WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.420 --> 00:00:09.220
Terve siirrytään tämän verkkokurssi varsinaiseen
aiheeseen eli kokonaiskuvan luomiseen.

2
00:00:09.220 --> 00:00:11.940
Julkisten sotepalveluiden johtamisesta.

3
00:00:11.940 --> 00:00:15.360
Kun tarkastelun kontekstina ovat
vuoden 2000 kaksikymmentäkolme

4
00:00:15.360 --> 00:00:20.350
alussa perustetut hyvinvointialueet.

5
00:00:20.350 --> 00:00:24.710
Lähdetään liikkeelle hyvinvointialueiden
hahmottamista osana hyvinvointivaltio

6
00:00:24.710 --> 00:00:28.250
otamme julkisten
sotepalveluiden johtamiseen.

7
00:00:28.250 --> 00:00:30.050
Tuo erityispiirteensä.

8
00:00:30.050 --> 00:00:34.630
Se, että hyvinvointialueet ovat osa yhteiskuntamme
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen

9
00:00:34.630 --> 00:00:40.450
kokonaisuutta, johon kuuluvat niiden lisäksi
myös kunnat julkiset toimijat, yksityiset

10
00:00:40.450 --> 00:00:46.730
yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt, laki
sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä

11
00:00:46.730 --> 00:00:49.890
asettaa hyvinvointialueille
velvoitteen tehdä yhteistyötä.

12
00:00:49.890 --> 00:00:54.730
Kaikkien edellä mainittujen
sektoreiden ja toimijoiden kanssa.

13
00:00:54.730 --> 00:00:59.550
Hyvinvointialueiden johtaminen edellyttääkin
kaikilla tasoilla eri sektoreiden ja

14
00:00:59.550 --> 00:01:04.350
toimijoiden välisten yhdyspintojen
tunnistamista, jotta eri organisaatioiden välillä

15
00:01:04.350 --> 00:01:09.650
on mahdollista sopia sujuvasta ja
resurssitehokkaasta työnjaosta sekä tiedonkulusta

16
00:01:09.650 --> 00:01:14.920
toimivien palveluketjujen
mahdollistamiseksi.

17
00:01:14.920 --> 00:01:19.380
Mitä tulee itse hyvinvointialueisiin, niin
tällä hetkellä niitä on maassamme kaikkiaan

18
00:01:19.380 --> 00:01:24.360
kaksikymmentäyksi ja ne on muodostettu
pääosin maakuntajaon pohjalta.

19
00:01:24.360 --> 00:01:29.160
Hyvinvointialueet ovat olleet
lähtöasetelmaltaan erilaisissa tilanteissa.

20
00:01:29.160 --> 00:01:33.120
Ne hyvinvointialueet, joilla sosiaali
ja terveyspalveluista olivat ennestään

21
00:01:33.120 --> 00:01:37.700
vastanneet hyvinvointikuntayhtymä
saavat valmisteluun etumatkaa.

22
00:01:37.700 --> 00:01:40.920
Esimerkkinä näistä hyvinvointialueista
mainittakoon muun muassa

23
00:01:40.920 --> 00:01:44.840
eksote eli eteläkarjalan hyvinvointialue.

24
00:01:44.840 --> 00:01:49.940
Osassa hyvinvointialueita sotepalveluja
olivat taas järjestäneet eri toimijat,

25
00:01:49.940 --> 00:01:54.360
jolloin yhdistyminen yksi sote palveluita
järjestävät toimijaksi on tapahtunut

26
00:01:54.360 --> 00:01:57.720
vasta hyvinvointialueiden
käynnistymisen myötä.

27
00:01:57.720 --> 00:02:02.290
Esimerkkinä näistä niin sanotuista
sirpalealueesta on paikallinen keskisuomen

28
00:02:02.290 --> 00:02:06.820
hyvinvointialue, joka muodostettiin
kahdenkymmenenkuuden eri organisaation

29
00:02:06.820 --> 00:02:11.320
toimintojen fuusioinnin myötä.

30
00:02:11.320 --> 00:02:16.200
Siinä missä hyvinvointialueet tekevät
kansallisella tasolla yhteistyötä kuntien julkisten

31
00:02:16.200 --> 00:02:21.360
toimijoiden, yksityisten yritysten ja
yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa, ne tekevät

32
00:02:21.360 --> 00:02:25.700
yhteistyötä myös oman alueensa
muiden hyvinvointialueiden kanssa.

33
00:02:25.700 --> 00:02:31.020
Jokainen hyvinvointialue kuuluu yksi
yhteistyöalueeseen ja kaikkiaan maassamme

34
00:02:31.020 --> 00:02:37.200
on tällä hetkellä 5 yhteistyöaluetta samaan
yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet

35
00:02:37.200 --> 00:02:42.380
laativat keskinäisen yhteistyösopimuksen,
jossa sovitaan muun muassa hyvinvointialueiden

36
00:02:42.380 --> 00:02:44.180
välisestä työnjaosta.

37
00:02:44.180 --> 00:02:48.950
Hyvinvointialueella on siis moninainen
verkostotoimijoita, joiden kanssa niiden on

38
00:02:48.950 --> 00:02:53.820
sovittava sujuvasta ja resurssitehokkaasta
yhteistyöstä ja työnjaosta.

39
00:02:53.820 --> 00:02:59.020
Ja tämä tuo omat erityispiirteensä
julkisten sote palveluiden johtamiseen.

40
00:02:59.020 --> 00:03:03.160
Mainittakoon muuten, että paikallinen
keskisuomen hyvinvointialue kuuluu

41
00:03:03.160 --> 00:03:08.420
itäiseen yhteistyöalueeseen, jossa on
mukana myös pohjoissavon pohjoiskarjalan

42
00:03:08.420 --> 00:03:13.180
sekä etelä savon hyvinvointialueet.

43
00:03:13.180 --> 00:03:17.560
Hyvinvointialueen johtamista
määrittää myös organisaatiorakenne.

44
00:03:17.560 --> 00:03:22.160
Kun katsomme ajassa taaksepäin, niin maamme
sosiaali ja terveydenhuollon voidaan tulkita

45
00:03:22.160 --> 00:03:28.140
olleen varsin pitkään suhteellisen vakaa valtion
ohjauksessa toimiva organisaatioiden verkosto,

46
00:03:28.140 --> 00:03:34.640
jossa muutosvauhti on ollut hidasta olosuhteiden
ollessa vakaita sotealan organisaatioille

47
00:03:34.640 --> 00:03:40.610
oli kehittynyt niin sanottu mekaaninen rakenne,
jota kuvaa muun muassa selkeä muodollinen

48
00:03:40.610 --> 00:03:44.310
hair arkia sekä muodollinen komentoketju.

49
00:03:44.310 --> 00:03:49.630
Mekaanisissa sotealan organisaatiossa ylin
johto vastasi pääosin organisaation päätöksistä

50
00:03:49.630 --> 00:03:55.910
ja tiedonkulku oli pääosin vertikaalista
ylhäältä alaspäin suuntautuvaa erityisesti

51
00:03:55.910 --> 00:04:00.950
maamme terveydenhuollon organisaatiot ovat
olleet tunnetusti rakenteeltaan mekaanisia

52
00:04:00.950 --> 00:04:03.820
ja tätä kuvasti myös niiden
vahva siiloutuneisuus.

53
00:04:03.820 --> 00:04:09.970
Eri lääketieteellisten erikoisalojen
mukaan sotealan mekanismista ja siloutunutta

54
00:04:09.970 --> 00:04:15.170
rakennetta kuvasti myös taannoinen
terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hallinnollinen

55
00:04:15.170 --> 00:04:18.520
ja rakenteellinen eriytynytisyys.

56
00:04:18.520 --> 00:04:24.380
Vuoden 2000 kaksikymmentäkolme älköön alkuun
ajoittuneen soteuudistuksen myötä palveluiden

57
00:04:24.380 --> 00:04:29.870
integraatio on merkinnyt samalla sitä, että
uusien sotealan organisaatioiden eli nykyisten

58
00:04:29.870 --> 00:04:37.180
hyvinvointialueiden rakenne on muovautunut yhä
kompleksisemmaksi jo aiemmilla dioilla mainitusta

59
00:04:37.180 --> 00:04:42.380
hyvinvointialueet ovat ensinnäkin ulkoisesti
osa suurempaa yhteiskuntamme terveyden ja

60
00:04:42.380 --> 00:04:45.120
hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

61
00:04:45.120 --> 00:04:49.910
Toisekseen, hyvinvointialueet yhdistävät
sisäisesti aiemmin keskenään erillään.

62
00:04:49.910 --> 00:04:55.520
Edelleen terveydenhuollon ja
sosiaalihuollon sekä myös pelastustoimen.

63
00:04:55.520 --> 00:04:59.860
Hyvinvointialueet koostuvat siis
toisiinsa kytkeytyneitä toimijoista,

64
00:04:59.860 --> 00:05:03.640
joilla on keskinäinen riippuvuussuhde
ja joiden tulee toimiakseen olla

65
00:05:03.640 --> 00:05:06.680
vahvassa vuorovaikutussuhteessa keskenään.

66
00:05:06.680 --> 00:05:11.660
Monien eri organisaatioiden yhdistyessä
yksi hyvinvointialueeksi on yhteistä

67
00:05:11.660 --> 00:05:16.120
toimintaa haastanut se, että jokaisella
erillisellä organisaatiolla on

68
00:05:16.120 --> 00:05:19.160
ollut oma historiansa ja tapansa toimia.

69
00:05:19.160 --> 00:05:24.620
Niinpä yhteisten toimintatapojen ja linjausten
hahmottaminen ei ole ollut kivutonta.

70
00:05:24.620 --> 00:05:29.060
Hyvinvointialueiden johtamista haastaa
myös merkittävässä määrin se, että niihin

71
00:05:29.060 --> 00:05:33.580
kohdistuu eri suuntiin vetäviä
tilivelvollisuuksia sekä arvoja.

72
00:05:33.580 --> 00:05:38.300
Esimerkkinä tästä on se, että yhtäältä
suomen kansalaisilla on yhdenmukaiset ja.

73
00:05:38.300 --> 00:05:44.450
Jakamattomat perustuslailliset oikeudet saada
palveluja tarpeiden tarpeiden mukaisesti.

74
00:05:44.450 --> 00:05:48.280
Toisaalta taas hyvinvointialueiden
resurssit ovat rajalliset ja maamme

75
00:05:48.280 --> 00:05:52.950
hallitus odottaa hyvinvointialueella
tiukkaa taloudenpitoa.

76
00:05:52.950 --> 00:05:57.470
Ymmärrys hyvinvointialueiden kompleksista
rakenteesta on hyvä pitää mielessä,

77
00:05:57.470 --> 00:06:02.090
sillä se auttaa ymmärtämään niiden
johtamisen haasteellisuutta niin ylimmän

78
00:06:02.090 --> 00:06:16.070
johdon keskijohdon kuin
myös lähijohdon tasolla.

79
00:06:16.070 --> 00:06:21.110
Koska hyvinvointialueet ovat julkisen sektorin
organisaatioita, on myös hyvä huomioida

80
00:06:21.110 --> 00:06:25.730
julkisen sektorin johtamis
ajattelussa tapahtuneet muutokset.

81
00:06:25.730 --> 00:06:32.670
Perinteistä klassista julkishallinnon johtamista
kuvaa selkeä työnjako, jossa poliittiset toimijat

82
00:06:32.670 --> 00:06:37.570
tekevät päätöksiä, joita hallinnon
viranomaiset sitten panevat toimeen.

83
00:06:37.570 --> 00:06:42.200
Tässä johtamis ajattelussa julkisen
organisaation johtajan keskeinen tehtävä.

84
00:06:42.200 --> 00:06:47.650
On noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa
lainsäädäntöä toimien samalla rationaalisesti

85
00:06:47.650 --> 00:06:51.660
ja edustaen yleensä alansa
korkeinta asiantuntemusta.

86
00:06:51.660 --> 00:06:56.360
Tämä johtamis ajattelu näkyy yhä edelleen
myös hyvinvointialueiden toiminnassa,

87
00:06:56.360 --> 00:07:00.800
muun muassa hyvinvointialueiden
dualjohtamisen maalissa katsotaan tätä

88
00:07:00.800 --> 00:07:04.680
dualjohtamista hieman myöhemmin tarkemmin.

89
00:07:04.680 --> 00:07:09.520
Klassinen julkishallinnon mukainen
malli on johtamisen osalta varsin jäykkä.

90
00:07:09.520 --> 00:07:13.160
Siellä käytäntöjä ei ole mahdollista
muuttaa ilman toimintaa ohjaavien

91
00:07:13.160 --> 00:07:16.280
normien, kuten lainsäädännön muuttamista.

92
00:07:16.280 --> 00:07:20.420
Malli ei tarjoa johtamiselle juurikaan
liikkumavaraa ja siinä painottuu

93
00:07:20.420 --> 00:07:26.920
ennen kaikkea asiajohtaminen
kuten toiminnan valvonta.

94
00:07:26.920 --> 00:07:29.820
Uusi julkisjohtaminen nousi
tuhatyhdeksänsataakaksi.

95
00:07:29.820 --> 00:07:36.010
50 ja yhdeksänkymmentäluvulla kilpailevaksi
julkisen sektorin johtamismallin, jolla haluttiin

96
00:07:36.010 --> 00:07:41.290
vastata tarpeisiin, tehostaa julkisen sektorin
toimintaa tuomalla julkisten organisaatioiden

97
00:07:41.290 --> 00:07:47.640
johtamiseen yksityiseltä sektorilta tuttuja
elementtejä rajattomien tarpeiden ja rajallisten

98
00:07:47.640 --> 00:07:53.130
resurssien yhdistelmän katsottiin edellyttävän
muun muassa tiukempaa kustannustehokkuutta,

99
00:07:53.130 --> 00:07:56.850
jota haettiin bisnesmaailman
parista tutuilla keinoilla.

100
00:07:56.850 --> 00:08:01.180
Näistä mainittakoon noin mainittakoon
muun muassa panostu tuossa ajattelu.

101
00:08:01.180 --> 00:08:05.610
Toiminnan ja sen vaikutusten mittaaminen
ja arviointi tilaaja, tuottajamalli

102
00:08:05.610 --> 00:08:11.430
ja kilpailutus sekä laadunhallinnan
standardit oheisella dialla on ote etelä

103
00:08:11.430 --> 00:08:15.970
karjalan hyvinvointialueella hyödynnetyt
lean kehittämisen mallista, joka on

104
00:08:15.970 --> 00:08:19.810
osa bisnesmaailman parista
tullutta tehokkuusajattelu.

105
00:08:19.810 --> 00:08:25.230
Lienetelmän alkuperä on japanissa toyotan
autotehtaiden toiminnan tehostamisessa.

106
00:08:25.230 --> 00:08:29.130
Tavoitteena oli tehostaa auton
valmistusprosessia poistamalla turhaa

107
00:08:29.130 --> 00:08:32.390
työtä turhia työvaiheita
ja näin sekä laskea.

108
00:08:32.390 --> 00:08:35.610
Tuotantokustannuksia, että
keskittyä vain siihen, mikä

109
00:08:35.610 --> 00:08:38.560
tuottaa aidosti asiakkaalle lisäarvoa.

110
00:08:38.560 --> 00:08:42.640
Lean menetelmä on otettu laajalti käyttöön
erityisesti terveydenhuollon puolella,

111
00:08:42.640 --> 00:08:47.760
mutta sittemmin sitä on hyödynnetty
myös sosiaalityön puolella.

112
00:08:47.760 --> 00:08:52.100
Uuden julkisjohtamisen malli on kuitenkin
haasteellinen hyvinvointialueiden

113
00:08:52.100 --> 00:08:56.840
johtamisessa, sillä hyvinvointialueiden
talous ja tehokkuus raamit rajaavat

114
00:08:56.840 --> 00:09:01.760
tiukasti johtajan työtä eri tasoilla
johtajan liikkumavara on siis selkeästi

115
00:09:01.760 --> 00:09:04.660
pienempi kuin yksityisellä sektorilla.

116
00:09:04.660 --> 00:09:09.900
Uuden julkisjohtamisen mallin käyttöä terveys
ja hyvinvointipalveluita tuottavan organisaation

117
00:09:09.900 --> 00:09:15.820
toiminnan johtamisessa on myös kritisoitu muun
muassa siksi, että sen katsotaan ohjaavan liialliseen

118
00:09:15.820 --> 00:09:23.900
tehokkuuden painottamiseen
muiden arvojen kustannuksella.

119
00:09:23.900 --> 00:09:27.870
Hyvinvointialueiden johtamisen
liikkumavaraa ja päätösvaltaa rajaa

120
00:09:27.870 --> 00:09:30.320
tiukkojen talous ja
tehokkuus osaamisen ohella.

121
00:09:30.320 --> 00:09:34.260
Myös se, että sotepalvelut ovat
erittäin tarkkaan lainsäädännössä

122
00:09:34.260 --> 00:09:37.710
määritettyjä ja
sisällöltään standardoituja.

123
00:09:37.710 --> 00:09:42.930
Jokaisella maamme kansalaisella on perustuslaillinen
oikeus saada yhdenvertaiset, tarpeen

124
00:09:42.930 --> 00:09:47.090
mukaiset ja laadultaan hyvät
palvelut riippumatta asuinpaikasta.

125
00:09:47.090 --> 00:09:51.370
Hyvinvointialueen johdolla ei siis
ole samanlaista palveluvalikoimaa.

126
00:09:51.370 --> 00:09:55.640
Koskevaa valinnanvaraa
kuin bisnesmaailman parissa.

127
00:09:55.640 --> 00:10:00.460
Myös monet muut pohjoislaidalla mainitut
tekijät rajoittavat hyvinvointialueen

128
00:10:00.460 --> 00:10:06.890
johdon liikkumavaraa
johtamisen eri tasoilla.

129
00:10:06.890 --> 00:10:11.870
Uuden vuosituhannen puolella esiin noussut
uusi julkisen sektorin johtamis ajattelu,

130
00:10:11.870 --> 00:10:17.650
joka kantaa nimeä uusi julkishallinto huomioi
aiempia johtamisasia ajattelumalleja selkeämmän

131
00:10:17.650 --> 00:10:21.470
julkisen sektorin organisaatioiden
kompleksisen luonteen.

132
00:10:21.470 --> 00:10:26.230
Sen mukaan julkisen sektorin organisaatioiden
johtamisessa on kiinnitettävä huomiota

133
00:10:26.230 --> 00:10:29.790
hallinnollisten prosessien ja
organisaation sisäisen toiminnan ohella.

134
00:10:29.790 --> 00:10:34.050
Myös eri organisaatioiden välisten
suhteiden hallintaan sekä koko

135
00:10:34.050 --> 00:10:37.330
julkisen palvelutuotanto
systeemin tehokkuuteen.

136
00:10:37.330 --> 00:10:41.810
Hyvinvointialueiden johtamisen kohdalla
tämä korostaa jo aiemmin mainittua

137
00:10:41.810 --> 00:10:46.210
eri sektoreiden ja toimijoiden välisten
yhdyspintojen tunnistamista ja saumatonta

138
00:10:46.210 --> 00:10:50.110
yhteistyötä toimivien
palveluketjujen luomiseksi.

139
00:10:50.110 --> 00:10:54.610
Uusia uusia julkishallinto uusi
julkishallinto korostaa myös muun muassa

140
00:10:54.610 --> 00:10:59.370
yhteisöllisyyden ja osallisuuden
merkitystä siirtymistä, hierarkioita

141
00:10:59.370 --> 00:11:01.910
verkostoihin ja palveluiden kehittämistä.

142
00:11:01.910 --> 00:11:04.350
Yksi niiden käyttäjien kanssa.

143
00:11:04.350 --> 00:11:09.460
Nämä kaikki näkyvät yhä enenemässä määrin
nykyisten hyvinvointialueiden toiminnassa.

144
00:11:09.460 --> 00:11:14.380
Oheisella dialla on esimerkkinä Pohjanmaan
hyvinvointialueen osallisuussuunnitelma,

145
00:11:14.380 --> 00:11:19.460
joka kuvaa alueen asukkaiden ja hyvinvointialueen
asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua

146
00:11:19.460 --> 00:11:25.290
hyvinvointialueen toiminnan
suunnitteluun ja kehittämiseen.

147
00:11:25.290 --> 00:11:29.130
Hyvinvointialueiden johtamista
kuvaa jo aiemmin mainittua

148
00:11:29.130 --> 00:11:32.010
aiemmin mainittu dualjohtaminen.

149
00:11:32.010 --> 00:11:36.010
Se perustuu lakiin hyvinvointialueesta,
joka muun muassa määrittää

150
00:11:36.010 --> 00:11:39.250
hyvinvointialueiden
päätöksentekorakenteen.

151
00:11:39.250 --> 00:11:42.390
Käytännössä dualjohtaminen
viittaa poliittisen johdon ja

152
00:11:42.390 --> 00:11:45.370
hyvinvointialueen johdon yhteistoimintaa.

153
00:11:45.370 --> 00:11:51.390
Idea oli nää katsotaan olevan tilanne, jossa
poliittiset luottamushenkilöt päättävät ja viranhaltijat

154
00:11:51.390 --> 00:11:55.850
valmistelevat sekä toimeenpanevat
tehdyt päätökset duaalimallin.

155
00:11:55.850 --> 00:12:00.020
Tuo kuitenkin haasteita hyvinvointialueiden
johtamiseen, sillä poliittisen johdon

156
00:12:00.020 --> 00:12:04.660
ja hyvinvointialojen johdon välinen suhde
ei välttämättä toimi ideaalisesti, kun

157
00:12:04.660 --> 00:12:09.100
poliittisten luottamushenkilöiden johtaminen
on vahvaa, mutta hyvinvointialueen johdon

158
00:12:09.100 --> 00:12:14.400
autonomia heikkoa on kyse poliittisesta
dominanssi, joka voi johtaa hallinnollisen

159
00:12:14.400 --> 00:12:18.280
osaamisen menettämiseen
ja jopa korruption.

160
00:12:18.280 --> 00:12:22.010
Byrokraattinen johtaminen taas
kuvaa vastakkaista tilannetta, jossa

161
00:12:22.010 --> 00:12:25.530
hyvinvointialojen johdon autonomia
on vahvaa, mutta poliittisten

162
00:12:25.530 --> 00:12:28.430
luottamushenkilöiden
johtaminen taas heikkoa.

163
00:12:28.430 --> 00:12:31.990
Tällöin vaarana on, että hyvinvointialojen
johto voi keskittyä julkisen

164
00:12:31.990 --> 00:12:36.290
edun sijaan omaan tai vain
oman organisaationsa etuun.

165
00:12:36.290 --> 00:12:39.790
Kun kummankin osapuolen
johtaminen ja autonomia on heikkoa.

166
00:12:39.790 --> 00:12:45.280
On kyse taas pattitilanteesta, jossa kukaan
ei vaikuta kehenkään ja vaarana on antaa mennä

167
00:12:45.280 --> 00:12:51.530
asenne täydentävä johtaminen kuvaa sitten sitä
ideaalitilannetta, jossa poliitikot arvostavat

168
00:12:51.530 --> 00:12:57.450
hyvinvointialueen johdon osaamista ja sitoutumista
ja hyvinvointialojen johto taas on vastaanottavainen

169
00:12:57.450 --> 00:13:03.390
ja toimii tilivelvollisesti
suhteessa poliitikoihin.

170
00:13:03.390 --> 00:13:08.610
Oheisella dialla on paikallislehti keskisuomalaisessa
vuoden kaksituhattakaksikymmentäneljä syksyllä

171
00:13:08.610 --> 00:13:13.750
käytyä keskustelua keskisuomen
hyvinvointialueen dualjohtamisen tilasta.

172
00:13:13.750 --> 00:13:18.250
Näkemykset dualjohtamisen tilasta näyttävät
vaihdelleen suurestikin sen mukaan,

173
00:13:18.250 --> 00:13:24.870
keneltä asiaa kysytään ja mistä
näkökulmasta sitä tarkastellaan.

174
00:13:24.870 --> 00:13:30.570
Hyvinvointialueiden dualjohtamisen haasteellisuutta
kuvaavat myös viimeaikaiset hyvinvointialueiden

175
00:13:30.570 --> 00:13:34.610
johtajien eroamista avaavat
uutiset hyvinvointialueella.

176
00:13:34.610 --> 00:13:40.330
Johto on monen tulen välissä ja tämä heijastuu
myös johtamisen johtamisen eri tasoille.

177
00:13:40.330 --> 00:13:43.030
Asukkaat odottavat yhä parempia palveluja.

178
00:13:43.030 --> 00:13:47.410
Poliittiset luottamushenkilöt haluavat
pitää tiukasti kiinni päätäntävallassa ja

179
00:13:47.410 --> 00:13:52.070
maamme hallitus edellyttää hyvinvointialueelta
yhä tiukempaa taloudenpitoa, koska

180
00:13:52.070 --> 00:13:54.960
palveluiden tuottamiseen on
kulunut enemmän rahaa kuin mitä.

181
00:13:54.960 --> 00:14:00.130
Hyvinvointialueella on ollut käytettävissä ja
näin siis siitä huolimatta, että hyvinvointialueet

182
00:14:00.130 --> 00:14:06.520
ovat aktiivisesti uudistaneet
palveluita säästöjen löytämiseksi.

183
00:14:06.520 --> 00:14:10.240
Myös media tuo omat haasteensa
hyvinvointialueiden johtamiseen.

184
00:14:10.240 --> 00:14:13.500
Sosiaali ja terveyspalvelut
koskettavat kaikkia kansalaisia

185
00:14:13.500 --> 00:14:16.180
ja sen myötä myös
mediaseuraa aktiivisesti.

186
00:14:16.180 --> 00:14:22.470
Hyvinvointialueiden toimintaa ja päätöksentekoa
median toimintaperiaatteiden mukaisesti

187
00:14:22.470 --> 00:14:27.750
hyvinvointialueella tehdyt operatiiviset
johtamispäätökset helposti politisoituvat

188
00:14:27.750 --> 00:14:34.180
median hakiessa eri sidosryhmien edustajilta
vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja

189
00:14:34.180 --> 00:14:36.700
muun muassa tästä syystä
hyvinvointialueille on.

190
00:14:36.700 --> 00:14:43.860
Tärkeää ohjeistaa henkilöstöä niin
sisäistä kuin ulkoista viestintää koskee.

191
00:14:43.860 --> 00:14:47.240
Hyvinvointialueiden kompleksinen
luonne edellyttää päätösvallan ja

192
00:14:47.240 --> 00:14:51.300
vastuunjakoa niin sanotun
jaetun johtajuuden muodossa.

193
00:14:51.300 --> 00:14:56.060
Käytännössä tämä tarkoittaa vallan ja vastuun
hajauttamista läpi organisaatiorakenteiden

194
00:14:56.060 --> 00:15:02.220
ja tiimien tiimien toiminta tehostuu, kun
niillä on omaa päätäntävaltaa ja vastuuta

195
00:15:02.220 --> 00:15:07.720
jaettu johtajuus korostaa tiimien toimintaa
ja tiimityöskentelyä, yhteiskehittämistä

196
00:15:07.720 --> 00:15:11.440
ja jokaisen panosta
uusien ideoiden muodossa.

197
00:15:11.440 --> 00:15:14.270
Jaettu johtajuus ei
kuitenkaan viittaa johtamiseen.

198
00:15:14.270 --> 00:15:19.680
Ilman lähijohtoa näin siksi, että
lähijohdon tehtävänkuva muuttuu ohjaamisesta

199
00:15:19.680 --> 00:15:23.840
tiimien ja niiden jäsenten
valmentamiseen ja kannustamiseen.

200
00:15:23.840 --> 00:15:27.620
Jaettu johtajuus voi kuulostaa
yksinkertaiselta johtamismallia, mutta

201
00:15:27.620 --> 00:15:31.320
siihen siirtyminen on käytännössä
haasteellista organisaatioissa, joissa

202
00:15:31.320 --> 00:15:36.530
on totuttu hierarkkiseen johtamismallin.

203
00:15:36.530 --> 00:15:41.030
Ja tuon jaettuun johtajuuteen
liittyy siis yksilöiden ja tiimien

204
00:15:41.030 --> 00:15:43.690
päätäntävallan ja vastuun kasvattaminen.

205
00:15:43.690 --> 00:15:48.470
Tämä edellyttää niin yksilöitä kuin
myös tiimiltä kykyä toimia omaehtoisesti

206
00:15:48.470 --> 00:15:52.450
ilman jatkuvaa ohjausta ja kontrollia.
Yksilöiden kohdalla.

207
00:15:52.450 --> 00:15:57.750
Tällöin puhutaan niin sanotusta itseohjautuvuudesta
ja tiimien kohdalla taas niin sanotusta

208
00:15:57.750 --> 00:16:03.470
yhteisö ohjautuuvuudesta jaetun johtajuuden
yhteydessä puhutaan usein myös niin sanotusta

209
00:16:03.470 --> 00:16:06.910
valmentavasta johtajuudesta,
jolla viitataan esimhenkilöiden.

210
00:16:06.910 --> 00:16:10.740
Rooliin yksilöiden ja
tiimien voimaannuttajana.

211
00:16:10.740 --> 00:16:16.560
Kyse on siis siitä, että esihenkilö tunnistaa
työntekijöiden autonomisuuden ja asiantuntemuksen

212
00:16:16.560 --> 00:16:24.180
ja kannustaa heitä hyödyntämään omaa
osaamistaan organisaation hyväksi.

213
00:16:24.180 --> 00:16:28.660
Palataan hetkeksi vielä hyvinvointialueiden
talouden pariin jo aiemmin mainitusta

214
00:16:28.660 --> 00:16:31.940
hyvinvointialueiden johtamista
haastaa eri johtamisen tasoilla.

215
00:16:31.940 --> 00:16:36.740
Se tosiasia, että palveluita koskevia
palveluita koskevien kasvavien odotusten

216
00:16:36.740 --> 00:16:40.960
ja tiukan laskennallisen
rahoituksen välinen yhtälö on vaikea.

217
00:16:40.960 --> 00:16:46.640
Valtiovallalta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tulossa
helpotusta asiaan, sillä muun muassa valtiovarainministeri

218
00:16:46.640 --> 00:16:51.560
riikka purra on torjunut talouspolitiikan
arviointineuvoston ajankohtaisessa raportissaan esittämän

219
00:16:51.560 --> 00:16:54.560
ehdotuksen muuttaa
hyvinvointialueiden rahoitusta.

220
00:16:54.560 --> 00:16:59.450
Koskevaa alijäämäsäädäntöä.

221
00:16:59.450 --> 00:17:02.900
Hyvinvointialueiden rahoitus
määräytyy siis laskennallisesti,

222
00:17:02.900 --> 00:17:05.650
eikä niillä ole verotusoikeutta.

223
00:17:05.650 --> 00:17:10.750
Oheisella dialla on kuva sosiaali ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen laskennallisen

224
00:17:10.750 --> 00:17:14.010
rahoituksen määräytymistekijöistä
ja osuuksista.

225
00:17:14.010 --> 00:17:18.910
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tulisi
yhtäältä turvata peruspalvelut, mutta samalla

226
00:17:18.910 --> 00:17:26.510
myös kannustaa kustannusten kasvun
hillintään yhtälö ei ole helppo.

227
00:17:26.510 --> 00:17:31.110
Talouspuhe värittää selkeästi
hyvinvointialueita koskevaa julkista keskustelua

228
00:17:31.110 --> 00:17:34.670
ja raamittaa niiden
johtamista kaikilla tasoilla.

229
00:17:34.670 --> 00:17:37.810
Oheisella dialla on
viimeaikaisia keskustelun aiheita.

230
00:17:37.810 --> 00:17:41.030
Sosiaali ja terveydenhuollon
tilavuokriin noususta.

231
00:17:41.030 --> 00:17:45.900
Vuokraakarien karsimisen onnistumisesta
sekä sosiaali ja terveyspalveluihin

232
00:17:45.900 --> 00:17:51.450
kohdistuvasta priorisointitarpeesta.

233
00:17:51.450 --> 00:17:54.710
Hyvinvointialueiden johtamisessa
on yhä enenevässä määrin haettu

234
00:17:54.710 --> 00:17:58.910
myös mahdollisuuksia hyödyntää
tekoälyä niin hoidon laadun kuin alan

235
00:17:58.910 --> 00:18:03.010
ammattilaisten
työprosessien tehostamiseksi.

236
00:18:03.010 --> 00:18:08.190
Sote kontekstissa tekoälyllä viitataan
yleensä koneoppimiseen eli menetelmiin,

237
00:18:08.190 --> 00:18:12.010
jolla tekoäly oppii annetun aineiston
perusteella suorittamaan erilaisia

238
00:18:12.010 --> 00:18:15.430
tehtäviä, kuten
ennustamista ja luokittelua.

239
00:18:15.430 --> 00:18:20.190
Generatiivinen tekoäly on koneoppimisen
alalaji, joka kykenee tuottamaan

240
00:18:20.190 --> 00:18:23.190
opetetun aineiston pohjalta
uutta samankaltaista aineistoa.

241
00:18:23.190 --> 00:18:28.920
Kuten esimerkiksi tekstiä, kuvia ääntä
tai videoita, lähijohdon näkökulmasta

242
00:18:28.920 --> 00:18:34.160
tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi
talouden henkilöstö ynnä muiden resurssien

243
00:18:34.160 --> 00:18:37.920
sekä palvelutarpeen
ennustamisessa ja varautumisessa.

244
00:18:37.920 --> 00:18:43.830
Tekoäly voi vastata vaikkapa työvuorosuunnittelussa
huomioiden palvelutarpeen kehittymisen

245
00:18:43.830 --> 00:18:48.660
työvuorotiedot sekä henkilöstön
mieltymykset ja toiveet.

246
00:18:48.660 --> 00:18:53.260
Tekoälyn hyödyntämiseen sotealalla
liittyy kuitenkin myös eettisiä haasteita,

247
00:18:53.260 --> 00:18:57.840
mikäli esimerkiksi tekoälyn tuottama
ennuste voi alkaa määrittää, saako potilas

248
00:18:57.840 --> 00:19:01.760
tai asiakashoitoa vai ei,
niin miten tähän suhtaudutaan?

249
00:19:01.760 --> 00:19:06.650
Miten vaikkapa potilas tai asiakas itse
suhtautuisi siihen, että tekoälyn tuottama

250
00:19:06.650 --> 00:19:11.350
hoitoennuste otetaan esille hänen
kanssaan käydyissä keskusteluissa?

251
00:19:11.350 --> 00:19:15.830
Sosiaali ja terveysministeriö rahoittaa
yksi hyvinvointialueiden kanssa tämän vuoden

252
00:19:15.830 --> 00:19:19.990
puolella käynnistyvän pilotin,
jossa kokeillaan tekoälyn tekoälyä.

253
00:19:19.990 --> 00:19:26.730
Työn apuna pilottiin on lähtenyt mukaan
hus yhtymän ohella 7 hyvinvointialuetta,

254
00:19:26.730 --> 00:19:30.570
mukaanlukien muun muassa paikallisen
keskisuomen hyvinvointialojen.

255
00:19:30.570 --> 00:19:34.470
Yksi tavoitteena on, että pilotti
auttaisi omalta osaltaan löytämään

256
00:19:34.470 --> 00:19:40.580
toimivia tapoja, säästää
hyvinvointialueiden resursseja.

257
00:19:40.580 --> 00:19:42.380
Hyvinvointialueissa on kyse.

258
00:19:42.380 --> 00:19:46.900
Huippuammattilaisten yhteisöstä, joka pitää
sisällään niin alan substanssi ammattilaiset

259
00:19:46.900 --> 00:19:50.740
kuin myös palvelutuotannon
tukipalveluiden ammattilaiset.

260
00:19:50.740 --> 00:19:55.130
Talouden tehostamistoimien myötä muun muassa
tukipalveluiden ulkoistaminen on kuitenkin

261
00:19:55.130 --> 00:19:59.940
nähty yksi varteenotettavaksi
keinoksi saada aikaan säästöjä.

262
00:19:59.940 --> 00:20:04.980
Sotealalla on yleisesti äärimmäisen
riippuvainen koulutetusta henkilökunnasta.

263
00:20:04.980 --> 00:20:09.600
Suomessa sosiaali ja terveyspalveluiden
ainoa ehdoton ja objektiivisesti

264
00:20:09.600 --> 00:20:11.790
todennettavissa oleva laatukriteeri.

265
00:20:11.790 --> 00:20:16.650
On työntekijän valtakunnallisesti
hyväksytty ammattipätevyys pätevyyksistä

266
00:20:16.650 --> 00:20:20.650
on säädetty laeissa terveydenhuollon
ammattihenkilöistä ja sosiaalihuollon

267
00:20:20.650 --> 00:20:25.010
ammattihenkilöistä sekä
mielenterveyslaissa.

268
00:20:25.010 --> 00:20:30.770
Sotealan osalta on kiistatonta todistusaineistoa
siitä, että henkilökunnan työhyvinvoinnille

269
00:20:30.770 --> 00:20:35.050
ja sitoutuneisuus on selkeä ja
mitattava vaikutuspalvelun laatuun.

270
00:20:35.050 --> 00:20:40.190
Myös objektiivisilla mittareilla todennettuna
henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen

271
00:20:40.190 --> 00:20:45.210
on siis äärimmäisen tärkeä osa lähijohdon
työkenttää, mutta samalla on kuitenkin myös

272
00:20:45.210 --> 00:20:51.870
huudettava siitä, että lähijohdon
oma työhyvinvointi on kunnossa.

273
00:20:51.870 --> 00:20:56.260
Hyvinvointialueiden käytössä olevat voimavarat
voidaan jakaa aineellisiin ja inhimillisiin

274
00:20:56.260 --> 00:21:02.290
voimavaroihin aineellisiin voimavaroihin lukeutuvat
tilat, laitteet ja välineet sekä jo aiemmin

275
00:21:02.290 --> 00:21:06.670
moneen otteeseen mainittu rahoitus
inhimillisiin taas henkilöstö.

276
00:21:06.670 --> 00:21:11.680
Heidän osaamisensa koulutusrakenne
sekä toimintakulttuurit johtamisessa

277
00:21:11.680 --> 00:21:15.890
painottuu ennen kaikkea inhimillisten
voimavarojen johtaminen, koska sotealalla

278
00:21:15.890 --> 00:21:21.290
on yhä edelleen äärimmäisen työvoiman
intensiivistä asiantuntijatyötä huolimatta

279
00:21:21.290 --> 00:21:23.870
digitalisoitumiskehityksestä ja.

280
00:21:23.870 --> 00:21:28.760
Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia
inhimillisiin voimavaroihin liittyen.

281
00:21:28.760 --> 00:21:34.760
Hyvinvointialueet jatkavat edelleen palvelujärjestelmän
uudistustyötä johtua myymässä kroonisen

282
00:21:34.760 --> 00:21:40.250
työvoimapulan väestön ikääntymisestä johtuvan
kasvavan palveluiden tarpeen sekä talouden

283
00:21:40.250 --> 00:21:44.480
tasapainottamista velvollisuuksien
haastavasta yhdistelmästä.

284
00:21:44.480 --> 00:21:50.230
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on pohdittu
sosiaali ja terveysalan työmarkkinatilannetta,

285
00:21:50.230 --> 00:21:55.720
kun hyvinvointialueella on käyty laajoja
muutosneuvotteluja, mutta samaan aikaan hoitajista

286
00:21:55.720 --> 00:22:00.140
sanotaan olevan huutava pula ja
heitä myös rekrytoidaan ulkomailta.

287
00:22:00.140 --> 00:22:04.580
Yhtäältä kohtaanto ongelmat ja
hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne

288
00:22:04.580 --> 00:22:08.940
vaikeuttavat työllistymistä sotealalla,
mutta toisaalta taas alan työntekijöiden

289
00:22:08.940 --> 00:22:12.790
eläköityminen on johtamassa hoitajapulaa.

290
00:22:12.790 --> 00:22:16.210
Hyvinvointialueiden aineellisten ja
inhimillisten voimavarojen johtamisen

291
00:22:16.210 --> 00:22:20.890
yhteydessä puhutaan nykyisin myös
tiedolla johtamisesta eli yksinkertaisesti

292
00:22:20.890 --> 00:22:24.450
sanottuna tietoon
perustuvasta päätöksenteosta.

293
00:22:24.450 --> 00:22:28.410
Tiedolla johtamisella pyritään muun muassa
kohdentamaan rajallisia resursseja entistä

294
00:22:28.410 --> 00:22:33.340
tehokkaammin, jotta voitaisiin
maksimoida tehtyjen toimien vaikuttavuus.

295
00:22:33.340 --> 00:22:37.080
Sosiaali ja terveyspalveluiden
vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluilla

296
00:22:37.080 --> 00:22:41.720
aikaansaatua positiivista muutosta
ihmisen terveydentilassa toimintakyvyssä,

297
00:22:41.720 --> 00:22:44.600
hyvinvoinnissa tai elämänlaadussa.

298
00:22:44.600 --> 00:22:47.960
Vaikuttavuus nähdään syntyvän
asiakasymmärryksen ja oikea

299
00:22:47.960 --> 00:22:50.480
aikaisista laadukkaista palveluista.

300
00:22:50.480 --> 00:22:54.540
Oheisella dialla on kuva keusoten
eli keski uudenmaan hyvinvointialojen

301
00:22:54.540 --> 00:22:57.550
matkasta kohti vaikuttavuutta
aikavälillä 2000.

302
00:22:57.550 --> 00:23:02.660
Kaksikymmentäkolme 2000 kaksikymmentäviisi
keusoten on määrittänyt vaikuttavuuden keskeisiksi

303
00:23:02.660 --> 00:23:05.680
arvokseen ja tavoitteekseen,
ja se on sitoutunut tutkitusti.

304
00:23:05.680 --> 00:23:10.870
Vaikuttavien palveluiden tarjoamiseen.

305
00:23:10.870 --> 00:23:15.830
Tiedolla johtamiseen sisältyvät kaikki ne
toimintatavat, joilla tietoa jalostetaan ja hyödynnetään

306
00:23:15.830 --> 00:23:21.730
johtamisessa sotealan ammattilaisilta edellytetään
ketteriä ja tiedolla johtamisen taitoja eli

307
00:23:21.730 --> 00:23:26.730
käytännössä kykyä kerätä, arvioida,
analysoida ja hyödyntää tietoa.

308
00:23:26.730 --> 00:23:32.200
Keskisuomen hyvinvointialueen määrittää
ajankohtaisessa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa

309
00:23:32.200 --> 00:23:34.630
tiedolla johtamisen
kulttuurin kehittämisen.

310
00:23:34.630 --> 00:23:38.710
Yksi keskeiseksi hyvinvointialueen
toimenpiteiksi sen pohjalta

311
00:23:38.710 --> 00:23:41.260
tiedolle johtaminen
tuodaan keskeiseksi osaksi.

312
00:23:41.260 --> 00:23:45.210
Päivittäisiin johtamista myös muun
muassa Satakunnan hyvinvointi oli

313
00:23:45.210 --> 00:23:49.580
edistää tiedolla johtamisen kulttuuria
tarjoamalla työntekijöilleen mahdollisuuden

314
00:23:49.580 --> 00:23:52.370
suorittaa aihepiiriin liittyvä kurssi.

315
00:23:52.370 --> 00:23:55.750
Tiedolla johtaminen määritellään
nimenomaan koko henkilökuntaa

316
00:23:55.750 --> 00:24:00.260
koskettavaksi osaamiseksi.

317
00:24:00.260 --> 00:24:05.100
Jo aiemmin mainitusta suomen kansalaisilla on
yhdenmukaiset ja jakamattomat perustuslailliset

318
00:24:05.100 --> 00:24:09.920
oikeudet saada sotepalveluja tarpeidensa
mukaisesti hyvinvointialueille.

319
00:24:09.920 --> 00:24:14.280
Tämä tarkoittaa haasteita, jotka liittyvät
palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden

320
00:24:14.280 --> 00:24:18.400
varmistamiseen yhdenvertaisesti
ja oikeudenmukaisesti.

321
00:24:18.400 --> 00:24:22.720
Hyvinvointialueiden välillä on suurta vaihtelua
sen suhteen, kuinka suuri osa väestöstä

322
00:24:22.720 --> 00:24:27.840
käyttää hyvinvointialueen
peruspalveluja ja erityistason palveluja.

323
00:24:27.840 --> 00:24:31.010
Alueella on väestöjä
elinkeino rakenteesta johtuen.

324
00:24:31.010 --> 00:24:34.300
Isoja eroja palveluiden käytössä.

325
00:24:34.300 --> 00:24:38.040
Vuosikymmenten myötä ymmärrys
asiakkaasta ja potilaasta on myös

326
00:24:38.040 --> 00:24:41.480
muuttunut yhä
individualistiisempaan suuntaan.

327
00:24:41.480 --> 00:24:45.820
Perinteisestä passiivisesta palvelun
vastaanottaja ajattelusta on siirrytty kohti

328
00:24:45.820 --> 00:24:50.500
kuluttaajuutta ja asiakaslähtöisyyttä,
jossa palvelun käyttäjällä on lainsäädännön

329
00:24:50.500 --> 00:24:55.340
pohjalta yhä enenevässä määrin
päätösvaltaa tehdä valintoja.

330
00:24:55.340 --> 00:25:01.000
Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakas tai
potilas on osallisena sotepalvelujen suunnittelussa

331
00:25:01.000 --> 00:25:07.100
järjestämisessä tuottamisessa kehittämisessä ja
arvioinnissa arvioinnin osalta asiakaslähtöisyys

332
00:25:07.100 --> 00:25:12.300
näyttäytyy muun muassa hyvinvointialueiden
keräämissä asiakaskokemuksessa, joita mitataan

333
00:25:12.300 --> 00:25:16.340
netto suositteluindeksin
eli NPS mittarin avulla.

334
00:25:16.340 --> 00:25:20.100
MPS mittari kertoo, miten suuri
osa asiakkaista suosittelisi

335
00:25:20.100 --> 00:25:23.080
asianomaisen hyvinvointialueen palvelua.

336
00:25:23.080 --> 00:25:26.620
NPS lukema voi olla mitä
tahansa lukien -100 ja.

337
00:25:26.620 --> 00:25:31.170
Plus 100 väliltä mitä korkeampi
lukema on, sitä useampi asiakas

338
00:25:31.170 --> 00:25:34.310
kertoo suosittelevansa
hyvinvointialueen palvelua.

339
00:25:34.310 --> 00:25:37.290
Oheisella dialla on kuva keski
uudenmaan hyvinvointialueen

340
00:25:37.290 --> 00:25:42.190
asiakaskokemuksen kehityksestä.

341
00:25:42.190 --> 00:25:47.450
Hyvinvointialueiden lähijohdon työtä haastaa
muun muassa työvoimapula oheisella dialla

342
00:25:47.450 --> 00:25:52.250
on mainittu työvoimapulan takana olevia syitä,
kuten palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön

343
00:25:52.250 --> 00:25:57.910
eläköityminen, jotka tulivat esille myös
aiemmilla dioilla työvoimapulaan on esitetty

344
00:25:57.910 --> 00:26:03.050
myös erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista
jo aiemmin mainittu työperusteisen maahanmuutto

345
00:26:03.050 --> 00:26:05.190
on vain yksi monista.

346
00:26:05.190 --> 00:26:09.210
Henkilöstön veto ja pitovoima
osalta on myös tärkeä ymmärtää sote

347
00:26:09.210 --> 00:26:12.830
alan työn kuormitustekijät
ja voimavaratekijöitä.

348
00:26:12.830 --> 00:26:16.270
Työolojen kehittäminen on
keskeinen keino alalla pysymiseen

349
00:26:16.270 --> 00:26:18.920
ja uusien työntekijöiden saamiseen.

350
00:26:18.920 --> 00:26:23.900
Sotealan kohdalla yksi merkittävä
kuormitustekijä on työn eettinen kuormittavuus.

351
00:26:23.900 --> 00:26:28.540
Moni sotealan työntekijä kokee
varsin usein eettisesti kuormittavia

352
00:26:28.540 --> 00:26:32.630
tilanteita ja kohtaamisia
tai moraalisia ristiriitoja.

353
00:26:32.630 --> 00:26:35.810
Kuormitustekijöiden vastapainona
sote alan töissä on myös monia

354
00:26:35.810 --> 00:26:39.530
voimavaroja, jotka tukevat
työntekijöiden työkykyä.

355
00:26:39.530 --> 00:26:42.510
Näistä mainittakoon muun muassa
se, että monialan työntekijä

356
00:26:42.510 --> 00:26:48.010
kokee työnsä mielekkääksi
ja merkitykselliseksi.

357
00:26:48.010 --> 00:26:51.230
Hyvinvointialueiden johtamisessa
eri tasoilla on myös huomioitava

358
00:26:51.230 --> 00:26:53.970
alan ammattilaisten
eettiset arvon rakenteet.

359
00:26:53.970 --> 00:27:00.030
Jotta vältytään konflikteista ja ristiriitatilanteita,
integroituminen sosiaali ja terveyspalvelujen

360
00:27:00.030 --> 00:27:05.370
myötä lähijohtajan tehtävänä on tunnistaa,
että eri ammattiryhmät ammattiryhmät voivat

361
00:27:05.370 --> 00:27:11.030
korostaa erilaisia näkökulmia ja johtajan
tehtävänä on auttaa eri ammattiryhmien edustajia

362
00:27:11.030 --> 00:27:14.030
löytämään mahdollisia kompromisseja.

363
00:27:14.030 --> 00:27:16.390
Tässä yhteydessä voidaan
viitata myös niin sanottuun

364
00:27:16.390 --> 00:27:19.090
eettiseen johtamiseen tai johtajuuteen.

365
00:27:19.090 --> 00:27:23.450
Joka nojaa oikeudenmukaisuuteen,
puolueettomuuteen, lahjomattomuuden

366
00:27:23.450 --> 00:27:28.210
ja luottamuksen kasvattamiseen.

367
00:27:28.210 --> 00:27:32.490
Soteuudistus merkitsi ennen kaikkea
isoa rakenteellista muutosta.

368
00:27:32.490 --> 00:27:36.710
Sosiaali ja terveyspalvelujen
yhteensovittamista, integraatiota.

369
00:27:36.710 --> 00:27:41.750
Tätä integraatiota voidaan tarkastella eri
tasoilla, kun asiaa tarkastellaan laajemmalla

370
00:27:41.750 --> 00:27:46.480
makrotasolla voidaan integraatiota lähestyä
lainsäädännön avulla tehtynä hallinnollisena

371
00:27:46.480 --> 00:27:51.350
uudistuksena organisaatiotasolla
eli mesut tasolta tarkasteltuna.

372
00:27:51.350 --> 00:27:55.490
Kyse oli sosiaali ja terveydenhuollon
sekä pelastustoimen yhdistämisestä.

373
00:27:55.490 --> 00:28:00.160
Saman hallinnollisen organisaation
eli hyvinvointialueen alaisuuteen.

374
00:28:00.160 --> 00:28:05.640
Jotta uudistus onnistuisi, on tärkeää,
että integraatio konkretisoituu mikrotasolla

375
00:28:05.640 --> 00:28:09.900
eli asiakaslähtöisena eri ammattiryhmiä
edustavien ammattilaisten keskinäisenä

376
00:28:09.900 --> 00:28:15.600
ja asiakkaan sekä ammattilaisten välisenä
yhteistyönä ja vuorovaikutuksena erityisesti

377
00:28:15.600 --> 00:28:19.800
lähi ja keskijohdolla on tässä merkittävä
rooli, sillä heidän tehtävänään on viedä

378
00:28:19.800 --> 00:28:24.210
tehdyt päätökset käytäntöön.

379
00:28:24.210 --> 00:28:28.370
Soteuudistus on esimerkki merkittävästä
organisaatiota muutoksesta.

380
00:28:28.370 --> 00:28:31.230
Niinpä hyvinvointialueiden
johtamisen yhteydessä on myös syytä

381
00:28:31.230 --> 00:28:35.070
puhua muutosjohtamisesta
ja muutosjohtajajuudesta.

382
00:28:35.070 --> 00:28:38.630
Muutosjohtaminen viittaa ennen
kaikkea rakenteisiin, prosesseihin

383
00:28:38.630 --> 00:28:41.770
ja järjestelmiin liittyvään
asioiden johtamiseen.

384
00:28:41.770 --> 00:28:44.820
Sen sijaan muutosjohtajajuudesta
puhutaan nimenomaan silloin,

385
00:28:44.820 --> 00:28:46.650
kun kyse on ihmisten johtamisesta.

386
00:28:46.650 --> 00:28:52.290
Muutostilanteessa jo aiemmalla dialla mainitusta
soteuudistuksen onnistumisen kannalta on

387
00:28:52.290 --> 00:28:56.990
keskeistä, että integraatio
konkretisoituisi alan työntekijöiden tasolla.

388
00:28:56.990 --> 00:29:01.490
Eri ammattiryhmien edustavien ammattilaisten
keskinäisenä ja asiakkaan sekä ammattilaisten

389
00:29:01.490 --> 00:29:07.130
välisenä yhteistyönä ja vuorovaikutuksena lähi
ja keskijohdon tehtävänä on tällöin edistää

390
00:29:07.130 --> 00:29:13.900
tätä motivoimalla ja ennustamalla henkilöstöä
muutoksessa kohti tavoiteltua päämäärää on äärimmäisen

391
00:29:13.900 --> 00:29:19.190
tärkeää huomioida, että organisaatio muutokset
herättävät ihmisissä hyvin usein negatiivisia

392
00:29:19.190 --> 00:29:24.730
tunteita, jotka helposti tulkitaan muutosvastarinnan,
vaikka kyse on meille ihmiselle luontaisesta

393
00:29:24.730 --> 00:29:27.970
tunnepohjaiset reaktiosta muutokseen.

394
00:29:27.970 --> 00:29:31.690
Eettinen johtaminen tai
paremminkin johtajuus, joka nojaa

395
00:29:31.690 --> 00:29:34.030
oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen.

396
00:29:34.030 --> 00:29:38.470
Ennaltaehkäisee osaltaan muutokseen
liitettyjä negatiivisia tunteita.

397
00:29:38.470 --> 00:29:42.890
Samoin myös henkilöstön osallistaminen eli
se, että heille tarjotaan mahdollisuutta

398
00:29:42.890 --> 00:29:46.030
osallistua ja vaikuttaa
tehtyihin päätöksiin.

399
00:29:46.030 --> 00:29:50.240
Jo aiemmin mainittu jaettu johtajuus ja
valmentava johtajuus kuvaavat molemmat

400
00:29:50.240 --> 00:29:57.130
tapaa johtaa jakamalla päätösvaltaa
läpi koko organisaation.

401
00:29:57.130 --> 00:30:02.030
Olemme nyt rakentaneet edellisten diojen
kautta ymmärrystä johtamisen reunaehdoista.

402
00:30:02.030 --> 00:30:07.830
Sosiaali ja terveysalalla ja erityisesti
hyvinvointialueella löydät seuraavilta dioilta

403
00:30:07.830 --> 00:30:11.800
lähdekirjallisuutta, jota on hyödynnetty
tämän kokonaiskuvan laadinnassa.