WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.880 --> 00:00:04.620
Tervetuloa julkistalouden
perusteet opintojakson luennolle

2
00:00:04.620 --> 00:00:10.120
ja tällä kertaa käsitellään
pareja tehokkuutta.

3
00:00:10.120 --> 00:00:13.150
Parempi tehokkuus on.

4
00:00:13.150 --> 00:00:19.270
Tärkeä tärkeä käsite sen
näkökulmasta, että sillä mietitään.

5
00:00:19.270 --> 00:00:25.130
Yksilö keskeisesti tai toimija keskeisesti
sitä, että miten talouden toiminta

6
00:00:25.130 --> 00:00:30.790
saataisiin järjestettyä niin, että
toisaalta kuluttajien hyöty, mutta myös

7
00:00:30.790 --> 00:00:38.010
sitten tuottajien
näkökulma tulee huomioitua.

8
00:00:38.010 --> 00:00:43.240
Tässä on suora sitaatti
tuomalan kirjasta, jossa.

9
00:00:43.240 --> 00:00:47.900
Varat tehokkuus on määritellä niin, että
resurssien allokaatio on päreitä tehokasta.

10
00:00:47.900 --> 00:00:51.020
Jos ei ole mahdollista
parantaa kenenkään hyvinvointia

11
00:00:51.020 --> 00:00:54.840
vähentämättä jonkun muun hyvinvointia.

12
00:00:54.840 --> 00:00:59.060
Eli tässä heti huomataan, että
parasta tehokkuudessa meillä on huomio

13
00:00:59.060 --> 00:01:05.680
ennen kaikkea siinä, että kenenkään
asema ei heikkene kun talouden toimintaa

14
00:01:05.680 --> 00:01:10.020
lähdetään uudistamaan tai muokkaamaan.

15
00:01:10.020 --> 00:01:14.000
Ja tässä vaiheessa on hyvä huomata, että
tämä on hyvin yksilö keskeinen näkökulma.

16
00:01:14.000 --> 00:01:19.380
Eli tässä huomiona on jokaisen oma
etu ja sen suuruus ja nimenomaan

17
00:01:19.380 --> 00:01:22.580
suuruus ikään kuin tämmöisenä volyymiina.

18
00:01:22.580 --> 00:01:27.580
Eli meitä ei niinkään kiinnosta se,
että mikä heidän suhteellinen asemansa,

19
00:01:27.580 --> 00:01:31.760
mikä vaikka vaikkapa heidän heidän
ajan kulutuksen osuus on kokonaisuudesta

20
00:01:31.760 --> 00:01:36.860
vaan puhutaan volyymeista ja
lisäksi se on hyvä huomioida.

21
00:01:36.860 --> 00:01:41.240
Eli tärkeintä on jokaisen
oma kokemus siitä omasta.

22
00:01:41.240 --> 00:01:48.360
Omasta hyödystä tai preferensseistä eli
eli meille edes yritetä objektiivisesti

23
00:01:48.360 --> 00:01:52.300
jonkun toisen puolesta tarkastella,
että mikä heidän näkökulmastaan tai

24
00:01:52.300 --> 00:01:55.300
mikä heille olisi olisi
taloudessa hyväksi.

25
00:01:55.300 --> 00:02:03.950
Eli subjektiivisuus on myös tärkeä tärkeä
lähtökohta päreitä, tehokkuutta mietittäessä.

26
00:02:03.950 --> 00:02:06.450
Jotta taloudessa.

27
00:02:06.450 --> 00:02:11.320
Pareilta tehokkuus toteutuu niin
se vaatii 3 kriteerin toteutumista.

28
00:02:11.320 --> 00:02:15.220
Näistä ensimmäinen on
kulutuksen tai vaihdon tehokkuus.

29
00:02:15.220 --> 00:02:21.240
Lisäksi on tuotannon tehokkuus ja
tuotoksen ja kuluttajanvalinnan tehokkuus

30
00:02:21.240 --> 00:02:23.760
ja tällä luennolla me
käsitellään nyt yksi kerrallaan.

31
00:02:23.760 --> 00:02:26.800
Jokainen näistä 3 kriteeristä.

32
00:02:26.800 --> 00:02:32.680
Ensimmäisenä tarkastellaan
kulutuksen tai vaihdon tehokkuutta.

33
00:02:32.680 --> 00:02:38.390
Tuomalan kirjassa se on määritelty näin, että
kulutuksen tai vaihdon tehokkuus edellyttää,

34
00:02:38.390 --> 00:02:44.070
ettei yhteisön hyödykkeiden kokonaiskulutusta
voitaisi millään tavalla järjestää uudelleen

35
00:02:44.070 --> 00:02:48.890
siten, että jotkut hyötyisivät
siitä eikä kuka kärsisi.

36
00:02:48.890 --> 00:02:52.950
Ja taas huomataan se, että huomion
tai ehto tässä on ennen kaikkea

37
00:02:52.950 --> 00:02:57.270
myös se, että kenenkään
asema ja kulutus ei heikkene.

38
00:02:57.270 --> 00:03:02.820
Tämä muutoksen tai uudistuksen
seurauksena tarkastellaan seuraavaksi.

39
00:03:02.820 --> 00:03:08.150
Tätä määritelmää hieman tarkemmin.

40
00:03:08.150 --> 00:03:14.230
Tässä näkyy niin sanottu expertin
laatikko, joka on yksi taloustieteen

41
00:03:14.230 --> 00:03:17.070
työkaluja ja varsin hyödyllinen sellainen.

42
00:03:17.070 --> 00:03:25.470
Ja se on hyvä hyvä myös sitä siihen
tutustua ja se itselle tutuksi tehdä.

43
00:03:25.470 --> 00:03:30.610
Tämä voi alkuun näyttää hieman hämmentävältä,
mutta tässä on itse asiassa 2 elementtiä,

44
00:03:30.610 --> 00:03:36.730
jotka ovat meille tai 2 osaa, jotka ovat meille
aivan tuttuja taloustieteen peruskurssiilta

45
00:03:36.730 --> 00:03:45.130
eli vasemmassa alalaidassa näkyy toisen
kuluttajan hyöty ja hänen hyötykäyränsä

46
00:03:45.130 --> 00:03:51.260
ja sitten tuolla oikeassa
ylälaidassa näkyy toisen kuluttajan.

47
00:03:51.260 --> 00:03:56.000
Kulutus ja hänen hyötykäyrän eli
tässä on ikään kuin 2 kuluttajan

48
00:03:56.000 --> 00:04:00.160
näkökulmaa yhdistetty sama kuvioon.

49
00:04:00.160 --> 00:04:06.200
Määrään näissä seuraavissa esimerkeissä,
niin tässä taloudessa niin sekä kulutetaan

50
00:04:06.200 --> 00:04:14.540
että tuotetaan 2 hyödykettä ja nämä ovat
mansikat ja myös perunat ja kuluttajina

51
00:04:14.540 --> 00:04:20.880
meillä on täällä vasempaan alalaitaan
merkittynä OA eli kuluttaja peli ja oikeassa

52
00:04:20.880 --> 00:04:28.300
yläkulmassa OR eli kuluttaja ritva ja
näissä eri eri kohdissa tarkastellaan siis

53
00:04:28.300 --> 00:04:33.780
näiden näiden esimerkkien kautta tätä.
Paras tehokkuutta.

54
00:04:33.780 --> 00:04:40.340
Mutta vasemmassa alalaidassa tässä
kuviossa niin näkyy siis aapelin koulutushan

55
00:04:40.340 --> 00:04:48.040
voi käyttää oman omat mahdollisuutensa joko
perunan ja tai mansikoiden kuluttamiseen

56
00:04:48.040 --> 00:04:55.560
ja sitten tuossa näkyy tuommoinen kaari,
joka on aapelin sama hyötykäyrä eli

57
00:04:55.560 --> 00:05:00.980
kaikilla käyrän pisteillä, kun sillä
pisteellä liikutaan niin toteutuu se hyötymäärä

58
00:05:00.980 --> 00:05:04.220
jota aapeli saa perunoiden.

59
00:05:04.220 --> 00:05:08.180
Ja mansikoiden hyödyntämisestä.

60
00:05:08.180 --> 00:05:11.050
Ja koska tässä taloudessa.

61
00:05:11.050 --> 00:05:18.350
On 2 toimijaa niin mitä enemmän aapelisyö
perunoita niin sitä vähemmän taas ritvalla

62
00:05:18.350 --> 00:05:24.170
on mahdollisuus perunoita kuluttaa,
koska he syövät ikään kuin samasta korista

63
00:05:24.170 --> 00:05:27.030
ja toisaalta mansikoiden
osalta on aivan sama asia.

64
00:05:27.030 --> 00:05:32.150
Eli mitä enemmän vaikkapa ritva ritva syö
mansikoita niin sitä vähemmän niitä jää aapelille

65
00:05:32.150 --> 00:05:37.990
kulutettavaksi ja tämä asettaa meille tämmöisen
ikään kuin pulman ratkaistavaksi, jossa

66
00:05:37.990 --> 00:05:41.660
saataisiin molempien näiden
kuluttajien näkökulmasta.

67
00:05:41.660 --> 00:05:45.700
Sellainen tasapaino saavutettua,
jossa he kokevat asemansa

68
00:05:45.700 --> 00:05:48.940
asemansa vähentää siedettäväksi.

69
00:05:48.940 --> 00:05:54.450
Täydennetään seuraavaksi tätä meidän
laatikkoa ja tässä näkyy meillä

70
00:05:54.450 --> 00:06:00.540
seuraavaksi sopimuskäyrä ja mitä
nämä tämä käyrä tarkoittaa, niin

71
00:06:00.540 --> 00:06:05.810
tässä on siis pisteitä, jossa jokaisessa.
Jokainen.

72
00:06:05.810 --> 00:06:12.630
On sellainen, jossa annetuilla
rajoilla tai kulutusmenot yhdistelmillä

73
00:06:12.630 --> 00:06:17.130
eli perunan ja mansikan
koulutus yhdistelmillä.

74
00:06:17.130 --> 00:06:24.030
Aapeli ja ritva ovat tyytyväisiä valintaansa
ja heillä on siis molemmilla molemmilla

75
00:06:24.030 --> 00:06:29.910
sellainen samassa pisteessä niin saavuttavat
saavuttavat oman hyötytonsa, joka on

76
00:06:29.910 --> 00:06:35.090
mahdollisimman mahdollisimman
suuri näissä olosuhteissa ja.

77
00:06:35.090 --> 00:06:38.370
Tämä tarkoittaa myös
samalla sitä, että tämä.

78
00:06:38.370 --> 00:06:44.320
On pareto tehokas ja sitä ei ei
pystytä tällä sopimuskaudella ei.

79
00:06:44.320 --> 00:06:50.180
Ei pystytä saavuttamaan
saavuttamaan parempaa kulutusjuhla.

80
00:06:50.180 --> 00:06:52.230
Yksi elämää.

81
00:06:52.230 --> 00:06:57.860
Katsotaan tätä asiaa vielä hieman toisesta
näkökulmasta, eli tässä on meille ehkä

82
00:06:57.860 --> 00:07:04.530
vähän tutumpi käyrä ja hyötymahdollisuuksia
käyrä ja kuten huomataan, niin tuolla

83
00:07:04.530 --> 00:07:12.830
akselilla näkyy aapelin hyöty ja akselilla
ritvan hyöty ja tämä siis äsken näytetty

84
00:07:12.830 --> 00:07:17.830
sopimuskäyrä niin niin se kulkee tässä
taas kaarella ja jos mennään vaikka tuohon

85
00:07:17.830 --> 00:07:22.240
pisteeseen koo niin me
ei pystytä tällä käyrällä.

86
00:07:22.240 --> 00:07:25.090
Liikkumaan.
Kohti tuota pistettä.

87
00:07:25.090 --> 00:07:26.890
H.

88
00:07:26.890 --> 00:07:32.080
Ilman, että aapelin
saavuttama hyötytaso laskisi.

89
00:07:32.080 --> 00:07:37.180
Eli kun ollaan pisteessä niin
siitä ei pystytä liikkumaan.

90
00:07:37.180 --> 00:07:41.220
Liikkumaan ilman että sitten
sitten aapelin hyöty laskisi.

91
00:07:41.220 --> 00:07:46.560
Eli tästä näkökulmasta.
K on pareto.

92
00:07:46.560 --> 00:07:53.620
Tehokas toisaalta sitten myös pisteessä h
huomataan, että jos me lähdetään siitä liikkumaan

93
00:07:53.620 --> 00:08:01.420
vaikkapa pistettä kohti, niin silloin
ritvan saavuttama hyötytaso laskee ja silloin

94
00:08:01.420 --> 00:08:06.380
ei voida saavuttaa parempaa
parempaa kulutuspistettä.

95
00:08:06.380 --> 00:08:14.660
Merkittävää tässä käyrässä on se, että jos
me oltaisiin tuolla sisäpuolella, niin silloin

96
00:08:14.660 --> 00:08:20.120
meillä olisi mahdollisuus parantaa molempien
asemaa, koska me voitaisiin saavuttaa tämä

97
00:08:20.120 --> 00:08:25.620
käyrä, jolloin sekä ritvan että
aapelin hyöty hyötytaso paranisi.

98
00:08:25.620 --> 00:08:33.900
Eli tästä huomio siihen, että sekä tällä
sopimuskaudella että sitten tässä kuvatulla

99
00:08:33.900 --> 00:08:36.750
hyöty mahdollisuuksien käyrällä
kun näissä sopimuspisteissä.

100
00:08:36.750 --> 00:08:46.630
Liikutaan niin sen on ollaan tasolla, jossa
ei voida enää parempaa pistettä saavuttaa.

101
00:08:46.630 --> 00:08:54.220
Seuraavaksi tarkastellaan tuotannon
tehokkuutta, joka oli meidän toinen kriteeri.

102
00:08:54.220 --> 00:08:59.540
Tuomolan määritelmän mukaisesti tuotanto on
tehokasta, jos yhteiskunnan tuotanto resursseja ei

103
00:08:59.540 --> 00:09:07.100
voida kohdentaa uudelleen niin, että joidenkin
tuotteiden tai palveluiden tuotanto lisääntyisi,

104
00:09:07.100 --> 00:09:11.700
eikä minkään tuotteen tai palvelun
tuotanto samanaikaisesti vähenisi.

105
00:09:11.700 --> 00:09:18.060
Eli taas huomataan, että meillä on huomio
siinä, että yhdenkään tuotteen tai palvelun

106
00:09:18.060 --> 00:09:24.790
tuotanto ei vähene ja tarkastellaan
taas tätä asioihin on lähemmin.

107
00:09:24.790 --> 00:09:26.630
No nyt meillä on.

108
00:09:26.630 --> 00:09:30.970
Samankaltainen laatikko, kun tuossa
aikaisemmin kun tarkasteltiin aapelin

109
00:09:30.970 --> 00:09:36.440
ja ritvan kulutusta, mutta
nyt meillä on huomion kohteena.

110
00:09:36.440 --> 00:09:38.900
Tuotanto.

111
00:09:38.900 --> 00:09:44.720
Ja tässä huomataan, että siis
vasemmassa alalaidassa näkyy mansikoiden

112
00:09:44.720 --> 00:09:49.300
tuotanto, johon tarvitaan
pääoma ja työtunteja.

113
00:09:49.300 --> 00:09:56.610
Pääoma merkitään tuolla akselilla
kona ja sitten akselilla lna.

114
00:09:56.610 --> 00:10:01.810
Ja oikeassa ylälaidassa näkyy taas
perunan osuus, johon myös tarvitaan

115
00:10:01.810 --> 00:10:07.430
sekä hieman pääomaa että
myös sitten työtunteja.

116
00:10:07.430 --> 00:10:12.800
Ja kun taloudessa näitä 2
hyödykettä tuotetaan niin aina se.

117
00:10:12.800 --> 00:10:18.310
Toiseen hyödykkeeseen käytetty
resurssi on toisesta hyödykkeestä pois.

118
00:10:18.310 --> 00:10:22.580
Ja nyt huomataan, että meillä on oikeastaan aivan
samankaltainen tilanne kuin tuossa aikaisemminkin

119
00:10:22.580 --> 00:10:29.690
tarkasteltuna, että meillä on tässä sopimuskäyrä,
jonka jota pitkin kun kuljetaan ja saavutetaan

120
00:10:29.690 --> 00:10:36.730
kaikki ne pisteet, joissa näillä annetuilla
resursseilla niin sekä mansikoiden että perunan

121
00:10:36.730 --> 00:10:39.220
tuotanto on mahdollisimman hyvä.

122
00:10:39.220 --> 00:10:42.970
Ainakin näihin olosuhteisiin nähden.

123
00:10:42.970 --> 00:10:46.180
Ja sitten voimme tarkastella
taas asiaa tällä kertaa

124
00:10:46.180 --> 00:10:48.730
tuotantomahdollisuuksien käyräalta.

125
00:10:48.730 --> 00:10:54.330
Eli jos ollaan tuolla pisteessä j
niin me ei voida perunan tuotantoa

126
00:10:54.330 --> 00:10:58.450
lisätä ilman että
mansikoiden tuotanto vähenee.

127
00:10:58.450 --> 00:11:05.690
Toisaalta sama koskee myös tuota
pistettä eli me ei voida mansikoiden

128
00:11:05.690 --> 00:11:09.670
tuotantoa lisätä ilman että
perunantuotanto vähenee.

129
00:11:09.670 --> 00:11:14.570
Eli tähän nähden jos me ollaan
alkupisteessä vaikkapa niin se on.

130
00:11:14.570 --> 00:11:19.550
Niin pareto tehokas kuin niissä mahdollisuuksissa
on, on vain mahdollista ja sitä sitä

131
00:11:19.550 --> 00:11:27.470
ei voida parantaa ilman, että
toisen hyödykkeen tuotanto pienenee.

132
00:11:27.470 --> 00:11:30.850
No tässä taas voidaan
siirtyä pois kaarelta.

133
00:11:30.850 --> 00:11:38.410
Jos siirrytään sisäpuolelle, niin sitten
meillä on hyvin suurella todennäköisyydellä

134
00:11:38.410 --> 00:11:44.410
vajaa tuotantoa, jolloin meillä on
mahdollisuutta kasvattaa toisen elleipä molempien

135
00:11:44.410 --> 00:11:48.090
tuotantomääriä ilman
että toinen heikkenee.

136
00:11:48.090 --> 00:11:50.850
Eli tällöin me ei ollakaan
käydään sisäpuolella.

137
00:11:50.850 --> 00:11:55.790
Me ei olla tehokkaassa pisteessä.

138
00:11:55.790 --> 00:12:00.520
Toisaalta jos saadaan kasvatettua
tuotantokapasiteettia, niin silloin voidaan siirtyä

139
00:12:00.520 --> 00:12:08.350
myös käyrän ulkopuolelle ja
kasvattaa tuotantoa ilman että.

140
00:12:08.350 --> 00:12:13.150
Ikään kuin yhdenkään aseman heikkenee.

141
00:12:13.150 --> 00:12:17.390
No sitten kolmantena kriteerinä on
tuotoksen ja kuluttajan valinnan tehokkuus.

142
00:12:17.390 --> 00:12:22.310
Ja koska me nyt ollaan ensin tarkasteltu
kuluttajan näkökulmaa ja sen jälkeen tätä tuotoksen

143
00:12:22.310 --> 00:12:27.440
näkökulmaa, niin tässä kolmannessa
kriteereissä yhdistetään nämä 2.

144
00:12:27.440 --> 00:12:31.300
2 näkökulmaa, jolloin
saadaan tämän näköinen kuvio.

145
00:12:31.300 --> 00:12:37.100
Eli tässä on tuo äsken tarkasteltu
tuotantomahdollisuuksien käyrä, mutta kuluttajien

146
00:12:37.100 --> 00:12:45.440
näkökulmaa edustaa sama hyötykäyrä
eli tuo ylöspäin aukeava käyrä, jossa

147
00:12:45.440 --> 00:12:54.000
kaikkien kuluttajien tässä tapauksessa aapelin ja
ritvan hyödyt kohtaavat tämän tuotantomahdollisuuksien

148
00:12:54.000 --> 00:12:57.490
käyrän eli tuotannon
kannalta optimaaliset pisteet.

149
00:12:57.490 --> 00:13:02.680
Eli tässä pisteessä se
meillä on parjattu tehokas.

150
00:13:02.680 --> 00:13:15.360
Tuotanto sekä tuotannon kulutuksen,
mutta myös sitten vaihdon näkökulmasta.

151
00:13:15.360 --> 00:13:21.650
No hieman loppuun kritiikkiä koskien
tätä teoriaa pärjätä tehokkuudesta.

152
00:13:21.650 --> 00:13:30.600
Kuten alussa nostin esille, niin tässä siis
huomioidaan pelkästään yksilön hyvinvointi.

153
00:13:30.600 --> 00:13:40.180
Voidaan miettiä, että että miten, miten
sitten ryhmien tai yhteisöjen näkökulmasta eli.

154
00:13:40.180 --> 00:13:44.720
Joskus joskus voi olla niin, että
yksi yksilön asemaa heikentämällä

155
00:13:44.720 --> 00:13:47.000
voidaankin paljon enemmän kasvattaa.

156
00:13:47.000 --> 00:13:52.460
Sitten sitten kokonaisuudessa
kokonaisuudessa hyvinvointia.

157
00:13:52.460 --> 00:13:58.800
Ja toisaalta voi olla niinkin,
että kun mennään vahvasti yksilön.

158
00:13:58.800 --> 00:14:03.480
Hyöty hyöty edellä niin silloin tätä
kokonaisuutena ei saadakaan kasvatettua.

159
00:14:03.480 --> 00:14:06.910
Eli tämä yksilökeskeisyys
on varattu tähän 6.

160
00:14:06.910 --> 00:14:10.030
Hän aivan keskeinen lähtökohta.

161
00:14:10.030 --> 00:14:13.380
No toiminnasta on ääripään esimerkki,
että tällä tarkoitetaan sitä,

162
00:14:13.380 --> 00:14:17.200
että me löydetään pareto
tehokkaat pisteet myös.

163
00:14:17.200 --> 00:14:23.610
Tällaisista tuotannon vaikkapa
tuotannon ääripäistä eli pareto tehokas.

164
00:14:23.610 --> 00:14:25.450
On.

165
00:14:25.450 --> 00:14:32.930
Jossa apell kuluttaa pelkästään mansikoita
ja ritva kuluttaa pelkästään perunoita.

166
00:14:32.930 --> 00:14:37.870
Mutta onko tämä sitten talouden
talouden kannalta hyvä asia?

167
00:14:37.870 --> 00:14:44.630
Niin se se herättää kysymyksiä ja ja sama koskee
myös tuotantoa eli me voitaisiin käyttää kaikki

168
00:14:44.630 --> 00:14:51.110
pääoma pelkästään vaikkapa mansikoiden
tuottamiseen ja paikka kaikki työ työaika pelkästään

169
00:14:51.110 --> 00:14:54.050
perunoiden tuottamiseen ja nämä
olisivat siis pareilta tehokkaita.

170
00:14:54.050 --> 00:14:58.870
Pisteitä, mutta onko tässä taas talouden
kannalta talouden kannalta järkeä?

171
00:14:58.870 --> 00:15:01.160
Niin niin se on hyvä kysymys.

172
00:15:01.160 --> 00:15:06.820
Toisaalta tässä ei myöskään arvosteta hyvinvoinnin
jakautumista, eli eli oteta tämmöistä ikään

173
00:15:06.820 --> 00:15:13.550
kuin kysymystä siitä, että onko onko
tämä nyt sitten optimaalinen optimaalinen.

174
00:15:13.550 --> 00:15:16.000
Sen näkökulmasta, että hyvinvointi.

175
00:15:16.000 --> 00:15:19.580
Taloudessa hyvin jakautuu, vaan tämä
on siis kuten nimensä mukaisesti, niin

176
00:15:19.580 --> 00:15:25.640
meillä tässä kohti kiinnostaa
vaan se taloudellinen tehokkuus.

177
00:15:25.640 --> 00:15:32.650
Tässä on vielä listattuna kirjallisuutta,
jota on hyödynnetty tällä luennolla.

178
00:15:32.650 --> 00:15:37.980
Kiitos paljon ajasta ja mielenkiinnosta aihetta
kohtaan ja mikäli luontokoski herää kysymyksiä

179
00:15:37.980 --> 00:15:44.620
niin voit laittaa sähköpostia tässä esille nostettu osoitteessa.
Kiitos paljon.