WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.170 --> 00:00:06.770
Tervehdys mä oon leena valkonen ja tällä
kertaa tieteellisen tekstin parissa.

2
00:00:06.770 --> 00:00:10.530
Elikkä mun tarkoitus on käydä
läpi joitakin tieteellisen tekstin

3
00:00:10.530 --> 00:00:15.460
kirjoittamiseen liittyviä
keskeisiä juttuja.

4
00:00:15.460 --> 00:00:19.980
Mutta ennen kuin mennään tieteelliseen
tekstiin erityispiirteisiin, niin lähdetään

5
00:00:19.980 --> 00:00:23.580
ihan vaan hyvästä asiat tekstistä
se ja asia kirjoittamisesta.

6
00:00:23.580 --> 00:00:27.880
Koska koska tieteellisen tekstin
on syytä myöskin noudattaa hyvän

7
00:00:27.880 --> 00:00:30.450
asian kirjoittamisen
periaatteita ja ja se on.

8
00:00:30.450 --> 00:00:35.500
Se on myöskin hyvä asiatekstiä,
joka on yksinkertaista ja selkeää.

9
00:00:35.500 --> 00:00:39.680
Asiat pyritään sanomaan
mahdollisimman selkeästi.

10
00:00:39.680 --> 00:00:44.520
Joskus voi voidaan ajatella, että tieteellisessä
tekstissä, päinvastoin, pyritään sanomaan

11
00:00:44.520 --> 00:00:48.870
asiat mahdollisimman monimutkaisesti,
mutta niinhän sen ei pitäisi olla vaan.

12
00:00:48.870 --> 00:00:54.800
Tieteen tehtävä on yrittää luoda selkeyttä
ja järjestystä meidän ympärillä oleviin

13
00:00:54.800 --> 00:00:58.280
ilmiöihin ja sillä tavalla
myöskin tieteellisen tekstin.

14
00:00:58.280 --> 00:01:02.940
Olisi syytä olla mahdollisimman yksinkertaista
ja selkeää, eikä siitä tee tieteellistä

15
00:01:02.940 --> 00:01:09.200
se, että se asiat on sanottu jotenkin
monimutkaisemmin kuin on tarpeen.

16
00:01:09.200 --> 00:01:11.000
Hyvä asia.

17
00:01:11.000 --> 00:01:16.520
Teksti on lyhyttä ja tiivistä ja
siinä pyritään lyhyisiin virkeisiin.

18
00:01:16.520 --> 00:01:19.510
Itse asiassa on tutkittu,
että meillä kaikilla.

19
00:01:19.510 --> 00:01:25.570
On taipumus kirjoittaa vähän liian pitkiä
virkkeitä ja sen takia suosittelisin

20
00:01:25.570 --> 00:01:29.150
sua tekemään tämmöisen 100
sanan testin omasta tekstistäsi.

21
00:01:29.150 --> 00:01:36.170
Elikkä valitset jonkun katkelman omasta asia
tekstistäsi lasket siitä 100 sanaa käsittävän

22
00:01:36.170 --> 00:01:41.750
näytteen ja sen jälkeen
tarkastelet, että montako virkettä.

23
00:01:41.750 --> 00:01:48.550
Mahtuu siihen sun 100
sanan teksti kätkemään.

24
00:01:48.550 --> 00:01:53.950
Eli virke on aina se pisteiden
välissä oleva olevat sanat.

25
00:01:53.950 --> 00:01:57.140
Montako virkettä mahtuu
siihen siihen 100 sanaan ja

26
00:01:57.140 --> 00:02:00.020
sitten toisaalta montako pitkää sanaa?

27
00:02:00.020 --> 00:02:05.700
Käytät niissä 100 sanassa ja pitkäksi
sanaksi määritellään tässä sana,

28
00:02:05.700 --> 00:02:10.680
joka on perusmuodossaan
6 kirjainta tai enemmän.

29
00:02:10.680 --> 00:02:15.660
Ja kun on arvioitu hyvää aikakauslehti
tai sanomalehti tekstiä, niin niin

30
00:02:15.660 --> 00:02:19.860
tavoitteena pitäisi olla se, että että
tähän 100 sanaan mahtuisi vähintään

31
00:02:19.860 --> 00:02:23.420
8 virkettä ja ja enintään 20 pitkää sanaa.

32
00:02:23.420 --> 00:02:28.700
Totta kai nää on semmoisia
noin arvioita, mutta.

33
00:02:28.700 --> 00:02:33.720
Mutta tää on silti ihan hyvä tapa tarkastella
sitä omaa tekstiä ja niinku sanoin, useimmilla

34
00:02:33.720 --> 00:02:39.360
meistä on taipumusta turhan pitkiinkkeisiin ja
kannattaakin aina välillä miettiä, että voisiko

35
00:02:39.360 --> 00:02:43.660
sinne pilkun sijaan kuitenkin
johonkin kohtaan laittaakin pisteen.

36
00:02:43.660 --> 00:02:49.600
No yksi asia tekstin hyvän asiatekstin
piirre on se, että jokaisen lauseen tulee

37
00:02:49.600 --> 00:02:55.340
sanoa jotakin, siellä ei ole tyhjiä
lauseita jo joissa vaan pyöritellään asioita

38
00:02:55.340 --> 00:03:00.370
vaan jokaisella lauseella
ja virkkeellä on viesti.

39
00:03:00.370 --> 00:03:03.150
Hyvä asia.
Teksti on myöskin jäsennelty loogisesti.

40
00:03:03.150 --> 00:03:09.570
Siinä säilyy punainen lanka ja asiat on
on loogisessa ja helposti seurattavissa

41
00:03:09.570 --> 00:03:14.400
järjestää seurattavissa
olevassa järjestyksessä.

42
00:03:14.400 --> 00:03:18.060
Teksti kappaleissa olennaiset
asiat sanotaan ensin useimmiten

43
00:03:18.060 --> 00:03:34.370
mielellään siinä ensimmäisessä virkkeessä.
Yksi testikappaleessa

44
00:03:34.370 --> 00:03:38.040
on on yleensä yksi asia,
jota käsitellään lausetasolla.

45
00:03:38.040 --> 00:03:42.140
Pääasiat sanotaan päälauseissa sivuasiat
sivulauseissa käsitteitä käytetään yksiselitteisesti

46
00:03:42.140 --> 00:03:46.460
ja se on yksi asiakirjoja ottamisen tärkeä
piirre, että että käsitteitä ei vaihdella vain

47
00:03:46.460 --> 00:03:46.460
huvin vuoksi tai tai tai niitä ei
käytetä jotenkin epämääräisesti, vaan

48
00:03:46.460 --> 00:03:46.860
vaan pyritään siihen, että.

49
00:03:46.860 --> 00:03:49.670
Käsitteillä on tietty merkitys.
Hyvä asia.

50
00:03:49.670 --> 00:03:56.810
Teksti on myöskin konkreettista ja siinä
suositaan verbejä substantiivien sijaan ja.

51
00:03:56.810 --> 00:04:02.780
Esimerkin siitä että mitä mitä tää tarkoittaa
niin löydät tuosta oikeanpuoleisesta.

52
00:04:02.780 --> 00:04:06.320
Laatikosta puhutaan
substantiivitaudista, joka tuo usein

53
00:04:06.320 --> 00:04:09.900
tekstiin sellaista kapulakieliäisyyttä.

54
00:04:09.900 --> 00:04:16.160
Eli on parempi opastaa tai
opettaa kuin antaa opastusta.

55
00:04:16.160 --> 00:04:22.440
On tota parempi haastatella kuin
sanoa, että toteutin haastattelun.

56
00:04:22.440 --> 00:04:26.040
Tai on parempi sanoa, että asiaa
tutkitaan kun että suoritetaan

57
00:04:26.040 --> 00:04:28.770
tutkimus ja tästä on kysymys tästä.

58
00:04:28.770 --> 00:04:33.970
Substanssi tässä substantiivitaudista ja
ja tosiaan on parempi käyttää aktiivisia

59
00:04:33.970 --> 00:04:40.970
verbejä kun ilmaista asioita
substantiivien kautta.

60
00:04:40.970 --> 00:04:46.270
No sitten voitaisiin mennä tarkemmin, mihin
tieteellisen tekstin erityispiirteisiin.

61
00:04:46.270 --> 00:04:52.790
Sen lisäksi että että sen on
syytä olla hyvä asiatekstiä.

62
00:04:52.790 --> 00:04:57.990
Yksi semmoinen erityispiirre on se, että että
kun tieteellisessä tekstissä niin vahvasti

63
00:04:57.990 --> 00:05:04.310
yleensä tukeudutaan lähteisiin tai
kirjoitetaan jostakin tutkimustuloksista, niin

64
00:05:04.310 --> 00:05:08.560
niin se kirjoittaminen ja tekstin tuottaminen
on myöskin hyvin vahvasti yhteydessä

65
00:05:08.560 --> 00:05:11.490
lukemiseen ja toisaalta
tutkimuksen tekemiseen.

66
00:05:11.490 --> 00:05:15.770
Elikkä se sillä tavalla ei
ole sellaista erillistä tai

67
00:05:15.770 --> 00:05:20.200
irrallista tai itsenäistä toimintaa.

68
00:05:20.200 --> 00:05:23.850
Sitten tieteelliselle tekstille
on tyypillistä se, että että

69
00:05:23.850 --> 00:05:28.020
siinä asiat pitää
perustella eli argumentoida.

70
00:05:28.020 --> 00:05:30.700
Ja yleensä se tehdään
lähdekirjallisuuden avulla tai

71
00:05:30.700 --> 00:05:32.860
aikaisempien tutkimustulosten avulla.

72
00:05:32.860 --> 00:05:38.200
Tai jos ollaan tekemässä tai kirjoittamassa
omaa tutkimusta tai tutkielmaa, niin silloin

73
00:05:38.200 --> 00:05:42.760
ne asiat perustellaan mahdollisesti
sen oman tutkimuksen tuloksilla.

74
00:05:42.760 --> 00:05:47.080
Elikkä aina pitää kertoa mihin ne
ajatukset, tiedot ja johtopäätökset,

75
00:05:47.080 --> 00:05:52.830
joista kirjoitetaan niin perustuu.

76
00:05:52.830 --> 00:05:58.050
Ja siihen liittyy myös se, että että
tieteellinen teksti on on sillä tavalla

77
00:05:58.050 --> 00:06:02.050
läpinäkyvää, että siitä pystyy päättelemään
siitä tekstistä, että mikä tässä

78
00:06:02.050 --> 00:06:07.650
tekstissä on kirjoittajan omaa ajattelua
tai näkemystä tai tutkimustuloksia

79
00:06:07.650 --> 00:06:10.210
ja mikä sitten taas on lainattu muita.

80
00:06:10.210 --> 00:06:15.330
Ja tässä tulee tietysti sitten mukaan
viittaus käytännöt, joita joista puhutaan vähän

81
00:06:15.330 --> 00:06:21.070
enemmänkin tässä tällä tallenteella,
joskaan niihin ei mennä nyt mitenkään pilkun

82
00:06:21.070 --> 00:06:25.070
tarkasti, vaan niitä sitten
opiskellaan eri yhteyksissä.

83
00:06:25.070 --> 00:06:30.620
Tieteellinen teksti on on
puolueetonta ja asenteetonta.

84
00:06:30.620 --> 00:06:34.040
Tutkittu tieto pyrkii aina
siihen, että se on puolueetonta

85
00:06:34.040 --> 00:06:36.820
ja se tarvittaessa korvautuu tai uusiutuu.

86
00:06:36.820 --> 00:06:45.140
Jos huomataan että että että se ei ole oikeaa
silloin jos tieteellistä tietoa käytetään johonkin

87
00:06:45.140 --> 00:06:49.120
tarkoitusperiin, niin silloin on
kyse yleensä enemmänkin propagandasta.

88
00:06:49.120 --> 00:06:55.680
Kun kun varsinaisesta tutkimuksesta ja tieteellisestä
tekstistä, joka joka tosiaan pyrkii siihen,

89
00:06:55.680 --> 00:07:03.330
että se ei edusta mitään ideologioita
vaan on on asenteetonta ja puolueeton.

90
00:07:03.330 --> 00:07:07.590
Tieteellisessä tekstissä myöskin
tietty yksi tulkintaisuus on tärkeä ja

91
00:07:07.590 --> 00:07:11.230
selkeys ja sen takia käsitteet
on aika keskeisessä roolissa.

92
00:07:11.230 --> 00:07:17.170
Niitä käytetään täsmällisesti ja ja tärkeimmät
käsitteet yleensä myöskin on syytä määritellä

93
00:07:17.170 --> 00:07:24.350
tieteellisessä tekstissä, että jos jos
fiktiivisessä tekstissä usein ansio on se se,

94
00:07:24.350 --> 00:07:30.980
että pystytään kuvailemaan jotakin ilmiötä
monin eri käsittein ja ja saattaa olla, että

95
00:07:30.980 --> 00:07:34.350
niitä käsitteitä käytetään
hyvinkin rikkaasti, niin.

96
00:07:34.350 --> 00:07:40.130
Niin tieteellisessä tekstissä käsitteiden
kanssa ollaan aika tarkkoja ja pyritään

97
00:07:40.130 --> 00:07:44.710
käyttämään samasta asiasta samaa
käsitettä sen tekstin sisällä.

98
00:07:44.710 --> 00:07:49.530
Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö
joskus jotakin asiaa voitaisi tarkastella.

99
00:07:49.530 --> 00:07:56.040
Yllättävästi näkökulmasta jonkun
uuden käsitteen käsitteen avulla.

100
00:07:56.040 --> 00:07:58.880
Ja sitten se, että tieteellisessä
tekstissä usein pyritään.

101
00:07:58.880 --> 00:08:04.280
Olipa sitten kyse esseestä tai tutkielmasta
tai vaikka tutkimuskatsauksessa,

102
00:08:04.280 --> 00:08:07.160
niin siinä pyritään löytämään
jotakin uutta tietoa.

103
00:08:07.160 --> 00:08:16.090
Joku uusi näkökulma siihen ilmiöön,
josta ollaan kiinnostuneita.

104
00:08:16.090 --> 00:08:20.610
No tuossa jo puhuin että että lähteisiin
viittaaminen on semmoinen asia, joka on tyypillistä

105
00:08:20.610 --> 00:08:25.500
tieteelliselle tekstille ja ja johon monesti
ensimmäisenä kiinnitetään huomiota kun

106
00:08:25.500 --> 00:08:29.950
luetaan vaikkapa vaikkapa tutkimusartikkelia
tai jotakin muuta tieteellistä tekstiä,

107
00:08:29.950 --> 00:08:32.920
että se sisältää hyvin paljon viittauksia.

108
00:08:32.920 --> 00:08:38.990
Viittauksia muiden kirjoittamiin
teksteihin eli lähdeviitteitä.

109
00:08:38.990 --> 00:08:43.830
Ja minkä takia niitä sitten on niin
paljon ja minkä takia yleensä viitataan?

110
00:08:43.830 --> 00:08:48.560
Ehkä se perimmäinen syy on se, että tieteellistä
tekstiä ei niin kuin kirjoiteta irrallisena

111
00:08:48.560 --> 00:08:53.770
henkilökohtaisena tarinana, vaan sitä
kirjoitetaan tavallaan tiedeyhteisössä.

112
00:08:53.770 --> 00:08:57.370
Ja oikeastaan se, että viitataan
lähteisiin on on keskustelua

113
00:08:57.370 --> 00:08:59.270
tän tän tiedeyhteisön kanssa.

114
00:08:59.270 --> 00:09:04.890
Elikkä kirjoittaja osoittaa, että mä oon
perehtynyt tähän aiheeseen, josta mä kirjoitan niin

115
00:09:04.890 --> 00:09:12.330
siihen liittyvään aikaisempaan
tutkimustietoon ja ja mä sitten tavallaan.

116
00:09:12.330 --> 00:09:18.030
Keskustelen tässä tekstissäni sen sen
aikaisemman tutkimustiedon kanssa ja aikaisempien

117
00:09:18.030 --> 00:09:23.820
lähteiden ja ja pohdintojen kanssa,
jota muut ovat tästä aiheesta tehneet.

118
00:09:23.820 --> 00:09:26.080
Viittaaminen on myöskin sillä
tavalla reilua, että siinä

119
00:09:26.080 --> 00:09:28.100
annetaan tunnustus sille, jolle se kuuluu.

120
00:09:28.100 --> 00:09:36.210
Elikkä ei esitetä toisten asioita omina
silloin kun ne on silloin kun ne ei ole omia.

121
00:09:36.210 --> 00:09:41.320
Ja se myös tosiaan osoittaa se lähteiden
käyttäminen, että Kirjoittaja on perehtynyt.

122
00:09:41.320 --> 00:09:45.380
Asioihin hän on perehtynyt
aikaisempaan tietoon ja tutkimukseen

123
00:09:45.380 --> 00:09:48.880
siitä aiheesta, josta hän kirjoittaa.

124
00:09:48.880 --> 00:09:54.840
Ja sillä tavoin se, että että tekstissä on
johdonmukaisesti viitattu ja ja siitä löytyy asianmukainen

125
00:09:54.840 --> 00:10:01.160
lähdeluettelo, niin se on osoitus myöskin
tekstin luotettavuudesta ja ja kun ne merkitään

126
00:10:01.160 --> 00:10:06.000
tarkasti ne lähteet sinne tekstiin niin sieltä on
helppo päätellä että mikä on sitten kirjoittajan

127
00:10:06.000 --> 00:10:12.520
omaa osuutta tässä työssä ja mikä mikä on
muilta lainattua ja se helpottaa myöskin lukijaa

128
00:10:12.520 --> 00:10:18.100
sillä tavalla, että lukija pystyy tarkistamaan
mihin Kirjoittaja on perustanut ne tietonsa

129
00:10:18.100 --> 00:10:21.190
ja tekstit niin sen tekstinsä ja.

130
00:10:21.190 --> 00:10:27.110
Hän myöskin sitten pystyy löytämään ja
tarkistamaan tarkistamaan ne tiedot joihin.

131
00:10:27.110 --> 00:10:31.860
Joihin viitataan.

132
00:10:31.860 --> 00:10:35.080
No sekin on tärkeä kysymys, että
miten sitten viitataan näin niinku

133
00:10:35.080 --> 00:10:38.260
yleisellä tasolla kun
ei mennä vielä niihin.

134
00:10:38.260 --> 00:10:43.760
Tarkkoihin viittaus sääntöihin yksi semmoinen
tärkeä periaate on se, että vaikka teksti

135
00:10:43.760 --> 00:10:49.700
sisältää paljon viittauksia, niin niin se
on kuitenkin se kirjoittaja se tieteellisen

136
00:10:49.700 --> 00:10:54.100
tekstin kirjoittaja, joka siitä tarinaa
kuljettaa, eikä ne viittaukset, että siellä

137
00:10:54.100 --> 00:10:59.780
ei vaan ole peräjälkeen viittauksia jossakin
satunnaisessa järjestyksessä vaan vaan

138
00:10:59.780 --> 00:11:02.820
Kirjoittaja on se joka määrää juonen.

139
00:11:02.820 --> 00:11:09.810
Ja hyvä tämmöinen vertauskuva tieteellisen tekstin
kirjoittajasta on mun mielestä tämmöinen puheenjohtaja

140
00:11:09.810 --> 00:11:15.300
vertaus, että että Kirjoittaja on tavallaan
niinku puheenjohtaja, joka jakelee puheenvuoroja

141
00:11:15.300 --> 00:11:18.600
eri lähteille, että virtanen on
tutkinut asiaa tältä kannalta.

142
00:11:18.600 --> 00:11:24.220
Kun sitten taas lahtinen lahtinen katsoo
asiaa tämän käsitteen valossa ja ja sitten

143
00:11:24.220 --> 00:11:32.320
taas smith on saanut tämmöisiä tuloksia
elikkä elikkä tota se kirjoittaja aktiivisesti

144
00:11:32.320 --> 00:11:35.960
ikään kuin jakaa puheenvuoroja
lähteille tekstissään.

145
00:11:35.960 --> 00:11:39.560
Hän myöskin keskustelee näiden
lähteiden kanssa esimerkiksi

146
00:11:39.560 --> 00:11:43.310
essee esseessä mä voin kirjoittajana.

147
00:11:43.310 --> 00:11:49.260
Arvioida omia ajatuksiani tai joitakin
kokemuksiani tai tai mahdollisia tutkimus.

148
00:11:49.260 --> 00:11:52.650
Jos mä teen tutkimusta, niin mä voin
arvioida niitä omia tutkimustuloksia,

149
00:11:52.650 --> 00:12:00.090
niin lähdekirjallisuutta
vasten ja ja päinvastoin.

150
00:12:00.090 --> 00:12:03.550
Sitten sillä tavalla ne
myöskään ei ole irrallisia siitä

151
00:12:03.550 --> 00:12:05.780
kirjoittajan kirjoittamasta tekstistä.

152
00:12:05.780 --> 00:12:10.100
Ne ne lainaukset ja viitteet, että
niitä voidaan kommentoida, niitä voidaan

153
00:12:10.100 --> 00:12:14.130
perustellusti myös kritisoida, mutta
yleensä sekin tapahtuu sitten toisten

154
00:12:14.130 --> 00:12:19.050
lähteiden avulla eli sellaisesta
mielipiteestä tieteellisessä tekstissä ei,

155
00:12:19.050 --> 00:12:25.860
ei koskaan ole kysymys
pelkistä mielipiteistä.

156
00:12:25.860 --> 00:12:29.560
Periaate on se, että että siitä
lähteen tekstiä tiivistetään omin

157
00:12:29.560 --> 00:12:35.330
sanoin hyvin harvoin ja
vain tietyissä tietyissä.

158
00:12:35.330 --> 00:12:39.270
Tilanteissa voidaan käyttää suoria
lainauksia, mutta yleensä on tarkoitus että

159
00:12:39.270 --> 00:12:43.630
että kirjoittaja sitä lähteen tekstiä
myöskin kirjoittaa omin sanoin ja se

160
00:12:43.630 --> 00:12:48.070
on yks tärkeä taito
tieteellisessä kirjoittamisessa.

161
00:12:48.070 --> 00:12:52.230
Tärkeintä on myöskin luotettavuus sillä
tavalla, että ei ole tarkoitus, että niitä

162
00:12:52.230 --> 00:13:00.630
lähteiden yksittäisiä virkkeitä tai lyhyitä
katkelmia irrotetaan jotenkin asiayhteydestään

163
00:13:00.630 --> 00:13:05.610
ja että että että se joka niitä lainaa niin
käyttäisi niitä jotenkin omien ajatustensa

164
00:13:05.610 --> 00:13:09.040
tukemiseen, vaan tärkeä
pyrkii ymmärtämään.

165
00:13:09.040 --> 00:13:14.380
Ymmärtämään niitä lähteitä niiden
omassa kontekstissa ja ja sen ja sieltä

166
00:13:14.380 --> 00:13:20.700
omasta sen lähteen omasta lähtökohdasta
käsin käsin niin että että ne viittaukset

167
00:13:20.700 --> 00:13:23.980
on sitten myöskin
mahdollisimman luotettavia.

168
00:13:23.980 --> 00:13:29.740
Ja nyt mä tässä ensimmäisen kerran otan
esille tän apa 7 viittaus tyylin jota.

169
00:13:29.740 --> 00:13:32.700
Jota nykyisin suositellaan käytettäväksi.

170
00:13:32.700 --> 00:13:37.740
Kasvatustieteellisessä oppiaineissa elikkä
erityispedagogiikan kasvatustieteessä

171
00:13:37.740 --> 00:13:40.150
aikuiskasvatustieteen varhaiskasvatus.

172
00:13:40.150 --> 00:13:43.740
Tieteessä ja myöskin perheopinnoissa.

173
00:13:43.740 --> 00:13:48.900
Ja siihen ei mennä sen tarkemmin nyt
tähän apa 7 viittaus ohjeisiin vaan siihen

174
00:13:48.900 --> 00:13:55.130
sitten löytyy omat ohjeensa,
joihin toivon teidän teidän.

175
00:13:55.130 --> 00:14:06.050
Perehtyvän, mutta se on se viittaus
ohjeistus, jota jota nykyisin käytetään.

176
00:14:06.050 --> 00:14:09.280
Äsken tuossa totesin, että.

177
00:14:09.280 --> 00:14:14.520
Että on tärkeää sanoa, että
kirjoittaja tekstissään.

178
00:14:14.520 --> 00:14:19.680
Sanoo omin sanoin sen minkä mitä
hän lainaa jostakin lähteestä

179
00:14:19.680 --> 00:14:23.140
ja tässä on nyt 2 esimerkkiä
erilaisista lainausta.

180
00:14:23.140 --> 00:14:25.930
Yksi ja saman tekstin pohjalta.

181
00:14:25.930 --> 00:14:33.730
Oleellistahan on aina että että se miten mä
lainaan niin liittyy siihen mun omaan tekstiini,

182
00:14:33.730 --> 00:14:38.510
että se ikään kuin pomppaa sieltä
semmoisena irrallisena erillisenä ajatuksena.

183
00:14:38.510 --> 00:14:43.570
Mutta toisaalta kuitenkin niin, että mä en
muokkaa sitä liikaa niin että se ei enää vastaa

184
00:14:43.570 --> 00:14:51.630
sitä alkuperäistekstin ja tässä
on nyt 2 2 tapaa lainata samaa

185
00:14:51.630 --> 00:14:58.300
alkuperäistekstin jossa pohditaan sitä,
että että että on hyvä pitää mielessä että.

186
00:14:58.300 --> 00:15:02.620
Että näillä erilaisilla tutkimuksen
lähestymistavoilla elikkä laadullisilla

187
00:15:02.620 --> 00:15:07.580
ja määrällisillä on välinearvo ne
jo itseisarvoja ja niitä käytetään

188
00:15:07.580 --> 00:15:11.270
välineinä tietyn ongelman ratkaisemisessa.

189
00:15:11.270 --> 00:15:15.010
Eli tärkeintä on se, millaisia ongelmia
ne auttaa parhaiten ratkaisemaan.

190
00:15:15.010 --> 00:15:18.310
Eli tässä oikeastaan
aika paljon toistetaankin.

191
00:15:18.310 --> 00:15:20.760
Samaa asiaa puhutaan tästä.

192
00:15:20.760 --> 00:15:26.860
Eri metodein välinearvosta ja siitä, että
oleellista on se, että millaisia ongelmia

193
00:15:26.860 --> 00:15:31.640
ne auttaa parhaiten ratkaisemaan ja sillä
perusteella tehdään sitten valinta, että

194
00:15:31.640 --> 00:15:35.060
käytetäänkö laadullista
vai määrällistä menetelmää.

195
00:15:35.060 --> 00:15:41.210
Näin jotenkin tulkitsisin tämän tämän
alkuperäistekstin, että sen keskeisin viesti on

196
00:15:41.210 --> 00:15:47.740
se, että tutkimusmenetelmien valinta
tehdään sillä perusteella, että.

197
00:15:47.740 --> 00:15:52.580
Että mikä sopii minkäänlaisen tutkimusongelman
ratkaisemiseen ja tässä on nyt 2 ehdotusta

198
00:15:52.580 --> 00:15:57.710
siitä, että miten tätä voisi sitten omassa
tekstissään jos pohtii näitä samoja asioita

199
00:15:57.710 --> 00:16:04.420
niin niin lainata ja
ensimmäisessä korostetaan tätä.

200
00:16:04.420 --> 00:16:08.340
Tätä, että tutkimusmenetelmää ei voi
valita irrallaan siitä kysymyksestä,

201
00:16:08.340 --> 00:16:11.530
johon tutkimuksella haetaan vastausta.

202
00:16:11.530 --> 00:16:14.650
Puusa ja juuti korostavat.

203
00:16:14.650 --> 00:16:19.290
Että laadullisen tai määrällisen tutkimusmenetelmän
valintaa tutkimuksen lähestymistavaksi ei

204
00:16:19.290 --> 00:16:23.950
voi tehdä irrallaan siitä kysymyksestä,
johon tutkimuksella haetaan vastausta.

205
00:16:23.950 --> 00:16:31.070
Eli tässä ei toisteta tätä termiä ongelma eikä
puhuta välinearvosta tai itseisarvoista, mutta

206
00:16:31.070 --> 00:16:36.630
korostetaan sitä, että se se mihin tutkimuksella
haetaan vastausta, niin se ratkaisee sen, että

207
00:16:36.630 --> 00:16:42.390
mitä me metodia käytetään tai
toisen toinen vähän lyhyempi lainaus.

208
00:16:42.390 --> 00:16:47.140
Tutkimusongelma ratkaisee sen, onko
tarkoituksenmukaista käyttää tutkimuksessa

209
00:16:47.140 --> 00:16:52.440
laadullista vai määrällistä
tutkimusmenetelmää.

210
00:16:52.440 --> 00:16:55.750
2 vähän erityyppistä lainausta,
mutta jotka noudattelee

211
00:16:55.750 --> 00:17:02.900
tuon alkuperäistekstin ajatusta.

212
00:17:02.900 --> 00:17:08.680
No toinen näitä erilaisia painotuksia
viittaamisessa on sitten sitten erilaisia.

213
00:17:08.680 --> 00:17:12.900
Elikkä sitten kun sinne tekstiin
kirjoitetaan niitä lähteitä, niin voi myöskin

214
00:17:12.900 --> 00:17:18.600
pohtia sitä, että puhutaan tämmöisestä
2 erilaisesta viittaamisen painotuksesta

215
00:17:18.600 --> 00:17:22.630
asiantuntijapainotteisesti ja
sitten sisältöpainotteisesti.

216
00:17:22.630 --> 00:17:30.380
Ja tää on enemmän semmoinen ehkä tekninen asia,
että miten se viittaus tehdään, kun kun sisällöllinen

217
00:17:30.380 --> 00:17:33.800
tää asiantuntijapainotteinen
viittaus tapa tarkoittaa sitä, että.

218
00:17:33.800 --> 00:17:35.870
Mainitaan ensin se.

219
00:17:35.870 --> 00:17:41.510
Asiantuntija elikkä se se lähtee
kirjoittaja josta ollaan lainaamassa

220
00:17:41.510 --> 00:17:46.010
leonardin mukaan lapsuus
ei ole sitä ja sitä.

221
00:17:46.010 --> 00:17:50.340
Tai energia korhonen
löysivät tutkimuksessaan.

222
00:17:50.340 --> 00:17:52.960
Ja tässä tavallaan se
viitteen suunta on eteenpäin.

223
00:17:52.960 --> 00:17:58.570
Elikkä ensin mainitaan viite ja sitten sitten
kerrotaan edempänä, että mitä tämä leonardo

224
00:17:58.570 --> 00:18:04.820
di leonard tai legia korhonen ovat
sanoneet tai tutkineet tai löytäneet.

225
00:18:04.820 --> 00:18:11.450
No sitten tämmöinen sisältöpainotteinen
mittaustapa kertoo ensiksi asian.

226
00:18:11.450 --> 00:18:15.990
Kerrotaan, että perinteisten vanhemmuuden
ulottuvuuksien lisäksi myös psykologinen kontrolli

227
00:18:15.990 --> 00:18:22.190
määritellään nykyisin vanhemmuustyyliksi
ja loppuun viite kiiskilä ynnä muuta.

228
00:18:22.190 --> 00:18:25.350
Ja tavallaan tässä voi sanoa, että
se viitteen suuntaan on taaksepäin.

229
00:18:25.350 --> 00:18:29.810
Elikkä se viite on siellä lopussa
ja ja sitä ennen jo kerrotaan,

230
00:18:29.810 --> 00:18:34.540
että mitä kiiskilä ynnä muut väittävät.

231
00:18:34.540 --> 00:18:38.420
Ja paitsi tämmöinen tekninen asia, niin
tässähän on myöskin se sävyero, että halutaanko

232
00:18:38.420 --> 00:18:43.500
korostaa sitä kirjoittajaa vai halutaanko
korostaa sisältöä ja tätäkin asiaa voit

233
00:18:43.500 --> 00:18:49.810
kirjoittaessasi tieteellistä
tekstiä ja miettiä.

234
00:18:49.810 --> 00:18:53.470
No myöskin sillä, että minkälaista verbiä
käyttää silloin kun viittaa johonkin

235
00:18:53.470 --> 00:18:59.910
lähteeseen, niin niin on
merkitystä on eri asia jos mä.

236
00:18:59.910 --> 00:19:04.930
Sanon jonkun viittauksen yhteydessä,
että joku toteaa tulostensa perusteella

237
00:19:04.930 --> 00:19:10.370
tai joku osoittaa jonkun
asian vääräksi tai oikeaksi.

238
00:19:10.370 --> 00:19:13.290
Kuin että jos mä sanoisin
vaikka, että joku.

239
00:19:13.290 --> 00:19:19.480
Arvelee tai.
Uskoo tai epäilee tai väittää.

240
00:19:19.480 --> 00:19:23.020
Että tietystikään mä en voi
kirjoittajana valita mielivaltaisesti

241
00:19:23.020 --> 00:19:25.100
sitä verbiä jota mä käytän.

242
00:19:25.100 --> 00:19:30.280
Mutta mutta kun on erityyppisiä lähteitä,
jotkut on tutkimuksia, jossa on saatu tuloksia

243
00:19:30.280 --> 00:19:35.940
ja osoitettu ja sitten on on sen tyyppisiä
tekstejä, joissa on pohdittu jotakin asiaa

244
00:19:35.940 --> 00:19:41.070
tai tai esitetty jopa mielipiteitä, niin
silloin se on syytä syytä sillä verbiä,

245
00:19:41.070 --> 00:19:46.490
jota käyttää niin myöskin osoittaa, koska
se se kertoo siitä siitä lainauksesta sillä

246
00:19:46.490 --> 00:19:49.440
tavoi enemmän ja siitä, että mi.

247
00:19:49.440 --> 00:19:55.950
Ja tyyppisestä lähteestä lähteestä on kysymys,
että myöskin myöskin näitä erilaisia verbejä

248
00:19:55.950 --> 00:20:02.600
kannattaa pitää mielessä silloin kun
kirjoittaa omaa tieteellistä tekstiä.

249
00:20:02.600 --> 00:20:07.700
Sonja krimillä on mielenkiintoisella
tavalla jäsentynyt sitä, että.

250
00:20:07.700 --> 00:20:12.990
Että kuka tieteellisessä tekstissä
puhuu tai kenen ääni sieltä tekstistä.

251
00:20:12.990 --> 00:20:17.110
Kuuluu tai kenen ääni siellä tekstissä?

252
00:20:17.110 --> 00:20:22.540
Milloinkin on esillä ja hän on sitä mieltä,
että lukijan on olisi pystyttävä seuraamaan sitä

253
00:20:22.540 --> 00:20:28.730
lukiessaan tieteellistä tekstiä, että ensinnäkin
sieltä tekstistä kuuluu tämmöinen alan alan

254
00:20:28.730 --> 00:20:32.570
sen tieteenalan tai ammattialan
tämmöinen yleinen ja yhteinen ääni.

255
00:20:32.570 --> 00:20:37.650
Se on sen sen tietyn alan yleistietoa,
jonka sen alan ammatti ihmiset

256
00:20:37.650 --> 00:20:41.930
yleisesti tietää tai
tai jakaa tai hyväksyy.

257
00:20:41.930 --> 00:20:46.740
Sen tunnistaminen voi olla joskus
vaikeaa myöskin kirjoittajalle, koska

258
00:20:46.740 --> 00:20:49.710
koska ei aina tiedä, että mitkä on
esimerkiksi sellaisia käsitteitä,

259
00:20:49.710 --> 00:20:52.240
jotka pitää määritellä
tai mikä on semmoinen.

260
00:20:52.240 --> 00:20:55.330
Semmoinen asia mitä pitää avata,
mutta tää on semmoinen asia jossa

261
00:20:55.330 --> 00:20:59.650
varmasti harjaantuu ja myöskin sen
oman alan tekstejä lukemalla pääsee

262
00:20:59.650 --> 00:21:03.710
käsiksi siihen, että että mitä on syytä.

263
00:21:03.710 --> 00:21:08.740
Syytä ikään kuin selittää lukijalle
ja ja mitä sitten oletetaan, että

264
00:21:08.740 --> 00:21:11.780
on tämän alan sellaista
yleisesti tiedettyä tietoa.

265
00:21:11.780 --> 00:21:15.940
Ehkä tähän liittyy se keskustelu, kun
muistan joskus kuulee niin kritiikkiä, että

266
00:21:15.940 --> 00:21:20.340
että kasvatustieteilijät suurin piirtein
määrittelevät pulpetinkin tutkimuksissaan

267
00:21:20.340 --> 00:21:23.680
ja varmasti se pulpetin
määritteleminen menee jo tähän.

268
00:21:23.680 --> 00:21:26.520
Alan yleistietoa on, että
sitä ei tarvitse tehdä, mutta

269
00:21:26.520 --> 00:21:28.860
että ja aina ei ole kovin helppoa.

270
00:21:28.860 --> 00:21:34.460
Helppoa vetää sitä rajaa, että mikä on
sitä yleistietoa, mutta joka tapauksessa

271
00:21:34.460 --> 00:21:36.830
se on etnisillä on sitä
mieltä, että siellä tekstissä.

272
00:21:36.830 --> 00:21:41.360
Että kuuluu tieteellisestä tekstistä
myös sen oman alan yleisesti tiedossa

273
00:21:41.360 --> 00:21:46.220
oleva tieto, joka ei vaadi
niitä lähde viittauksia.

274
00:21:46.220 --> 00:21:52.840
Ja sitten sieltä sieltä kuuluu se käytettyjen
lähteiden ääni ja kirjoittajan oma ääni.

275
00:21:52.840 --> 00:21:56.300
Ja tietysti tää käytettyjen
lähteiden ääni on helppo tunnistaa

276
00:21:56.300 --> 00:21:58.660
sieltä niiden Lahden viitteiden avulla.

277
00:21:58.660 --> 00:22:02.780
Mutta ehkä sitten tää kirjoittajan
oma ääni ja toisaalta se alan.

278
00:22:02.780 --> 00:22:07.760
Tämmöinen yleinen ääni, niin niiden
tunnistaminen on sitten joskus vaikeampaa, mutta

279
00:22:07.760 --> 00:22:11.540
se, että lukijan on pystyttävä erottamaan,
että mikä on peräisin lähteestä ja mikä on

280
00:22:11.540 --> 00:22:17.820
kirjoittajan omaa havainnointia
tai kannanottoa tai pohdintaa.

281
00:22:17.820 --> 00:22:25.150
Niin tää jako on jo helpompi osoittaa
siellä tekstissä koska koska se lähtein.

282
00:22:25.150 --> 00:22:33.540
Ja ääni sitten sitten löytyy
sieltä viittausten takaa.

283
00:22:33.540 --> 00:22:39.040
Sitä paljon tosiaan on pohdittu ja
pohditaan että että mikä on sitä kirjoittajaa

284
00:22:39.040 --> 00:22:43.040
tai sanotaan että tekstissä olisi hyvä
olla sitä omaa pohdintaa tai siellä

285
00:22:43.040 --> 00:22:47.820
olisi hyvä kuulua se myöskin se
kirjoittajan oma ääni tai näkyä hänen oma

286
00:22:47.820 --> 00:22:53.280
ajattelunsa, niin mitä
se sitten oikein on?

287
00:22:53.280 --> 00:22:58.420
Ehkä on helpompi lähteä siitä
liikkeelle, että mitä se ei ainakaan ole.

288
00:22:58.420 --> 00:23:02.640
Että se ei ole sellaisten henkilökohtaisten
tarinoiden kertomista, että ne

289
00:23:02.640 --> 00:23:06.660
ei kuulu tieteelliseen tekstiin, ellei
sitten joskus jotakin omaa kokemusta

290
00:23:06.660 --> 00:23:09.500
tarkastella vaikkapa
lähteiden käsitteiden avulla.

291
00:23:09.500 --> 00:23:14.320
Mutta se on eri asia tämmöisten
virallisten omien tarinoiden tai tai

292
00:23:14.320 --> 00:23:19.310
mielipiteiden kertominen ei kuulu
tieteelliseen tekstiin ja sitä ei

293
00:23:19.310 --> 00:23:24.760
haeta silloin kun puhutaan
omasta ajattelusta.

294
00:23:24.760 --> 00:23:27.730
Oikeastaan mielipiteet ei edes kuulu.

295
00:23:27.730 --> 00:23:32.050
Tieteelliseen tekstiin, koska kun lukee
tieteellistä tekstiä, niin silloin ei olla

296
00:23:32.050 --> 00:23:36.830
kiinnostuneita sen kirjoittajan mielipiteistä
vaan siitä mitä hän on löytänyt lähteistä

297
00:23:36.830 --> 00:23:41.040
tai mitä hän on löytänyt
omasta tutkimuksestaan.

298
00:23:41.040 --> 00:23:43.390
Tämmöisiä varmoja.

299
00:23:43.390 --> 00:23:49.810
Arki mielipiteitä löytyy vaikkapa vaikkapa
paikallislehtien lyhyistä, mutta mutta ne ei kuulu

300
00:23:49.810 --> 00:23:55.010
kuulu tieteelliseen tekstiin, jossa
jossa asiat pitää perustella ja se.

301
00:23:55.010 --> 00:23:58.620
Perustelu tehdään
yleensä lähteiden avulla.

302
00:23:58.620 --> 00:24:03.740
No se oma ajattelu ei ole myöskään sitä, että
silloinkin kun käytetään lähteitä, niin valitaan

303
00:24:03.740 --> 00:24:09.520
vaan tietynlaisia lähteitä tai tai sellaista
taustakirjallisuutta, joka jotenkin sopii siihen

304
00:24:09.520 --> 00:24:13.820
omaan ajatteluun tai itse
miellyttää itseä ja omia näkemyksiä.

305
00:24:13.820 --> 00:24:20.460
Vaan vaan vaan se puolueettomuus on myöskin tärkeä
osa tieteellistä tekstiä niinku äsken puhuttiin

306
00:24:20.460 --> 00:24:26.480
eli erittäin ja tämmöisiä oma ajattelu ei
myöskään saisi olla siellä tieteellisessä tekstissä

307
00:24:26.480 --> 00:24:30.880
sitä että vedetään johtopäätöksiä
jotka ei perustu aikaisempaan.

308
00:24:30.880 --> 00:24:39.020
Tutkimukseen, lähteisiin tai
oman tutkimuksen tuloksiin.

309
00:24:39.020 --> 00:24:42.210
No kun lähdettiin liikkeelle ensin siitä
mitä se ei ole, niin sitten on helpompi

310
00:24:42.210 --> 00:24:46.670
jotenkin lähteä siitä, että mitä se oma
ajattelu tai kirjoittajan ääni sitten

311
00:24:46.670 --> 00:24:50.270
siellä tieteellisessä
tekstissä parhaimmillaan on.

312
00:24:50.270 --> 00:24:55.670
No se on sitä jo mainittua
juonen kuljettamista sen punaisen

313
00:24:55.670 --> 00:25:02.770
langan rakentamista
siihen tekstiin, että että.

314
00:25:02.770 --> 00:25:07.930
Tieteellisen tekstin Kirjoittaja on se
puheenjohtaja, joka jakelee lähteelle puheenvuoroja

315
00:25:07.930 --> 00:25:13.490
ja myöskin istuu kuskin paikalla siinä tekstissä
niin että hän vie sitä tekstiä eteenpäin

316
00:25:13.490 --> 00:25:21.600
ja sillä tavalla joskus ehkä se oma
ajattelu tai kirjoittajan ääni ja persoona

317
00:25:21.600 --> 00:25:27.300
näkyy enemmänkin siellä rivien väleissä,
kun hän vie sitä tekstiä eteenpäin.

318
00:25:27.300 --> 00:25:33.600
Se on myöskin sitä, että esitetään näkemyksiä,
mutta ne perustellaan lähdet kirjallisuudella

319
00:25:33.600 --> 00:25:40.470
tai jos on tekemässä omaa tutkimusta,
niin niiden omien tutkimustulosten pohja.

320
00:25:40.470 --> 00:25:48.160
Varsinkin tutkimuksessa ja miksei
yksi lailla esseitä tekstissä.

321
00:25:48.160 --> 00:25:52.040
Se oma ajattelu näkyy myöskin siinä,
että kun on vedetty jotakin johtopäätöksiä

322
00:25:52.040 --> 00:25:57.220
tai saatu tutkimustuloksia, niin niitä
arvioidaan kriittisesti, että miten ne poikkeaa

323
00:25:57.220 --> 00:26:02.320
mahdollisesti aikaisemmasta mihin ne voisi liittyä.
Mitä ne voisi tarkoittaa?

324
00:26:02.320 --> 00:26:04.720
Miksi ne on semmoisia kun
ne on miten niitä voitaisiin

325
00:26:04.720 --> 00:26:07.580
soveltaa käytännössä esimerkiksi?

326
00:26:07.580 --> 00:26:12.740
Ja sitten että mitä tietoa jäi puuttumaan
mitä vielä ei tiedetä mikä on ratkaisematta?

327
00:26:12.740 --> 00:26:16.960
Mitä olisi jatkossa syytä tutkia
lisää ja samaten kriittisyyttä, sitä

328
00:26:16.960 --> 00:26:20.380
omaa kirjoittamisprosessia
tai tutkimusprosessia kohtaan.

329
00:26:20.380 --> 00:26:23.240
Mitä olisi voinut tehdä toisin?

330
00:26:23.240 --> 00:26:29.410
Eli tämmöisissä tän tyyppisissä
asioissa se kirjoittajan oma ajattelu.

331
00:26:29.410 --> 00:26:35.810
Oma ääni tulee esille ja se
on tavallaan jotakin sellaista,

332
00:26:35.810 --> 00:26:39.670
josta käytetään myöskin
nimitystä metateksti.

333
00:26:39.670 --> 00:26:44.490
Ja nyt vähän lisää siitä, että
mitä se metateksti sitten on.

334
00:26:44.490 --> 00:26:46.550
Se on tämmöistä kommentoivaa tekstiä.

335
00:26:46.550 --> 00:26:53.560
Se on tavallaan niitä rivien välien
täyttämistä, jotain sellaista joka tuo siihen.

336
00:26:53.560 --> 00:26:59.000
Tekstiin yhtenäisyyttä ja sidosteisuutta,
että tosiaan vaikka vaikka tieteellinen

337
00:26:59.000 --> 00:27:03.420
teksti perustuu pitkälti viittauksiin,
niin niin viittaukset eivät saisi kuljettaa

338
00:27:03.420 --> 00:27:08.120
sitä tekstiä, että siellä vaan niinku
ladotaan eri eri lainauksia peräkkäin

339
00:27:08.120 --> 00:27:10.720
ilman että lukija tietää, että miksi.

340
00:27:10.720 --> 00:27:16.360
Miksi ihmeessä tämä lainaus on tässä,
ettei ne jää irralliseksi toisistaan?

341
00:27:16.360 --> 00:27:22.060
Eli metateksti tavallaan perustelee
sitä sen tekstin sisältöä.

342
00:27:22.060 --> 00:27:25.760
Se määrittelee asioita, se selittää.

343
00:27:25.760 --> 00:27:29.580
Ohjaa ja helpottaa
tavallaan lukijan tulkintoja.

344
00:27:29.580 --> 00:27:33.560
Auttaa lukijaa siinä, että miksi
tässä nyt käsitellään tällaisia

345
00:27:33.560 --> 00:27:37.250
asioita ja tällaisessa
järjestyksessä tavallaan se.

346
00:27:37.250 --> 00:27:45.030
Se metateksti on sitä, että kirjoittaja
luo vuorovaikutusta lukijan kanssa.

347
00:27:45.030 --> 00:27:49.250
Ei niin, että hän erikseen jotenkin
puhuttelisi lukijaa vaan että että siellä

348
00:27:49.250 --> 00:27:54.500
tekstissä on semmoisia
lukijaa helpottavia sisältöjä.

349
00:27:54.500 --> 00:27:59.560
Se voi olla esimerkiksi
sitä, että jotenkin.

350
00:27:59.560 --> 00:28:04.400
Kerrotaan siitä sen tekstin rakenteesta,
että että mitä edellä on tehty ja

351
00:28:04.400 --> 00:28:08.940
mitä nyt ollaan tekemässä ja
mitä seuraavaksi käsitellään.

352
00:28:08.940 --> 00:28:11.000
Se voi myöskin jaksottaa eri tavoin.

353
00:28:11.000 --> 00:28:16.740
Tekstiä voidaan kertoa mitä
ensiksi toiseksi ja kolmanneksi.

354
00:28:16.740 --> 00:28:20.750
Mitä lopuksi ollaan tekemässä tai
sitten voidaan palata välillä alkuun

355
00:28:20.750 --> 00:28:24.880
päin, että kuten olen siellä ja
siellä luvussa todennut, niin sitten

356
00:28:24.880 --> 00:28:29.020
palataan niinku siihen asiaan uudestaan.

357
00:28:29.020 --> 00:28:33.600
Ja tosiaan se myöskin myöskin se metsäteksti
auttaa tulkitsemaan niitä lähteitä,

358
00:28:33.600 --> 00:28:37.820
joita on käytetty, että joku puolestaan
tarkastelee kriittisesti ja lähes

359
00:28:37.820 --> 00:28:40.360
kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa.

360
00:28:40.360 --> 00:28:45.030
Elikkä auttaa lukijaa
huomaamaan, että että.

361
00:28:45.030 --> 00:28:49.390
Että minkä tyyppisiä viittauksia
siellä on käytetty ja lainauksia.

362
00:28:49.390 --> 00:28:53.770
Ja tässä tässä kannattaa taas palauttaa
mieleen ne verbit, jotka myöskin

363
00:28:53.770 --> 00:28:58.980
myöskin auttaa sitten sitä,
että lukijan suhtautumista.

364
00:28:58.980 --> 00:29:05.570
Johonkin lähteeseen, että onko joku
pohtinut vai onko joku saanut tulokseksi.

365
00:29:05.570 --> 00:29:10.260
Ja se metatieto kertoo myöskin kirjoittajan
itsensä suhtautumisesta asioihin, että on

366
00:29:10.260 --> 00:29:17.020
kiinnostavaa huomata tai jotenkin on
poikkeuksellista tai tai tai että samantyyppisiä

367
00:29:17.020 --> 00:29:21.320
tuloksia on saatu aikaisemminkin ja voidaan
sitä omaa tutkimusta arvioida, että no, tämän

368
00:29:21.320 --> 00:29:24.400
tutkimuksen perusteella ei
kuitenkaan voida vielä sanoa.

369
00:29:24.400 --> 00:29:31.160
Eli eli tän tyyppisestä tekstistä
on on kysymys metatestissä.

370
00:29:31.160 --> 00:29:34.140
Matka tarkasti läpi eri.

371
00:29:34.140 --> 00:29:37.940
Tieteellisen tekstin muotoja, mutta
ihan muutama sana tieteellisestä

372
00:29:37.940 --> 00:29:42.400
esseestä tutkielmasta
ja tutkimuskatsauksessa.

373
00:29:42.400 --> 00:29:47.800
Tieteellinen essee on sellainen, jota
paljon käytetään oppimistehtävissä ja ehkä

374
00:29:47.800 --> 00:29:53.090
tuo yleisesti käytetty määritelmä, että essee
on hyvin argumentoitu lähdekirjallisuutta

375
00:29:53.090 --> 00:29:59.000
een pohjautuva pohtiva kirjoitelma kertoo
jo aika paljon siitä, mistä esseessä on

376
00:29:59.000 --> 00:30:05.510
kysymys, elikkä se perustuu aina ensisijaisesti
lähdekirjallisuuden ja ja ne lähteiden

377
00:30:05.510 --> 00:30:08.200
tarjoamat eri näkökulmat sitten.

378
00:30:08.200 --> 00:30:10.640
Käy siinä esseessä tavallaan vuoropuhelua.

379
00:30:10.640 --> 00:30:17.400
Toisaalta toistensa kanssa, mutta myöskin
sitten kirjoittajan ajatusten kanssa.

380
00:30:17.400 --> 00:30:22.900
Ja siitä tulee se, että kysymys ei ole
pelkästään pelkästään näiden lähteiden

381
00:30:22.900 --> 00:30:28.160
ajatusten esittämisestä, vaan kysymyksessä
on tämmöinen pohtiva kirjoitelma,

382
00:30:28.160 --> 00:30:34.980
jossa jossa tosiaan kirjoittaja myös
pohtii niiden lähteiden tarjoamia sisältöjä

383
00:30:34.980 --> 00:30:38.870
myöskin suhteessa omiin ajatuksiinsa.

384
00:30:38.870 --> 00:30:43.710
Ja se, että se on tämmöinen, hyvin argumentoitu
eli perusteltu teksti, niin se liittyy

385
00:30:43.710 --> 00:30:49.910
just siihen, että se perustuu vahvasti lähteisiin
ja ja tarkoitus on, että siihen lähdekirjallisuutta

386
00:30:49.910 --> 00:30:52.490
viitataan tiiviisti siellä
oman tekstin lomassa.

387
00:30:52.490 --> 00:30:58.010
Elikkä ei niinkään että että lainataan ja
referoidaan pitkästi niitä lähteiden tekstejä ja

388
00:30:58.010 --> 00:31:05.130
niistä sitten kasataan se essee teksti vaan
vaan siinä siinä kuitenkin kirjoittaja vie sitä

389
00:31:05.130 --> 00:31:10.330
tekstiä eteenpäin ja ja viittaa
tarkoituksenmukaisesti lähteisiin.

390
00:31:10.330 --> 00:31:14.780
Arvioi pohtii, yhdistelee vertaillen
ja myöskin kyseenalaistaa asioita,

391
00:31:14.780 --> 00:31:20.080
sillä kun se on lähteiden
lähteisiin pohjautuen mahdollista.

392
00:31:20.080 --> 00:31:25.340
Ja tärkeintä on nyt siitä tekstistä näkyy,
että Kirjoittaja on ymmärtänyt mitä on lukenut

393
00:31:25.340 --> 00:31:30.570
ja ja osaa osaa sitten soveltaa sitä
tietoa yhdistää niitä lähteiden sisältöjä.

394
00:31:30.570 --> 00:31:38.020
Ehkä omaan aikaisempaan tietoonsa ehkä
suhteessa toisiin lähteisiin tai tai tai omiin

395
00:31:38.020 --> 00:31:42.800
kokemuksiin ja ja tästä tulee
tavallaan se, että se myöskin essee.

396
00:31:42.800 --> 00:31:48.360
Teksti voi olla persoonallista
ja ja ja siinä kirjoittajan ääni

397
00:31:48.360 --> 00:31:51.830
kuuluu, vaikka vaikka
samalla pitää muistaa että.

398
00:31:51.830 --> 00:31:54.590
Niin kun yleensäkin tieteellisessä
tekstissä, niin pyritään

399
00:31:54.590 --> 00:31:58.110
puolueettomuuteen ja ja perusteluun.

400
00:31:58.110 --> 00:32:03.590
Mutta kaikesta tästä seuraa se, että essee
tieteellinen essee on aika hieno tekstilaji,

401
00:32:03.590 --> 00:32:10.110
että siinä voi yhdistää niitä sitä uutta tietoa
lähtee lähteiden tarjoamia uusia näkövinkkelistä

402
00:32:10.110 --> 00:32:12.770
johonkin ajankohtaisiin
konkreettisiin ilmiöihin.

403
00:32:12.770 --> 00:32:17.290
Ehkä omaan ajatteluun omiin kokemuksiin
ja silloin se lopputulos on aina

404
00:32:17.290 --> 00:32:22.150
jotakin ihan ainutkertaisen uutta ja
ja sen takia voin sanoa, että niitä

405
00:32:22.150 --> 00:32:27.430
niitä teidän esseitä on
myös hirveän kiva lukea.

406
00:32:27.430 --> 00:32:31.710
Koska se essee on yleinen oppimistehtävä
muoto, niin niihin on myös olemassa erilaisia

407
00:32:31.710 --> 00:32:36.670
ohjeistuksia eri opintojaksoilla riippuen
siitä minkä tyyppistä esseitä odotetaan

408
00:32:36.670 --> 00:32:42.440
ja sen takia semmoista yksi yleisöohjetta
on vaikea antaa vaan aina sitten kannattaa

409
00:32:42.440 --> 00:32:51.530
perehtyä siihen kunkin
opintojakson ohjeistukseen.

410
00:32:51.530 --> 00:32:54.470
No sitten ihan muutama sana tutkielmasta.

411
00:32:54.470 --> 00:33:02.300
Elikkä nyt sitten puhutaan lähinnä
pro seminaarityöstä candide.

412
00:33:02.300 --> 00:33:07.080
Ja oikeastaan vaan tässä tässä
olen koonnut ne keskeiset.

413
00:33:07.080 --> 00:33:11.600
Osat mitä tutkimusraportista
pitää aina löytyä.

414
00:33:11.600 --> 00:33:18.220
Siellä on johdanto, jossa kerrotaan miksi
tätä aihetta on tärkeää tutkia tai miksi.

415
00:33:18.220 --> 00:33:21.040
Itse haluan tätä tutkia.

416
00:33:21.040 --> 00:33:25.890
Sitten siellä osoitetaan että
että Kirjoittaja on perehtynyt.

417
00:33:25.890 --> 00:33:29.350
Sitä aihettaan koskevaan
oleelliseen kirjallisuuteen.

418
00:33:29.350 --> 00:33:35.170
Se osoitetaan siellä siellä tutkielman taustaosassa
tai puhutaan teoreettisesta viitekehyksestä,

419
00:33:35.170 --> 00:33:38.490
jossa myöskin yleensä sitten
määritellään keskeiset käsitteet.

420
00:33:38.490 --> 00:33:43.800
Sitten kerrotaan mitä tässä tutkimuksessa
ollaan tekemässä, mikä on tän tutkimuksen

421
00:33:43.800 --> 00:33:47.800
tavoite, mihin kysymyksiin
sillä pyritään vastaamaan.

422
00:33:47.800 --> 00:33:50.030
Sitten.

423
00:33:50.030 --> 00:33:54.450
Kuvataan, että että minkälaiseen
tutkimusaineistoon tää tutkimus perustuu?

424
00:33:54.450 --> 00:33:59.490
Miten tutkimusaineisto on kerätty tai
jos se on valmis aineisto minkälainen

425
00:33:59.490 --> 00:34:04.550
se on eli mistä niihin kysymyksiin
haetaan vastausta sitten kerrotaan mitä

426
00:34:04.550 --> 00:34:08.850
sille aineistolle on tehty,
miten sitä on analysoitu.

427
00:34:08.850 --> 00:34:13.550
Sitten ehkä se tärkein luku kuitenkin
sitten tutkimuksessa aina pitää

428
00:34:13.550 --> 00:34:18.850
olla ne tulokset, että mitä mitä tuloksia
on saatu ja lopuksi vielä pohdinta

429
00:34:18.850 --> 00:34:22.350
luvussa pohditaan,
pohditaan niitä tuloksia.

430
00:34:22.350 --> 00:34:28.220
Mikä niissä oli erityistä tai
mielenkiintoista, mitkä on mahdollisesti niiden

431
00:34:28.220 --> 00:34:33.220
tulosten rajoitukset ja mitä
olisi syytä tutkia jatkossa lisää.

432
00:34:33.220 --> 00:34:38.640
Mutta jos ajattelee tieteellisenä tekstikokonaisuuteen
tutkimusraportteja niin että nämä kaikki

433
00:34:38.640 --> 00:34:44.500
osat eivät olisi irrallisia toisistaan, niin
oikeastaan sieltä ihan alusta johdannosta viimeiseen

434
00:34:44.500 --> 00:34:50.840
lukuun asti, niin niin sitä tutkimustenestiä
pitäisi ohjata se, että mikä on tän tutkimuksen

435
00:34:50.840 --> 00:34:55.130
tavoite, mihin kysymykseen
ollaan hakemassa vastausta, koska.

436
00:34:55.130 --> 00:34:59.990
Koska se määrittelee sen minkälaista
taustaa, kirjallisuutta tarvitaan tai

437
00:34:59.990 --> 00:35:04.190
minkälaisen metodein sitä sitä
vastausta kysymyksiin haetaan.

438
00:35:04.190 --> 00:35:12.620
Tai minkälaisia tuloksia saadaan.
No sitten.

439
00:35:12.620 --> 00:35:15.150
Oikeastaan sellainen.

440
00:35:15.150 --> 00:35:22.880
Yksi tutkimuksen laji on myöskin
tutkimuskatsaus, jota joka tehdään esimerkiksi

441
00:35:22.880 --> 00:35:25.990
klaan 4100 jaksolla tai
perheopintojen pelkoa.

442
00:35:25.990 --> 00:35:30.610
Tuhatkahdeksansataa opintojaksoilla.

443
00:35:30.610 --> 00:35:34.210
Tutkimuksesta on kysymys myös
tutkimuskatsauksessa ja voisi sanoa,

444
00:35:34.210 --> 00:35:36.410
että siinä tavallaan
tutkitaan tutkimuksia.

445
00:35:36.410 --> 00:35:40.410
Elikkä tutkimusaineisto muodostaa
muodostaa siihen katsaukseen

446
00:35:40.410 --> 00:35:43.680
tietyn kriteerien valitut tutkimukset.

447
00:35:43.680 --> 00:35:47.940
Ja myöskin tutkimuskatsauksessa
pyritään vastaamaan johonkin kysymykseen.

448
00:35:47.940 --> 00:35:51.170
Sillä on selkeä tavoite.

449
00:35:51.170 --> 00:35:55.660
Noin yleisesti ottaen siinä tutkimuskatsauksessa
se taustaosa on ehkä suppeampi

450
00:35:55.660 --> 00:36:00.410
tai onkin suppeampi kuin
esimerkiksi pro seminaarityössä.

451
00:36:00.410 --> 00:36:04.350
Että pääpaino on enemmänkin sillä,
että esitellään ne katsaukseen valitut

452
00:36:04.350 --> 00:36:08.450
tutkimukset ja sitten niiden
pohjalta saadut tulokset.

453
00:36:08.450 --> 00:36:14.170
Tausta on saanut enemmänkin vaan
johdattelu siihen aiheeseen ja sitten sitten

454
00:36:14.170 --> 00:36:19.300
tota tutkimuskatsauksessa voisi sanoa,
että enemmän kuin tutkielmassa niin siinä

455
00:36:19.300 --> 00:36:23.990
myöskin arvioidaan sitä, että
miten näiden käsiteltävien.

456
00:36:23.990 --> 00:36:28.550
Siinä katsauksessa käsiteltävien tutkimuksen
tulokset on saatu, minkälaisen menetelmin ne on

457
00:36:28.550 --> 00:36:35.610
saatu ja minkä esimerkiksi minkä kokoisiin
tutkimusaine aineistoihin ne perustuu, mutta kaikista

458
00:36:35.610 --> 00:36:41.510
näistä eri tieteellisen tekstin lajeista se
sitten saatte sitten enemmän tietoa näiltä näiltä

459
00:36:41.510 --> 00:36:46.370
kyseisiltä opinto opintojaksoista,
enkä mene niihin sen tarkemmin.

460
00:36:46.370 --> 00:36:50.590
Jo pitkään on oltu sitä mieltä, että
tieteellinen kirjoittaminen on yksi lailla

461
00:36:50.590 --> 00:36:54.710
luovaa kirjoittamista kuin
moni muukin kirjoittamisen laji.

462
00:36:54.710 --> 00:36:57.830
Se voi olla persoonallista
ja rohkeaa ja luovaa.

463
00:36:57.830 --> 00:37:01.940
Kun samalla sitten noudatetaan tiettyjä
sääntöjä ja pyritään systemaattisuutta ja

464
00:37:01.940 --> 00:37:06.490
tarkkuuteen, jotka on sitten
tieteellisen tekstin erityispiirteitä.

465
00:37:06.490 --> 00:37:11.170
Mulla oli siellä ensimmäisessä diassa semmoinen
kuva, jossa sanottiin suurin piirtein niin

466
00:37:11.170 --> 00:37:18.960
että Kirjoita rohkeasti, mutta mutta editoi
ilman armoa ja ja se on ehkä tärkeää myöskin

467
00:37:18.960 --> 00:37:23.950
tieteellisessä tekstissä, että pitää rohkeasti
kirjoittaa ja ideoida ja antaa luovien ajatusten

468
00:37:23.950 --> 00:37:28.020
tulla, mutta sitten jossakin
vaiheessa on hyvä ottaa ne.

469
00:37:28.020 --> 00:37:34.760
Tieteellisen tekstin silmälasit päähän ja ja
varmistaa, että tää kuitenkin tää teksti noudattaa

470
00:37:34.760 --> 00:37:43.130
niitä niitä sääntöjä, joita
tieteelliselle tekstille on on asetettu.

471
00:37:43.130 --> 00:37:45.520
Apuja löytyy mä taitan hyllyjen välistä.

472
00:37:45.520 --> 00:37:50.610
Vielä vinkkaan kielitoimiston sanakirjan
ja kielitoimiston ohjepankin, josta

473
00:37:50.610 --> 00:37:55.990
löytyy ohjeita silloin kun ollaan täällä
sitten kielen yksityiskohtien kielen

474
00:37:55.990 --> 00:38:00.410
yksityiskohtiin liittyvien kysymysten
äärellä ja sitten on olemassa myöskin

475
00:38:00.410 --> 00:38:08.500
ihan tieteellisen kirjoittamisen.
Oppaita.

476
00:38:08.500 --> 00:38:10.360
Tässä vielä.

477
00:38:10.360 --> 00:38:15.410
Apa 7 lähdeviittaus ohjeisiin linkkejä
niistäkin oli tuossa edellä puhetta.