:14:11.130 --> 00:14:16.320 No sitten viimeisenä on meillä 2 huikkonen preferenssit tämä tapaus 3 ja 177 00:14:16.320 --> 00:14:21.270 tästä hyvin yleinen esimerkki on se että me verrataan 2 eri hyödykettä 178 00:14:21.270 --> 00:14:26.260 toisiinsa ja näiden jaossa sitten voidaan saavuttaa. 179 00:14:26.260 --> 00:14:30.740 Tota 2 pistettä, joissa sitten on mahdollista saada tämän. 180 00:14:30.740 --> 00:14:36.760 Hyöty maksimoitu eli meillä on 2 ulkopistettä. 181 00:14:36.760 --> 00:14:41.860 No loppuu hieman poliittisten järjestelmästä ja taloudesta ja käytännössä 182 00:14:41.860 --> 00:14:45.780 kaksipuoluejärjestelmästä jollain on käytössä vaikka tuolla. 183 00:14:45.780 --> 00:14:48.220 Yhdysvalloissa. 184 00:14:48.220 --> 00:14:53.320 Kysymys siitä, että miksi edustuksellisessa demokratiassa usein pyritään keskitielle eli 185 00:14:53.320 --> 00:14:58.600 kohti tätä mediaaniäänestäjiä, niin taustalla siinä on se, että puolueella on tavoitteena 186 00:14:58.600 --> 00:15:03.160 tai puolueilla on tavoitteena saada mahdollisimman paljon ääniä. 187 00:15:03.160 --> 00:15:08.740 Ja seuraavaksi lähdetäänkin tarkastelemaan aihetta aihetta syvemmin. 188 00:15:08.740 --> 00:15:14.400 Esimerkissä meillä on 2 puoluetta vasemmistopuolue, jota tässä janalla kuvaa tämä 189 00:15:14.400 --> 00:15:21.380 alaindeksi v ja sitten oikeistopuolue, jota kuvaa indeksissä tai tuolla janalla 190 00:15:21.380 --> 00:15:28.180 alaindeksi ja liikkeelle lähdetään siitä, että tuolta oikeasta reunasta eli meillä 191 00:15:28.180 --> 00:15:33.650 on tämä alaindeksi o oikeistopuolue on asettanut. 192 00:15:33.650 --> 00:15:36.510 Kantansa tälle ensimmäiselle janalle. 193 00:15:36.510 --> 00:15:44.550 No sitten vasemmistopuolue pyrkii vielä lähemmäksi mediaani äänestäjä kun tämä oikeistopuolue, 194 00:15:44.550 --> 00:15:52.460 jolloin se sitten piirtää oman jansa tänne kohtaan alaindeksi v no sitten on taas 195 00:15:52.460 --> 00:15:58.430 oikeistopuolueen vuoro ja se taas lähestyy mediaanin äänestäjää tuonne pisteeseen, 196 00:15:58.430 --> 00:16:05.510 p, ja sitten vasemmistopuolue taas b, b ja tätä prosessia jatketaan niin kauan, että 197 00:16:05.510 --> 00:16:07.930 molemmat puolueet käytännössä ovat. 198 00:16:07.930 --> 00:16:13.080 Hyvin, hyvin lähellä tätä mediaaniäänestäjiä kantoja. 199 00:16:13.080 --> 00:16:20.870 No miksi tämä on mielenkiintoinen tulos, niin tästä seurauksena on se, että kun puolue 200 00:16:20.870 --> 00:16:26.420 tavoittelee mahdollisimman paljon ääniä ja pyrkii mediaanin äänestäjää hyvin usein, 201 00:16:26.420 --> 00:16:31.360 niin sanottua keskiluokkaa miellyttämään, niin se johtaa siihen, että näkemykset ovat 202 00:16:31.360 --> 00:16:33.900 hyvin samankaltaisia sekä oikealla että vasemmalla. 203 00:16:33.900 --> 00:16:40.140 Ja tämä sitten hillitsee menojen kasvu ja toisaalta ajattelee nää ajatellen merkittäviä 204 00:16:40.140 --> 00:16:45.290 julkisen sektorin laajennuksia tai sitten ajatellen merkittäviä. 205 00:16:45.290 --> 00:16:51.010 Veronalennuksia ja ehkä tää näin pohjoismaissa niin huomataan myös se, että 206 00:16:51.010 --> 00:16:55.760 meillä nyt on suhteellisen vakiintunut julkisen sektorin koko ja tämä voisi 207 00:16:55.760 --> 00:17:00.430 toisaalta olla ehkä yksi semmoinen selittävä tekee myös siinä taustalla, että 208 00:17:00.430 --> 00:17:04.370 että kuitenkin on tämä tätä tiettyä massaa. 209 00:17:04.370 --> 00:17:08.320 Monipuol luepa pyrkii miellyttämään ja sitä myöten sitten se tuo semmoista 210 00:17:08.320 --> 00:17:11.530 tietoa vakiintuneissa, mutta myös politiikkaa. 211 00:17:11.530 --> 00:17:14.730 Mutta hyvä kysymys on, että pitääkö tämä enää paikkansa eli paljon on 212 00:17:14.730 --> 00:17:17.710 kysytty sitä, että enää ei ehkä lähestytä sitä mediaan. 213 00:17:17.710 --> 00:17:24.570 Tai samalla tavalla tätä niin kun poliittisen ja näin keskipistettä vaan enemmänkin 214 00:17:24.570 --> 00:17:28.770 pyritään miellyttämään ja sitten niitä kunkin puolueen ydin kannattajia. 215 00:17:28.770 --> 00:17:33.490 Ja tämä sitten voi olla myös vaikutuksia siihen, että miten julkinen 216 00:17:33.490 --> 00:17:38.140 sektori lähtee kehittymään ja muuttumaan. 217 00:17:38.140 --> 00:17:45.060 Mutta yhteenvetona siis julkisen sektorin päätös päätöksentekoeroa ihan merkittävästi päätöksenteosta 218 00:17:45.060 --> 00:17:49.980 yksityisellä sektorilla johtuen siitä, että näitä markkinoita ei pystytä ihan samalla tavalla 219 00:17:49.980 --> 00:17:55.080 hyödyntämään ja muun muassa hintaa tämmöisenä informaation välineenä siinä, että miten 220 00:17:55.080 --> 00:18:00.330 tuotantoa ja tarjontaa sopeutetaan ja haasteena on myös se, että julkisen sektorin pitäisi 221 00:18:00.330 --> 00:18:07.000 tehdä päätöksiä kansalaisten puolesta samaan aikaan sovittaa ehkä ristiriitaisiakin näkemyksiä, 222 00:18:07.000 --> 00:18:08.870 mutta varsinkin. 223 00:18:08.870 --> 00:18:13.780 Pyrkiä ennustamaan, että mitkä ne todelliset preferenssit on, jotka sitten kuluttajilla 224 00:18:13.780 --> 00:18:17.730 eri hyödykkeiden osalta on no erilaisia vaihtoehtoja. 225 00:18:17.730 --> 00:18:21.750 Tämän päätöksenteon ratkaisu on kehitetty ja näistä muun muassa esimerkkeinä 226 00:18:21.750 --> 00:18:28.270 tällä luennolla olivat linda hinnat ja myös enemmistö vaalitapa. 227 00:18:28.270 --> 00:18:34.460 Tässä on näitä kirjallisuutta, jota tällä luennolla on hyödynnetty. 228 00:18:34.460 --> 00:18:39.020 Tässä vaiheessa kiitos paljon mielenkiinnosta aiheen äärelle ja mahdolliset 229 00:18:39.020 --> 00:18:42.110 kommentit ja kysymykset koskien luentoja voi lähettää. 230 00:18:42.110 --> 00:18:46.030 Tässä ohessa näkyy vähän sähköpostiosoitteeseen. Kiitos paljon.