WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:01.530
Moi kaikki!

2
00:00:01.750 --> 00:00:06.940
Tämä video käsittelee tieteellistä kirjoittamista eli kirjoittamista akateemisessa kontekstissa.

3
00:00:06.940 --> 00:00:10.960
Mielestäni tämä video sopii parhaiten opiskelun tueksi ihan yliopisto-opintojen alkuvaiheessa.

4
00:00:10.960 --> 00:00:15.820
Mutta toivottavasti myöskin te, jotka olette jo vähän pidemmällä,

5
00:00:15.820 --> 00:00:20.410
saatte tästä uusia näkökulmia ja ideoita

6
00:00:20.410 --> 00:00:25.000
ja ehkä tukea unohtuneiden asioiden kertaamiseen.

7
00:00:25.000 --> 00:00:29.530
Ajattelu, kieli ja teksti

8
00:00:29.530 --> 00:00:33.000
kietoutuvat erottamattomasti yhteen.

9
00:00:33.000 --> 00:00:39.250
Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tieteellinen kirjoittaminen kietoutuu aina lukemiseen.

10
00:00:39.250 --> 00:00:45.670
Shakespeare on aikoinaan todennut, että sanahämy johtuu aivohämystä.

11
00:00:45.670 --> 00:00:50.620
Tästä voisi varmaan päätellä, että ajattelun kirkastaminen on tärkeä asia,

12
00:00:50.620 --> 00:00:56.250
joka auttaa myös kirjoittamistaidon kehittämisessä ja kirjoittamisen helpottamisessa.

13
00:00:56.250 --> 00:01:01.680
Jos kirjoittaminen kuitenkin tuntuu vaikealta, kannattaa keskittyä sisältöön.

14
00:01:01.680 --> 00:01:06.960
Ajattele ja etsi tietoa. Etsi uusia näkökulmia asioihin.

15
00:01:06.960 --> 00:01:12.330
Keskustele mahdollisimman paljon.

16
00:01:12.330 --> 00:01:18.000
Nauhoita vaikka ensin omaa ajatteluasi ja omia tekstejäsi puheena.

17
00:01:18.000 --> 00:01:23.490
Päiväkirjan tai reppumuistion pitäminen voi myös olla hyvä tapa kehittää omaa ajattelua

18
00:01:23.490 --> 00:01:28.500
ja myös seurata omien ajattelukulkujen muutoksia.

19
00:01:28.500 --> 00:01:33.750
Jos haluat taitavaksi kirjoittajaksi, kehitä siis ajattelutaitoja.

20
00:01:33.750 --> 00:01:37.740
Yleisten ajattelutaitojen kehittämisen on havaittu

21
00:01:37.740 --> 00:01:42.500
kehittävän myös tieteellisessä kirjoittamisessa tarvittavia ominaisuuksia.

22
00:01:42.500 --> 00:01:48.020
Yksi asia, joka voi auttaa kirjoittamista, on kysymysten tekeminen. Tee siis paljon kysymyksiä.

23
00:01:48.020 --> 00:01:53.780
Esimerkiksi esseen rajaus voi olla kysymysmuotoinen:

24
00:01:53.780 --> 00:01:59.360
Miten kieli kietoutuu identiteettiin? Miten kielen ja identiteetin suhde muuttuu

25
00:01:59.360 --> 00:02:04.750
ajan kuluessa tai lapsuusiässä, nuoruusiässä ja vanhuusiässä?

26
00:02:04.750 --> 00:02:09.130
Tällainen kysymysmuotoinen rajaus

27
00:02:09.130 --> 00:02:13.750
auttaa fokusoimaan myös tiedon etsintää.

28
00:02:13.750 --> 00:02:19.330
Etsiessäsi vastauksia omiin kysymyksiisi pääset esseen näkökulmien äärelle.

29
00:02:19.330 --> 00:02:24.750
Voit keskittää lähteiden lukemista olennaiseen sisältöön.

30
00:02:24.750 --> 00:02:30.060
Myös tutkielman lähtökohta on aika usein kysymysmuotoon jäsennelty tutkimusongelma.

31
00:02:30.060 --> 00:02:35.250
Tutkimusongelmasta sitten johdetaan varsinaiset tutkimuskysymykset.

32
00:02:35.250 --> 00:02:41.010
Toinen tärkeä asia on perustella kaikki väitteet, joita esität tekstissäsi.

33
00:02:41.010 --> 00:02:46.620
Tieteellisessä kirjoittamisessa on ensisijaisen tärkeää vakuuttaa lukija ja tehdä se rehellisesti.

34
00:02:46.620 --> 00:02:51.630
Tästä seuraa perustelemisen pakko.

35
00:02:51.630 --> 00:02:57.750
Tieteellisessä kirjoittamisessa kaikki esitetyt väitteet on pakko perustella

36
00:02:57.750 --> 00:03:02.500
esimerkiksi lähdeviitteiden tai aineistoesimerkkien avulla.

37
00:03:02.500 --> 00:03:07.930
Muista myös tutustua oman alan puhetapoihin.

38
00:03:07.930 --> 00:03:13.150
Akateemisissa opinnoissa ei voi suoraan siirtyä kirjoittamiseen.

39
00:03:13.150 --> 00:03:18.340
Kirjoittaminen vaatii tutustumista oman alan sisältöihin ja tieteen diskursseihin eli tieteen puhetapoihin omalla alalla.

40
00:03:18.340 --> 00:03:23.800
Lue siis runsaasti mutta toisaalta valikoiden

41
00:03:23.800 --> 00:03:28.900
oman alan tutkimuskirjallisuutta. Muista pysyä kuulolla ja kysellä.

42
00:03:28.900 --> 00:03:34.250
Osallistu keskusteluun aktiivisesti aina kun mahdollista, vaikka lähiopetuksessa.

43
00:03:34.250 --> 00:03:38.750
Tälle dialle on koottu sellaisia asioita,

44
00:03:38.750 --> 00:03:43.250
joita pidetään tieteellisen kirjoittamisen peruspiirteinä.

45
00:03:43.250 --> 00:03:48.620
Tieteellinen kirjoittaminen on ensinnäkin asiakeskeistä. Tieteellinen teksti keskittyy asiaan.

46
00:03:48.620 --> 00:03:54.440
Se pyrkii tekemään sen tiiviisti ja niin, että edetään johdonmukaisesti

47
00:03:54.440 --> 00:03:58.250
asiasta toiseen tai näkökulmasta toiseen.

48
00:03:58.250 --> 00:04:02.840
Tieteellisen tekstin tulee myöskin pyrkiä totuudenmukaisuuteen.

49
00:04:03.000 --> 00:04:08.730
Argumentoinnissa ei toisin sanoen pidä oikoa.

50
00:04:08.730 --> 00:04:12.720
Jos käytät sanoja "aina" tai "kaikki", niin mieti, onko todella niin.

51
00:04:12.720 --> 00:04:17.940
Onko todella aina? Osallistuvatko todella kaikki ilmiöt, asiat tai ihmiset

52
00:04:17.940 --> 00:04:22.500
johonkin tekemiseen, niin kuin olet väittänyt?

53
00:04:22.500 --> 00:04:26.700
Tekstin sanomaa ja merkityksiä ei myöskään pidä hämärtää.

54
00:04:26.700 --> 00:04:31.000
Kaikki olennaiset näkökulmat on tuotava esille

55
00:04:31.000 --> 00:04:37.750
– myös sellaiset näkökulmat, jotka eivät tunnu miellyttäviltä, eivät tue omia havaintoja tai ennakko-oletuksia.

56
00:04:37.750 --> 00:04:43.390
Samalla tämä tarkoittaa, että myös kaikki mahdollinen epävarmuus on otettava huomioon.

57
00:04:43.390 --> 00:04:48.750
Esimerkiksi tutkielman päätäntöosiossa on tuotava selkeästi esille:

58
00:04:48.750 --> 00:04:52.890
"On mahdollista, että..." Tai: "Havainnot saattavat tarkoittaa, että..."

59
00:04:52.890 --> 00:04:57.250
Tai: "Tulosten perusteella voidaan tulkita..."

60
00:04:57.250 --> 00:05:02.500
Varmuusaste täytyy suhteuttaa todelliseen asiantilaan.

61
00:05:02.500 --> 00:05:06.520
Muista myös tukea omat päättelyketjusi ja esittämäsi väitteet

62
00:05:06.520 --> 00:05:10.500
esimerkkien ja lähteiden avulla.

63
00:05:10.500 --> 00:05:16.170
Täsmällisyyden vaade tarkoittaa, että väitteet perustellaan

64
00:05:16.170 --> 00:05:21.000
oman aineiston, ehkä kuvattujen havaintojen tai lähteiden avulla.

65
00:05:21.000 --> 00:05:25.950
Tulkintoja ei siis jätetä lukijalle.

66
00:05:25.950 --> 00:05:29.500
Esimerkiksi aineistoesimerkistä tehty havainto kertoo lukijalle sen, mitä haluat kertoa.

67
00:05:29.500 --> 00:05:35.750
Tutkielman empiirisessä osiossa tätä kutsutaan analyysin kirjoittamiseksi.

68
00:05:35.750 --> 00:05:39.980
Keskeiset termit määritellään ennen kuin niitä käytetään.

69
00:05:39.980 --> 00:05:44.250
Mitä tarkoittaa esimerkiksi "suomi toisena kielenä"?

70
00:05:44.250 --> 00:05:49.170
Sen jälkeen termejä käytetään johdonmukaisesti tiettyihin käsitteisiin viittaamassa

71
00:05:49.170 --> 00:05:53.250
eikä esimerkiksi tyylillisistä syistä niitä varioiden ja vaihdellen.

72
00:05:53.250 --> 00:05:59.500
Ei siis käytetä välillä esimerkiksi termiä "suomi toisena kielenä" ja välillä taas termiä "S2".

73
00:05:59.500 --> 00:06:05.050
Keskeisten käsitteitten väliset suhteet täytyy selittää lukijalle.

74
00:06:05.050 --> 00:06:10.500
Mitä eroa on esimerkiksi käsitteillä "suomi toisena kielenä" ja "suomi vieraana kielenä"?

75
00:06:10.500 --> 00:06:17.190
Yksiselitteisyys puolestaan tarkoittaa, että tekstin tulkinta ei saisi olla lukijasta riippuvaista.

76
00:06:17.190 --> 00:06:23.000
Kaikkien lukijoiden pitäisi päätyä tekstisi perusteella samanlaiseen tulkintaan.

77
00:06:23.000 --> 00:06:29.750
Lisäksi tieteessä on pyrittävä objektiivisuuteen.

78
00:06:29.750 --> 00:06:34.610
Sen takia kirjoittajan omat tunteet, mielipiteet ja mielenilmaukset

79
00:06:34.610 --> 00:06:39.250
eivät kuulu objektiiviseen hyvään tieteellisen tyyliin.

80
00:06:39.250 --> 00:06:45.000
"Mielestäni"-ilmaukset esimerkiksi ovat tieteellisessä kirjoittamisessa turhia.

81
00:06:45.000 --> 00:06:50.400
Neutraalisuus merkitsee ainakin sitä, että tieteellisessä tekstissä

82
00:06:50.400 --> 00:06:55.980
käytetään asiallista ja tyylillisesti neutraalia yleiskieltä,

83
00:06:55.980 --> 00:07:01.080
ei siis esimerkiksi puhekieltä tai arkityylisiä ilmauksia.

84
00:07:01.080 --> 00:07:07.440
"Suosio tippui", "netissä julkaistu", "veti johtopäätöksen" ja "loppupeleissä"

85
00:07:07.440 --> 00:07:11.760
ovat sentyylisiä ilmauksia, että ne eivät kuulu akateemiseen kirjoittamiseen.

86
00:07:11.760 --> 00:07:17.070
Myös arvovälitteisiä ilmauksia on syytä karttaa,

87
00:07:17.070 --> 00:07:22.500
esimerkiksi "kirjoittaja sortuu sarkasmiin"

88
00:07:22.500 --> 00:07:30.000
tai "henkilö X osasi puhua hienosti" tai "osasi kirjoittaa hyvin".

89
00:07:30.000 --> 00:07:35.400
Sen sijaan voi sanoa, että kirjoituksen sarkastinen sävy

90
00:07:35.400 --> 00:07:39.960
vie tekstiltä, kirjoittajalta tai puhujalta uskottavuutta.

91
00:07:39.960 --> 00:07:45.060
Tai sen sijaan, että sanoisi jonkun osanneen puhua videolla hienosti,

92
00:07:45.060 --> 00:07:50.250
voi kertoa, miten video vaikutti.

93
00:07:50.250 --> 00:07:56.000
Esimerkiksi: "Henkilö X teki videohakemuksen, joka vakuutti työnantajan. Henkilö X sai hakemansa paikan."

94
00:07:56.000 --> 00:08:01.940
Myös merkityksiä hämärtävää kieltä, esimerkiksi kuvallisia ilmauksia 

95
00:08:01.940 --> 00:08:07.760
tai monimerkityksisiä ilmaisuja, on syytä välttää, kuten myös kapulakieltä

96
00:08:07.760 --> 00:08:13.000
ja erilaista päälleliimattua tieteellistä jargonia.

97
00:08:13.000 --> 00:08:17.080
Kaiken kaikkiaan turhaa kielellä keikarointia

98
00:08:17.250 --> 00:08:21.390
on syytä välttää, koska se ei palvele ketään.

99
00:08:21.390 --> 00:08:25.750
Esimerkiksi turha sivistyssanojen käyttö voisi olla sellaista.

100
00:08:25.750 --> 00:08:29.830
Usein abstraktit käsitteet runsaasti viljeltyinä hämärtävät tekstin merkityksiä.

101
00:08:29.830 --> 00:08:34.250
Sen takia niitä on syytä käyttää harkiten.

102
00:08:34.250 --> 00:08:40.250
Mikä sitten voisi helpottaa tekstin ymmärrettävyyttä?

103
00:08:40.250 --> 00:08:45.750
Usein sisällyksekkäitten verbien lisääminen tekstiin tiivistää sitä ja tekee siitä helpommin ymmärrettävää.

104
00:08:45.750 --> 00:08:50.490
Sen sijaan, että sanoisit, että "on suoritettu tutkimustoimintaa",

105
00:08:50.490 --> 00:08:55.250
voit kirjoittaa suoraan: "jotakin on tutkittu".

106
00:08:55.250 --> 00:09:00.890
Kriittinen kirjoittaja muistaa oman päämääränsä ja perustelee valintansa.

107
00:09:00.890 --> 00:09:06.140
Miksi juuri tämä aihe, tämä näkökulma ja tämä aineisto on tärkeä

108
00:09:06.140 --> 00:09:11.210
ja tarkoituksenmukainen tässä tilanteessa? Miksi käytän tätä menetelmää?

109
00:09:11.210 --> 00:09:16.500
Mitä tämä esimerkki minun mielestäni osoittaa?

110
00:09:16.500 --> 00:09:22.920
Lisäksi kriittinen kirjoittaja suhteuttaa omat havaintonsa aikaisempiin havaintoihin,

111
00:09:22.920 --> 00:09:28.000
esimerkiksi teoriakirjallisuudessa sanottuun tai aikaisemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin.

112
00:09:28.000 --> 00:09:34.450
Lisäksi hän tarkastelee omaa tekstiään kriittisesti – asettuu ulkopuolisen lukijan asemaan.

113
00:09:34.450 --> 00:09:39.820
Ymmärtäisinkö, mitä kirjoittaja on sanonut,

114
00:09:39.820 --> 00:09:45.500
jos olisin ulkopuolinen lukija? Uskoisinko, mitä kirjoittaja on sanonut?

115
00:09:45.500 --> 00:09:50.600
Kriittinen kirjoittaja myöskin tarkistaa,

116
00:09:50.600 --> 00:09:56.000
onko tutkimuksen toteutus kuvattu läpinäkyvästi.

117
00:09:56.000 --> 00:10:00.020
Lisäksi hän seuraa lähteiden käyttöä.

118
00:10:00.020 --> 00:10:04.000
Onko lähteisiin viitattu tunnollisesti ja täsmällisesti oikein?

119
00:10:04.000 --> 00:10:08.230
Täsmällinen viittaaminen auttaa lukijaa pääsemään alkuperäisen tiedon lähteelle

120
00:10:08.230 --> 00:10:12.000
silloin, kun se on tarpeen.

121
00:10:12.000 --> 00:10:16.080
Joskus voi auttaa se, että vertaa lähteiden käyttöä

122
00:10:16.250 --> 00:10:20.330
kavereiden kanssa juttelemiseen.

123
00:10:20.500 --> 00:10:25.180
Miten esimerkiksi kertoisin kolmannelle henkilölle

124
00:10:25.180 --> 00:10:30.000
jostain aikaisemmasta keskustelustani toisen henkilön kanssa?

125
00:10:30.000 --> 00:10:36.750
"Marja kertoi, että..." "Paikalle saapunut Piia lisäsi vielä, että..."

126
00:10:36.750 --> 00:10:42.500
"Toisaalta Elias kauempaa kommentoi ja täydensi, että..."

127
00:10:42.500 --> 00:10:47.750
Mihin lopulta päädyttiin näiden kolmen henkilön kantojen tarkastelun kautta?

128
00:10:47.750 --> 00:10:52.700
Eli vertaillaan eri lähteiden esittämiä ajatuksia.

129
00:10:52.700 --> 00:10:57.530
Sitten kuvataan ikään kuin ulkopuoliselle kuulijalle tai lukijalle

130
00:10:57.530 --> 00:11:02.390
erilaisten näkökulmien keskustelua.

131
00:11:02.390 --> 00:11:06.740
Siitä syntyy myöskin tieteellisen tekstin dialogi.

132
00:11:06.740 --> 00:11:11.750
Toki silloin ei yleensä viitata henkilöihin vaan teksteihin.

133
00:11:11.750 --> 00:11:14.300
Muista, että

134
00:11:14.500 --> 00:11:18.730
kaikkien lainattujen tekstien, referoitujen katkelmien ja sitaattien

135
00:11:18.730 --> 00:11:23.000
täytyy liittyä tekstisi tavoitteeseen.

136
00:11:23.000 --> 00:11:27.440
Teksti ei koskaan voi olla pelkkää lainaa,

137
00:11:27.440 --> 00:11:33.080
ei oikeastaan edes pohjatekstien keskustelevaa referointia. Oman ajattelun täytyy myös oppimistehtävissä näkyä.

138
00:11:33.080 --> 00:11:36.500
Tämä koskee sekä esseitä

139
00:11:36.500 --> 00:11:39.560
että esimerkiksi tutkielmatekstejä.

140
00:11:39.750 --> 00:11:45.390
Ymmärrettävyys on tekstin ehkä tärkein ominaisuus.

141
00:11:45.390 --> 00:11:51.390
Vain ymmärrettävällä tekstillä on arvoa. Sen takia hyvä tieteellinen teksti on ensisijaisesti ymmärrettävä.

142
00:11:51.390 --> 00:11:56.670
Se on havainnollinen, täsmällinen, loogisesti jäsennelty.

143
00:11:56.670 --> 00:12:02.000
Se ei sisällä monimerkityksisiä kohtia.

144
00:12:02.000 --> 00:12:06.110
Huolellisuus kuuluu tieteellisen kirjoittamisen perusominaisuuksiin

145
00:12:06.110 --> 00:12:10.000
ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin kirjoittamiseen.

146
00:12:10.000 --> 00:12:15.190
Suomen kielen opiskelijalle joka ikinen oppimistehtävä on oikeastaan tilaisuus

147
00:12:15.190 --> 00:12:19.780
osoittaa ja kehittää omaa kieliasiantuntijuutta

148
00:12:19.780 --> 00:12:24.490
esimerkiksi viimeistelemällä teksti huolellisesti – muista viimeistelyluku –

149
00:12:24.490 --> 00:12:28.690
ja kirjoittamalla huoliteltua, hyvää asiakieltä.

150
00:12:28.690 --> 00:12:33.340
Hyvä teksti on myös oikeakielisyyden suhteen viimeistelty.

151
00:12:33.340 --> 00:12:39.250
Jos olet epävarma, käytä ihmeessä tietolähteitä apuna viimeistelyvaiheessakin,

152
00:12:39.250 --> 00:12:43.000
vaikkapa Kielitoimiston ohjepankkia.

153
00:12:43.000 --> 00:12:47.650
Lisäksi huoliteltu teksti tietysti noudattaa oman tieteenalan konventioita

154
00:12:47.650 --> 00:12:52.500
eli niitä vakiintuneita tapoja, jotka ovat käytössä vaikkapa suomen kielen oppiaineessa.

155
00:12:52.500 --> 00:12:58.140
Tällaisia konventioita ovat esimerkiksi sovitut merkintätavat.

156
00:12:58.140 --> 00:13:03.500
Vaikkapa kielitieteessä kielen ainekset on tapana kursivoida eli kirjoittaa vinotekstillä.

157
00:13:03.500 --> 00:13:09.250
Merkitykset taas on tapana selittää puolilainausmerkeissä eli hipsuissa.

158
00:13:09.250 --> 00:13:14.410
Tässä on esimerkki: "Salminen käytti ilmausta

159
00:13:14.410 --> 00:13:18.610
esoteerinen [kursivoituna] 'sisäpiirin tiedossa oleva'".

160
00:13:18.610 --> 00:13:23.440
"Esoteerinen" on Salmisen käyttämä ilmaus eli kielen aines tässä esimerkissä.

161
00:13:23.440 --> 00:13:27.670
Sitten selitetään termin "esoteerinen" merkitystä

162
00:13:27.670 --> 00:13:32.500
puolilainausmerkeissä: 'sisäpiirin tiedossa oleva'.

163
00:13:32.500 --> 00:13:39.010
Suomen kielen oppimistehtävissä ja opinnäytteissä sopimuksia on tehty myös

164
00:13:39.010 --> 00:13:43.720
esimerkiksi tekstin asettelusta ja lähdeviittauskäytänteistä.

165
00:13:43.720 --> 00:13:49.500
Lähdeviittauskäytänteitä käsitellään toisella miniluennolla tällaisella verkkotallenteella.

166
00:13:49.500 --> 00:13:54.810
Hurtta ja Peltola kirjoittavat kirjassaan Tutkielmantekijän opas:

167
00:13:54.810 --> 00:14:00.090
"Tieteellisen rekisterin perusominaisuuksia ovat epäpersoonallisuus,

168
00:14:00.090 --> 00:14:04.680
täsmällisyys, asiakeskeisyys ja järjestelmällisyys."

169
00:14:04.680 --> 00:14:09.960
Lukijan kannalta tämä tarkoittaa,

170
00:14:09.960 --> 00:14:14.940
että lukijalla on oikeus paitsi luottaa tekstin totuudenmukaisuuteen eli sisältöihin

171
00:14:14.940 --> 00:14:19.750
myös luottaa siihen, että totuus ei vaihtele kirjoittajasta riippuen.

172
00:14:19.750 --> 00:14:25.720
Tieteellinen tutkimus ja muutkin tekstit on pakko rajata huolellisesti.

173
00:14:25.720 --> 00:14:31.750
Siksi yksittäisestä tekstistä syntyvä kuva on väistämättä aina jollakin tapaa puutteellinen.

174
00:14:31.750 --> 00:14:35.320
Sen takia onkin perehdyttävä useampiin lähteisiin

175
00:14:35.500 --> 00:14:40.690
ja esimerkiksi katsausartikkeleihin tai kokoaviin teoriateoksiin,

176
00:14:40.690 --> 00:14:45.610
jotta voisi tutustua oman alansa sisältöihin monipuolisesti.

177
00:14:45.610 --> 00:14:50.680
Oman alan asiantuntijuus kehittyy valottamalla ristiin ja kuljettamalla oman ajattelun läpi

178
00:14:50.680 --> 00:14:56.440
luotettavista lähteistä ja muistakin tietolähteistä saatua tietoa

179
00:14:56.440 --> 00:15:00.750
ja omia kokemuksia.

180
00:15:00.750 --> 00:15:06.150
Kirjoittamisen tarkistuslista antaa vähän vinkkejä siitä,

181
00:15:06.150 --> 00:15:11.400
miten voit testata tekstisi uskottavuutta

182
00:15:11.400 --> 00:15:17.460
ja tieteellisten kriteerien täyttymistä tekstissäsi.

183
00:15:17.460 --> 00:15:22.230
Kun asetut ulkopuolisen lukijan asemaan, ymmärrätkö itse, mitä kirjoitat?

184
00:15:22.230 --> 00:15:27.500
Uskoisitko kirjoittajaa? Vakuuttaisiko teksti sinut?

185
00:15:27.500 --> 00:15:32.270
Ymmärrätkö, mitä kaikki käytetyt termit ja käsitteet tarkoittavat?

186
00:15:32.270 --> 00:15:36.500
Jos et, niin onko niille tarjottu selityksiä riittävästi?

187
00:15:36.500 --> 00:15:42.320
Ymmärrätkö käsitteitten väliset suhteet? Onko teksti selkeää?

188
00:15:42.320 --> 00:15:46.340
Onko se yksiselitteistä asiatyyliä? Eteneekö teksti loogisesti?

189
00:15:46.340 --> 00:15:51.800
Onko siirtymät näkökulmasta toiseen ja aiheesta toiseen perusteltu?

190
00:15:51.800 --> 00:15:56.000
Onko siirtymiä silloitettu, sanoitettu?

191
00:15:56.000 --> 00:16:00.080
Onko väitteet perusteltu? Onko päätelmille annettu riittävästi tukea?

192
00:16:00.080 --> 00:16:04.000
Onko kaikki olennainen kerrottu?

193
00:16:04.000 --> 00:16:09.130
Erottuvatko kirjoittajan oma ajattelu ja mahdollisesta aineistosta havaittu

194
00:16:09.130 --> 00:16:14.000
lähteistä saaduista ajatuksista?

195
00:16:14.000 --> 00:16:19.250
Onko käytetty primaarilähteitä eli ensisijaisia lähteitä aina, kun mahdollista?

196
00:16:19.250 --> 00:16:24.800
Lopuksi tietysti voi palata myös edellisen dian kukkakuvioon ja sen sisältöihin.

197
00:16:24.800 --> 00:16:29.750
Täyttyvätkö tieteellisen tekstin kriteerit?

198
00:16:29.750 --> 00:16:34.850
Lisätietoja ja tukea tieteellisen kirjoittamiseen löytyy

199
00:16:34.850 --> 00:16:39.740
esimerkiksi oman yliopiston verkkosivuilta. Siellä on tarkempia ohjeita

200
00:16:39.740 --> 00:16:44.250
tiedekunnittain, laitoskohtaisesti ja myös oppiainekohtaisesti.

201
00:16:44.250 --> 00:16:49.050
Kannattaa tutustua esimerkiksi Kopan ohjeisiin ja siellä suomen kielen oppiaineen ohjeisiin.

202
00:16:49.050 --> 00:16:54.120
Myös painetut kirjoittamisoppaat antavat hyödyllistä apua.

203
00:16:54.120 --> 00:16:58.750
Tuoreita oppaita kannattaa hakea kirjaston tietokannan kautta.

204
00:16:58.750 --> 00:17:04.030
Verkko-oppaisiin löytyy polkuja esimerkiksi

205
00:17:04.030 --> 00:17:08.750
Akateemisten tekstitaitojen verkkokurssimateriaaleista Moodlesta.

206
00:17:08.750 --> 00:17:14.540
Tietysti tehokas lähiapu löytyy usein ihan vierestä.

207
00:17:14.540 --> 00:17:19.400
Vertaisoppijat eli opiskelijakaverit voivat tarjota tukea.

208
00:17:19.400 --> 00:17:24.260
He voivat toimia mentoreina ja testilukijoina

209
00:17:24.260 --> 00:17:29.500
ja antaa hyviä vinkkejä nimenomaan lukijapositionsa kautta.

210
00:17:29.500 --> 00:17:32.050
Tämä tieteellisestä kirjoittamisesta.

211
00:17:32.250 --> 00:17:34.800
Kiitos, ja oikein mukavia kirjoittamishetkiä!